SUKULAISUUS

1. uralilaisten kansojen vanhin tunnettu sukulaisuusmalli perustui kahteen tai kolmeen keskenään ristiinnaivaan totemistiseen alkuheimoon (karhumiehet hakivat puolisot jänis-heimosta, kotkaneidot hyväksyivät kosijoita pähkinähakki-heimosta).

2. kustakin alkuheimosta polveutui kolmesta seitsemään (nenetseillä 5-6) pienempää totemistista sukua joita kutsuttiin toteemieläimen (majava, huuhkaja) tai eläintä tarkoittavan kiertoilmaisun mukaan (por maxum=porin eli karhun kansa, pupi-sir=hengen eli karhun väki).

3. samaan sukuun kuuluvat jakoivat yhteisen syntytarinan, laulut, tanssit, salaisuudet, pyynti ja laidunmaat, haltijat, uhripaikat ja pyhäköt ja käyttäytymistä ohjaavat säännöt ja kiellot. 

4. totemistisia sukuja voidaan kuvailla etujen ja velvollisuuksien (ne-jotka-pitävät-yhtä, ne-jotka-auttavat-toisiaan, ne-jotka-jutaavat-yhdessä, ne-jotka-kalastavat-yhdessä, ne-jotka-antavat-toisilleen-lahjoja, ne-jotka-uhraavat-samoissa-paikoissa, ne-jotka-laulavat-samoja-lauluja) ja rajoitusten mukaan (ne-jotka-eivät-nai-keskenään, ne-jotka-välttelevät-toisiaan).

5. suvun omaisuuteen (vaatteisiin, esineisiin, porojen koristeluihin) kirjailtua tai kaiverrettua merkkiä kutsuttiin tähdeksi (teähti (karjala), täht (viro), tietta (saami), tästä (mordva), tiste (mari), tamgas (selkup), sana tarkoittaa tähteä, täplää, pilkkaa, rastia, kuviota, läiskää).

6. polveutumista mitattiin alunperin naisen suvusta (lapset perivät naisen toteemin) mistä kertoo karjalaisilta, saamelaisilta, selkupeilta ja manseilta tavattu naisen perheen luona asuminen (mies muuttaa häiden jälkeen naisen suvun luokse) ja samasta viestivät sanonnat ("kotonna lapsi enolassa") ja sukulaisnimet (nganasanin mies=kodyumu).

7. polveutuminen vaihtui miehen sukuun sotaisten aikojen ja miesvaltaisten kansojen (turkkilaiset, mongoolit, ruotsalaiset, venäläiset) vaikutuksesta ("autuas s oon emännän sukulaanen, mutta taivanen isännän").

8. totemistista sukua pidettiin turvaa ja jatkuvuutta antavana suurperheenä (perheitä ei ajateltu perheinä, yksilöitä ei ajateltu yksilöinä).

9. sanalla rakkaus ymmärrettiin sukurakkautta ("lampaat on rakkahii, ne pysyy yhes", hantin raxi, raxti=miellyttävä, sukulainen, mansin row, rown-ut=lähelle päästettävä, sukulainen, samojedin rak=läheinen, sukulainen, unkarin rokon=lähellä oleva, sukulainen).

10. samaan sukupolveen syntyneitä pidettiin yhteen kuuluvina ja kutsuttiin yhteisellä nimellä (nganasanin iri=ukko=kaikki isovanhempien sukupolveen kuuluvat miehet, imi=akka=kaikki isovanhempien sukupolveen kuuluvat naiset).

11. sukulaisuutta ilmaisevat nimet olivat nykyistä lukuisampia ja tarkempia (nganasanin inidem=vanhemman siskon puoliso, inidem idi=isän vanhemman siskon puoliso).

12. sukulaisuutta ilmaisevia nimiä käytettiin elävistä ja kuolleista sukulaisista ("täti tuli käymään").

13. sukulaisuutta ilmaisevia nimiä voitiin yhdistää henkilönimiin (seppo-eno, kaisa-sisko).

14. sukulaisuutta ilmaisevat nimet ovat säilyneet parhaiten itäisillä ja pohjoisilla sukulaiskansoilla (suomessa sekoittuneet ruotsalaisiin (mummo=mormor, vaari=farfar), karjalassa venäläisiin (moamo=mama, toatto=dada) nimiin). 

15. sukua tarkoittavalla sanalla on ollut monia kotoperäisiä ja lainattuja vastineita (heimo=baltin seima, perhe, rotu=venäjän rodu, suku).

16. sanan kotoperäisiä vastineita ovat ukon väki (miehen puolen suku), akan väki (naisen puolen suku), synty (saman synnyn omaava, samasta syntynyt), emon ala (saman emon imettämä, saman emon kasvattama), rakas (sukulainen, läheinen), juonne (samaa juonnetta eli jonoa oleva, samoja polkuja tallannut), kanta, kanto (samaa kantaa oleva, samat juuret omaava), perhe, perä (saman alkuperän omaava, saman peräpenkin istuja), kunta (samaa joukkoa eli piiriä oleva), lähimmäinen, läheinen (lähellä oleva, lähelle päästettävä), madda, manta, mantu (samalta maalta oleva, samasta tyvestä tuleva), naala, nalle (saman naaman eli näön omaava, samat piirteet omaava), omainen, ummi, oabmahas (omanlainen, omalta tuntuva), polvi, buolva, sukupolvi (samalla polvella istunut, saman joenmutkan eli polven varrelta tuleva, "pojasta polvi paranee").

Sukulaisuutta tarkoittavia sanoja

1) akka (isoäiti / isoäidin äiti), akk / akku (lyydi), akk / ak (vepsä), hakka (vatja), akku (viro), ak´ka / ak´ko / ahku (saami), aka (mordva), äkä (mari), ak (udmurtti, täti / vanhemman veljen vaimo), akan / kenak (komi), akan (mansi), akan (hanti), 2) anoppi / anuppi (lyydi), anop / anup (vepsä), vuone / vuodnam (saami), onip (mansi), ontop / wontop (hanti), nap / napa (unkari), ninap / ne´n (samojedi), 3) appi / appi / appe (karjala), ap (lyydi / vepsä), vuop´pa (saami), owo (mari), apa / up (mansi), up (hanti), ipa / yppa (unkari), opo / inopo (samojedi), att (viro, isä / isoisä), ata / atä (mordva), atä / atsa (mari), ataj (udmurtti), atya (unkari), acce (saami), ätsi / ös / os (mansi), äti / aso (hanti), natse (samojedi), 4) emäntä / emäntimä / ementimä (äitipuoli, talon emäntä), emintimä (inkeri ja karjala), emindim / emindäm (lyydi), emindam (vepsä), emintimä / emintsimä (vatja), emak / emand (viro), jemand (liivi), aemed (saami), 5) emä / emo / emus (äiti), emoi (inkeri), ema (vepsä), imä (viro), jemä (liivi), aebme (saami), eme (unkari), nebe / neme / name / ima-da / ima-m / emme (samojedi), ämä / awa / äwä / emi (selk´up), 6) eno (äidin veli / vanhempi veli / miesserkku / isän vanhempi veli), enoi (inkeri), ono (vatja), onu / oni / ono / unu / uno (viro), aeno (saami), un (komi), nineka / nieka / ina / nenne / inne (samojedi), 7) eukko / euhko (isoäiti, perheen vanhin nainen), jykä / eko / jek / eka (mansi), ik / ike / uk (unkari), 8) isintimä / isäntä (isäpuoli, talon isäntä), isintämä (karjala), izindim / izindam (lyydi), izindam (vepsä), izintimä (vatja), 9) iso / isoi / isä / isänen (isä), izä (aunus), iza (lyydi), isa / esä / edsä / jedzä (viro), iza (liivi), azz / aec / aecce / eeci / ecce / jiezze (saami), ozä / iza / (mari, vanhempi veli / isän nuorempi veli), äs (mansi, äidin isä), os (unkari), nise / äsä / ese / es / as / exe / ex (samojedi), 10) koj / koje (mies / aviomies / uros), kuojja (saami), xoj / kuj / xuj / xum (mansi), ku / kuj / xoj (hanti), komi (komi), him (unkari), kum (selk´up), 11) kyty / kytö (miehen / vaimon veli), kyty (inkeri), kydy (lyydi / vepsä), tsyty (vatja), kydi / kydy / kydo (viro), 12) käly (miehen / vaimon sisar / veljen vaimo), tsäly (vatja), käli / kälö (viro), galojaedne (saami), kel (mordva), kali (udmurtti), kel (komi), kil (mansi), kuli / kito / kili (hanti, vaimon nuorempi sisar), sel / seri / sedi / salun / sealun (samojedi, lanko), 13) miniä (sedän / veljen vaimo), minja / minni (inkeri), mind (vepsä), minda / minjä (vatja), minia / minijas (viro), mina (liivi), mannje (saami, nuoremman veljen vaimo / naisen serkun vaimo / veljen / sisarenpojan vaimo), men (udmurtti, miehen nuoremman veljen vaimo), mon / mun (komi), min / män / man (mansi), men (hanti), meny (unkari, morsian / nuorikko), meje / me / mi / meai / meji / meim / maem (samojedi), 14) nainen (nainen / vaimo), nain / naine (vepsä / vatja / viro), nai (liivi), naaras / noaras (karjala), njinnalas (saami), ni (mordva, vaimo), ni / ne (mansi, nainen / vaimo), näji / nöj / naj (mansi, jumalatar / tuli), ni / nen / nin (hanti, vaimo), no (unkari, nainen), ne / nä / neä / (samojedi, nainen / vaimo), 15) nato (miehen / vaimon sisar), nado (lyydi), nadu (viro), noede (saami, vaimon nuorempi sisar), nudo (mari, vaimon / miehen nuorempi sisar), nadu / natu / nado (samojedi, miehen / vaimon veli), 16) neiti / neito / neitonen (nuori nainen), neitoi (inkeri, morsian), neitine / neitoine (karjala, naimaikäinen tyttö), neidine / neidoi (lyydi, täysikasvuinen tytär), neido / neidine / neidizlaps (vepsä), neijjo / neijukkaina (vatja), neid / neiu / neiuke (viro), nieida (saami, tytär), nil (udmurtti, tytär), nil / niv (komi, tytär), 17) näälä (vaimon veli / lanko), nälä (inkeri), neälä (karjala, vaimon veli / sisaren mies), nälä (vatja), nääl / näälu / nääle / nääla (viro), 18) piika / piikanen / piikainen (nuori tyttö / neito), pika (inkeri / vatja, tyttö), piiga (viro, tyttö / neitonen), biiga (saami), 19) poika / poju / poikanen / poikonen (poikalapsi / nuori mies), poika / poikain (inkeri, naimaton mies), poika (karjala, poikalapsi), poig / poige / poigaine (lyydi), poig / poigane (vepsä), poeg (viro), puoga / poigo (liivi), bujo / pijo (mordva, lapsenlapsi), pu / pueryo (mari), pi (udmurtti / komi), puw / piy (mansi), pay / pax (hanti), fiu / fi (unkari), 20) pojintima / pojantin (pojanpoika / poikapuoli), poijintima (karjala), poigindim (lyydi), poigindam (vepsä), pointima (vatja), pojand (viro, kasvattipoika), 21) setä (isän veli), sedi (viro, eno), caecce (saami, isän nuorempi veli), tsitse / stsonä / stsinä / (mordva, vanhemman sisaren mies / äidin vanhempi veli), tsotso / tsutsö (mari, äidin nuorempi veli), tsuz / tsuz-murt (udmurtti, eno / äidinpuoleinen sukulainen), tsoz (komi, eno / äidin isä), säs / sasiy (mansi, setä), tide / titida / tsekteka (samojedi, äidin nuorempi veli / eno), 22) seukku / seukko / serkku (serkku / pikkuserkku / sukulainen), seukkoi (inkeri), seuk (lyydi), sevoitar (naispuolinen serkku / pikkuserkku), 23) täti (äidin / isän sisar), täti (karjala, anopin sisar), tädi (lyydi), täti / tädi (vepsä), täti (vatja), tädi / täe (viro, äidin sisar / naisserkku), tädä (mordva, äiti), 24) ukko / ukki / ukkeli / ukkonen (aviomies / vanha mies), ukko (karjala, aviomies / isoisä), uko / ukko (lyydi, vanhus / mies), uk / ukone (vepsä, vanha mies / aviomies), hukko / ukko (vatja, vanha mies), ukk / uku (viro, vanhus), 25) uros / uro (täysikasvuinen / naimaikäinen mies), uros / uro / uroi (karjala, mies / avomies / isä), uroi (lyydi, mies), uros (vepsä, appi), ores / uras / varres / viores (saami, uros), oj / woj / wuj / uj (mansi, eläin / karhu), 26) vävy (tyttären mies), vävu (inkeri, tyttären / sisaren mies), väy / vävvy (karjala, naissukulaisen mies), vävu / väu (vepsä), väi / väimees (viro), väu mies (liivi), vivva (saami), ov (mordva), winyo / weno (mari, nuoremman sisaren mies), vin (udmurtti, nuorempi veli), von / vun (komi, veli), won / wen (hanti, tyttären / nuoremman / vanhemman sisaren mies), vo / veje (unkari), jij / wij / bi / bini / mijugme / kuenä (samojedi, sisaren mies / vaimon vanhempi veli), 27) yrkä / ylkä (kosija / sulhanen), ylg / ylgäv (viro, sulhanen / mies), alkhe / irge (saami, poika / naimisissa oleva mies / kosija), eryo / erye (mari, poika / pojan / tyttärenpoika), er / ferj (unkari, poika / aviomies), 28) äijä / äijö (isä / isoisä / appi / naimisissa oleva mies), ädjä (vatja, isoisä / appi), aggja / aggje (saami, isoisä / vanha mies / setä), aji (udmurtti, isä / uros), aj / ajka (komi, isä / isoisä / appi / aviomies), ojka (mansi / hanti, mies / vanha ukko / karhu), 29) ämmä / ämmi (isoäiti / vaimo / kätilö / vanha nainen), ämmä (inkeri / vatja, anoppi), ämmö (karjala, isoäiti / akka), ämm (viro), äma (liivi, äiti), ebmui / aemme / aebmo (saame, suuri / kaunis / vanha vaimo), ama (mansi, äiti), imi (hanti, vanha nainen).

Saamelaisten sukulaisuutta tarkoittavia sanoja

1) poadna / pni / almai / kuojj (aviomies), 2) ahkk / ahkka / kalg / kalgu / kav / eämih (vaimo / akka / kave / emäntä / kelpo nainen), 3) kuöibmi / peli-kyeim (kaima / puoliso), 4) ähttsi / etsi / ehtts (isä / isi), 5) eädni / enn / jienn (äiti / emo), 6) vanhimah / vanhemah / ejjesiddze / jiennesiddze (vanhemmat / isä kumppaninsa kera / äiti kumppaninsa kera), 7) männä (lapsi), 8) alge / alg (ylkä / poika), 9) nieida / nieid / neid (neiti / tytär), 10) vielja / vielj / vill (veli), 11) oabba / oabb / vuabb (orpana / sisar), 12) äddä / äjjih / ajj (äijä / isoisä), 13) ahkku / akk / ahkk (akka / isoäiti), 14) adduh / ajjev (isoisän lapsenlapsi), 15) ahkkuh / ahkkov (isoäidin lapsenlapsi), 16) madtar-äddä / madar-äjjih / maddar-ajj (isoisän isä), 17) madtar-ahkku / madar-akk / maddar-ahkk (isoäidin äiti), 18) eähkki / ehi / jiehkk (isää vanhempi setä), 19) tseähttsi / tsetsi / tsiehtts (isää nuorempi setä), 20) jiehkk-ajj (isoisän vanhempi veli), 21) tsiehtts-a (isoisän nuorempi veli), 22) eähkkih / jiehkkev (nuoremman veljen lapsi), 23) tseähttsih / tsiehttsev (vanhemman veljen lapsi), 24) eänu / eänoi / jeän (eno), 25) jeän-ajj (isoäidin veli), 26) siessa / siäsa / siess (täti / isän sisar), 27) siess-ahkk (isoisän sisar), 28) siessal / siessav (veljen lapsi), 29) koaski / koask / kuask (äitiä vanhempi täti), 30) kuask-ahkk (äidinäidin vanhempi sisar), 31) koaskih / kuaskev (nuoremman sisaren lapsi), 32) muövva / muada / muodd (äitiä nuorempi täti), 33) muodd-ahkk (äidinäidin nuorempi sisar), 34) muoddal / muoddev (vanhemman sisaren lapsi), 35) vilj-beälle / vilj-bel / villbiell (miesserkku), 36) oarbmeälli / oarbin-pel / vuarben-piell (orpanapuoli / naisserkku), 37) neähppi (nepain / miehen sisarenlapsi), 38) ibmi / ime / emm (sedän / enon vaimo), 39) emm-ahkk (isovanhemman veljen vaimo), 40) ibmih / emmev (miehen veljen / sisaren lapsi), 41) kalojeädni / kal-enn / kal-jienn (käly), 42) vuohppa / vuopp / vuohpp (appi), 43) vuohppeälli / vuoppel / vuohp-piell (vaimon setä / eno), 44) vuoni / vyone / vuon (anoppi), 45) vuöne-beälli / vyoneppel / vuon-piell (vaimon täti), 46) ladza / lagg / lajj (lanko), 47) vivva / vivv (vävy), 48) vivvbel / vivv-biell (veljen / sisarentyttären mies), 49) manni / mane / mann (miniä), 50) manne-pel (nuoremman veljen vaimo).

Selkuppien sukulaisuutta tarkoittavia sanoja

1) aba (vanhempi sisar), 2) alduga (isän äiti), 3) aret nenna (miehen sisko), 4) ama, awo (emo), 5) ilca (isoisä,  isää vanhemmat miespuoliset sukulaiset, karhu), 6) ima (nainen), 7) imila (isoäiti), 8) ira (mies), 9) irre (isoisä), 10) kibaj ide (nuorin poika), 11) kojja (nuorempi sisko), 12) kottija kwendigaj (isän tai äidin vanhempi sisko), 13) nätäk (neito), 14) imakota (vanha nainen, vanha vaimo), 15) emiti (äiti), 16) näla (tytär), 17) nenna (sisar), 18) temna (veli), 19) ija (poika), 20) weryi tibinnat pajja (vanhemman veljen puoliso).

Nganasanien sukulaisuutta tarkoittavia sanoja

1) iri (ukko, isoisä, kaikki isovanhempien sukupolveen kuuluvat miehet), 2) tagonta iri (kaukainen ukko, isoisän isä), 3) imi (akka, isoäiti, kaikki isovanhempien sukupolveen kuuluvat naiset), 4) tagonta imi (kaukainen akka, isoäidin äiti), 5) idi (isän vanhempi veli, isoisän nuorempi veli), 6) tagonta idi (isoisän isän veli), 7) isi (kaikki isää vanhemmat ja isoisää nuoremmat miespuoliset sukulaiset), 8) kotu (kaikki isää ja äitiä vanhemmat naispuoliset sukulaiset), 9) dyasy (isä), 10) nea (emo), 11) idva (isä), 12) inidem (vanhemman sisaren puoliso), 14) inidem idi (isän vanhemman sisaren puoliso), 15) aba (äiti, äidin nuorempi sisar, isän nuorempi sisar), 16) niny / oo (kaikki itseä vanhemmat ja isää nuoremmat isän suvun miehet, isän nuoremmat ja vanhemmat veljet ja miespuoliset serkut), 17) nakhu (kaikki itseä vanhemmat ja isää nuoremmat isän suvun naiset, vanhemmat siskot, isän nuoremmat sisaret ja naispuoliset serkut, isän siskontyttäret), 18) naga (kaikki omanikäiset ja itseä nuoremmat äidinsukuun kuuluvat naiset, äidin nuorempi sisko, äidin siskontytär, äidin siskontyttären tytär, äidin siskon tai veljenpojan tytär), 19) ny (nainen, vaimo), 20) kodyumu (mies, kotamies, kotavävy), 21) ny khonka (naisen suku), kodyumu khonka (miehen suku), 22) ninaba (miestä vanhemmat naisen sukulaiset, miestä vanhemmat miehen sukulaiset), 23) nado (miestä nuoremmat naisen sukulaiset, miestä nuoremmat miehen sukulaiset), 24) mondu (kaukainen sukulainen, vävyt, appivanhemmat, miehen vanhempien veljet ja siskot, miehen veljet ja siskot ja näiden puolisot), 25) inide (itseä vanhempien sukulaisnaisten miehet), 26) bini (itseä nuorempien sukulaisnaisten miehet), 27) selu (naisen siskon puoliso, miehen vanhemman veljen puoliso, naisen vanhempien siskojen miehet), 28) syuarma (ystävä, vanhemman veljen puolison veli, vanhemman siskon puolison veli, vanhemman veljen puolison sisko), 29) kheli (vanhemman veljen puolison veli, vanhemman siskon puolison sisko), 30) khelini / ny khelema (naisen sukulaiset), 32) kodyumu khelema (miehen sukulaiset), 33) mona khelema (veli, sisko, verisukulaiset), 34) khelema (omaan sukuun kuuluvat, ne-jotka-antavat-toisilleen-lahjoja), 35) nyo (poika), 36) kopta (tytär), 37) mona nyonya (lapseni), 38) manka (vanhemman siskon tyttären poika).

Päivityksiä: 

1.00. vaalittu läpi kerran, korjattu kieliasua, päivitetty ajatelmat, lisätty tietoa, lisätty pari kuvaa.

1.01. lisätty tiedot kirjasta suomen murteiden sanakirja osa 2.

1.02. lisätty kuvia.

1.03. lisätty tiedot kirjasta inkeroismurteiden sanakirja.