SYNTYMÄÄN LIITTYVIÄ TAPOJA JA USKOMUKSIA

1. syntymään liittyvät tavat voidaan jakaa raskauden aikaisiin, syntymän hetkellä tapahtuviin ja syntymän jälkeisiin.

2. syntymään liittyvien tapojen tarkoitus on suojella lasta ja liittää tätä sukuun ja eläväisten maailmaan.

3. raskauden aikana aloitettuja suojelevia toimia voidaan jatkaa läpi lapsuuden aina nuoruuteen asti.

SYNTYMÄÄ EDELTÄVÄ AIKA

1. raskauden edistymistä juhlistetaan vaihtamalla vaatteita (uudet vaatteet kuukautisten loppuessa, vatsan näkyessä ja lapsen liikkuessa ensimmäistä kertaa).

2. raskausaikaa ja lapsen varttumista mitataan solmujen avulla (avataan solmu päivässä, solmitaan solmu päivässä).

3. lapselle raskauden aikana ommellut vaatteet viimeistellään syntymän jälkeen (toisen tiedon mukaan vaatteita ei valmisteta tai lahjoiteta ennen syntymää, pelätään tuovan huonoa onnea).

4. lapsen sukupuolta päätellään emon ihosta (näppyjä=poika) ja vatsan muodosta (pyöreä=tyttö, soikea=poika).

5. kaksosia toivottaessa etsitään luonnosta parillisia asioita (kaksilehtisiä kasveja, kaksihaaraisia oksia, kaksilatvaisia puita, pareittain liihottavia perhosia).

6. raskauden aikana vältellään yllätyksiä, äkkinäisiä liikkeitä ja suuria muutoksia.

7. raskauden aikana muistellaan menneitä ja kerrotaan tarinoita esivanhemmista (sukulaisten henkien uskotaan löytävän tiensä lapseen puheiden myötä).

8. odottavan äidin makuusijan alle laitetaan esineitä sen mukaan toivotaanko tyttöä vai poikaa (toisen tiedon mukaan sukupuolta ei toivota etukäteen, toivotaan "tervettä lasta").

9. odottavan äidin ja synnytykseen osallistuvien naisten ei tulisi riidellä raskauden aikana (huonoa onnea lapselle).

10. päivällä alkuun laitetuista lapsista uskotaan tulevan kauniita (illalla laitettaessa tärkeää valita suotuisa kuun vaihe, suotuisin uusi kuu).

11. lapsen sukupuolta päätellään raskaana olevan naisen katseesta (terävä=poika, lempeä=tyttö).

12. lapsen sukupuolta voidaan päätellä emon kasvoissa olevien ruskeiden läiskien määrästä (vähän=tyttö, paljon=poika).

13. poikalapsen kantajalla uskotaan olevan kalpeat kasvot, tyttölapsen kantajalla verekset eli punertavat.

14. kuutonta aikaa pidetään huonoimpana lasten tekoon (kuu=hedelmällisyys), uuden kuun aikaa parhaimpana ("terveitä ja pitkäikäisiä", "viisaita ja hyväpäisiä").

15. raskauden aikana ei leikata hiuksia (hiusten pituuden uskotaan olevan sidoksissa lapsen elinikään, samaisesta syystä neito voi ottaa miehen vasta hiustensa ollessa tietyn pituiset).

16. lasten määrää ennustetaan naisen otsaviivoista ja pikkusormen sivuun ilmestyvistä viivoista (käsi nyrkissä).

17. lasta toivottaessa laitetaan punaisia marjoja tai lankaa makuusijan alle (elämän väri).

18. odottavan äidin vyötäisille kiedotaan punaista lankaa tai nuoraa johon sidotaan suojelevia taikakaluja.

19. ennen syntymää ei anneta tai heitetä mitään pois (lapsen onnen uskotaan menevän samalla).

20. raskaana olevalta naiselta ei kielletä mitään ("samalla kiellettäisiin lapseltakin").

21. odottavien äitien ajatellaan olevan lähellä tuonpuoleista ja sukulaisten henkiä (saavat viestejä tuonpuoleisesta, käyttäytyvät poikkeavalla tavalla).

22. lapsen sukupuolta ennustetaan morsiamen hiuksia letitettäessä (jos oikea letti valmistuu ennen vasempaa=poika).

23. raskauden aikana nähdyn sammakon uskotaan lupaavan poikaa, sisiliskon tyttöä.

24. kaksosia toivottaessa laitetaan hautumaan kaksi vihtaa (toisen tavan mukaan uuniin kaksi leipää).

25. tyttölasta toivottaessa peseydytään lämpimällä vedellä, poikaa toivottaessa kylmällä.

26. kaunista lasta toivottaessa lemmitään kauniilla ilmalla päivänpuoleisessa rinteessä.

27. "ei syntyjä sijoa valitse" (syntymän ajankohtaa ei kuulu tietää liian tarkkaan).

28. lapsen sukupuolta ja terveyttä ennustetaan tähdistä (lähin tähti kuun yläpuolella=poika, alapuolella=tyttö, lähin tähti kuun edellä=terve, jäljessä=sairaalloinen).

29. raskauden aikaa jaetaan kahteen lapsen liikkeiden mukaan (uskotaan saavan hengen alkaessaan liikkumaan).

30. emolle raskauden aikana tapahtuvien asioiden uskotaan tapahtuvan lapsellekin.

31. lapsettomuudesta kärsivät naiset kääntyvät Veden-emon puoleen (joelle mennään salaa keskiyöllä, vyöttöminä, hiukset hajallaan, mukaan salaa valmistettuja ruokia joista osa jokeen, osa syödään veden äärellä, Veden-emoa puhutellaan sanoin "Ved-ava, Emonen, anna anteeksi, ehkä olen loukannut sinua ja sen vuoksi en synnytä" tai "Emonen, anna anteeksi, löytäisitkö paikan minulle").

32. lapsia pidetään vedenhaltijan (Ved-ava) lahjoittamina ("niin asia selitetään vanhemmille lapsille").

33. poikaa toivottaessa valellaan saunan jälkeen rintoja kylmällä vedellä, tyttöä toivottaessa lämpimällä.

34. tummahiuksisia lapsia laitetaan alulle öisin, vaaleita päivän paisteessa ja punatukkaisia hiilloksen loisteessa.

35. odottava äiti kietoo uumalleen tai kätensä ympärille punaisen langan (suojelevia toimia).

36. saamelaiset aloittavat lapsen komsion (kätkyt) ja vaatteiden valmistuksen raskauden aikana (ei tehdä valmiiksi, viimeistellään syntymän jälkeen).

37. "alakuulles se tullee tyttö ja ylikuullep poika" (kuun vaikutuksesta), "tyttölaps ylhäälä, poikalaps alapuolella" (vatsassa) ja "se on elompualellen kääntynyl lapsi" (kun alkaa liikkua).

38. raskauden aikana pidetään mustia ja punaisia villavöitä paljasta ihoa vasten (vyö luo suojelevan kehän).

39. lapsen ensimmäistä liikahdusta pidetään pyhänä.

40. emo voi suojata lastaan kietoutumalla pehmeään punaiseen kangasvyöhön, esiliinaan tai miehensä vyöhön (öisin vyön paikan voi ottaa miehen käsi).

41. syntymää edeltävän vuoden tapahtumista ennustetaan lapsen tulevaisuutta (myötäistä, vastaista).

42. harvinaisia ja vaikeavalmisteisia esineitä pidetään syntymättömien lasten suojelijoina ("vaikean syntymän kokeneita"). 

43. "sill on miull äänöi pienoi, äänöi pienoi, henkoi hienoi jot on kannettu kesoilla, syvänkuilla synnytetty" (raskauden ja syntymän ajankohtien uskotaan vaikuttavan lapsen piirteisiin).

44. "siitä tyyty, siitä täyty, siitä paksuksi panihen, niin kohun kovoa kanto, vatsan täyttä vaikieta, kanto kuuta kaksi kolme, kolme kuuta, neljä kuuta, neljä kuuta, viisi kuuta, seitsemän, kaheksan kuuta, ympäri yheksän kuuta, vanhojen vaimon määriin, kuuta puoli kymmenettä" (raskausaikaa lasketaan kuista).

45. hantien mukaan jousi ja kaari merkitsevät poikalasta, neula ja neuleet tyttölasta (unissa nähdyt).

46. hantit pitävät toivomista tärkeimpänä lapsen saamisen vaiheena (lasta toivotaan perheen kotihaltijalta tai joltain naispuolisista jumalattarista, Ankilta, Pyhän-niemen-vanhalta-naiselta).

47. hantinaiset käyvät toivomassa lasta kahden vierekkäin kasvavan puun tai suvun pyhän puun alla (pyhä puu sijaitsee siellä missä suvun naiset käyvät synnyttämässä, toiveisiin voidaan liittää lahjoja, lahjoja annettaessa toivotaan tervettä lasta).

48. hantien mukaan miehillä ei ole lasten saapumiseen osaa eikä arpaa (haltijat päättävät lasten tulosta).

49. "poikani vereväks, tyttäreni kauneheks” (loihditaan ennen syntymää).

50. "söi kauan kutukaloja, paljon särpi sären lientä" (lapsia haluavat pyrkivät hedelmällisyyden lähteiden lähelle).

51. mansit veistävät raskaana oleville naisille (4-5 kuulla) peukalonkokoiset naispuoliset nuket (sos) kuivuneista koivun käävistä (nuken veistää emo itse tai toinen nainen, nuket pyhitetään syntymänjumalatar Sanille, nuken uskotaan helpottavan synnytystä ja estävän lapsia syntymästä liian suurina, nukkea säilytetään kirjailtuun liinaan käärittynä naisen pyhässä ompelupussissa (tut san), onnistuneen synnytyksen jälkeen liina lahjoitetaan Sanille). 

52. mansit käyttävät syntymänukkeja (sos) ennustamiseen (roikutetaan nauhoista kolmella sormella, jos keinuu rauhallisesti synnytyksestä ja lapsen elämästä suopeaa).

53. mansit syöttävät synnytystä lähestyville naisille vahvistavaa hirvenlihaa (muuten vältellään liikaa lihan syömistä).

54. syntymättömien lasten sielujen uskotaan kasvavan linnunpesissä koivun oksilla (elämänpuu).

55. synnytykseen valmistautuva mansinainen uhraa syntymänjumalatar Kaltas-ekwalle (Kaltas-akka) kauniisti kirjailemansa huivin ja uskonnollisissa menoissa käytetyn uhripeiton (arvokkaita).

56. lasta toivovat virolaisneidot tanssivat kesäisin tulien ympärillä.

57. saamelainen nainen voi tiedustella lapsen onnea ja sukupuolta kuulta tai lähimmältä tähdeltä.

58. hantit pitävät lumessa nähtyä kaarta tai jousta poikalapsen enteenä.

59. hantinaiset eivät syö riistaa raskaana ollessaan (pelätään tekevän lapsesta suurikokoisen).

60. koiranpentuja toivottaessa huudetaan kovaan ääneen pennun nimeä ja jätetään haltijalle puinen koirankuva.

61. selkupit uskovat elämänjumalatar Ilinta kotan (elävä-vanha-nainen) lähettävän lapsen elinvoiman (ilsat) ylisestä auringonsäteiden kärjissä ja laittavan tämän naiseen (lapsen ensimmäiset liikkeet).

62. saamelaisten mukaan syntymänhaltija Uks-akka luo poikalapset, sisarensa Sar-akan luodessa tytöt (luovat lihan Madder-akan välittämään sieluun).

63. saamelaiset pystyttävät asuinkodan lähelle erillisen synnytyskodan ("Sar-akan kota") jonne lähdetään synnytyksen lähestyessä.

64. "se on tullu väkeväst aamukasteest" (aamukaste=vesi=hedelmällisyys).

65. "muijat löi arpaa ette kyl se pojan saap ku se on nii vatta pystys" (sukupuolen ennustamista).

66. "jopa on kessääm päen tuonniit tytön asijat" (kesään päin=raskaana).

67. "se lähtee sillo eloo" (sikiö ensi kerran liikahtaessaan), "se ensinnää tytkytteä niinku elohiir" (sikiö vatsassa), "koskas se käänty elompualelle" (alkoi liikkua vatsassa).

68. "katti kaks, koira kolome, määkiväinen viis, vinkuvainen kuus, ammovainen yheksän ja minä itte yheksän" (kantoaikoja).

69. "män eestäaikojee", "tek keskeaikojaa" (keskenmenon nimityksiä).

70. "häetä piti ruveta jouvuttaam kum morsian oli jo hyvästij etteempäen", "Eemeli akallaa näky olovan varpaiset tievossa", "alakaa jo ollak kottiim päen minnie siinäet talossa" (raskauden kiertoilmaisuja).

71. "etuset ol koristettu kohtumekois" (kohtumekko=vyötärön alapuolelle ulottuva mekko).

72. "lampaallep pitäs haaratähkä antaa että tulleep kaksosemä" (kaksosten toivomista).

73. "täm on tydöin kera" (odottaa tyttölasta).