tietäjä Joutavaiselta voipi kysyä kaikesta nimiin, nimeämiseen, nimen vaihtoon, syntymään, lasten kasvatukseen ja suomalaiseen kansanuskoon liittyvästä.
"Ken emoin unohtanee, maammoin maalta heittänee, älkää mahtua manalle".
]]>
tietäjä Joutavaiselta voipi kysyä kaikesta nimiin, nimeämiseen, nimen vaihtoon, syntymään, lasten kasvatukseen ja suomalaiseen kansanuskoon liittyvästä.
"Ken emoin unohtanee, maammoin maalta heittänee, älkää mahtua manalle".
]]>
SUOMALAINEN JA URALILAINEN NIMIPERINNE
1. kalenterista on vaikea löytää suomalaisia nimiä koska kalenterinimet edustavat eurooppalaista ja kristillistä (juutalais-kreikkalaista) nimiperinnettä (matti=matteus, mika=mikael).
2. vierasperäiset nimet ottivat ns. virallisten nimien paikan vuosisatoja kestäneen vieraan vallan aikana. sorron vuosina omat nimet jäivät taka-alalle ja niitä alettiin kutsua haukkuma, hellimä ja lempinimiksi.
3. suomalaiset nimet voidaan jakaa lapsen luonnetta värikkäästi kuvaileviin luonnenimiin, syntymän hetkeen ja sitä edeltäviin tapahtumiin liittyviin syntymänimiin, totemistisiin nimiin (kurki, koivu) ja ympäröivästä maailmasta saatuihin luontonimiin (vesa, marja).
4. suomalaiset nimet ovat sukupuolettomia mikä tarkoittaa sitä että nimiä ei voi (eikä pidä) yhdistää kumpaankaan sukupuoleen. nimien sukupuolettomuus kuvastaa kansamme tasa-arvoista luonnetta ja erottaa meidät sukupuolten välisiä eroja ylikorostavista, sukupuoliristiriitojen rikki repimistä etelän kansoista.
5. suomalaiseen nimenantoperinteeseen kuuluu tietty vapaus ja leikillisyys. nimeä voidaan vaihtaa useasti elämän aikana, etenkin suurten muutosten tai vastoinkäymisten jälkeen. nimen annetaan kasvaa ja muuttua kantajansa mukana ("nimi elää").
6. nimiin ei suhtauduta järkiperäisesti vaan tunteella, nimen täytyy Tuntua oikealta.
7. lapsena saadut nimet kuvastavat vanhempien ajattelua ja valintoja. varttuessaan nuori oppii näkemään itsensä eri tavalla ja voi haluta muuttaa nimensäkin, ilmentämään uutta vaihetta elämässään. uuden nimen ottaminen on luonnollinen osa nuoren itsenäistymistä (monilla kansoilla tapahtuu ns. aikuistumisrituaalien yhteydessä).
8. aikuisiän nimiä voidaan saada enteistä ja unista, tärkeistä tapahtumista tai saavutuksista (uroteot) ja läheisten ihmisten tai sukulaisten nimistä (vanhus voi antaa nimensä nuorelle ennen kuolemaa).
9. haluttaessa sitoa lasta jollekin tietylle alueelle (syntymäseutu) tulisi nimestäkin valita oman murteinen kieliasu (jaajo->joajo).
10. nimipäivien tapaiset jäykät ja muodolliset tapahtumat eivät ole kuuluneet uralilaisten kansojen elämään (kalenterit vierasta alkuperää). nimipäivän sijaan voidaan viettää "uuden nimen päivää", uuden nimen keksimisen, löytymisen tai uneksimisen kunniaksi.
11. uralilaiset kansat eivät ole viettäneet syntymäpäiviäkään (tapa ymmärtää aikaa erilainen kuin ns. virallinen ajanlasku). syntymän hetkestä on painettu mieleen näkyviä asioita (sää, kuunvaihe, vuorokaudenaika, vuodenaika). syntymäpäivää voidaan haluttaessa viettää näiden olosuhteiden toistuessa luonnon kierrossa.
12. syntymäpaikkaa eli sijaa on pidetty aikaa tärkeämpänä ja yhdistetty lapsen kohtaloon. paikalle on palattu suorittamaan suojelevia taikoja ja lapsen kasvuun liittyviä menoja.
13. syntymäpäivä-perinteen myöhäisyyttä selittää sekin ettei yksilöä olla pidetty yhtä tärkeänä kuin tänä päivänä. yksilö oli ja on osa suurempaa kokonaisuutta, heimon ja perheen jatkumoa, suvun jatkumista.
14. vaikkei nimi ja syntymäpäivien tapaisia (kulutusjuhliksi surkastuneita) tapahtumia ollakaan vietetty liittyy syntymään, nimen valintaan ja lasten varttumiseen monenlaisia aidompia ja vanhempia kotoperäisiä tapoja.
LUONNENIMET
1. suurin osa säilyneistä nimistä kuuluu ns. luonnenimiin eli kuvaileviin nimiin. luonnenimet kuvailevat lapsen tapoja, piirteitä ja luonnetta (mallu=malttamaton, hilja=hiljainen).
2. luonnenimiä on ollut olemassa siitä lähtien kun kieleen kehittyi kuvailevia sanoja ja niitä on annettu ihmisille ja eläimille.
3. ihmiselämää kuvaileva sanasto oli alkujaan nykyistä niukempaa miksi vertailukohteita haettiin eläimistä (vanhimpia tunnettuja nimiä mansin pikku-jänis-jolla-kurki-reidet).
4. luonnenimiä käytetään tunnepitoisessa arkipuheessa miksi nimi voi muuttua usein ja uusia nimiä saattaa syntyä tuhka tiheään (lempinimi).
5. luonnenimen syvällisempi tarkoitus on kuvata lapsen kehittymistä omaksi ainutlaatuiseksi itsekseen uusien tapojen (niisku=niiskuttaja) ja piirteiden (unto=uneksija) ilmaantuessa iän myötä.
6. luonnenimen antaminen tapahtuu itsestään nimeä sen kummemmin pähkäilemättä tai suunnittelematta.
7. monet luonnenimet on luotu lisäämällä kantasanaan ylimääräinen kirjain (hypö->hyppö, iha->ihha, hötä->höttä) tai itäisempi i-pääte (hypö->hypöi, iha->ihai, hötä->hötäi).
8. luonnenimiä voi olla niin monta kuin halutaan. hyviksi havaituista nimistä voidaan kehitellä uusia muunnelmia (höpö->höpöläinen->höpöliini->höpönassu).
9. osa luonnenimistä päätyi sukunimiksi (hyräilijä=hynynen) vierasperäisten nimien vietyä etunimien paikan. useimmista luonnenimistä saakin kauniita sukunimiä lisäämällä niihin supisuomalaisen ja kantasanaa pehmentävän nen-päätteen (laukka->laukkanen, muju->mujunen).
10. sukunimien lisäksi luonnenimiä päätyi paikkojen ja tilojen nimiksi jolloin niihin lisättiin la tai lä-pääte (touhu->touhula, hyry->hyrylä).
11. alla oleva luonnenimien lista kuvaa sitä tapojen ja piirteiden kirjoa mitä esivanhempamme ovat lapsissaan ja eläinlapsissaan nähneet (lista on suuntaa antava).
LUONNENIMIÄ
Aapa, Oapa, Uapa, Aappa, Aapaton, Appe, Äppi, Ääpi, Äppe, Appet, Appetaebme, Äpi, Äpit, Äpittem (voimaton), Aave, Oave, Uave, Aavi, Aaveh, Aavehtija, Aaveksija, Aavailija, Aavai, Aavas, Aava, Avi, Avis, Avistada, Aaveda, Avas, Ava, Avastit, Avist (ennakoija, aavistaja), Ahku, Aahku, Oahku, Uahku, Ahu, Ahvu, Ahko, Ahkua, Ahkuaja, Ahke, Akko, Ahkui, Aatska, Ahkera, Ahe, Ahera, Aherra, Ahertaja, Ahkeroija, Ahker, Ahkerus (innokas, ahnas, tarmokas, rohkea, vilpitön), Aito, Aido, Aida, Aihtu, Aide, Ede, Ujte, Iijte, Uihto, Oihtu, Aiti, Aitilas, Aajde, Aajdeles, Aidalas, Aidilas, Aidi (rauhallinen, puhdas), Aiva, Aivas, Aivastaja, Aivastelija, Aavi, Oavi, Uavi, Aavis, Aavistaja, Aavistelija, Aavistettu, Aivaz, Aiva, Aivaselija, Aeva, Aevas, Haeva, Haevas, Aivi, Aivit (aivastaja, aavistaja, aavistettu), Akki, Akkiloija, Aki, Akit, Akittelija, Akkinainen, Akkima, Akkimain (hoivaaja, puuhaaja, rakas), Alma, Amma, Ama, Albma (kelpo, ilmeinen), Ammo, Ammoin, Ammoi, Ammon, Ammuin, Amu, Ammu, Ammui, Amut, Aamu, Aamut, Ammoinen, Amuin, Ammuine, Amune, Amuine, Amo, Amoi, Amoine, Amus (muinainen, vanha), Ana, Anastaja, Anas, Anastada, Äni, Änistid, Änis (riistäjä, omin luvin ottaja), Ape, Abbe, Abbet, Abe, Abet, Appa, Appaaja, Appoja, Appoa, Appo, Apponen, Appu, Appuinen, Appui, Apo, Apos, Apu, Apus, Apta, Apa, Apat, Apadi, Appoi, Appoinen, Appoine, Apei, Apein, Vuoppo, Vuoppot (ahne, suursyömäri), Aska, Asko, Askar, Askare, Askara, Askaroitsija, Askartelija (puuhakas), Auhto, Autto, Avcco, Autso (pehmeäihoinen, hauras), Ehe, Eheä, Ehjä, Ehy, Ehyt, Ehkeä, Ehke, Ehjo, Eho, Ehokas, Ehi, Ehie, Ehollah, Ehko, Ehkoi, Eheda (oiva, terve, mieluisa), Ehto, Ehtoi, Ehtoisa, Ehdo, Ehdoton, Ehtu, Ehtuo, Ehtoh, Eho, Ehoi, Ehottaja, Ehoittaja, Äktö, Eähtu, Ektu, Ektui, Jauti (ehdottelija, omatahtoinen, suopea), Eksy, Eksyä, Eksyjä, Eksyvä, Eksyväinen, Öksy, Öksyä, Öksyjä, Eksynyt, Eksyö, Yöksy, Yöksyö, Yöksynyt, Yösty, Öhsy, Eksi, Eksida, Essi, Essu, Eksitus, Jekso (eksyväinen, erehtyväinen, hajamielinen, omille teilleen lähtevä), Empi, Empiä, Empijä, Empijeä, Empiväinen, Emmi, Jiebba, Jiebbat, Jiebbadit (arka, ujo, yhtaikaa ujo ja iloinen), Ennu, Ennus, Ennustaja, Ennustettu, Ennustada, Einu, Einus, Einustit, Enu, Enus, Enne, Aennu, Aennustid, Einnu, Einnus (ennustettu, ennen aikojaan tullut, ennakoija, ennustaja), Ensi, Ensimmäinen, Ensimäine, Endz, Ens, Ende, Enne, Ennen, Este, Ennest, Enst, Enni, Entse, Entsek, Ienni, Iensi, Iensik, Eisi, Eisige, Ente, Enta, Ento, Entu, Entuus, Endo, Endoline, Enti, Entinen, Endine, Endi, Ändi, Ändist (ensimmäinen, esikoinen, entuudestaan tuttu), Eri, Erilainen, Erillinen, Erinäinen, Erilline, Ero, Eroi, Eroa, Aerro, Aerotit, Erä, Era, Eranko, Erakko, Erkaantuja, Erilläh, Erize, Erizi, Erago, Eragoitta, Eräpolin, Erak, Ära, Äraline, Jära, Jara, Jera, Aerre, Aerra, Aerranit, Iere, Ieretit, Erin, Erit, Aere, Aereb, Eräs, Eräheällä, Eräz, Erhe, Eras, Erasti, Aeres, Erot (erilainen, eristäytyjä, omillaan olija), Este, Estä, Esty, Estyä, Esse, Esteä, Estäjä, Estäjeä, Estynyt, Estädä, Aeste, Aestet, Aesta, Aestat (estelijä, varautunut, vastakarvaan pyrkijä), Etsi, Etsiä, Etsijä, Etsijeä, Etsikko, Etsinko, Etso, Etsie, Etsidä, Etsta, Etsia, Etsu, Otsi, Otsida, Votso, Vuotso (etsijä, kokeilija, hakija), Evä, Eväs, Ävä, Äväs, Övä, Öväs, Evästetty, Evästäjä, Ebä, Ebäs, Eväz, Aeve, Aeves, Ava, Avas, Avastit (usein ruokittava, ruokansa loppuun syövä), Haale, Hoale, Huale, Haalea, Hale, Halea, Halja, Haali, Haalis, Haalistunut, Hali, Halia, Halli, Hallia, Hoali, Huali, Hoalie, Hoala, Hoalakka, Haala, Haalakka, Hoala, Huala, Halie, Haleda, Hala, Halas, Halastada, Alas, Alasto, Alastli (lauhkea, surullinen, kalpea, rakas), Haama, Hamu, Hamui, Hamuilija, Haami, Haamia, Haamija, Hamia, Hoama, Huama, Hoami, Huami, Hoamo, Hoamu, Hoamuda, Hamua, Hamuaja, Hammu, Hammutada (ahmija, ahnas, hapuilija, käsin tavoittelija, hampain tavoittelija, kurkottelija, osoittelija, hamuilija, kiinni ottaja, huitoja, hosuja),
Haara, Hoara, Huara, Haaro, Haaroa, Haro, Haroja, Harojea, Haaroja, Haari, Haarikas, Haarikka, Haarikko, Haaru, Hoaru, Huaru, Haarukka, Hara, Hoara, Ara, Aaru, Aara, Sarre, Saara, Soara, Suara, Hare, Harrai, Harre, Harri, Harra, Hääri, Heäri, Hiäri (haarojaan aukova, sormiaan levittelevä, varpaitaan levittelevä), Haaska, Hoaska, Huaska, Haiska, Haaskaaja, Haaski, Haaskio, Hasku, Haske, Haska, Haski, Haskit, Häski, Haja, Hajottaja, Hajallinen, Hajanainen, Hajoi, Haje, Hajo, Hajjo, Hajes, Hajon, Haggji, Haggjit, Saaje (haaskaaja, tuhlaaja, vaatteiden repijä, ilveilijä, villi), Haasta, Hoasta, Huasta, Haastaja, Haastelija, Haaste, Haasto, Hasta, Hoassa, Hoasta, Hoastelija, Aasta, Haste (huutaja, kutsuja, vaatija, kutsuksi lähetettyjä kekäleitä lahjaksi saanut), Haha, Hahattaja, Hahattoja (äänekkäästi naurava), Haiha, Haihattelija, Haihattaja, Haihattoja (kiireinen, hutiloija, tyhjän puhuja), Haihtu, Haihtuvainen, Haihtua, Haihtuja, Haihdu, Haihduja, Häihty, Häihtyä, Häihtyjä, Haihtuo, Haihtuda (eksyväinen, katoileva), Haika, Haiku, Haike, Haikea, Haikai, Haikailija, Haikar, Haikertada, Haige, Haigu, Haigus, Aigo, Aigoz, Aigi, Aigiz, Suoike, Suojge (hajamielinen, alakuloinen, valittaja), Haippu, Haippa, Haippua, Haippuja, Haibu, Haibukas (pitkä, laiha, solakka), Haira, Hairah, Hairaja, Hairahtuja, Hairahtuvainen, Hairahtanut, Hairahtoa, Hairahtuo, Hairahus, Haire, Hairu, Hairuo, Hairuda, Hairahtuda (erehtyväinen, kömpelö, kompastelija, tavaroiden tiputtelija), Haitu, Haitukka, Huitu, Huitukka (hutilus, ressu, laiha), Haitu, Haituva, Haituvainen, Haive, Haiven, Häive, Häiven, Haiva, Haival, Haivale, Haivertaja, Hapsi, Äpzko, Hapsu, Have, Haven, Hape, Hapene, Hapena, Haben, Habe, Habi, Habin, Habene, Hapen, Abbo, Abbon, Abno, Abnoz, Abnod, Abn, Abba, Abban, Abbe, Abben, Habbe, Habben (heikkohiuksinen, harvahiuksinen, tukistaja), Halu, Halui, Haluinen, Haluttu, Halukas, Halua, Haluaja, Halullinen, Halaaja, Hala, Halai, Halailija, Hale, Halea, Hali, Halie, Halus, Alto, Hallo, Halo, Haalu, Halii, Haliidit (halailija, haluttu, halattu, rakas), Hanki, Hankiainen, Hankiene, Hankine, Hang, Hangi, Hangiaine, Antsi, Hangu, Hanguda, Hangudane, Ang, Cuono (hangen aikaan syntynyt, helposti kangistuva, kylmän arka), Hapu, Hapui, Hapuilija, Hapuinen, Hapukoitsija, Hapa, Haparoitsija, Haparoija, Hape, Habi, Haba, Aba, Haparassad, Happu, Happa, Hapla, Abla, Ablas, Hable, Able, Ables, Hapli, Haplia, Haplija (tarttuja, tavoittelija, sieppaaja, ahnas), Hapla, Haplakka, Haula, Haulakka (hauras, heikko), Harka, Harkka, Harkkaaja, Harkkamus, Arka, Arkka, Arkkaaja, Argo, Argohse, Harpa, Harppa, Harppaaja, Harppija, Harppo, Harppoja, Harppoa, Harpoa, Harppavus, Harpi, Harpida, Harpas, Harpastada, Huarp, Harbada, Harba (loikkija, hyppijä, pitkien askelien ottaja), Hatsa, Hatsattaja, Hatsattada, Hatse, Hatsettada (kovaääninen, räkättäjä), Haukka, Haukkailija, Haukki, Haukkija, Haukko, Haukkoja, Haukkoa, Haukkia, Hauka, Haukas, Haukta, Hauktä, Hauku, Haukunen, Haukuz, Hauga, Haavku, Haavkud, Hawko, Haukkua, Haukahtelija, Haukkuja, Haukus, Haukuskelija, Haukkuo, Haukku, Haukkuda, Haukah, Haukahtada, Aukku, Aukkua, Haugatada, Haugu, Haugutada, Hawkot, Hauko, Haukottelija, Haukutos, Haiko, Haikoitus, Haikoi, Haiku, Haikko, Haikos, Haikostade, Aigu, Aiko, Haigu, Haagu, Haigutada, Haigutus (haukkuja, haukkaaja, haukottelija, sättijä, näykkijä), Havi, Havis, Havisija, Havisuttelija, Havina, Havine, Habi, Habis, Habiseda, Abi, Abin, Hapi, Hapin (suhisija, kerskailija, mellakoitsija), Hehku, Hehkua, Hehkuja, Hehkujea, Hehkuva, Hehkuttaja, Hahka, Hiehka, Hehka, Hehkava, Hehke, Hehkeä, Hiehke, Hiehkeä, Hehkuo, Hehki, Hehkie, Hohk, Hohku, Hohu, Hoha, Hohka, Hohkada, Hohkaava, Ohk, Ohu, Ohku, Ohkuda, Ego, Igo, Ugo (kiivas, innokas, uhkea, kaunis, raikas, verevä, punaposkinen, punastuja, säteilevä),
Heikko, Heiko, Heike, Heikeä, Heikentynyt, Heikem, Heikembane, Eikko, Haeigo (heikko, laiha), Heilu, Heilua, Heiluja, Heiluttaja, Heili, Heila, Heiluo, Heilutada, Haeilo, Haeilot (heiluttaja, vetelehtijä, keinuja, huojuja), Heko, Hekottaja, Hekottelija, Eku, Ekutada, Hekotama, Hoku, Hoko, Hokotama (keimailija, kikattaja), Hele, Heleä, Heljä, Helevä, Hela, Helakka, Heli, Heliä, Helli, Helliä, Hellijä, Hellitty, Helie, Heled, Eli, Elli, Eliä, Heleda, Eldzo, Eldzi, Ulzo, Helisijä, Helä, Helistelijä, Heläh, Helähtäjä, Helinä, Hely, Helu, Heluna, Helli, Helähtada, Helis, Helistada, Elisä, Heliseda, Heliidid, Haeaella, Haeaellan, Heäla, Heälatted, Helo, Helottaja, Heloi, Helsky, Helskyä, Helskyttäjä, Helskyvä, Helskä, Helske, Helskeä, Helskyö, Helskeh, Helsku, Helskutada (kirkasääninen, sointuvaääninen, herkkä, hellimisestä pitävä, vaaleaihoinen), Helju, Heljua, Heljuja, Heljuda, Holju, Holjuda (veltto, heiluja, omissa maailmoissaan olija), Helkky, Helkkyä, Helkkyjä, Helkkä, Helke, Helkku, Helkkua, Helkkuja, Helkkeä, Helkke, Helkkyö, Helkeä, Helkeh, Helgeta, Helge, Helgutada, Helgu, Helgitada, Helgi, Elkka, Helki, Helkida, Helka, Helkada, Helk, Elko (säteilevä, hohtava, läpitunkevan katseen omaava), Hellä, Helli, Helliä, Hellijä, Hellitty, Hellittelijä, Hellitelty, Helti, Heltiä, Hellittäjä, Helty, Heltyä, Heltyjä, Heltynyt, Helle, Helleni, Heltyö, Hellida, Heldu, Helduda, Ellä, Hellitada, Helde, Heldi, Heldida, Hielle, Haelle, Helte, Heltu (arka, lempeä, hyväsydäminen, herkkä, hauras), Helmi, Helme, Helmei, Helmeilijä, Helmeilevä, Helmiä, Helmiäinen, Hölmu, Elmi, Helmä, Helmes, Helm, Elk, Elma, Elmaz, Helbmu, Helbme, Haelma, Hilme, Helmu (hohtava, helmikuussa syntynyt, kirkassilmäinen), Hempe, Hempeä, Hempeilijä, Hemmo, Hemmottelija, Hemmoteltu, Hemmi, Hemmoi, Hemme, Hemmeä, Hemmeys, Hempu, Hempukka, Hempie, Hempi, Hempehinen, Hempehine, Hempukkaine, Hempukkainen, Hemppo, Hemppa, Hempo (hellitty, rakas, vieno, sievä, suloinen, hento), Hento, Hentu, Henttu, Hentto, Hentukainen, Hentoa, Henno, Hennoa, Hentoine, Hentoinen, Henna, Hennah (hoikka, siro, huojuja, voimaton), Hepsu, Hepsua, Hepsuja, Hepsa, Hepsahtaja, Hepsahtelija, Hepsah, Hepsakka, Hepsuo, Hepsake, Hepsakeh (heiluja, keinuja, huikentelevainen), Here, Hereä, Herevä, Hereväinen, Heri, Herie, Hereda, Ere, Ereda, Erev (herkkä, kärsimätön, vikkelä, hilpeä, valpas), Heri, Heris, Heristelijä, Heristäjä, Herittäjä, Häris, Häristäjä, Häri, Härhi, Häritys, Heristejä, Herisselijä (uhkailija, ärsyttäjä, nyrkin puija), Herke, Herkeä, Herkeäjä (lopettaja, kuuliainen), Herkku, Herkuttelija, Erkku, Ork, Erk, Herku (herkuttelija, herkkusuu), Herkkä, Herkka, Herkeä, Herkke, Herkkeä, Herk, Erg, Ärg, Irk, Irgu, Haerke (hellä, arka, hento, eloisa, valpas, vireä), Hermo, Hermos, Hermostunut, Hervo, Hermu, Hermunen, Hervoton, Hermoi, Hermoilija, Hermutoine, Hermutoinen, Herpo, Herppo, Herpaantuja, Herpaantunut, Hervah, Hervahtanut, Herva (voimaton, veltto), Heta, Hetale, Hetu, Hetuli, Hetule, Hetava (hapsuinen, resuinen), Heta, Hetas, Hieta, Hietas, Heda, Hedas, Hetaus, Hetta, Hettaus, Hetaz (utelias, antelias, hanakka), Hetku, Hetkua, Hetkuja, Hetkuttaja, Hetka, Hetkah, Hethahtanut, Hetkahtelija, Hetkuo, Hetju, Hetjua, Hetjuja, Hetja, Hetjailija, Ootsu, Ootsuda, Otsso, Otsk, Odzu (keinuja, heiluja, notkuja, tutisija), Hieno, Hiene, Hientä, Heno, Henokainen, Henokaine, Hoonu, Hoonukene, Hienu, Hienukainen, Hienukane, Heänu (pieni, korea, hoikka, heikko, laiha), Hihku, Hihkua, Hihkuja, Hihko, Hihkoa, Ihku, Ihkuda, Hihi, Hihe, Hihittäjä (nauraja, huutaja), Hiihtä, Hiihtäjä, Hiihtelijä, Hihtä, Hihta, Hiihte, Hiihteä, Hiihto, Hiihtoa, Hihtädä, Hihtada, Hista, Histada, Histta, Hihtta, Hizda, Hizdada (laahustaja, hiipijä), Hiili, Hiillos, Hiillostaja, Hiila, Hiilakas, Hiilty, Hiiltyä, Hiiltyvä, Hiiltyjä, Hiiltynyt, Hili, Hil, Ili, Hiile, Hile, Iile, Ildo, Ilgo, Il, Silla (loistavasilmäinen, kiihkeä, tulen lähellä viihtyvä), Hiimo, Himo, Hiimu, Himos, Hiimos, Hiimoi, Himostaja, Kime, Kimes (sanavalmis, tarinoiden kertoja, saduista pitävä, loitsuista pitävä, hyvä kuuntelija, suulas),
Hiipi, Hiipiä, Hiipijä, Hiiviä, Hiivi, Hiivis, Hiiviskelijä, Hiippa, Hiippailija, Hiippari, Hiivu, Hiivuo, Hiipie, Hivo, Hivoda, Huuvi, Huuvida, Hiili, Hiilida (hiiviskelijä, ryömijä, piileksijä), Hiisku, Hiiskua, Hiiskuja, Hiiska, Hiiskah, Hiiskahtaja, Hiiskuo, Hiisko, Hiiskoa, Hiiskoja, Hiiske, Hiiskeä, Iiska, Iiskada, Hiiskada, Hiiskuda (kuiskailija, hiljaa puhuva, hiljaa liikkuva), Hiki, Hiko, Hikoi, Hikoilija, Hiottaja, Hio, Hios, Hiostaja, Hie, Hiestyä, Hies, Higi, Higo, Itsi, Ig (kosteaihoinen, helposti hikoileva), Hila, Hilaaja, Ila, Ilaja (raahaaja, laahaaja), Hile, Hili, Hilisijä, Hilie, Hilis, Hilissäjä (helistelijä, kilistelijä, kilinästä pitävä), Hilja, Hiljai, Hiljainen, Hilje, Hilli, Hillitty, Hiljain, Hiljah, Hiljaine, Hiljaisa, Hill, Hild, Hildu, Hilduda, Illa, Hili, Hiline, Hilineda, Ilig, Hillje, Hilljes (hiljainen, rauhallinen, myöhästyjä), Hilla, Hillo, Hillu, Hilli, Hillikka, Hillukka, Hilloa, Hilloaja, Hilloi, Hilluo, Hil, Hilda, Hilloda, Ill, Illu (murentelija, muuraimista ja marjoista pitävä), Hilpa, Hilpu, Hilpale, Hilve, Hilppa, Hilva, Hilpai, Hilbu, Hilba, Hilbada, Ilp (repaleinen, hyörijä, häärääjä, heiluja), Hilpe, Hilpeä, Hilba, Hilbad (riehakas, vallaton), Himme, Himmeä, Hime, Himeä, Himpe, Himpeä, Himmentäjä, Himmentyjä, Himpi, Himmi, Hime, Himerrys, Imi (hämärästä pitävä, himmeäsilmäinen), Himo, Himokas, Himoi, Himoaja, Himoa, Himottaja, Himu, Himottu, Imu, Habmo, Hibmo (kiihkeä, ahnas, halukas, haluttu), Hinka, Hinkka, Hinkkaaja, Hinga, Hinkautuja, Hinku, Hinkua, Hinkuja, Hinkai (hankaaja, kihnuttaja, närkästynyt), Hinku, Hinkua, Hinkuja, Hinkuda, Hinkta (yskijä, vinkuja, nuhanenä), Hintelä, Hinteröinen, Hinterä (hento, heikko), Hippu, Himppu, Hipe, Hive, Hiven (pienikokoinen), Hipsu, Hipsuttaja, Hipsuttelija, Hipsi, Hipsiä, Hipsijä (hiipijä, sipsuttaja), Hirmu, Hirmui, Hirmuinen, Hirma, Hirmas, Hirmuja, Hirmo, Hirmoja, Hirmua, Hirmustuja, Hirmustunut, Hirmuisa, Hirmuine, Irmu, Hirm, Hirmuda, Irm, Irmo, Irmoz, Hirb, Hirbma, Hirbmad, Harb, Harbma, Harbmad (helposti pelästyvä, äkäpussi, suuttuja), Hirnu, Hirnua, Hirnuja, Hernu, Hernua, Hernuja, Hirnuo, Hirnuda, Hernuda, Irna, Irnua, Hirdno, Hirdnot (äänekkäästi naurava, aivastelija), Hitu, Hitunen, Hide, Hitva, Hitulainen, Hitui, Hituinen, Hituine, Hidu, Hidune, Hidulane, Hidukane, Hilva, Hirva, Hitva, Hitvakka, Hitve, Hitvelöinen, Hidve, Hidveine (kapeavartaloinen, siro, heikko), Hiukka, Hiuka, Hiuke, Hiuve, Hiukkanen, Hiue, Hiues, Hiukkainen, Hiukkaine, Hiukku, Hiukkuinen, Hiukkuine, Hiuk, Hiugi, Jeugo (pienikokoinen, muruista pitävä), Hohi, Hohisija, Hoho, Hohottaja, Hohis, Hohissija (tohisija, nauravainen), Hohka, Hohko, Hohkomainen, Hohkaantunut, Ohk, Oha, Ohada, Hohku, Hohkuva, Hohkuja, Hohkua, Hohkuo (hauras, höperö, hajamielinen), Hohta, Hohtava, Hohde, Hohtaja, Huohta, Huohtuo (loistava, säteilevä, uhoaja), Hoikka, Hoike, Hoiketa, Hoiki, Hoikistuja, Hoikistunut, Hoik, Hoikke, Oikka, Oik, Voik, Voiti (hento, laiha, kaunis, heikko), Hoila, Hoilaaja, Hoilo, Hoilottaja, Hoiloa, Hoilu, Hoiluo, Heila, Heilaaja (huutaja, parkuja), Hoippu, Hoippua, Hoippuja, Hoiper, Hoipertelija, Hoippe, Hoipe, Hoipperoitsija, Oibe, Oiberdada, Hoajppu, Hoajppud, Hoibardallad (hoippuja, kompastelija), Hoita, Hoitaja, Hoito, Hoitu, Hoitua, Hoitta, Hoihta, Hointa, Hoitoa, Oita, Hoida, Hoid, Hoiu, Hoius, Voido, Vuido, Suoito, Hoitat, Hojda, Hojdad, Hoiva, Hoivaaja, Hoivattu, Hoive, Hoivettu, Hoitto, Hoimi, Hoime, Hoima, Hoimia, Hoivi (hoivaamisesta pitävä, rauhoittelua tarvitseva), Hoke, Hokea, Hoki, Hokija, Hoku, Hokema, Hokuo, Hokki, Hoka, Hokkia, Oge, Ogeda, Hoakka, Hoakkat, Hoakko (lörpöttelijä, neuvojen antaja, aikoja), Holho, Holhottu, Holhoaja, Holhi, Holhokki, Holhod, Holkko, Hoalko, Hoalkot, Holhu (hoivattu, vaalittu, ahne), Holi, Holisija, Hola, Holajaja, Holah, Holahtanut, Holina, Holajoa (hölisijä, hölskyttelijä), Holo, Holottaja, Holakka, Holu, Holottoa, Holotada (hoilottaja, ahneesti juova), Homma, Hommai, Hommailija, Omma (puuhakas), Honto, Hontto, Honta, Hontalo, Honte, Hontelo, Hond, Honne, Honneda (pitkä, hoikka, veltto, kömpelö, siro, hento),
Hope, Hopea, Hoppi, Hoppia, Hopie, Hobed, Hobje, Hobdu, Epe, Epea, Hobe, Hobeda, Ebdo, Ibdi, Suophe, Suope, Suopes, Subbe, Subbed, Sope, Sopeda (hopeasta pitävä, hopeanväriset hiukset tai silmät omaava), Hoppu, Hopu, Hoputtaja, Hoppuilija, Hopa, Hopakka, Hopakko, Hoppud, Hoppui, Hoappo (hätäilijä, hutilus, riitelijä), Hori, Horis, Horisija, Hora, Horia, Horajaja, Horajoa, Horiseda, Horah (höpöttäjä, murisija, sekavia puhuva, kuorsaaja, hörppijä), Horju, Horjua, Horjuja, Horjuva, Horjuvainen, Horjuttaja, Horjahtelija, Horjakka, Hori, Horilo, Horjuo, Horjah, Horjahtoa, Horjakko, Herja, Herjah, Herjahtoa, Horia (hoipertelija, hapuilija, pitkä, helposti eksyvä), Horne, Hornea, Horna, Hornakka, Horni, Hornie, Horn, Vorna (viileäihoinen, herkkä, hento, hauras), Horo, Horottaja, Horka, Horkama, Horkko, Horkoi, Horkoinen, Hork, Horgu, Horguh (suutaan ammollaan pitävä, hauras), Horro, Horros, Horru, Horrus, Horto, Hortto, Hortoi, Hortoilija, Hortu, Hortua, Horre, Hortei, Horteinen, Hore, Horteissa (uneksija, kuljeksija, ajatuksissaan viihtyvä), Hosu, Hosua, Hosuja, Hosa, Hosi, Hosia, Hosai, Hosaisija, Hoska, Hosuo, Hosuda, Osu, Osuda, Hoassa, Hoassat (huitoja, hätiköijä, huiskija, touhuaja), Hota, Hotaisija, Hotai, Hoti, Hotia, Hotija (huitoja, sipaisija, hotkija), Hoto, Hotottaja, Hota, Hotakka, Hotakko (pehmeä, hauras, lörpöttelijä, äänekäs), Hotti, Hotta, Hottinen, Hötti, Höttine, Höttinen, Höttiäinen (siro, pienikokoinen), Houkka, Houkki, Houkkia, Houkkio, Houke, Houkas, Houkastaja, Houk, Houkkaaja, Hoawke, Houhka, Houhto, Houhtoa, Houhtu, Houhtua, Houna (hupakko, hassu, iloinen, leikkisä, hupsu, narraaja), Houku, Houkuttelija, Houkutus, Huoko, Huku, Hukutada, Houkuttaja, Hauku, Haukuttaja, Houko, Augu, Augutada, Ukto, Hokka, Hokkatit (yllyttäjä, yllytyshullu, petkuttaja), Houri, Houria, Hourija, Houra, Hourai, Hourailija, Houraus, Houre, Hourio, Houru, Hourie, Hourida, Hoawre, Hoavri, Howri, Howriidit, Hovra, Hovrad, Howru (hourailija, rauhaton, joutavia puhuva, pelleilijä), Huhi, Huhisija, Huha, Huhah, Huhahtaja, Huhahtelija, Huhina, Huhissija (suhisija, huhuilija), Huhki, Huhkija, Huhkia, Huhka, Huhkaisija, Huhkie (ahertaja, hosuja, nopealiikkeinen), Huhu, Huhui, Huhuilija, Huuhu (huutaja, melskaaja), Huika, Huikka, Huikkailija, Huikkaaja, Huikai, Huiga, Huiku, Huikuda, Huik, Uiko, Huike, Huiket (huutaja, hihkuja, hoilottaja), Huike, Huikea, Huika, Huiku, Huikka, Huiki, Huikistelija, Huikentelevainen, Huikkai, Huikkailija, Huikai, Huiji, Huijis, Huijistelija, Huikaisija, Huie, Huikie, Huija, Huiji, Huijo, Huige, Huiged, Huiga, Huigai, Huigaita, Hujutada, Huju, Uju, Ujutada, Uid, Uidi, Uigo, Uiga, Uigas (tuima, vinha, ujo), Huisku, Huiskua, Huiski, Huiskia, Huiskija, Huiskuttaja, Huiskea, Huisko, Huiskoa, Husko, Huskoa, Huiskie, Huiskuo, Huska, Huskai, Husku, Huskutada, Huisa, Huisata, Huiskuda, Huisu, Huisutada, Husko, Huskot (huojuja, heiluja, hosuja, nopealiikkeinen), Huito, Huitoja, Huitoa, Huimi, Huimia, Huimija, Huita, Huitai, Huitaisija, Huite, Huitelija, Huitu, Huitukka, Hujdo, Hoite (huiskija, kuljeskelija, pitkä, laiha, vetelä), Huka, Hukkaaja, Hukka, Uka, Ukta, Ukto, Hukattu, Hukkua, Hukku, Hukkuja, Hukkunut, Hukkuo, Hukkau, Hukkuda, Hukkah, Hukke, Ukka, Huku, Ukko, Uka, Ukas, Hohkka, Hohkkai, Hokko (katoilija, asioiden kadottaja, tuhlaaja, haaskaaja), Hula, Hulah, Hulahtaja, Hulahtelija, Huli, Hulisija, Hulina, Hule (huhuilija, vikkelä, telmijä, kuljeksija), Hulju, Huljua, Huli, Uli, Huljuttaja, Huljah, Hulje, Hulja, Huljakas, Huljakka, Huljuda, Huljutada (huojuja, heiluja, pitkä, solakka, reipas, hiipijä, hoipperoiva), Hulkku, Hulkkua, Hulkkuja, Hulkka, Hulka, Hulku, Hulkuttaja, Hulkko, Hulkkoa, Hulkkoja, Hulkkonen, Hulkuttelija, Hulkki, Hulkkia, Hulke, Hulkke, Ulkku, Ulkkua, Hulkuda, Ulk, Ulko, Ulkob (hölskyttelijä, kuljeksija, kiertelijä), Hullu, Hulluttelija, Hulla, Hullaantuja, Hullutus, Hulli, Hullus, Hulluine, Hulluinen, Ullu, Hull, Hullutada, Ul, Ula, Ulato, Oll, Hulli, Hullit, Hullo, Hullotit (telmijä, mieletön, riehakas, mellastaja, raivokas),
Hulma, Hulmakka, Hulme, Hulmi, Hulmiutunut, Hulva, Hulvainen, Hulvaine, Hulvai, Hulla, Hulva, Hulvattu, Hulvaton, Hulla, Hullattu (voimaton, kivulloinen, helposti pyörtyvä), Hulmu, Hulmuta, Hulma, Hulmui, Hulmuilija, Hulme, Hulmi, Hulmah, Hulmahtanut (liehuja, levoton, ahmija), Hulpa, Hulpakko, Hulpakka, Hulpakas, Hulpokas, Hulpo, Hulpe, Hulpea, Hulppe, Hulppea, Hulpattaja, Ulba, Ulbakas, Ulp, Ulb, Ulbi, Ulpi, Ulpida, Hulpi, Hulpida (puhelias, reipas, komea, vallaton, hölmö, veltto), Hulva, Hulvah, Hulvahtelija, Hulvas, Hulvastelija, Helve, Hulvi, Hulvaton (ahmija, huolimaton, uskomaton, vetelys), Humi, Humisija, Huma, Humahtaja, Humina, Humu, Humaja, Hummi, Humminen, Humah, Huvi, Huva, Huvah, Umi, Umiseda, Uma, Umada, Umin (hymisijä, huutaja), Humppa, Humppana, Humpakko, Humpa, Humpattaja, Humpo, Humppai, Humppailija, Humpu (hupakko, lörpöttelijä, touhukas, löntystelijä), Huna, Hunakka, Huni, Hunikka, Hunis, Hunisko, Hunattaja, Hunha, Hunittaja, Hunhe, Hunai, Hunhu, Hunhutada (honottaja), Huoka, Huokai, Huokailija, Huoa, Huokua, Huoku, Huokuja, Huoko, Huokonen, Hoa, Hoka, Hokua, Hoku, Hokus, Hoko, Huoahto, Huokavus, Huokain, Huoga, Huokazuda, Oga, Ogata, Ogah, Ogahta, Oku, Okua, Hoogu, Hooguda, Hoog, Hoou, Ug, Suokke, Suokket (huokailija, lepäilijä, läähättäjä, ähkijä, vinkuja), Huoju, Huojua, Huijuja, Huojuttaja, Huoja, Huojahtelija, Huojuo, Huojah (heiluja, lepäilijä, horjuja), Hura, Hurah, Hurahtanut, Hurat (vasenkätinen, outo, surullinen), Huri, Huris, Hurisija, Huristaja, Huristelija, Hurah, Hurahtaja, Hurahtanut, Hurina, Huru, Hurai, Hurahtada, Hurda, Uri, Urisa, Huriseda, Hurada, Huru, Huruda, Urikso, Hurra, Hurrat, Hure, Huretit, Hura, Huratit, Hore, Horetted, Hurka, Hurkai, Hurko, Hurkoa, Hurgu, Hurguda, Hurguttada, Hurkta, Hurga, Hurge (hurisija, surisija, hyräilijä, joikuja, kiirehtijä, viilettäjä), Hurja, Hurjas, Hurjastelija, Hurji, Hurjimus, Huri, Hure, Hureutujo, Hurjo, Hurjoh, Hurju, Hurjutada (hillitön, höperö, hassuttelija, villi, innokas), Hurme, Hurmeh, Urm, Urma, Urmane, Urmanen, Hurma, Hurmi, Hurmio, Hurmo, Hurmos, Hurmaaja, Hurmattu, Hurmaantunut (kiihkeä, kiukuttelija, pyörtyilevä, verta vuotava), Hurna, Hurnakka, Hurnakko, Hurnia, Hurnija, Hurni, Hurnida (reipas, rivakka, ilakoitsija, nopea), Hute, Hutera, Hutero, Hutela, Hutelo, Huti, Hutikka, Huta, Hutakka, Hutu, Hutukka, Hutiloija, Hutaisija, Hutai, Hutilus, Hutikko, Hutisko, Hutis, Hutisija, Hutajaja, Hutisuttaja, Hutistaja, Hutistelija, Hutia, Hudi, Hudida, Hutja, Hudia, Hutjake, Hutji, Hutjia, Hudja, Hudjas, Uda, Hutju, Hutjua, Hutjata, Hutjah, Hutjahtaja, Hutjuttaja, Hutjakka, Hutjuo, Hutka, Hutkia, Hutkija, Hutko, Hutkoa, Hutku, Hutkutada, Hutra, Hutrakka, Hutrakko, Hutrana, Hutri, Hutria, Hudr, Hotra, Hotras, Huttu, Hutta, Hutuuttaja, Huttu, Huttuuttelija, Huttuda, Huttutada (vaappuja, hätiköijä, huitoja, huolimaton, tutisija, heiluja, solakka, touhukas, viskoja, hauras, heikko), Huude, Huuta, Huudehtija, Huuve, Huuveh, Huutehine, Huutehinen, Hudeh, Ude, Udeh, Hude, Hudeg, Uude, Uudetada, Uda, Udas, Huhte, Uoas, Ud, Udda, Huuru, Huura, Huurre, Huurtua, Huurtuja, Hurre (huurusta pitävä, huurua hengittävä, talvella syntynyt), Huuhka, Huuhkaja, Huhka, Huhkaja, Huhku, Uhkaja, Uuhka, Uhka, Huuhkai, Huuk, Vuuk, Huuhku, Huuhkuttaja, Huukko, Huukkonen, Huukkoa, Huukkoja, Huuko, Huukoa, Huukoja, Hukkada, Hukka, Hukkai, Hukkaida, Hukutada, Huku, Huua, Ugo (huhuilija, huutelija, vinkuja), Huuma, Huumattu, Huumaaja, Huumaantunut, Huumaus, Huume, Huumeinen, Huumelo, Huumeh, Huumehtija, Huumeltaja, Huumah, Huumahtaja, Huum, Um (pyörtyilijä, kuumeinen, huimauksesta kärsivä, lumoava, höperö, touhukas, uhoaja), Hydä, Hytä, Hytäjäjä, Hyde, Hye, Hyte, Hytei, Hyteinen, Hytelmä, Hytelä, Hytelö, Hyteä, Hyti, Hytö, Hytelöijä, Hudi, Hudine, Hudikene (hytisijä, värisijä, kylmänarka, heikko), Hyhe, Hyher, Hyhertäjä, Hyhertelijä, Hyhi, Hyhis, Hyhisijä, Hyhy, Hyhyttäjä, Hyhky, Hyhkyä, Hyhkyjä, Huhu, Huhuttaja, Huhki, Huhkida, Uhi, Uhis, Uhiseda (kukertaja, keinuja, keinuttamisesta pitävä, hymisijä, hyrisijä),
Hyke, Hykertäjä, Hykertelijä, Hyky (nauravainen, kihertelijä), Hykä, Hykähtäjä, Hykäs, Hykästelijä, Hykättäjä, Hyky, Hykyttäjä, Hykki, Hykkiä, Hykkijä, Hykäh, Hyke, Hykke, Hykkeä, Hyhke, Hyhkeä, Huke, Hukettada, Hukki, Hukkida (säpsähtelijä, nytkähtelijä, silmien räpyttelijä, nyyhkijä, nikottelija), Hylly, Hyllyä, Hyllyjä, Hylli, Hylliä, Hyllerö, Hullu, Hulludä, Hyllyö, Ulli, Ullida (notkuja, keinuja, pyöreä), Hylä, Hylätty, Hyljä, Hyljätty, Hylkä, Hylkääjä, Hylje, Hyljeksitty, Hylki, Hylkiä, Hylkijä, Hylkiö, Hylky, Hyle, Hylkie, Hulgä, Hulgäi, Hulja, Ulja, Ula, Ulata, Hilgot, Hilgo, Hilka, Hilkahet (hylätty, jätetty, asioiden kesken jättäjä, helposti kyllästyvä), Hymi, Hymisijä, Hymis, Hymistäjä, Hymistelijä, Hymä, Hyminä, Hymy, Hymyi, Hymyilijä, Hymäh, Hymähtäjä, Hymähtelijä, Hymie, Humi, Hymineh, Hummi, Umi, Umiseda, Hubma, Hubmat (mumisija, hiljaisen äänen omaava, värisevällä äänellä puhuva, vapisija), Hyni, Hynisijä, Hyninen, Hyny, Hynynen, Hynä, Hynäilijä, Huni, Hyne, Huniseda, Hunä, Hunäda (honottaja, hyräilijä, mumisija), Hynki, Hynkiä, Hynkijä, Hynkä, Hynky, Hynkyttäjä, Hyngä, Hyngäh, Hyngähtäjä, Hyngi, Hyngy, Unge, Ungö (hymähtelijä, raskaasti hengittävä, huhuilija), Hynte, Hyntty, Hynttyyttäjä, Hynty, Hyntys, Hyntystäjä, Hyntä, Hyntti, Hyntte, Hyntteröitsijä, Hyntterö, Hyntsä, Hynsy, Hynssy, Hyntse, Hyntsy, Hyntsö, Untsi, Untsida (laahustaja, hidas, kömpelö, loikkija, koikkelehtija), Hyri, Hyris, Hyrisijä, Hyrä, Hyräjäjä, Hyrinä, Hyrähtäjä, Hyrähtelijä, Hyräh, Hyräi, Hyräilijä, Hyry, Hyryi, Hyryilijä, Hyreh, Hyrehtijä, Hyreksijä, Hyreä, Hyre, Huri, Huriseda, Hurädä, Hurä, Uri (hymisijä, hytisijä, ynisijä, murisija), Hyrky, Hyrkä, Hyrke, Hyrkentäjä, Hyrkyö, Hurge, Hurged, Hurgeh, Hurgehtida (hurisija, vauhdikas, menevä), Hyrmi, Hyrmiä, Hyrmijä, Hyrminä, Hyrmäkkä, Hyrmä, Hyrmäyttäjä, Hurma, Hurmi, Hurmitseda (ärisijä, nurisija, viluinen, hemmoteltu, usein toruttu), Hyrrä, Hyrry, Hyrriä, Hyrrijä, Hyri, Hyrisijä, Hyrryttelijä, Hurra (hyrisijä, hiipijä, hiljainen), Hyrsky, Hyrske, Hyrskiä, Hyrskijä, Hyrskäh, Hyrskähtäjä, Hyrskähtelijä, Hyrskeh, Hyrskeä, Hyrskyö, Hyrski, Hyrskie, Hyrskä, Hurska (pärskijä, nauruun purskahtelija), Hyti, Hytisijä, Hytisyttäjä, Huti, Hytinä, Hytineh, Hudiseda, Hudi, Udi, Udiseda, Hytsi, Hutsi, Hutsis, Hutsistuda (vapisija, tärisijä, kyyristelijä, käpertyjä), Hytjä, Hytjy, Hytjyä, Hytjyjä, Hytjätä, Hytkyä, Hytky, Hytkyjä, Hytkä, Hytki, Hytkiä, Hytkijä, Hytkyttäjä, Hytkähtäjä, Hytkähtelijä, Hytke, Hytkyö, Hytkeä, Hytkäh, Hytkeh (notkuja, vavahtelija), Hytri, Hytris, Hytristäjä, Hytriä, Hytrijä, Hytristelijä, Hytry, Hytryttäjä, Hyträkkä (käpertyjä, käpristelijä, värjöttelijä), Hyy, Hyytävä, Hyyty, Hyytyä, Hyytyjä, Hyinen, Hutu, Hutuä, Hutö, Hutöjä, Hyyte, Hyyteä, Hyine, Huudu, Huudunu, Hudä, Hudädä, Huudu, Huududa, Huutta, Huuda, Hu, Utu, Utuä, Hutsu, Hutsuä, Huubi, Huubida, Huubu, Huubudä, Huudu, Huududä, Ulm, Hyyde, Hyyte, Hyte, Hytelä, Hue, Huve, Hute, Hyyve, Hyyveh, Huude, Hude, Hudegi, Hudo, Hudog, Huuve, Huue, Huude, Uude (helposti kohmettuva, kylmänarka, hyytyväverinen), Hyymi, Hyymis, Hyymistyjä, Hyypi, Hyyppö, Hyymö, Hyynö, Hyyni (kyyristelijä, vaanija, varuillaan oleva), Hyyri, Hyyris, Hyyristyjä, Hyyristelijä, Hyyristäjä, Hyyriä, Hyyrijä, Hyyry (piiloutuja, kyyristelijä, ujo), Hyyvä, Hyyvy, Hyyvys, Hyyväs, Hyyvö, Hyvö, Hyvönen, Hyyvöksijä, Hyyvi, Hyyvis, Hyyvistäjä, Hyyvistelijä, Hyyväh, Hyyvähtäjä, Hyylä, Hyylö, Huuvi, Huuvida (piiloutuja, lymyilijä, hiipijä), Hyöky, Hyökä, Hyökyä, Hyökyjä, Hyö, Hyöy, Hyöä, Hökö, Hööge, Ööge, Hööke, Ööke, Höök, Öök, Ööki, Hööki, Höökiä, Höökijä, Hyökkä, Hyökkääjä, Hyökkäilijä, Hyökky, Hyökkyä, Hyökkyjä, Hyökyi, Hyökyilijä, Hyöki, Hyökiä, Hyökijä, Höökle, Höökleda, Hyöklähtäjä, Hyöklä, Hyöke, Hyökelehtijä, Ioko (ryntäilijä, syöksähtelijä, rauhaton, hyppijä), Hyöri, Hyöriä, Hyörijä, Hyörä, Hyörääjä, Hyörinä, Hyöriäinen, Höyry, Hyöryläinen, Hörä, Hööri, Höörida, Hööra (touhukas, levoton, vilkas, häärijä, rauhaton, pyöriskelijä, kieriskelijä, hyörijä, hötkyjä, mahdoton),
Häijy, Häjy, Häjyi, Häjyilijä, Häjyine, Häjyinen, Äio, Haeggjo, Hiejji, Hiejjies, Hädjo, Heäjje (hankala, kiusanhenki, ilkimys), Häike, Häiki, Häikiintyjä, Häikittäjä, Häikyttäjä, Häiky, Häikkeä, Häikke, Häikä, Häiktu, Äigi, Äigida, Häikida (heikentynyt, sairaudesta selvinnyt, helpottunut), Häikä, Häikäi, Häikäilijä, Häikäilemätön, Häikkä, Häikäle, Häikiö, Häikeä, Häikis, Häikistelijä, Häiki, Äiki, Häikki (empijä, ujostelija, hävytön, härnääjä, levoton), Häikä, Häikäi, Häikäisijä, Häikäisevä, Häikäistynyt, Häie, Häjä, Häijä, Häike, Häikeä, Häikö, Häikke, Häigä (valoa vierastava, helposti sokaistuva), Häily, Häilyä, Häilyjä, Häilyvä, Häilä, Häili, Häiliä, Häilä, Häilääjä, Häilähtäjä, Häilyttäjä, Häiläkkä, Häiläh, Häilyö, Häiludä, Häilda, Häuluä, Äulä, Häulä, Äili, Äilida, Häila, Häilatada, Äil, Äilu, Hälli, Hällida, Häll, Hällu, Äl, Ällo (heiluja, keinuja, keinuttamisesta pitävä, vilkas, huojuja, kuljeskelija), Häime, Häimertyjä, Häimertynyt, Häimä, Häimäi, Häimäilijä, Häimeä (helposti häkeltyvä, pökertyvä, neuvoton, hapuilija), Häippä, Häippy, Häippänä, Häipä, Häippe, Häippääjä, Häippäilijä, Häipäkkä, Häipö (hipaisija, hontelo, laiha, hoippuja), Häipy, Häipyä, Häipyjä, Häipyvä, Häipyväinen, Haipua, Haipu, Häippy, Häippyä, Häipe, Häivä, Häiväh, Häivähtäjä, Häippä, Häippäi, Häippäisijä, Häipertyjä, Häipä, Häipyö, Häipa, Häima, Häipär, Hääbu, Hääbuda, Haeiba, Haeibat, Aje, Ajepa, Ajepanet (katoilija, eksyjä, hämmentynyt, riutuva, unisilmäinen), Häiri, Häiritsijä, Häiriintynyt, Häiriö, Häirikkö, Häirida, Häire, Haere, Haeretit, Häirat, Heirat, Häira, Heira, Häiräh, Häirähtänyt, Häirä, Häirääntynyt, Häirtyä, Häirähdys (säikky, hämmentynyt, hermostunut, erehtyväinen, asioiden keskeyttäjä, lyhytjännitteinen), Häitä, Häittä, Häite, Häiteä (helposti häikäistyvä tai häiriintyvä), Häke, Häkeltäjä, Häkeltyjä, Häkeltynyt, Häkertäjä, Häkke, Häkkä, Häkelö, Häkerö, Häku, Häkula, Häkulased (epäselvästi puhuva, hätäinen, hämmentynyt, rauhaton, haparoiva), Häki, Häkiä, Häkki, Häkkinen, Häkkiä, Häkijä, Häkittäjä, Häky, Häkyttäjä, Häkkä, Häkä, Häkky, Häku, Häkuttäda, Häkitada (arkanapainen, helposti hengästyvä, läähättäjä, hoputtaja, torjuja, kieltäytyjä), Häkky, Häkkyrä, Häkkä, Häkkärä, Häkkäröitsijä, Häkkyö (vastustelija, estelijä), Häli, Hälinä, Hälis, Hälisijä, Häly, Hälineh, Äli, Älis, Äliseda (meluaja, äänekäs, levottomasti liikkuva, puhelias), Hällä, Hälläke, Hälli, Hälläköitsijä, Hällittäjä, Häll, Äl, Ällo (levoton, touhukas, omiaan hääräilijä, keinuja), Hälve, Hälpe, Hälvennyt, Hälveä, Hälvi, Hälvä, Hälväkkä, Hälbi, Hälbida, Hälba, Hälbada, Haelba, Haelbat, Aelba, Aelbat (vaikeasti syntynyt, häipyjä, eksyjä, karkuun livahtelija, laiha), Hämme, Hämmentäjä, Hämmentynyt, Hämi, Hämmi, Hämminki, Hämmen, Hämmä, Hämmäs, Hämmästynyt, Hämäs, Hämästuda, Häme, Häma, Hämas, Ämme, Ämmeldada, Haemma, Haemmas, Haemmastuvvat, Heä, Heämas, Heämastud, Heämaskid, Hämä, Hämääjä, Hämääntynyt, Hämäi, Hämäinen, Hämäkkä, Hämeä, Hämerä, Hämertynyt, Hämeltynyt (sotkija, ymmällään olija, sekoittaja, helposti pelästyvä, ihmettelijä, sekavia puhuva, ujo, ällistynyt), Hämy, Hämyi, Hämyinen, Hämu, Ähm, Ähma, Ämunen, Ämune, Hämunen, Hämune, Ähmu, Ähmunen, Ähmune, Hämä, Hämärä, Hämärtäjä, Hämärikkö, Hämärtynyt, Hämäri, Hämär, Hämärdudä, Ämä, Ämärikko, Hämardada, Ämar, Ämardo (valoa vierastava, hämärän aikaan syntynyt, hämärästä pitävä), Hävy, Hävytön, Häve, Häveliäs, Häpä, Häpäi, Häpäisijä, Häpy, Häppi, Häppiä, Häppijä, Hävä, Häpi, Häpie, Häppy, Häpe, Äpe, Äpeä, Äpi, Äpiä, Häbi, Häbitu, Häbe, Äbi, Haeppa, Haeppad, Haeppanit (häpeilevä, häpeilemätön, häpyään esittelevä, häpyään piilotteleva), Häplä, Häpläkkä, Häpläkkö, Häpläköitsijä, Häply, Häplättäjä, Häblä, Häblätada (puhelias, hätiköivä, ajattelematon, lörpöttelijä), Häpsi, Häpsiä, Häpsijä, Häpsä, Häpsäh, Häpsähtäjä, Häpsähtelijä, Häpsähtädä (hätiköivä, helposti säikähtävä, säpsähtelijä, hiipijä, joutavia puhuva), Häpä, Häpäkkä, Hävä, Häväkkä, Häpäkkö, Häpäköitsijä, Häve, Hävelö, Häpa, Häipa (hätäinen, malttamaton, hutiloitsija, heikko, suupaltti), Häri, Häris, Härisijä, Häristäjä, Häristelijä, Häriseda, Häristada (ärisijä, murisija, huitoja, pelottelija, uhmakas, uhittelija),
Härnä, Härnääjä, Härnäi, Härnäilijä, Ärnä, Ärnäh, Ärnähtelijä, Ärna, Ärnas, Ärnastuda, Ärni, Ärnida (ärsyttäjä, kiusoittelija, telmijä, ärähtelijä, tiuskija), Härskä, Härskättäjä, Härsky, Härskyä, Härskyjä, Härski, Härske, Härskeä, Härskeh (äänekäs, pärskijä, nuhainen, riitelijä, ärisijä), Härsy, Härsyttäjä, Härsä, Härsääjä, Härssy, Härzy (ärsyttäjä, kiusaaja, touhukas, härnääjä, yllyttäjä), Härtsä, Härtsi, Härtsikkä, Härtsikäs, Härtsy, Härtsykkä, Härri, Härrikäs, Haerce, Haerco, Haercot (vilkas, oikukas, piikittelijä, keimailija, kiusaaja, rauhaton), Häsy, Hässä, Hässäkkä, Häsä, Häsättäjä, Häsääjä, Häsi, Häsäjeä (meluisa, touhukas, hosuja, räkättäjä, hiipijä), Häti, Hätistäjä, Hätis, Hätistelijä, Hätistetty, Hätyytetty, Häthä, Häätä, Heätä, Hiätä, Hätinä, Hati, Häty, Hätys, Hätystäjä, Hätyyttäjä, Hätystelijä (kiusaaja, hätyyttäjä, ahdistelija), Hätkä, Hätkähtäjä, Hätkähtelijä, Hätkäh, Hätkähdyttäjä, Hätki, Hätkiä, Hätkijä, Hätkijeä (säpsähtelijä, hotkija, vilkas), Hätsi, Hätsittäjä, Hätsä, Hätsättäjä, Hätse, Hätsy, Häsi, Hätsäkkä, Hätsa (touhuaja, toisten asioihin puuttuja, sotkija, räkättäjä, hosuja, riitelijä, voimakas, terve), Hätä, Hätäi, Hätäinen, Hätäilijä, Hätääntyjä, Häty, Hätyyttäjä, Hätyyttelijä, Häti, Hätikkö, Hätiköitsijä, Hätäh, Hätähinen, Hätäe, Hättö, Hättöi, Hädä, Häda, Häde, Hätöi, Hätäine, Hädaline, Hädane, Hädaldada, Hädatseda, Äda, Ädali, Haette (hätäilijä, hoputtaja, tuskainen, kuumeinen, malttamaton), Hätä, Hätärä, Hätälä, Häte, Hätelä, Häterä, Hätäröijä (tihrusilmäinen, utusilmäinen, heikkonäköinen), Häve, Häveltäjä, Hävä, Hävältäjä, Hävelö, Äva, Ävatada, Ävatleda (nopeasti puhuva, suupaltti, toisten sanojen toistelija), Häyry, Häyryäjä, Häyryö, Häyrä, Häyräkkä, Häyr, Äur (kuumeinen, temmeltäjä, riitelijä, toikkaroitsija), Hääly, Hiäly, Heäly, Häälyäjä, Hääli, Heäli, Hiäli, Hääliä, Häälijä, Häily, Häilyvä, Häälinä, Häälä, Heälä, Hiälä, Häälääjä (huojuja, touhuaja, rauhaton, riehuja, tavoittelija, sinne tänne kuljeskelija), Häämö, Heämö, Hiämö, Häämöttäjä, Hämö, Hämmö, Häämy, Hiämy, Heämy, Häämä, Heämä, Hiämä (väsynyt, huononäköinen), Hääri, Hiäri, Heäri, Hääriä, Häärijä, Häärä, Hiärä, Häärääjä, Hääris, Hääriskelijä, Häärtä, Häriä, Härijä, Härijeä, Heärä, Ärä, Härä, Ääri, Äärida, Haere, Haeredit (puuhailija, touhuaja, hosuja, vetelä, askartelija), Häätä, Heätä, Hiätä, Hääty, Hiäty, Häätyä, Häätyjä, Heä, Heäteä, Heäte, Heäty, Heätyö, Hiättä, Hiettä, Hiä, Hiädudä, Häta, Ävu, Ävuttä, Saette, Saettet, Haette, Haettet, Hetti, Hettit, Hähttu, Hähttut (rinnasta vieroitettu, karkailija, pakenija, katoilija, vaatteitaan riisuva), Höhi, Höhis, Höhisijä, Höhinä, Höhkiä, Höhkijä, Höhki, Höhö, Höhöttäjä, Höhe, Höhke, Höhkeä, Höhkejeä, Höhöttädä, Höhötada (suhisija, turhan puhuja, yskijä, porhaltaja, höröttäjä, hirnuja, pölisijä, tuleen puhaltaja), Höhlä, Höhlö, Höhly, Höhe, Höhelö, Höhli, Höhliä, Höherö, Höhö, Höhkä, Höhmä, Höhke, Höhki, Höhkiä, Höhkijä, Höhkeä, Höhkejeä (hupsu, pehmeä, lörpöttelijä, pörröpää, sotkutukkainen, innokas), Höke, Hökertäjä, Hökeltäjä, Hökli, Hökliä, Höklijä, Höklä, Höki, Hökiä, Hökijä, Hökijeä, Hökis, Hökisijä, Höklö, Höklöttäjä, Hökä, Hökkä, Hökäi, Hökäisijä, Höglä, Hökö, Hövi, Höglö, Höglötädä (ahmija, epäselvästi puhuva, köhisijä, yskijä, puuhakas, kiireinen, kömpelys, möläyttelijä, hölpöttäjä, höpisijä, sopertaja), Hökke, Hökkeli, Hökkelö, Hökki, Hökkelöitsijä, Höke, Hökeli, Hökelö, Hökä, Hökäle, Hökerö (hupsu, hutilus, holtiton, hätähousu, hölmö), Höksä, Höksi, Höksiä, Höksijä, Höksäh, Höksähtänyt, Höksättäjä, Hökseä, Höksejeä, Höksähtädä, Heksä, Heksäh, Heksähtädä (nyyhkijä, naurunpuuskainen, päähänpistoja saava, mielensä muuttaja, hörähtelijä, hirnahtelija, huhuilija), Hökö, Hököte, Hökötin, Hökötti, Hököttäjä, Hökkä, Hökkäh, Hökkähtada (paikallaan kököttäjä, odottaja, touhuaja, turhan puhuja, nauravainen, sopertelija, ajattelematon, äkkinäinen), Hölkkä, Hölkä, Hölkkääjä, Hölky, Hölkyttäjä, Hölkyttelijä, Hölköttelijä, Hölkö, Ölki, Ölkida (hiljaa liikkuva, lönkyttelijä, hyppelijä, loiskuttelija), Höllä, Höllö, Hölle, Hölli, Höllittäjä, Höllentäjä, Hölly, Höllöi (hellittäjä, väljissä vaatteissa viihtyvä, periksi antaja, roikkuja, hellyttävä), Hölmö, Hölmä, Hölmy, Hölmäkkä, Hölmöilijä, Hölmis, Hölmistynyt, Hölmöläinen, Hölmöi (tyhmyyksien tekijä, suupaltti, vetelys, surullinen), Hölpö, Hölpöttäjä, Hölppä, Hölppi, Hölppänä, Hölppö, Hölpä, Hölpäkkä, Hölpäkkö, Ölp, Ölpi (pälpättäjä, roikkuja, hölkkääjä, suulas, tyhmyri), Hölsky, Hölskyä, Hölskyjä, Hölskyttäjä, Hölskyttelijä, Hölskä, Hölske, Hölskö, Hölsköttäjä, Hölsku, Hölskutada (ravistelija, pälpättäjä, suulas, heiluja, hötkyjä, huljuttaja, huljutuksesta pitävä),
Hölty, Höltyä, Höltyvä, Höltyväinen, Hölte, Hölteä, Hölttä, Höltejeä (hellittäjä, heiluja, löysähampainen, väljähampainen, holtiton), Hölve, Hölvennyt, Hölvä, Hölväi, Hölväilijä, Hölväkkä, Hölvö (turhanpuhuja, toljottaja, alakuloinen, heikko), Hölö, Hölöttäjä, Höli, Hölis, Hölisijä, Höly, Hölä, Hölähtäjä, Höläh, Hölähtada, Hölötada (hälisijä, pölpöttäjä, usein putoileva, nopeasti kasvava, rähisijä, veteen pulahtelija), Höme, Hömelö, Hömeli, Hömerö, Hömme, Hömmelö, Hömmerö, Hömeltäjä, Hömelöitsijä, Hömmelä (höperö, huonomuistinen, pehmeä, joutavia puhuva, hassahtanut), Hömpsy, Hömpsä, Hömpsö, Hömsy, Hömpsykkä, Hömpsäkkä, Hömpsi, Hömpsiä, Hömpsijä, Hömpsyttelijä, Hömpsöttäjä, Hömseä, Hömsejeä, Hömssy, Hömssä, Hömsä, Hömppä, Hömppänä, Hömppelö, Hömpperö, Hömpö, Hömpöttäjä, Höpe, Höperö (kömpelö, joutavia puhuva, huolimaton, touhuaja, hassu), Hönkä, Hönky, Hönkö, Höngä, Höngy, Höngöi, Hönkiä, Hönkijä, Hönkyä, Hönkyjä, Hönke, Hönkeh, Hönkeä, Hönkejeä, Hönkäi, Hönkäilijä, Hönkyö (yskijä, innokas, kiireinen, uhoaja, hönkijä, levoton, lähelle tuleva, tiuskija, köhijä), Höpe, Höperö, Höpi, Höpiö, Höpelö, Höppe, Höppelö, Höpperö, Höppä, Höppänä, Höppärä, Höpertyjä, Höperöitsijä, Höppivö, Höperöijä (ajattelematon, saamaton, hupsu, hassu, sekavia puhuva), Höpi, Höpisijä, Hövä, Höpä, Höpäjäjä, Höpinä, Höpöttäjä, Hövi, Höpö, Höpöttädä, Höpöi (mumisija, sekavia puhuva, hupsija, hourija, lörpöttelijä), Höplä, Höplö, Höply, Höpleä, Höplejeä, Höpliä, Höplöttäjä, Höblä, Höbliä, Höbli, Höble, Höblö, Höblei, Höblötädä (veltto, hajamielinen, hupsu, suulas, hutiloija, lerppahuuli, epäselvästi puhuva, kömpelö), Höppä, Höppö, Höppänä, Höppy, Höpe, Höpelö, Höpperö, Höppe, Höppelö, Höppälö (hauras, laiha, siro, pehmeäihoinen), Höpsä, Höpsäkkä, Höpsö, Höpsy, Höpsi, Höpsijä, Höpsiä, Höpsyttäjä, Höpsöttäjä, Höpsäh, Höpsähtänyt, Höpsäkkö, Höpseä, Höpsejeä, Höpsie, Höpsähtädä, Höpsutada, Höpsah, Höpsahtada, Höpsu (hassu, hupsu, hourija, unohtelija, arvaamaton, heiluttelija, pudistelija, kömpelö, alakuloinen, hypähtelijä, kepeästi liikkuva), Hörhö, Hörö, Höröttäjä, Hörkö, Hörhy, Hörhöttada, Hörhötada, Horho, Horo, Horhottada (nauravainen, hyrisijä, hamuilija, onnellinen, hirnuja, hohottaja), Höri, Höris, Hörisijä, Höristäjä, Höristelijä, Hörä, Höräh, Hörähtäjä, Hörähtelijä, Hörrä, Hörinä, Höry, Hörinen, Hörine (matalaääninen, hyrisijä, marisija, hyrähtelijä, huhuilija, puhelias, pörisijä), Höri, Höris, Höristäjä, Höristelijä, Hörki, Hörö, Hörrö, Hörkä, Hörkkö, Höryä, Hörkkä, Hörkköi, Hörkki, Hörkkie, Hörkke, Hörkis, Hörkistelijä, Hörkistuda, Hörko, Hörkotada, Hörtso, Hörppä, Hörpä, Hörpö (tarkasti kuunteleva, höristelijä, korvien heiluttaja, varuillaan oleva, epäilijä, pälyilijä, tarkkakatseinen, toljottaja), Hörpä, Hörppi, Hörppiä, Hörppijä, Hörppy, Hörpy, Hörpättäjä, Hörpö, Hörpöttäjä, Hörppö, Hörpäkkö, Hörpötada, Hörppänä, Hörpe (hörppijä, kulauttaja, pälpättäjä, lörpöttelijä), Hörskä, Hörske, Hörsky, Hörskyä, Hörskyjä, Hörskyttäjä, Hörskeä, Hörskejeä, Hörskyö, Hörskeh, Hörsku, Hörskuttädä, Hörskutada (innokas, touhukas, rohkea, vilkas, riitelijä, piereskelijä), Hössö, Hösö, Hösy, Hössy, Hösä, Hössä, Hössi, Hössikkä, Hössyttäjä, Hössöttäjä, Hösälö, Höse, Höselö, Hösäh, Hözäh, Hözähtädä, Hözä, Höza, Hözah, Hözahtada, Hözö, Hözötada, Hösa, Osu, Ösö (hauras, hajamielinen, huolimaton, malttamaton, hosuja, toheltaja, turhia puhuva, ulostaja), Hötky, Hötkyjä, Hötkyi, Hötkyilijä, Hötkä, Hötkylä, Hötkäle, Hötkelö, Hötki, Hötkiä, Hötkijä, Hötkyä, Hötkyttäjä, Hötkö, Hötköttäjä, Hötke, Hötkeltäjä (huolimaton, veltto, kömpelö, joutilas, hidas, isokokoinen, rötköttäjä), Höty, Hötelä, Hötelö, Hötte, Hötterö, Höttä, Höttö, Höttönen, Hötö, Höttöi, Höttöinen, Hötinä, Höte, Höteröitsijä, Hötäkkä, Hötty, Höttyi, Höttyilijä, Hötä, Höttei, Höttelö, Höti, Hötis, Hötisijä (saamaton, tutisija, hytisijä, höpisijä, vetelys, touhukas, innokas, hätäisesti puhuva), Höyhe, Höyhenen, Höyhö, Höyhön, Höyhönen, Höyhöi, Höyhöin, Höyhöinen, Hööhen, Hööhön, Höyhä, Höyhäme, Höyhemä, Höyhenä, Höyne, Höynehe, Höyhentäjä, Heyhe, Heyhen, Heyhenen, Höyhte, Höyhtelö, Höyhten, Höuneh, Huune, Huuneh, Heune, Heunez, Höune, Eve, Ehme, Ehmes, Ohme, Ehe, Eheme, Ehemed, Ehtme, Ehtmed, Soousa (untuvainen, pehmeäihoinen, siro, kevyt, höyhenistä pitävä, höyhenillä makaava), Höykkä, Höykkö, Höykä, Höykö, Höyke, Höyky, Höykyttäjä, Höykkyyttäjä, Höykky, Höykkäpäinen, Höykäh, Höykeh, Höykkeä (innokas, kiihkeä, pirteä, hupsu, touhukas, voimistuva, parantuva, heiluttelija, huutaja), Höynä, Höynäyttäjä, Höynähtänyt, Höynääntynyt, Höynäkkä, Höynäkkö, Höynis, Höyniskö, Höynäh, Höyni, Höynistynyt, Höuna, Höunäs, Höunästädä, Houna, Houni, Hounauttaja (helposti innostuva, erehtyväinen, ryntäilijä, narraaja, yllyttäjä, apea, hiljainen, hiljaa puhuva, ajattelematon, ahmatti, hätäisesti liikkuva), Höy, Höyr, Höyry, Höur, Öu, Öur, Öuru, Öuri, Höu, Höuri, Hew, Hewru, Höuro (kuumeinen, lämminverinen, sekapäinen, outoja puhuva, houraileva, riitaisa, huuruava, huurua hengittävä),
Ihma, Ihmaaja, Ihmaja, Iima, Iimat, Iimu, Iimut (käsiään yhteen hieroja, käsiään vartaloonsa hieroja, noidan elkeitä osoittava), Ihme, Imeh, Imes, Imet, Imehe, Ihmeellinen, Ihmettelijä, Imehtie, Imehtuda, Ime, Imestada, Imetleda, Im, Ama, Amas, Imas, Imastallat (kummallinen, oudosti hymyilevä, oudosti naurava, ihmettelijä), Iki, Ikit, Ikittäjä, Ikis, Ikisä, Ikisijä, Iko, Iku, Ikutada, Ikistada, Ikutada (nikottelija, nyyhkyttäjä, änkyttäjä, itkijä, vikisijä), Ilka, Ilko, Ilkonen, Ilkamoitsija, Ilas, Ilastelija, Ila, Ilkoa, Ilkoja, Ilkojea, Ilkku, Ilkkua, Ilkkuja, Ilgu, Ilgua, Ilg, Ilu, Ilga (pilailija, kiusantekijä, hulluttelija, ilveilijä, tuhma, alasti viihtyvä), Ilke, Ilkeä, Elke, Elkeä, Ilki, Ilkiö, Ilkimys, Ilkinen, Ilje, Ilkenen, Iljetys, Ilkiä, Ile, Ilkie, Elge, Elgei, Ilkea, Ilka, Hilki, Hilkiä, Ilge, Ilgeda, Ilga, Ilgad (rohkea, häpeilemätön, häijy, julkea), Ilo, Iloinen, Iloitsija, Iloisa, Ilah, Ilahtunut, Ila, Ilakoitsija, Iloton, Illo, Illoisa, Ilok, Ilokas, Iloine, Ilona, Iloi, Ilotoin, Ilokaz, Iloza, Ilu, Ilus, Ilut, Ilutseda, Allo, Alo, Alotit (riemukas, vallaton, vekkuli, kaunis, tyytyväinen, lauleskelija, laulusta ja soitosta pitävä, leikkisä, koreilija, luonnokas, halukas), Ilta, Iltai, Iltainen, Iltama, Illas, Illastaja, Iltaine, Illa, Illai, Ild, Ildai, Ildaine, Ilda, Ildas, Ildastada, Ildane (iltavirkku, illalla syntynyt, illoista pitävä, iltaruokinnasta pitävä), Ilve, Ilves, Ilvei, Ilveilijä, Ilvi, Ilvehtijä, Ilveh, Alva (kujeilija, temppuilija, äänekäs, touhukas, erikoiset kasvot omaava, tahdonvoimaiset kasvot omaava), Ime, Imelä, Imeli, Imeliäs, Imeliäinen, Imel, Imeltynyt, Imakka, Imar, Imarre, Hima, Himma, Imartelija, Imi, Imiintynyt, Imme, Imit, Imittada, Imituda, Imiä, Imijä, Imal, Imar, Ima, Imane, Imanen, Imali, Imalik, Imav, Imala, Imalad, Imaldada, Imab, Imabi, Ami, Amii, Amiidit, Hami, Hamii, Hamiidit (makeileva, liehittelijä, kiittelijä, mielistelijä), Inha, Inho, Inhottava, Inhe, Inheä, Inhu, Ine, Inea, Inetu, Inu, Inutu, Inetada, Inutada (ilkeä, epäsiisti, sottainen, tahrija), Ini, Inis, Inisijä, Ininä, Ina, Iina, Inah, Inahtaja, Inahtelija, Inu, Inua, Inuo, Inujo, Iniseda, Inin, Idno, Idnot, Inno (inisijä, ynisijä), Iri, Iris, Irisijä, Ira, Irah, Irahtaja, Irahtelija, Irinä, Irri, Irrine, Irrinen, Irisä, Irise, Iriseda, Irin, Irikso (hiljaa ääntelehtivä, hiljaa itkeskelevä, kitisijä, ruikuttaja, vikisijä, vinkuja, marisija), Irvi, Irvis, Irvistelijä, Irve, Irvo, Irvottaja, Irva, Irvah, Irvistada, Irvottada, Nirvi, Nirvis, Nirvistada, Irv, Irvida, Irvitada, Irto, Nirve, Nirvet, Nirvo, Nirvot, Nirvit, Nirva, Nirvased (irvistelijä, virnistelijä, nälvijä, hampaitaan näyttävä, leveähymyinen, rakohampainen, ilkkuja, nenänsä nyrpistelijä), Iske, Iskeä, Isku, Iskeytyä, Iskeytyjä, Isko, Iskos, Iskostaja, Iskotaja, Iskoutuja, Iskotuja, Iski, Iskiä, Iskijä, Iskie, Iskijeä, Iskedä, Iskta, Isktä, Ihtse, Ihtseä, Izze, Iskida, Iska, Iskat, Iskad (punoja, pujottelija, letittäjä, letityksestä pitävä, seuraaja, vaanija, väijyjä, hyvän hajuaistin omaava, vakoilija, tarkkailija), Iso, Isoa, Isoja, Isoaja, Isonen, Isou, Izo, Izone, Izonen, Isu, Isuda, Isuneda (nälkäinen, ahnas, ruuan tavoittelija, hyvän ruokahalun omaava, rakas), Ita, Itar, Itara, Ida, Iida, Idara, Itaroija, Ija, Ijar, Ijartoa (hidas, saamaton, säästeliäs), Itke, Itkeä, Itki, Itkiä, Itkijä, Itku, Itkuinen, Itkeväinen, Itkettäjä, Itko, Itkie, Itkijeä, Itkedä, Itkettädä, Itk, Itkta, Itktä, Itkea, Itkeda, Itko, Itkto (vuotavasilmäinen, vuotavanenäinen, itkeväinen, vuolaasti itkevä, vanhempiensa itkettäjä, surullisista lauluista pitävä), Iukku, Iuku, Iukua, Iukuja, Iukki, Iukkia, Iukai, Iokkoa, Iokko, Iukuo, Iukujo, Iuko, Iuka, Iukama, Iuke, Iukelema, Iukso, Iukslo (vinkuja, potkija, vihainen, niskuroiva, kimeä-ääninen), Jaari, Joari, Juari, Jaarikka, Jaaru, Joaru, Juaru, Jaara, Juara, Joara, Jaaro, Juaro, Joaro, Joaroi, Järä, Jäärä, Jiärä, Jeärä, Järävä, Juura, Diärä, Diäräväd (hidas, kankea, itsepäinen, lyhyt), Jaari, Jaarittelija, Joari, Juari, Iari, Jaaro, Juaro, Jaaritus, Jaro, Jaroja, Jaarittaja, Jaartaja, Jaaria, Jaarottaja, Joaro (hitaasti ja pitkään puhuva, kinastelija, riidanhaluinen, hitaasti kävelevä, paikallaan seisoja), Jalo, Jalou, Jalos, Jalosti, Dalo, Daloli, Dalos, Jalu, Juolle, Juolled, Juolla, Juollad, Jallo (suuri, vahva, vankka, kunnollinen, etevä, komea, raju, uhkarohkea, äkäinen, äänekäs, halukas, reipas, innokas, kiihkeä), Janka, Jankka, Jankkaaja, Janku, Jankuttaja, Jängle, Jängleda, Jänge, Jängel, Jändle, Jandle, Jankama (toistelija, nalkuttaja, kinastelija, riitelijä, mankuja, puoliaan pitävä), Jano, Janoa, Janoaja, Janoi, Janoinen, Janu, Jannu, Jänu, Janutada, Jänutada (janoinen, halukas, ahnas), Jarru, Jaru, Jaruttaja, Jarruu, Jarrau, Jarra, Jarro, Jaro (hidastelija, reen jarruttaja, kiinnipitäjä, paikallaan jököttäjä, vetkuttelija, vastustelija, vastaan haraaja, vastaan väittäjä, itsepäinen),
Jatka, Jatkaja, Jatkajoa, Jatke, Jatko, Jatkos, Jatku, Jatkua, Jatkoa, Jatkuo, Datka, Datkada, Datko, Datkoa, Gätka, Gätk, Jatkus, Jätka, Jätk, Jatk, Jätku, Jätkuda, Joatke, Joatket, Joatka, Joatkaga (työn jatkaja, suvun jatkaja, vanhempien yhdistäjä, sukujen yhdistäjä), Johde, Juohe, Juohte, Duohte, Juohti, Juhte, Juhtega, Joh, Johta, Johtaja, Johda, Johdattaja, Juohta, Johdatus, Johto, Juohto, Johdo, Johdos, Johtu, Johtua, Juoha, Duohta, Duohtattada, Duohto, Juha, Juhatada, Joha, Johatada, Juhatus, Juht, Juhi, Juhe, Juhtme, Juh, Juhti, Juhtida, Juodo, Juondo, Johtua, Juohtu, Juohtua, Jouhtu, Jouhtua, Juohtuo, Juoho, Juho, Duohtu, Duohtuda, Duohtuo, Duohtuttada, Johtuda, Johtutada, Juhtu, Juhtuda, Juhu, Jut (johdattaja, näyttäjä, osoittaja, neuvoja, selittäjä, muistuttaja, taluttaja, hyvämuistinen), Joiku, Joikua, Joikuja, Joika, Joia, Joikuo, Joikujo, Juoik, Juoig, Juoiga, Juoigat (lauleskelija, lauluista pitävä, juoruilija, valittaja, kehuskelija, haukkuja), Joka, Jokai, Jokainen, Joko, Dogo, Doga, Joga, Jeka, Ikä, Iga, Ega, Egä, Jega, Jegä, Ekä, Juokke, Jokah, Jokahinen, Jokohinen, Jokohine, Dogahine, Jogahine, Jekai, Jekaine, Juakka, Juokkas, Juakkasas, Jokk, Juohkke, Jokke, Juokke, Juoha, Juohaz, Juki, Jugg, Juggjenz, Jokin, Jotki, Joki, Jonki, Jota, Jotain, Jossa, Josta, Jostain, Joho, Joksi, Jokse, Joda, Joda, Jodagi, Johu, Johugi, Jokse, Juobke, Juoste, Juka, Juoka, Juoi, Juoita, Juone, Juonna, Juoggu, Jusi, Juosi, Juoina, Juoga, Juoida, Juosa, Juogage (viilettäjä, joka paikkaan ennättäjä, katoileva, vilkas, ehtiväinen, periksi antamaton, taipumaton), Joke, Jokeltaja, Jokeltelija, Joko, Joka, Jokatada, Joku, Jokutada (lepertelijä, sopertelija, kailottaja, sählääjä), Jolka, Jolkka, Jolkkaaja, Jolku, Jolkuttaja, Jolko, Jolkottaja, Jolkuttelija, Jolkki, Jolkkia, Jolkkija, Jolkku, Jolkkua, Jolkuda, Jolki, Jolkida (hölkkääjä, ympäriinsä kävelijä, juoksentelija, ravaaja), Jomo, Jomotus, Jomottaja, Jumo, Jumottaja, Dumo, Dumottada, Juomo (kivulloinen, kolotuksesta kärsivä, särkyjä omaava), Jompi, Jomma, Jompa, Juobba, Juoppu, Juoppus, Juobbe (jompi kumpi, toinen kahdesta lapsesta, toiselta puolelta tuleva), Jono, Joni, Jonottaja, Jana, Juna, Juno, Jona, Junoi, Junoikas, Junoinen, Junoine (viivojen piirtelijä, raidallinen, juovikas, omapäinen, hitaasti kävelevä, jälkien jättäjä, sinnikäs, pitkäjänteinen), Jori, Joris, Jorisija, Jora, Jorajaja, Joro, Jorottaja, Jorina, Joru, Jorineh, Doro, Dorotada, Dorho, Dorhottada, Jorotada, Joriseda, Jorada, Jorida, Jorin, Juro, Duro, Jor, Juru, Jorpa, Jorpakko (turisija, mutisija, lörpöttelijä, juoksentelija, omituinen, oikukas), Jotka, Jotkale (pitkä, lihava, vetelä, maleksija), Jouka, Joukah, Joukahtaja, Joukahtelija, Juoka, Juokah, Juokahtaja, Juovke, Juovketet (möläyttelijä, nopeaälyinen, kekseliäs), Jouta, Joute, Joutava, Joutai, Joutilas, Jouti, Jouto, Joutua, Joutuja, Joutavainen, Joutoa, Doutta, Doud, Douda, Doudau, Douti, Joudai, Joudja, Jouda, Joude, Joudi, Joud, Joudo, Joutet, Joawdo (toimeton, kelvoton, joutilas, ehtiväinen, kyvykäs, mahtava, voimakas, hengenlahjan omaava), Joutu, Joutua, Joutuja, Joutuvainen, Joutus, Joudu, Jouduttaja, Joutuisa, Joutui, Jouvu, Jouvutta, Joutuo, Joutujo, Joudutada, Jeutu, Jeutua, Joududa, Joutada, Joudus, Joudzo, Joawda, Joawdat (ehtiväinen, kiireinen, onnea tuova, nopea, vahva, väkevä), Juhma, Juhmaaja, Juhmi, Juhmia, Juhmija, Juhmo, Juhmoa, Juhmoaja, Juhmottaja, Juhmuaja, Juhmu, Jyhmä, Jyhmi, Jyhmiä, Jyhmijä, Juhmie, Jyhmie, Jyhmeä (jyskyttäjä, kumauttelija, telmijä, kolistelija), Juke, Juker, Jukertaja, Jukertelija, Jukerdada (tuhertelija, hidas, kuhnija), Juli, Julis, Julistaja, Julistus, Julki, Julkis, Julkistaja, Julje, Julkea, Julkeaja, Julke, Julkenen, Julle, Jullo, Jule, Julo, Julge, Julgeda, Julgo, Jolga, Jolgadit, Julga, Julgadit, Julkai, Julkaisija, Julkeus, Julje, Julkia, Julkija, Julkie, Julkevus, Julka, Julgi, Jolgad, Julgad, Julkinen, Julkine, Julkisa (asioiden ilmoittaja, hölösuu, tarinoiden kertoja, totuuden torvi, kovaan ääneen kuuluttaja, esineiden koristelija, rohkea, varma, komea), Jumi, Jumo, Jummi, Jymi, Jymis, Jymisijä, Jumittaja, Jumottaja, Juma, Jumih, Jumis, Jumisko, Jumm, Jomm, Jummikas, Jumisija, Jumie, Jumiseda (hidas, laiska, jumiin jäävä, paikallaan olija, uppiniskainen, kankea, jymistelijä, tömistelijä), Juola, Juolas, Juole, Juolo, Juolanen, Juolia, Juolija, Juoliainen, Juoleikko, Juoli, Juoliene, Juolis, Juolea, Juolava, Juoleva, Juolake, Juolu, Juolukka, Juolukas, Juolikka, Juomi, Juomikka, Juomu, Juomukas, Juomukka, Juomo, Juopi, Juopikka, Juopu, Juopukka, Juovi, Juovikka, Juovu, Juovukka, Huolu, Huolukka, Jomu, Jomukka, Juomukkaine, Juomukkainen, Juominkaine, Juominkainen, Juomunkaine, Juomunkainen, Juomoi, Duomo, Duomoi, Duomu, Joni, Jonikaine, Jonikainen, Jomu, Jomukas, Joovi, Joovikas, Johvi, Joobi, Juoi, Juoimki, Juoipki, Juoipkoz, Juogo, Juovu, Juovot, Jobu (hoikka, soma, siro, pitkänhuiskea, juolukan väriset posket tai huulet omaava, juolukoista pitävä),
Juola, Juolahtaja, Juolahdus, Juolah, Jola, Jolah, Joka, Jokah (nopeaälyinen, nopeasanainen, nokkela, hyvämuistinen), Juoru, Juoruilija, Juora, Juori, Juoruo, Juorui, Juorro, Juorrodit (puhelias, jaarittelija, perättömiä puhuva, kantelija, soimaaja, sättijä), Juosta, Juoksi, Juoksia, Juoksija, Juoksu, Juokse, Juoksentelija, Juoksuttaja, Josta, Juossa, Juosto, Juostu, Duok, Duosta, Jok, Joksta, Johsa, Jossa, Johse, Johsu, Joosta, Jooksi, Jooksija, Juokso, Juoks (juoksentelija, liukuja, vanhempien juoksuttaja, nopea, juoksevaverinen), Jupa, Jupakka, Jupakoitsija (riitelijä, kiistelijä), Jupi, Jupittaja, Jupu, Juputtaja, Juputtelija (lyhyin askelin astuja), Juro, Jura, Juroa, Jurottaja, Jurakka, Juri, Juris, Jurisija, Jurah, Jurahtaja, Jurahtelija (vakava, omapäinen, murjottaja, paikallaan jököttäjä, jäykkä, harvasanainen, hidas), Juumo, Juumottaja, Juumoa, Juumoja, Juumoi (kivulloinen, säryistä kärsivä), Juuttu, Juuttunut, Juuttua, Juuttuja, Juututtaja, Jutta, Juutta, Juuttaaja, Juuttuo, Juuttujo, Juutu, Duttu, Duttuda, Jutu, Jutuda, Juutunud (kiinni tarttuja, jumiin jäävä, kuumasta kärsivä, läkähtyjä), Jyke, Jykevä, Jykä, Jykeä, Jukki, Jykki, Jykkiä, Tykjä, Jyki, Jykie, Duge, Duged, Juge, Juged (paksu, vahva, tukeva, vaikea luontoinen), Jylhä, Jylhe, Jylheä, Jylhy, Jylhistyvä, Jylhistynyt, Jylheikkö, Jylhi, Jylu, Julu (tumma, vanttera, synkkämielinen, kade, kiukkuinen, yksinäinen), Jyli, Jylis, Jylisijä, Jylä, Jyläh, Jylähtäjä, Jylähtelijä, Jyly, Jylinä, Jalla, Jallat (kolistelija, meluaja), Jyllä, Jyllääjä (temmeltäjä, myllääjä), Jymi, Jymis, Jymisijä, Jymistelijä, Jymä, Jymääjä, Jymy, Jyminä, Jymmi, Jymäkkä, Jabma, Jabmat, Jubma, Jubmat (meluaja, humisija, kumistelija), Jyre, Jyreä, Jyri, Jyrie, Jorri, Jorrid (tukeva, matalaääninen, äänekäs, karkeaihoinen), Jyri, Jyris, Jyrisijä, Jyrä, Jyrääjä, Jyry, Jyryä, Jyryäjä, Jyräh, Jyrähtäjä, Jyrähtelijä, Jyrinä, Duri, Dyri, Duriz, Durizijä, Dyry, Gura, Jura, Juri, Duru, Guru, Juru, Juriseda, Jarra, Jarrat, Jurra, Jurrat, Jurii, Juriidid (toruja, haukkuja, kovaääninen, murisija, meluaja), Jyrke, Jyrkeä, Jyrki, Jyrkiö, Jyrkky, Jyrkkö, Jyrkö, Jyrkönen, Jyrkyläinen, Jyrkinäinen, Jyrky, Durgi, Dyrgi, Durginäine, Jurg (pyöreä, tukeva, paksu), Jyrkkä, Jyrkä, Jyrkäs, Jyrke, Jyrki, Nyrkkä, Jyrkis, Jyrkistyjä, Durk, Dyrk, Murk, Myrk, Jerku, Jerkku (tiukka, ankara, ehdoton), Jyskä, Jyskääjä, Jysky, Jyskyttäjä, Jyski, Jyskiä, Jyskijä, Jyskyä, Jyske, Jyskeä, Jyskyö, Jyskeh, Jysäh, Jysähtäjä, Jysäyttäjä, Jysäyttelijä, Jysä, Juske, Jusket (koputtaja, hakkaaja, meluaja), Jystä, Jystääjä, Jyystä, Jyystäjä, Jyste, Jysteä, Joste, Juste (iskijä, survoja, nakertaja), Jyti, Jytis, Jytisijä, Jytistäjä, Jytistelijä, Jytisyttäjä, Jydy, Jydä, Jytä, Jytääjä, Jytinä, Jyty, Jytsi, Judi, Judiseda, Judis, Judistada, Jucca, Juccat, Jacca, Jaccat (tärisijä, tärisyttäjä, värisijä, narskuttaja, suhisija), Jähme, Jähmeä, Jähmettynyt, Jähmettyvä, Jähmi, Jähmie, Jähmä, Jähmäkkä, Jähmis, Jähmistynyt, Jahmu, Jahmuo, Jahm, Jahma, Jahmatus, Jahmatada, Jäme, Jämeh, Jämeä, Jämäkkä, Jämäkäs, Jämä, Jämerä, Jämmi, Jämmiä, Jämis, Jämie, Däme, Dämed, Jämi, Jämiä, Jemme, Jämeda, Jamdo, Jamdi (kankea, kohmettuva, kylmänarka, hyytyväverinen, säikky, luja, vankka, järeä), Järe, Järeä, Järke, Järkeä, Järkä, Järkäle, Järri, Järriä, Järi, Järie, Däre, Därei, Järed, Jare, Jared, Järiä (vanttera, suurikokoinen, karkeaihoinen), Järi, Järis, Järistäjä, Järisyttäjä, Järisyttelijä, Järä, Järinä, Järistys, Järäh, Järähdys, Däri (tärisyttäjä, vapisija, ärisijä), Järi, Järittäjä, Järitada, Däri, Därittada, Järrä (jyrsijä, silppuaja, pureskelija), Järkky, Järkkyä, Järkkyjä, Järky, Järkyttäjä, Järkyttynyt, Järkä, Järkäh, Järkähtäjä (heiluja, huojuja, tärisijä), Jättä, Jäte, Jätti, Jättö, Jättäytyjä, Jätetty, Jätä, Jätättäjä, Jätte, Jätteä, Diättä, Dietta, Diettada, Dätte, Dätteä, Diätta, Jätta, Datta, Jätis, Jetto, Jätto (asioiden jättäjä, hylkääjä, joukosta jättäytyvä, itsekseen viihtyvä, omien polkujen kulkija), Jäyhä, Jäyhe, Jäyheä, Jäyhkä, Jäyhevä, Jäykkä, Jäykistäjä, Jäyki, Jäykistynyt, Jäyke, Jäik, Jäiga, Jäigas, Jäigastada (jämerä, totinen, ankara, tukeva, itsepäinen, juro, kankea), Jäädä, Jääjä, Jeäjä, Jiäjä, Jäämä, Jäämi, Jeämi, Jiämi, Jäännö, Jäännös, Jättä, Jäyttäytyjä, Jävvä, Jeähä, Diädä, Diätä, Diäda, Jädä, Jada, Jääda (omille teilleen lähtevä, jättäytyjä, jälkeen jäävä), Jörö, Jörökki, Jöröi, Jöröinen, Jörri, Jörrikkä, Jöröttäjä, Jöri, Jöris, Jörisijä (vähäpuheinen, totinen, juro, tunteikas, murjottaja, jorisija),
Kaaka, Koaka, Kuaka, Kaakattaja, Kaka, Kaako, Koako, Kuako, Kako, Kakottaja, Kakattada, Kake, Kaku, Kaaga, Kagu, Kagutada, Koksto, Gakke, Gakket, Gakko, Gakkot, Kaga, Kagams (toruja, motkottaja, kaakattaja, lintuja matkiva, lintumaisen äänen omaava), Kaaki, Koaki, Kuaki, Kaakis, Kaakistaja, Kaki, Kakistelija, Kaka, Kakas, Kakastuda, Käägi, Kägi, Kägis, Kägistada, Käka, Kääki, Kako, Kakoa, Kähi, Kähis, Kähistid (kuristaja, tukehtuja, läkähtyjä, kakistelija), Kaame, Koame, Kuame, Kaamea, Kame, Kamea, Kaama, Koama, Kuama, Kaamakka, Koami, Koamie, Koamakka (kalpea, kylmäihoinen, säpsähtelijä), Kaata, Koata, Kuata, Kaato, Koato, Kuato, Kaataja, Kaate, Kaatelija, Kaati, Kaatis, Kaade, Kaatu, Koatu, Kuatu, Kaatua, Kaatuja, Kaatui, Kaatuilija, Kata, Koataja, Koatuo, Koatta, Kuatta, Kuadu, Kuaduda, Kaada, Kaadama, Katu (kaatuilija, kömpelö, kaatelija), Kahe, Kaheli, Kahelus, Kahelo, Kahero, Kaherus, Kaho, Kahjo, Kahju, Kahi, Kahis, Kahisija, Kahistelija, Kaha, Kahaja, Kahajaja, Kahauttaja, Kahauttelija, Kahina, Kahakoitsija, Kahea, Kahelma, Kahhi, Kahah, Kahie, Kahai, Kahada, Kahiseda (hupsu, levoton, suhisija, hälisijä, meluaja, touhuaja, riitelijä, köhisijä), Kahma, Kahme, Kahmea, Kahmettuja, Kahmettunut, Kahmo, Kahmoa, Kahmakka, Kahmi, Kahmie, Kahmu, Kahmuo, Kahmoi, Kahmatada, Kahmetada, Kahne, Kahnettunut, Kahno, Kahn, Kahnduda, Kahna, Kahnu, Kahnetada, Kono (jäykistyvä, kohmettuva, kylmänarka, kuivaihoinen, kylmäihoinen), Kahma, Kahmi, Kahmia, Kahmija, Kahmu, Kahmuaja, Kahmaisija, Kahmai, Kaahma, Koahma, Kuahma, Kaahmi, Koahma, Kuahmi, Kaahmia, Kaama, Koama, Kuama, Kaami, Koami, Kuami, Kaamia, Kaamija, Kahmie, Kahme, Kahmitseda, Kahmakas, Kahm, Kama, Kamah, Kahmo, Kamou, Kahmou, Kama, Kami, Koma, Komo, Kormo, Kurmo, Kiri, Kirim (hamuaja, haalija, kourallisten ottaja, hutilus, reipas, käsiään hierova, taitava, uuttera), Kahna, Kahnaaja, Kahnu, Kahnuttaja, Kahnaus, Kahni, Kahnia, Kahnija, Kahnakka, Kahnukka, Koahna, Kahnai, Kaahna, Kuahna, Kaahnakka (hankaaja, kihnuttaja, hutilus, riitelijä, raapija, hamuilija, kömpelö), Kaihi, Kaihe, Kaiho, Kaiha, Kaihea, Kaihu, Kaihta, Kaihtaja, Kaihtu, Kaihtua, Kaihte, Kaihdi, Kaeh, Kaehte, Kae, Kaih, Kaihde, Kaje, Gaita, Gaitta, Kaihokas, Kaihoi, Kaihoisa, Kaihoa, Kaihosa, Kaihuo, Kaihusa, Kahju, Kahjo, Kahja, Kahi, Kahitseda, Kahu, Kai, Kajjo, Kaito (piilottelija, ihmisiä vierastava, ihmisiä karttava, ujo, surullinen, kiukkuinen, kalpea, laiha, kyselijä, kaipaaja, vanhempiaan etsivä), Kaino, Kaini, Kainu, Kainos, Kainostelija, Kainus, Kainustelija, Kainoi, Kainoine, Kainoinen, Kaine, Kajna, Kajnad (ujo, arka, laiha, kalpea, tyyni, siisti, hiljainen, rauhallinen), Kaja, Kajo, Kajoaja, Kaju, Kajah, Kajau, Kajauttaja, Kajauttelija, Kajaus, Kaji, Kajakka, Kaje, Kajos, Kajea, Kajie, Kajahtada, Kajama, Kajada, Gaaju, Gaggja, Gaggjat, Skaggja, Gaaje, Gaggja (kovaääninen, huutamisesta pitävä, kaikujen tekijä, kaiuista pitävä), Kako, Kakoa, Kakoja, Kao, Kaki, Kakia, Kakis, Kakistelija, Kakai, Kakaisija, Kake, Kakeltelija, Kaka, Kakas, Kakasdaze, Kagi, Kagis, Kagistada, Kääki, Kägi, Käägi, Kähä, Käka, Gakko, Gakkot (yskijä, oksentelija, nopeasti puhuva, epäselvästi puhuva, rykijä, tukehtuja, läkähtyjä), Kalju, Kaljua, Kaljuja, Kalja, Kaljah, Kaljahtaja, Kaljuo, Kaljo, Kaljoa, Kallu, Kaljuda, Kaljaus, Kaljaaja, Kalkka, Kalka, Kalkattaja, Kalkku, Kalkuttaja, Kalkkua, Kalkko, Kalkkoa, Kalku (huutaja, kiljuja, kilkuttaja, iskijä, tärisyttäjä, kolisuttaja, kolkuttaja), Kalka, Kalki, Kalkis, Kalkistuva, Kalkeentuva, Kalke, Kalku, Kalkua, Kalkuja, Kalju, Kalje, Kaljentuja, Kaljeh, Kalkke, Kalkkea, Kalkas, Galga, Galgat (toipuva, voimistuva, pirteä, virkeä, reipas), Kalki, Kalkinen, Kalk, Kalgi, Kauge, Kauged, Kalke, Kalkea, Kalg, Kalje, Kale, Kalgu, Kalgo, Kalgodo, Kalgoda, Kalea (kurja, resuinen, hauras), Kalpo, Kalppo, Kalppoa, Kalppoja, Kalppoaja, Kalpa, Kalpakka, Kalpe, Kalpea, Kalpi, Kalpis, Kalpistunut, Kalp, Kalpoa, Kalpatet (säikky, arka, vieroksuja, karttaja, onnettomuusaltis, onnettomuuksien aavistaja), Kalse, Kalsea, Kalsa, Kalsakka, Kalsi, Kaltsa, Kaltsakka, Kaltsi, Galsa, Galsas, Goalsa, Goalsas, Goalso, Koalssu, Koalse, Kuolt, Kuoltje, Galco, Galcos, Kalske, Kalskea, Kalskja, Kalsk, Kalski (kylmänarka, viimasta kärsivä, ylpeä, mahtava), Kalska, Kalsku, Kalskuttaja, Kalskuttelija, Kalskua, Kalske, Kalskea, Kolske (kolkuttaja, koputtelija), Kama, Kamana, Kamara, Kamaro, Kame, Kamera, Kamer, Kamertuja, Kameroitunut, Kami, Kamie, Kamakka, Kamaduda, Kamu (tervehtyvä, voimistuva, lihonut, reipas, pirteä, ketterä, virkku), Kama, Kamahuttaja, Kamau, Kamauttaja, Kame, Kamea, Kamakka, Kami, Kamina, Kamu, Kamua, Kamuaja, Kamah (iskijä, kolistelija, äkkinäinen, peuhaaja, riitelijä, hälisijä, telmijä, juoksentelija, ahkera, kumauttelija, koputtaja, vilkas, ryntäilijä),
Kammo, Kammoa, Kammoaja, Kammu, Kammuo, Kamma, Kamme, Kammela, Kammeloija, Kammuh (arka, säikky, asioita tai tilanteita kammoava, värisijä), Kampsa, Kampsakka, Kampsu (reipas, rivakka, tanakka, voimakas), Kani, Kania, Kanija, Kane, Kanea, Kanie, Kanni, Kannida (kaunistautuja, kaunistamisesta pitävä, hyvä, puhdas, siisti), Kapa, Kapanen, Kapai, Kapaisija, Kapas, Kapastelija, Kaparoitsija, Kapakka, Kaba, Kabada, Kabatada, Kabe, Kabel, Kabeldada, Kablu (vikkelä, kavahtelija, äkkinäinen, pystyyn nousija, kiipeilijä, liukastelija, hätähousu, ketterä, sipaisija, levoton, pakoon juoksija), Kape, Kapea, Kapei, Kapeikko, Kapi, Kapie, Kave, Kappi, Kappie, Kabe, Kapeli, Kapelu, Kapelo, Kapela, Kapera, Kapero, Kaperus (hoikka, puhdas, siisti, siro, laiha, hassu, hupsu, huonokuntoinen, levoton), Kape, Kapera, Kappe, Kappera, Kapperehtaja, Kaperoitsija, Kapero (reipas, toimelias, touhuaja, levoton, äkkinäinen, maahan mätkähtelijä, kokoon lysähtelijä), Kape, Kaper, Kapertelija, Kaperoitsija, Kaperoija, Kaperdada (vuoleskelija, jyrsijä, nakertelija, puuhailija, hapuilija, vaappuja, hoippuja), Kapi, Kapin, Kapina, Kapinoitsija, Kave, Kaveh, Kabi, Kabe, Kabina, Kapinallinen, Kapino, Kapine, Kapis, Kapisija, Kapistaja, Kapistelija, Kapa, Kapakka, Kapikka, Kapu, Kapissijoa, Kaba, Kabah, Kabahtada, Kabis, Kabiseda, Kabatada (kahistelija, touhuaja, riitelijä, kopistelija, väittelijä, rapistelija, vintiö, ilkimys, vihoissaan rymistelijä), Kapri, Kapria, Kaprija, Kapris, Kapristaja, Kapristelija, Kapra, Kaprah, Kaprahtaja, Kapre, Kaprakka, Kabra, Kabras, Kabrastada (ponnekas, kavahtelija, ketterä, rivakka, intoutuja, kouriinsa pusertaja, sieppaaja, raapija), Kapsa, Kapsahtaja, Kapsahtelija, Kapsah, Kapsi, Kapsia, Kapsija, Kapse, Kapsakka, Kapso, Kapsoa, Koapso, Koapsa, Kapseh, Kapsahtada, Kapsida, Kapsakas, Kaps (kopistelija, sirosti liikkuva, kavahtelija, ketterä, ripeä, nopea), Kara, Karahtelija, Karah, Karahtada (törmäilijä, ryntäilijä, hyppijä, syöksähtelijä, pyrähtelijä, äkkinäinen), Kara, Karauttaja, Karauttelija, Karas, Karaskoittada, Karah (nopealiikkeinen, pyyhältäjä, äkkinäinen, iskijä, nauruun purskahtelija), Kare, Karei, Kareh, Karehtunut, Karehtija, Garre, Gare, Kareu (suutahtelija, luonnokas, äkkipikainen, alta kulmain katsoja, toraisa), Karha, Karho, Karhama, Karhaaja, Karhallah, Karhoi, Karhakka, Karhakko, Karhakas, Karhake, Karhakoitsija (pörröinen, takkuinen, sormiaan harallaan pitävä, vastaan haraaja, kinastelija, ärhentelijä, hätyyttäjä, raaputtaja, äkäinen, sisukas, terhakka, pahankurinen, tuima), Karhe, Karhea, Karhi, Karhia, Karhija, Karhie, Kare, Kareda, Kahre, Kardo, Karhu, Karu, Karru, Karo (äreä, kiivas, karheaihoinen, rämeä-ääninen), Kari, Karis, Karisija, Kara, Karah, Karahtaja, Karaisija, Karaistunut, Karistaja, Karai, Karaiduttada, Kare, Karei, Kariseda (rapistelija, rykijä, kahistelija, kuorsaaja, karheaääninen), Karju, Karjua, Karjuja, Karjai, Karjaisija, Karjah, Karjahtelija, Karjuo, Karje, Karjeh, Karjutada, Gori, Gorini, Gorzi, Gerja (huutaja, ärjyjä, itkijä), Karko, Karkko, Karkottaja, Karkotettu, Karo, Karkoa, Karkoi, Karkottada, Kargu, Kargutada (katoilija, karkuun juoksija, takaa-ajaja, esiintymishaluinen, pelottelija, herättelijä, hyppijä), Karme, Karmea, Karmakka, Karmi, Karma, Karmai, Karmia, Karmu, Karmie, Karm, Guorme, Guormes (äksy, vihainen, karjuja, puistelija, harmistunut, yritteliäs, ponnistaja, reipas, virkku, karheaihoinen), Karra, Karraaja, Karri, Karrittaja, Karru (vastaanharaaja, vastahakoinen, tarttuja, nakertaja, raapija), Karska, Karskaaja, Karskah, Karskahtelija, Karske, Karski, Karsko, Karskoa, Karskeh (rahistelija, lyöjä, narskuttaja), Kartta, Karttelija, Karte, Kartte, Karta, Karde, Karda, Kartu, Karttu, Kartus, Karto (välttelijä, ihmisiä kaihtava, varovainen, pelokas, arka), Karu, Karukko, Karulainen (vaikealuontoinen, heikko, kylmäihoinen), Kase, Kasea, Kaseva, Kaso, Kasoi, Kasoinen (suuri, vanttera, reipas, ripeä, kätevä, tuuhea, komea, vahva), Kassi, Kassina, Kasi, Kasin, Kasina, Kasida, Kasiu, Kazi, Kazin (puhdas, siisti, kissamainen, kunnollinen), Kasta, Kaste, Kastelija, Kastu, Kastua, Kastuja, Kasti, Kastikka, Kastiainen, Kasse, Kassi, Kasto, Kastoa, Kastuo, Kassiaine, Kassiainen, Kastada, Kastuda, Kastta, Kase, Kaseg, Kaasta, Koasta, Kassu, Kassua, Kasto, Kastatit, Gasta, Gastasit, Gastat, Kästi, Kästid (kosteaihoinen, yökastelija, itsensä tai toisten kastelija, sateesta pitävä, kastumisesta pitävä), Kata, Katala, Katale, Kada, Kadala (pienikokoinen, laiha, kalpea, hankala), Kauha, Kauhda, Kauhta, Kauhto, Kauhtoja, Kauhtoa, Kauho, Kauhoa, Kauhoja (käsipohjaa kauhoja, lumihangessa kauhoja, vettä suuhunsa kauhova, vahvakätinen, likinäköinen, heikkonäköinen, käsiään käyttävä, käsillään suunnistava),
Kauhe, Kauhea, Kauhi, Kauhia, Kauhis, Kauhistelija, Kauhistunut, Kauhu, Kauhtu, Kauhtua, Kauha, Kauhava, Kauhie, Kauhakka, Kauhakko, Kauhtuo, Kauhed, Kahva, Kahvada, Gafa, Gafad, Kaauha, Kaauhad, Gafi, Gafis, Gafistuvvat (kiivas, kalpea, äkäpussi, tunteellinen, sydämistyvä, säikky, värisijä), Kave, Kavertaja, Kaive, Kaivertaja, Kaivertelija (kovertaja, nakertelija, vuoleskelija), Kehke, Kehkeä, Kehe, Keheä, Kehi, Kehki, Kehkiä, Kehka, Kehkai, Kehkailija, Kehkautuja, Keho, Kehoi, Kehoittaja, Kehottelija, Kehkitada, Kehkida, Kehitada (pehmeäihoinen, pirteä, hyväkuntoinen, innokas, halukas, nopea, kehuja, ehtiväinen, pöyhijä, kääntelijä, purkaja, yllyttäjä, yllytyshullu, neuvoja, pullistelija), Kelli, Kelliä, Kellijä, Kellis, Kellistäjä, Kellistyjä, Kelle, Kello, Gaelli, Gaellih, Gelli, Gellih, Gälla, Gällaa (kaataja, kaatuilija, makuulla viihtyvä), Kelme, Kelmeä, Kelmi, Kelmiä, Kelvä, Kelmu, Kelmä, Kilmu, Kolme, Kolm, Kilme, Ken, Kin, Keni, Kini, Kenmi, Kinmi (kalpea, ohuen syntymäkalvon peittämä), Kepsa, Kepsi, Kepsu, Kepsy, Kepsä, Kepsakka, Kepsakas, Kepsah, Kepsahtelija, Kepsua, Kepsuja, Kepsuttaja, Kepsida (ketterä, nopea, tepastelija, sipsuttaja, virkeä, sukkela, keikahtelija, hypähtelijä), Keri, Kerkiä, Kerkiäjä, Kerje, Kerke, Kere, Kerki, Kerri, Kergi, Kärge, Kärget, Keära, Gaerga, Gaergat, Kierga, Kierganid, Kerkeä, Kerkie, Kerge, Kerged, Kierdo, Kierda (kiiruhtaja, hoputtaja, ketterä, nopea, köykäinen, ahkera), Kerä, Kerääjä, Keräi, Keräilijä, Keru, Kera (kerjääjä, läheisyydenkipeä, seurallinen, poimija), Kette, Ketter, Ketterä (notkea, sukkela), Kiehku, Kiehkura, Kiehki, Kiehkie, Kiehko, Kiehkoi, Kiehku, Kehka, Kehkar, Kehke, Kiekko, Kieko, Kiekka, Kiekura, Kekko, Kiehkoi, Kiek, Kiekod (kiharainen, kiemurtelija, pyöreä, hiuspyörteitä omaava), Kiehto, Kiehtoa, Kiehtova, Kiehtä, Kiehi, Kiehde, Kiehtu, Kiehtuo, Giesto, Kiesti, Kiestit (lumoava, helposti lumoutuva, ympyrää kiertäjä, pyörijä, kääntyilijä), Kiekku, Kiekkua, Kiekkuja, Kiekkuo (keinuja, heiluja, keikkuja), Kieku, Kiekua, Kiekuja, Kiekku, Kieka, Kiika, Kiekuo, Kiegu, Kiegutama, Kika, Kikka, Kik (kiekuja, laulaja), Kieltä, Kieltäjä, Kieltelijä, Kielto, Kieltäytyjä, Kielte, Kieltei, Kielteinen, Keltä, Kielteä, Kielttä, Kelta, Tseltä, Keelda, Keeld, Keela, Keelata, Kieldo, Gielde, Gieldet (kieltäjä, kieltelijä, pyytäjä, kehottaja, estäjä, hillitsijä), Kiemu, Kiemurtelija, Kiema, Kiemuroitsija, Kiemura, Giema, Giemar (kiharainen, kiemurtelija), Kieppi, Kieppä, Kieppa, Kieppu, Kiepa, Kieppua, Kieppuja, Kieputtaja, Kieputtelija, Kiepi, Kieppe, Cieppa (pyörijä, heiluja, keikkuja, pyörittelijä, kietoja, kiertyjä), Kiero, Kieru, Kieri, Kierikka, Kieriä, Kierijä, Kierittäjä, Kierittelijä, Kiertä, Kiertäjä, Kierte, Kiertelijä, Kierty, Kiertyjä, Kiertyilijä, Kierre, Kierro, Kierros, Kero, Kerra, Kerrä, Kerräkäs, Kerti, Kertä, Kertyä, Kerty, Kierä, Kieri, Kierie, Kierteä, Kiertyö, Kier, Kierta, Ker, Tser, Tsertä, Tserty, Keer, Keeru, Keeruline, Keerdu, Keeri, Keerme, Keerida, Keera, Kerik, Kiermo, Kel, Gierre, Kiesi, Kiesiä, Giessa, Kieto, Kietoa, Kietoja, Kietoutuja, Kietaisija, Kietti, Kiettu (karsastavat silmät omaava, viekas, pyörähtelijä, vääntyilijä, kierittäjä, vääntelijä, sekava, vinokasvoinen, vinovartaloinen, punoja, käärijä, vetäjä), Kieva, Kievas, Kievastelija, Kievo, Kievottaja, Keeve, Kiema, Kiemai, Kiemailija, Kiemas (innokas, nopea, sukkela, vikkelä, viekas, rauhaton, eloisa, keikistelijä, häärääjä), Kiha, Kihara, Kihe, Kiherä, Kihhe, Kihu, Kihura, Kihar (kiehkurainen, kiharapäinen), Kihe, Kihelmöivä, Kiheltäjä, Kihertäjä, Kihertelijä, Kiheleda, Kihle (kutittaja, kutiava, kihelmöinnistä tai kirvelystä kärsivä), Kihe, Kihermä, Kihelmä, Kihermö, Kihermöijä, Kiha (parveilija, pyöriskelijä), Kihi, Kihis, Kihisijä, Kiha, Kihahtaja, Kihahtanut, Kihu, Kihah, Kiho, Kihiseda, Kihada (sihisijä, kuhisija, hyörijä, vilistäjä), Kihna, Kihnaaja, Kihnu, Kihnuttaja, Kihnutada (hankaaja, hiertäjä), Kiihke, Kiihkeä, Kiihko, Kihko, Kihka, Kihku, Kiiho, Kiihottaja, Kiihtynyt, Kiho, Kihoi, Kihka, Kihu, Kiihku, Kiihi, Tsihga, Tsihgu, Kihk, Kihutada, Kiihty, Kiihtyä, Kiihtyjä, Kihty, Kiihtu, Kiihtuo, Kiihtyö, Gikte, Giktet, Giktu (kiivas, hanakka, innokas, tuima, raju, villi, villitsijä, helposti kutiava, vihlonnasta kärsivä), Kiikke, Kiikkerä, Kiike, Kiikertäjä, Kikke, Kike, Kikerdada, Kikra, Kiika, Kiikku, Kiikka, Kiikkua, Kiikkuja, Kiikuttaja, Kiikkuo, Tsikku, Kiik, Kiige, Kiikuda, Kiiku (vaappuja, huojuja, heiluja, kyyristelijä, kieriskelijä, keinuja, ontuja), Kiiltä, Kiiltävä, Kiilto, Kiillo, Kiillottaja, Kiilu, Kiiluvainen, Kiille, Kiilte, Kiilteä, Kilte, Kilteä, Kiltte, Kiltteä, Tsila, Tsilta, Kilta, Kiila, Kilto, Kilaz, Kilas, Kilte, Kiltet, Kiilua, Kiiluva, Kiilus, Kiilustaja, Kiilo, Kilu, Kilua, Kila, Kiiluo, Kiiluda, Kiilustada (loistavasilmäinen, sileäihoinen, säteilevä, tuikkivat silmät omaava),
Kiini, Kiinni, Kiinnittäjä, Kin, Kini, Kindi, Kindittädä, Tsini, Kinni, Kinnitada, Gidda, Kiinte, Kiinteä, Kinte, Kinteä, Kiinty, Kiintyjä, Kiintynyt, Kiinnos, Kiinnostuja, Kiinnostunut, Kiinno, Kiintoi, Kiintoinen, Kiintoisa, Kiinti, Kiintiö, Kinti, Kintiä, Kiintie, Kinde, Kinded, Kindel, Gidda, Giddad, Giddi, Giddis (kiintyjä, kiinnittelijä, vakuuttelija, jämerä, tiukka, ankara, luja, luotettava), Kiire, Kiirei, Kiireinen, Kiiru, Kiirus, Kiiru, Kiiruh, Kiiruhtaja, Kiireh, Kiirehtijä, Kiira, Kire, Kireh, Kirekäs, Kirehtädä, Kiru, Kiruh, Tsire, Kiires, Kiirestada, Kiiras, Kiiri, Kiiriä, Kiirijä (kiirehtijä, hoputtaja, vilkas, nopea), Kiista, Kiiste, Kiistelijä, Kiistä, Kiistäjä, Kista, Kisse, Kiisto, Kiisteä, Kist, Kistä, Kistädä, Tsissa, Tsisa, Tsisse, Kisto (väittelijä, riitelijä, kehuja, kilpailija, kiistäjä), Kiittä, Kiittäjä, Kiite, Kiitetty, Kiito, Kiitos, Kiitollinen, Kiittelijä, Kiitte, Kittä, Kiitteä, Kittädä, Kito, Kitos, Kitta, Kita, Tsittä, Kiita, Kiit, Kiitu, Kiitus, Giite, Giitet, Giito (kiittelijä, kiitetty, kehuja, ylistäjä, satuilija, puhelias), Kiitä, Kiitäjä, Kiidä, Kiito, Kiitu, Kiiteä, Kiijä, Kiia (nopea, kiiruhtaja, harhailija), Kiive, Kiipe, Kiipeli, Kiipei, Kiipeilijä, Kiipi, Kiipiä, Kiipijä, Kivu, Kipu, Kipua, Kipuaja (kiipeilijä, kapuaja, hiipijä), Kika, Tjikka, Cakke, Kikale, Kiga, Kikka, Kikkara, Kikkare, Kikk, Kikku (paakkujen tekijä, lumipallojen tekijä, kiharainen, kähäräinen), Kika, Kikattaja, Kikattelija, Kiko, Kike, Kiki, Kikitada, Kikerdada (kikattaja, kimeä-ääninen), Kikka, Kika, Kike, Kikke, Kikk (pystynenäinen, kieronenäinen, pystykasvoinen, pystyleukainen, kieroryhtinen, pystyryhtinen), Kile, Kileä, Kila, Kilakka, Kili, Kilie, Kile, Kille (kimeä-ääninen, kirkasääninen, pistävä-ääninen), Kili, Kilis, Kilistelijä, Kila, Kilauttelija, Kilaja, Kiliseda, Killo, Kilu (helistelijä, kalistelija, soittaja, soitosta pitävä, kirkkaista äänistä pitävä, huutelija, kaiusta pitävä), Kilju, Kiljua, Kiljuja, Kilja, Kiljai, Kiljaisija, Kiljahtaja, Kiljah, Kiljahtelija, Killu, Killua, Kiljuo, Tsilla, Kiljuda, Kiljas, Kiljastada (huutaja, parkuja, vinkuja), Kilkka, Kilka, Kilkku, Kilkkua, Kilkattaja, Kilkah, Kilah, Kilahtaja, Kilauttaja, Kilauttelija, Kilke, Kilkko, Kilkki, Kilki, Kilkkoa, Kilku, Kilkuttaja, Kilkuttelija, Kilkada, Kilga, Gilke, Gilket (kilistelijä, kilinästä pitävä, lyöjä, huudahtelija), Kilko, Kilkos, Kilkostaja, Kilka, Kilke, Kilga, Kilgas, Kilgastada, Gilgu, Gilgudit, Gilga, Gilgad, Kilo, Kila, Kilottaja, Kilah, Kilahtaja, Kilauttelija, Kile, Kili, Kilie, Tsiri (säteilevä, helposti häikäistyvä, lämminverinen, kuumaihoinen, kimaltavat silmät omaava, loistavan katseen omaava), Killi, Killittäjä, Kilto (tuijottaja), Kima, Kiima, Tsimo, Kime, Kimu, Kuma, Kimallus, Kimaltaja, Kimaltelija, Kimmeltäjä, Kimme, Kimoi, Kimo, Kimada, Kimeä, Kimakka, Kimi, Kimis, Kimisijä, Kimalainen, Kimittäjä, Kimmi, Kimmiä, Kimeda (kimeä-ääninen, heleä-ääninen, kiiltävät silmät omaava, ripeä, nopsa, kiivas, kihisijä), Kimmo, Kimma, Kimmah, Kimmahtelija, Kimpo, Kimmoi, Kimpa, Kimpas, Kimpastuja, Kimpe (ponnistaja, hypähtelijä, poukkoilija), Kimpa, Kimpale, Kimppu, Kimpu, Kimputtaja, Kimppui, Kimp, Kimbu, Kimbo, Kimbutada, Gimpo, Kimpo, Kimppo, Kimppa, Gippo (usuttaja, sitoja, tiukkaaja, kovistelija, ponnistaja, painija, vaatelias, riitelijä, meluaja), Kinke, Kinkeä, Kinka, Kingo, Kinki, Kinkie, Kingi, Kingitädä, Kinge (kireä, puristaja, jännittäjä, vaikealuontoinen, kiinni juuttuja), Kinna, Kinga (ponnistaja, kiskoja, jännittäjä), Kipa, Kipakka, Kiba, Kibakas (kiivas, nopea, tuima, äkkipikainen, joutuisa), Kipa, Kipi, Kipittäjä, Kipai, Kipaisija, Kipo, Kipoa, Kipoja, Kiba, Kibada, Kibi, Kipu, Kiputada, Kippa (hyppijä, juoksija, telmijä, rauhaton), Kipe, Kiperä, Kipri, Kipris, Kipristelijä, Kippe, Kippu, Kippura, Kipru, Kibri, Kibr, Kiber, Kipra, Kiprane, Kibru, Kibrutada, Kobra, Kopi (kiharainen, kipristelijä, käpertyjä, kippuranenäinen, ryppyinen), Kipe, Kipeä, Kipu, Kivi, Kivis, Kivistys, Kippi, Kippiä, Kipie, Kipi, Kipiehene, Kibe, Kibei, Kibedähine, Tsipe, Tsipea, Kihpu, Kibu, Gippo, Kibeldada, Kibeleda, Kibdi (kivulloinen, kiireinen, arka, tulinen), Kipi, Kipinä, Kipine, Kipe, Kive, Kiven, Kipu, Kipuna, Kipinöivä, Kipunoitseva, Kippu, Kippuna, Kibi, Pigi, Kibe, Kibena, Kyve, Kyven, Kype, Kypene, Kyyntä, Kybe, Tsuve, Tsupe, Kube (hehkuvat silmät omaava, säkenöivän katseen omaava, tunteikas, tulinen, tulesta pitävä), Kira, Kiri, Kirah, Kirahtaja, Kiris, Kiristäjä, Kiristelijä, Kiriz, Kirize, Kirada, Kiriseda, Girha, Girhai (kitisijä, hampaiden kirskuttelija, huutaja, kilistelijä, itkijä, vinkuja), Kirja, Kirjava, Kirjavainen, Kirjai, Kirjailija, Kirjoi, Kirjo, Kirjoja, Kirji, Kirjikki, Kird, Kirde, Kirda, Kirdai, Kirdaine, Kirj, Tsirja, Tsirjo, Tsirjova, Kiri, Kirje, Kera, Kerabi, Girje, Kirjoittelija, Kirju, Kirjuttada, Kirdu, Kirjutada, Kera, Girjo (kirjava, juovikas, täplikäs, piirtelijä, ompelija, koristelija), Kirka, Kirkas, Kirkastaja, Kirkastuva, Kirkkaus, Kirkka, Tsirka, Kirga, Girka, Girki, Girkis (säteilevä, kiiltävät silmät omaava, helottavat posket omaava), Kirki, Kirg, Kire, Kirje, Kiirg, Kireg, Kiru, Kirug, Garg, Garga, Garge, Garget (kiihkeä, kuumaverinen, säteilevä, tunteikas, intohimoinen),
Kirku, Kirkua, Kirkuja, Kirkku, Kirkkua, Kirka, Kirkai, Kirkaisija, Kirkuo, Kirgu, Kirguda, Kirgo, Kira, Kirga, Kiirgu, Kirko (huutaja, kiljuja, kutsuja, haukkuja), Kirma, Kirmaaja, Kirmai, Kirmailija, Kirmi, Kirmie, Kirna, Girbme, Kirme, Kirmeä, Kirmakka, Kirmiä, Kirmijä, Kirmitada, Kirm (juoksentelija, hyppijä, leikkijä, pirteä, vikkelä, meluaja, kirvelystä kärsivä), Kirsku, Kirskua, Kirskuja, Kirskuttaja, Kirskuo, Kirsa, Kirska, Kirskada (narisuttaja, narskuttaja, tiuskija, tirskuja, huutaja), Kirvo, Kirpo, Kirpoaja, Kirpoa, Kirppo, Kirpu, Kirpua, Kirppua, Kirppuja, Kirvo, Kirvottaja, Kirvotus, Kirppu, Kirbo, Kirbotada, Kerbo, Kerbotada, Kirb, Kirbu, Kirpoi (putoilija, vääntelehtijä, poukkoilija, sinkoilija), Kisma, Kisme, Kismertäjä, Kitsme (kitkerästä pitävä, karvaasta pitävä, vahva, väkevä), Kismi, Kismittäjä, Kismittelijä, Kisma, Kismiä, Kismijä (harmittelija, venyttelijä, kiskoja), Kite, Kiteä, Kita, Kitakka, Kiti, Kitie, Kitsa, Kitsakka, Kitte (kireä, hidas, itkuinen), Kiti, Kitisijä, Kita, Kidi, Kidiseda, Gidi, Kitsa, Kize, Kizei, Kidzi, Gicca, Giccat (natisuttaja, vikisijä, vinkuja, tirskuja, riitelijä, rapistelija), Kitku, Kitsku, Kitke, Kitkerä, Kitske (savusta pitävä, tulesta pitävä, savusta kärsivä), Kitku, Kitkuttaja, Kitkua, Kitkuja, Kitsku (hankaaja, kömpelö, kitisijä, natisuttaja), Kitsa, Kitsakka, Kidzo, Ketsä, Ketsa (kiivas, kireä, hidas, kankea, kiukkuinen), Kitsa, Kitsas, Kitsi, Kitsaz (säästeliäs, ahdistelija, pakottaja, kireä, ahne), Kiukka, Kiuka, Kiukas, Kiukkamainen, Kivkke, Kiukku, Kiukkui, Kiukkuinen, Kiuku, Kiukuttelija, Kiukus, Kiukustuja, Kiukukas, Kiud, Kiu, Kius, Kiusa, Kiuge, Kiuke (vilkas, äkkipikainen, kiivas, outo, vihainen, itsepäinen, pahasisuinen), Koe, Koettaja, Koettelija, Koetus, Kuo, Koeta, Koetada, Kudu, Kududa (tunnustelija, koskettelija, yritteliäs, pyrkijä), Kohe, Kohelo, Koheltaja, Koho (hauras, hölmö, hosuja), Kohe, Kohentaja, Kohentelija, Kohde, Kohentuja, Kohendada, Kohte (järjestelijä, auttaja, korjaaja, parantaja), Kohi, Kohis, Kohisija, Kohina, Koha, Kohah, Kohahtaja, Kohahtelija, Kohu, Kohiseda, Kohahtada (pauhaaja, meluaja, hälisijä), Kohma, Kohme, Kohmettuja, Kohmelo, Kohmi, Kohmakka, Kohmai, Kohmainen, Kohmaine, Kohmie, Kohmo, Kohm, Kohmakas (kylmästä jäykistyvä, kylmänarka, kömpelö, ryhdikäs, hämmästyjä), Koho, Kohottaja, Kohu, Kohuda, Kohutada (nousija, kelluja, innostuja, kiihtyjä, kehuja, yllyttäjä), Kohta, Kohti, Kohdis, Kohdistaja, Kohdi, Kohda, Kohtalainen, Kohtalo, Kohe, Kohentaja, Kohte, Koht, Kohtas, Kohtha, Kohtei, Kohtalne, Kehta, Kehu, Kehuz, Koha, Kotu, Kotus, Kohe, Kot, Kuodi, Guotte, Guotta, Kuatta, Kihti, Kohtuullinen, Kohtu, Kohtuuton, Kohus, Kohu, Kohtuline, Kuodo, Govtu (nopea, paras, kunnollinen, rehellinen, suora), Koika, Koikki, Koikka, Koikkia, Koikkija, Koiki, Koiste, Koistelija, Koike, Koikke, Koikkelehtija (hyppijä, loikkija, vaappuja), Koko, Kokottaja, Kokotada, Koku, Kokto (ojentelija, kurottaja, osoittaja, suorassa istuja, takakenossa istuja, kököttäjä, uhkaaja), Kola, Kolakka, Kole, Kolea, Kolo, Kolu, Koli, Kolie, Koleda, Kolle, Kel, Goallo, Goallot, Goalo, Goalos (kolkon äänen omaava, kylmäverinen, ynseä), Kola, Koli, Kolis, Kolisija, Kolistelija, Kolina, Kolaus, Kolah, Kolei, Kolatada, Kolistada, Kolli, Kolahtada, Skoalla, Goalha, Gole, Goled (kolkuttaja, koputtelija, meluaja, kilistelijä), Kolhi, Kolhia, Kolhija, Kolha, Kolho, Kolhoa, Kolhai, Kolhaisija, Kolhu, Kohlu, Kolhie, Kohli, Kohla (iskijä, kolauttelija, kolhija), Kolka, Kolkka, Kolkkaaja, Kolkuttaja, Kolkku, Kolkkua, Kolka, Kolku, Kolkko, Kolkkoa, Kolke, Kolkettada, Kolki, Kolkida, Kolk, Kolgi, Kolgu, Kolge, Kulku, Kulkka, Golka, Goalke, Skoalke (kopistelija, kalisuttaja, kilisyttäjä), Kolkko, Kolkka, Kolk, Kolga, Kole, Kolga, Kolgas (synkkämielinen, yksinäinen), Koma, Komah, Komahtaja, Komauttaja, Komauttelija, Komi, Komina, Komu, Goma, Gomah, Komei, Kome, Komiseda, Kommi, Komea, Komie, Komed, Komme, Kommea, Komeda (kumisuttaja, kumea-ääninen, huhuilija, ylpeä, komea), Komme, Kompe, Komppe, Kompele, Kommeltaja, Kommellus, Kompa, Komppa, Komppi, Komppia, Kommeh, Kombe, Kom, Kome, Komei, Komeh, Komehtija, Komi (juonittelija, temppuilija, pisteliäs, sutkauttelija, viekas, lumoava, noidan taipumuksia omaava), Kompa, Kompas, Kompastuja, Kompi, Kompastelija, Kombi, Kombis, Kombistuda, Komi, Komis, Komistada, Komma, Kuma, Kumma, Kompe, Kompelo, Kompu, Kompuroija, Kompia, Kompija, Kompuroitsija, Kömpy, Kombe (kaatuilija, kömpelö, horjuva, epävarma), Kompi, Kompia, Kompija, Kömpi, Kömpiä, Kömpijä, Kömpie, Kömppi, Kömppie, Kompu, Kompui, Kompta, Kombida, Kombi, Kombu, Kompida, Komba (konttaaja, ryömijä, lattialla viihtyvä, kömpelö, laahustaja, haparoiva, törmäilijä, tunnustelija),
Kone, Koneh, Konu, Koneva, Kona, Koneleda, Kones, Kuona, Kuonas (kujeilija, omituinen, soma, ilveilijä, juonittelija, toruja, väittelijä, tanssija, siisti), Konka, Konko, Konku, Konkelehtija, Konke, Konga, Konki, Konkida, Konkki, Konkia, Konkija (ontuja, hyppijä, kömpelö, toikkaroitsija, ryömijä), Konkka, Konkki, Konka, Konko, Konke, Konk, Kongi, Kongu, Konkni, Konkja, Goanko (kyömynenäinen), Konna, Konni, Konnikka, Konnakas, Konnamainen, Konnu, Konn, Kond, Kuona, Goadne (lurjus, kelmi, viluinen, saamaton), Konta, Kontta, Konttaaja, Konti, Kontia, Kontija, Konto, Kondi, Kondida, Konni, Kond, Konna, Konni, Goanto, Goantot, Koanta, Koantai, Konntja, Kontiain, Kontie, Kondi, Konja (ryömijä, astelija, kontaten eli kontion tavoin kulkija), Kontta, Konta, Konti, Kontis, Kontistuja, Kontsi, Kont (kohmettuva, kangistuva, kylmäkätinen, kylmänarka), Kopa, Koppi, Koppa, Koppaaja, Kope (sieppaaja, tempaaja, tarttuja), Kope, Kopea, Kopeas, Kopei, Kopeilija, Kopentelija, Kopi, Kopie, Kopakka, Kobe, Kobeda, Kopa, Koppa, Koppava (ylpeä, kaunis, toimelias, touhukas, vahva, toipuva), Kope, Kopelo, Kopeloija, Kopu, Kobe, Kobeldada, Kopeli (haparoitsija, hapuilija, tunnustelija, penkoja, kömpelö), Kopi, Kopis, Kopisuttaja, Kopisuttelija, Kopistelija, Kopu, Koputtaja, Koputtelija, Kopauttaja, Kopina, Kopa, Kobi, Kobiseda, Kobis, Kobistada, Kopo (kolistelija, rapistelija, kolkuttaja), Kopla, Kopli, Koplia, Koplija, Kuopli, Koplo, Kobli, Koblia, Koplie, Kobla, Koblida (tunnustelija, hapuilija, sieppaaja, pitelijä), Koppu, Koppura, Kopu, Kopri (käyräkyntinen, käyräsorminen, käpertyjä), Kopsa, Kopsi, Kopsia, Kopsija, Kopsah, Kopsahtaja, Kopse, Kopsuttaja, Kopsuttelija, Kopsis, Kopso, Kopsoa, Kopsie, Kopseh, Kopsu, Kopsta, Kopsahtuda, Kops, Kopsida (koputtelija, sivelijä, polkija, iskijä), Kore, Korea, Koria, Korei, Koreilija, Koris, Koriste, Koru, Korie, Goarra, Goarrad, Gorri, Gorris (sorja, kopea, nirso, mahtailija, hoikka, pitkä), Korho, Korhottaja, Korhi, Kore, Kohru, Kohra, Kohrutada, Korri (pöyhijä, pörrötukkainen, kohottautuja, ylös nousija, höristelijä, pörhistelijä, pehmeä), Kori, Koris, Korisija, Koriseva, Kora, Korah, Korahtelija, Koriseda, Korri, Gori, Geri, Korra (kuorsaaja, tohisija, röhisijä, kalistelija), Korja, Korju, Korjah, Korda, Kerja, Kori, Kuorro, Goarje (keräilijä, piilottelija, kätkijä, siisti, poimija, kunnostaja), Korke, Korkea, Korko, Koro, Korottaja, Korottelija, Korostaja, Koros, Korki, Korlu, Koorlu, Korkia, Korkie, Korge, Korgei, Korgi, Korgitada, Kerke, Kerkea, Kuordo, Goarga, Goargad, Goargo, Guorggo (pitkä, ylpeä, hyväryhtinen, itsensä kohottelija), Koro, Korottaja, Korko (nostelija, ylistäjä, sanojen painottaja), Korska, Korske, Korskea, Korskai, Korskailija, Korsku, Korskua, Korskuja, Kuorsku, Kuorskua, Kuorsu, Korsko, Korskuo, Kuorska, Korskta, Korsa, Korskada, Korski (komea, koreilija, päristelijä, pärskijä, narskuttaja), Kosta, Kostaja, Kosto, Koste, Kostoa, Kuosto, Goaste, Koasti, Kosse, Kiosta, Kostea, Kostu, Kostua, Kostuttaja, Kostehus, Kostuo, Kostuda, Kostutada, Kuosto, Goasta (tuulelta suojattu, vastailija, huutelija, kaiun tekijä, tyyni, piristyvä, voimistuva, parantuva), Kove, Kovera, Kovero, Kovertaja, Kovertelija, Kovve, Koverduda, Keuro, Kiuro, Kuuro, Goova, Guava, Goave, Goaba, Goava (itsensä taivuttelija, väistelijä, koukistelija, kyyristelijä, kumartelija, kovertaja, selkänsä pyöristäjä, kumaraan menijä), Kuha, Kuhi, Kuhis, Kuhisija, Kuhina, Kuhada, Kohha (kohisija, kihisijä), Kuiki, Kuikis, Kuikistaja, Kuikistelija (kurkistelija, kurkottelija), Kuiku, Kuikuttaja, Kuikuttelija (valittaja, vaikertaja, itkijä), Kuke, Kukertaja, Kuje, Kujertaja, Kujertelija, Kuhe, Kuhertelija, Kuku, Kudru, Kudrutada, Kuddo, Kudre, Kodo, Kudor, Kuto, Kutor (lauleskelija, kujertelija), Kuki, Kukis, Kukistaja, Kukistuja, Kukistuda, Kugi, Kuha, Kuhas, Kuke, Kukertuja, Kukku, Kukkuda, Kukko (kaatelija, kellistäjä, kaatuilija, riiputtaja, läikyttäjä, loiskuttaja, tuupertuja, putoilija, säikky), Kuli, Kulis, Kulisija, Kulina (kilistelijä, kumistelija, kitisijä, helistelijä), Kuma, Kume, Kumea, Kumo, Kumottaja, Kumoi, Kumu, Kumeda, Kumada (säteilevä, loistavasilmäinen), Kuma, Kumah, Kumahtaja, Kumi, Kumis, Kumistelija, Kumistaja, Kumina, Kume, Kumea, Kumie, Guma, Gumai, Kumu, Kumiseda, Kopmo, Komi, Komij, Gobma, Gomai, Goma, Kumai, Gubma, Guma, Gumai, Kuumma, Gim, Gima, Gimalni, Gime, Gimed (kumistelija, synkkä, suhisija, kumea ääninen, koputtelija, tömistelijä), Kumma, Kummallinen, Kummaksuja, Kummas, Kummastelija, Kummi, Kummitus, Kummajainen, Kummittelija, Kum, Kummakas, Kumm, Kummitada, Gobme, Koma, Gumma (outo, ihmeellinen, ihmettelijä, hauska), Kuohu, Kuoha, Kuoho, Kuohua, Kuohuja, Kohu, Kuohuo, Kiov, Kiovva (vaahtoavan suun omaava, meluaja, kuorsaaja, huohottaja), Kuon, Kuontu, Kuontua, Kuontuja, Kuonte, Kuontea, Kuontuo, Kuondu, Kuonduda, Koon, Koonda, Koondu, Kuondo (toipuva, virkistyvä, sairaudesta selvinnyt, pehmeäihoinen, heräilijä, suulas, asioiden ilmoittaja),
Kuopi, Kuopia, Kuopio, Kuopija, Kuoppi, Kuoppia, Kuopa, Kuopai, Kuopaisija, Kuopu, Kuopie, Kopo, Kobi, Kobitseze, Kuopo, Kuopiji (kuopija, kaapija, hoivaamisesta pitävä), Kuorsa, Kuorsaaja, Korsa, Korsu, Kuorsu, Kuorsua, Kuorzu, Kuorzuda, Korsta, Korzu, Guorsa, Koarsa, Korsna, Korna, Korro, Krosna, Norsa, Xirna, Kirna, Korna, Kore, Kare (kuorsaaja, korskuja, yskijä, kakistelija), Kupa, Kupe, Kupea, Kupakka, Kupelus, Kupara, Kupertaja, Kupertelija, Kupertuja, Kupu, Kuva, Kuppu, Kiki, Kukke, Kuki, Kuke, Upe, Kuppe, Gubba, Guppa, Koppa, Kuppa (kuperavatsainen, kaatelija, käpertyjä, pyörtyilijä, tuupertuja, kuperkeikkojen tekijä, pyöriskelijä, selkänsä pyöristäjä), Kupi, Kupa, Kupas, Kupastelija, Kupilas, Kuba, Kubai, Kubi, Kubiseda, Kubina, Kuva, Koba (kolistelija, kihisijä, vilistäjä, helposti kutiava, kynsijä, raapija), Kura, Kurah, Kurahtaja, Kurahtelija, Kuri, Kuris, Kurisija, Kurina, Kurai, Kuristada, Kurri, Kurra, Skurra, Gure, Kurki (kurisija, murisija, hyrisijä, kuhertelija), Kurki, Kurkis, Kurkistelija, Kurkki, Kurkkija, Kurka, Kurkkaaja, Kurkkailija, Kuro, Kurottelija, Kurna, Kurnu, Kurnuttaja, Kurni, Kurnia, Kurnija, Kurno, Gurni (kehrääjä, kurnuttaja, murisija, hyrisijä), Kurppu, Kurppui, Kurppuinen, Kurp, Kurpo, Kurpoi, Kurttu, Kurtti, Kurta, Kurtta, Kurtu, Kurti, Kurtis, Kurtistunut, Kyrtty, Kyrti, Kurd, Kurru, Kord, Korru, Kurrutada, Kurttsa, Kurttsu, Kurtsi, Kyrtsä, Kyrtsy, Kyrtsi, Kurs, Kursu, Kortsu, Kortsuda (ryppyinen, kurttuinen, rypistäjä, käpertyjä, kumartuja, halaaja, rutistaja), Kuta, Kutale (resuinen, hulttio), Kuti, Kutia, Kutiava, Kutittaja, Kutittelija, Kutu, Kutsu, Kutsutada, Kodi, Kudi, Kidi, Ködi, Kudis, Kidis, Kudju, Gedi, Kiti, Gudda, Guddi, Kuta, Kutam, Kotfta, Kutsu, Kutsus, Kutka, Kutku, Kutkua, Kutkuttaja, Kutsku, Kutkuttada (kutittaja, kutiava, kutittamisesta pitävä), Kutva, Kutvah, Kutvahtaja, Kutvana, Kutve, Kutvelo (laiska, vetelys, resuinen), Kuulle, Kuulte, Kulla, Kulta, Kultava, Kulle, Kuldo, Kuldu, Kuldlo, Gulda, Kultso, Kuntso, Kildi, Kule (kuuntelija, tottelevainen, tunnustelija, koettelija), Kuuma, Kuuhma, Kuume, Kumma, Kuumentaja, Kuumentuja, Kuumo, Kuumoi, Kuumottaja, Kuma, Kume, Kuhma, Kuum, Kuumeneda, Kuumendada, Kumi, Gume, Gumes, Gubmo, Gubmot (kuvajaisestaan pitävä, kuumaverinen, punaposkinen, säteilevä, tulistuva), Kye, Kyke, Kykenevä, Kykeneväinen, Kykeä, Kyvy, Kyvykäs, Kyhe, Kuge, Kugeneda, Kuke, Kikka, Kikkanid, Kyhä, Kyhääjä, Kyhentelijä, Kyhäi, Kyhäilijä, Köhä, Kyky (osaava, pystyväinen, voimakas, taidokas), Kyllä, Kylläi, Kylläinen, Kylle, Kylli, Kyllikki, Kylläs, Kyllästynyt, Kyllästyjä, Kyllästyvä, Kyllö, Kyllönen, Kylly, Kyllyys, Kylläys, Kul, Kullä, Kullus, Kyllävä, Kyllys, Kula, Kuläine, Kulle, Kullei, Kulleine, Kuldu, Kulduda, Kulla, Kullas, Kullastuda, Kull, Kullane, Kil, Killo, Galle, Gal, Gale (lihava, helposti kyllästyvä, helposti kylläiseksi tuleva, hyvin varustettu), Kylpe, Kylpeä, Kylpi, Kylpiä, Kylpijä, Kylpö, Kylpöä, Kylpy, Kylvettäjä, Kylve, Kulpi, Kulpia, Kulpu, Kulve, Kylpie, Kulbe, Kulbeda, Kulbettada, Kulptä, Kilpta, Kulbet, Tsulpiä, Tsulpi, Tsulve, Kulbma, Kumme, Kumble, Gilbo, Gilgo, Gulbo, Gilto, Gulto, Kuli, Kyly, Kel, Kall (kylpemisestä ja kylvettämisestä pitävä, roiskija, kastelija, uimisesta pitävä, kylmästä vedestä pitävä), Kytty, Kyty, Kytry, Kyträ, Kytri (käpristyjä, koukistaja, kyyryssä kulkija, kumarassa kulkija), Kyyly, Kyylyä, Kyylyjä, Kyyli, Kyyliä, Kyylijä, Kyylä, Kyölö, Kyylyttäjä, Gowlo, Gowlot (röyhtäilijä, oksentelija), Kyyry, Kyyri, Kyyris, Kyyristyjä, Kyyristelijä, Kyyrö, Kyry, Kyrys, Kykrä, Kyyrie, Kykrie, Kykri, Kyyrötädä, Kuuru, Kuurutada, Kir, Kur, Kyr, Kyykky, Kyykki, Kyykkijä, Kyyki, Kyykis, Kyykistelijä, Köyry, Kuuru, Gawre (kyyryssä kulkija, kumarassa kulkija, kyykistelijä), Käe, Käke, Käkeä, Käkeäjä, Käkeys, Keä, Keätä, Käi, Käitä, Kägi, Kägiä, Kägie, Käge, Gaekka, Gaekkat (ennustaja, ennustettu, aavistelija, aikoja, vihjailija), Kähi, Kähis, Kähisijä, Kähinä, Kähe, Käheä, Kähy, Kähä, Kähie, Kähäkkä, Kahi, Kahis, Kahistuda, Kähiseda (kuiskailija, sähisijä, touhuaja, käheä-ääninen), Kähmi, Kähmiä, Kähmijä, Kähmä, Kähmäi, Kähmäinen, Kähmäilijä, Kähmäkkä, Kähmie, Kämo, Kähve, Kahmi, Kähni (hapuilija, kopeloija, hiiviskelijä, kuhnailija, nahistelija, kömpelö, tuhertelija), Kähve, Kähvelä (sukkela, vikkelä, nopea), Kähä, Kähärä, Kähe, Käherä, Kähertäjä, Kähertelijä, Kähhe, Käheröitsijä, Tsäihä, Käha, Kähardada (kiharoista pitävä, kiharoiden tekijä, kiharapää), Käki, Käkis, Käkisijä, Kääki, Käkistäjä, Käkistelijä, Kiäki, Keäki, Kägi, Kägis, Kägiseda, Kägistada, Käka (kakistelija, yskijä, ujo, empijä, käpristyjä, vikisijä), Käkkä, Käkkärä, Käkke, Käkky, Käkä, Käkki, Käkkiä, Käkkijä, Käkkiäinen, Käku, Käkru, Käkruda, Käke, Käker, Käkerdada, Käkr (käpertyjä, kumara, laiha, kiharainen), Kämpi, Kämpiä, Kämpijä, Kempi, Kempiä, Kempijä, Kämp, Kämpida (ryömijä, rämpijä, mönkijä, laahustaja),
Kämpy, Kämpyrä, Kämppä (ontuva, käppyrä, kiharainen), Kämä, Käme, Kämeä, Kämi, Keme, Kemä, Keme, Kämärä, Kämäräinen, Kämy, Kämmä (kumara, kovaihoinen, sekava, käpertyjä, rutistaja, tuupertuja), Kämä, Kämättäjä, Kämi, Kämäh, Kämähtäjä, Kämähtelijä (matalaääninen, hälisijä, hoputtaja, läiskijä, kaatuilija, mäjäyttelijä, vilkas), Käntty, Känttyrä, Käntti, Känttä, Käntä, Känty, Käntys, Käntystäjä, Käntystelijä, Känti, Kände, Känderdada, Känna, Kännas, Känni, Kännu, Kännus, Käntsi, Käntsä, Käntsäkkä, Käntsy (kömpelö, riitaisa, kankea, kuhnailija, penkoja, etsijä, ontuva, tukeva, juonitteleva), Känä, Känääjä, Känkky, Käntty (kiukuttelija, vastahakoinen), Käpe, Käpeä, Käpelä, Käppe, Käppeä, Käpse, Käpseä, Käpsä, Käppi, Käppiä, Käppijä, Käppe, Käpi, Käpie, Käbe, Käbed, Käbi, Käbis, Käbistada, Käbiz, Käbizuda, Tsäpe, Tsäpeä (vikkelä, siro, nopsa, näppärä, punastuva, punaposkinen), Käppy, Käppyrä, Käppä, Käppärä, Käpe, Käperys, Käperö, Käpertyjä, Käpä, Kepe, Käperä, Keäppy, Käperduda, Käba, Käbe, Käbardada (käpertyjä, kippurassa nauraja, kippuranenäinen, pyörtyilijä, ryppyinen), Käppä, Käppäi, Käppäilijä, Kääpä, Kääppä, Käppö, Käppönen, Käpä, Käppi, Käpäs, Käptä, Käpp, Käpa, Käpi, Käpis, Käpinen, Käpine, Käpu, Kepe (sieppaaja, nopsa, kärkäs, kepeä, sipaisija, kähveltäjä, hapuilija, paljain jaloin viihtyvä), Käpri, Käpris, Käpristäjä, Käpristelijä, Kääpri, Käprä, Käpry, Käprys, Kääpry, Käpe, Keäpri, Keäpry, Kiäpri, Käbri, Käbris, Käbristuda, Käbru, Kiäbru, Kiäbri, Käbry, Käpra, Kärbi, Kiebra, Kiebre, Kepre, Kepres, Tepre (nenän nyrpistäjä, kerälle käpristyjä), Käpsä, Käpse, Käpseä, Käpsi, Käpsiä, Käpsijä, Käptsä, Käpsy, Käptse, Käps, Käptsä, Käpsu (näpistelijä, vikkelä, läpsijä, napauttelija, pehmeäliikkeinen), Käpä, Käpälä, Käpälöitsijä, Käppä, Käbä, Tsäpä, Käba, Gaeppe, Keepi (kopeloija, käsillään kävelijä), Käre, Käreä, Kärä, Käräkkä, Käri, Käris, Kärisijä, Kärtty, Kärttyinen, Kärie, Käred, Kärdu, Kärduda, Kere, Kärre, Käriseda, Käristada (käheä, äreä, rahistelija, rämäkkä, karjuja, repijä), Kärhä, Kärhäkkä, Kärhäkäs, Kärhämä, Kärhe, Kärhentäjä, Kärhentelijä, Kärheä, Kärhi, Kärhie, Kära, Kärada (kärttyisä, hanakka, pörröinen, häärääjä, hoputtaja, takertuja, terhakka, temmeltäjä), Kärkä, Kärkäs, Kärkky, Kärky, Kärkästäjä, Kärkki, Kärkkiä, Kärkkijä, Kärkkä, Kärkkäinen, Kärkkyä, Kärkkyjä, Kärki, Kärkida (hanakka, utelias, ahnas, vaanija, norkoilija, innokas, tuijottaja), Kärnä, Kärnäs, Kärny, Kärni, Kärna, Kärno (äreä, murisija, marisija, jankuttaja, töhrijä, vaanija), Kärty, Kärtty, Kärttyinen, Kärttyisä, Kärtsy, Kärttä, Kärd, Kärde, Kärsu (rypistelijä, nyrpistelijä), Kärve, Kärventäjä, Kärventelijä, Kärveh, Kärvä, Kärppä, Kärva, Kärba, Kärvas (nokinen, tulesta pitävä, asioiden polttamisesta pitävä, savusta pitävä, tulisijan lähellä viihtyvä), Kässä, Kässi, Kässikkä, Kässäi, Kässäilijä, Kässe, Kässy, Käss, Kässakas, Kässis, Kässu, Kässus, Käsä, Käsäle, Käsärä, Käslä, Käsa (kumararyhtinen, tukeva, köpöttelijä, hiljakseen puuhailija), Kätke, Kätkeä, Kätki, Kätkiä, Kätkijä, Kätkö, Kätky, Kätkös, Kätke, Kätkeytyjä, Kätkie, Kätkeda, Käkki, Käkmä, Kätku, Gietka, Gietkat, Gadko, Gadka, Kekso, Käso (piilottaja, piiloutuja, näpistelijä, sidottu, kapaloitu, kätkyihin piilotettu eli suojattu), Kääkkä, Kiäkkä, Keäkkä, Kääkkänä, Kääkä, Kiäkä, Keäkä, Kääkki, Käkä, Keäkky, Keäki, Keäkö (nuuhkija, köyryssä olija, pitkällään viihtyvä, viivyttelijä, kyhjöttäjä), Köhä, Köhi, Köhis, Köhisijä, Köhiä, Köhijä, Köhinä, Köhhi, Köhhiä, Köhie, Tsöhä, Tsöhi, Tsöhiä, Köha, Köhida, Kieuv, Kieuto (köhijä, yskijä), Kökö, Kököttäjä, Kököttädä (istuja, jököttäjä), Kömmä, Kömmähtäjä, Kömmähtelijä, Kömmäh, Kömbi, Kömbis, Kömbistuda (hätkähtelijä, hämmästyjä, arka, helposti pelästyvä, kangistuja), Könsi, Könsikkä, Könsikäs, Köntsi (laiska, itsepäinen), Köyry, Köyrä, Köyri, Köyriä, Köyrijä, Köyris, Köyristäjä, Köyristyjä, Köpri, Köbe, Köbru, Köbr (taivuttaja, köyristyjä, koukistaja), Laaha, Loaha, Luaha, Laahaaja, Laahu, Loahu, Luahu, Laahus, Laahustaja (raahaaja, hioja, joutilas, joutavia puhuva, veltto), Laama, Loama, Luama, Laamu, Loamu, Luamu, Laam, Laamas, Labme, Lamo, Lama, Laami, Loami, Luami, Laamia, Laamija, Laamai, Lami, Lamia, Laamida, Lahma (pitkällään viihtyvä, nojailija, ryntäilijä, silittelijä, pyyhkijä, sotkija, kahmija, hapuilija, haalija), Lahe, Lahea, Lahke, Lahkea, Lahi, Lahie, Lahed, Lahti, Lahtu, Lahtuda, Lahe (miellyttävä, hauras, ystävällinen), Lahma, Lahna, Lahmi, Lahmu (tallaaja, sotkija, ahnehtija, hotkija, huitoja), Laikku, Laikkua, Laikkuja, Laika, Laikah, Laikahtaja, Laikko, Laikkoa, Laikka, Laikkada (ulisija, kimeä-ääninen, läikyttelijä, loiskija, vinkuja, vikkelä), Laina, Laino, Lainoa, Lainoja, Lainaus (nieleskelijä, ahmatti, ylensyöjä, hekumoija), Lalli, Lallu, Lallus, Lallukka, Lallo, Lallokki, Lall (veltto, suurivatsainen),
Lange, Lanke, Lankeaja, Lankea, Langennut, Lanki, Langetada, Lango, Langa, Lagga (kaatuilija, putoilija, ehtiväinen), Lapu, Laputtaja, Lappa (tiehensä juoksija, ruuan puputtaja, reippaasti kävelevä), Laske, Laskea, Lasku, Laski, Laskettelija, Laskeutuja, Lasko, Laskos, Laskio, Lase, Laskie, Laskia, Laskija, Laskettada, Laskta, Lasta, Lasu, Lasi, Lasko, Luoika, Luoikat, Laskta (irti päästäjä, lausuja, soittaja, laskeutuja, luovuttaja), Latki, Latkia, Latkija, Latku, Laku, Lakki, Lakkie, Lakittoa, Lakkida, Laki, Lakkia, Lakku, Lakkua, Lakko (janoinen, ahnaasti juova, nuolija, latkija), Laue, Lauka, Laukai, Laukaisija, Lauko, Laukoa, Laukoja, Lauvve, Lauvva, Lauki, Laukab, Lauge (hajottaja, purkaja), Lauhke, Lauhkea, Lauhki, Lauhkia, Lauhkie (lempeä, nopeasti leppyvä, leppoisa), Lauke, Laukea, Lauka, Laukka, Lauku, Lauko, Laukku, Laukko, Lauge, Lauh, Lau, Laugu, Lougo (tyyni, hidas, hiljainen), Laula, Laulaja, Laule, Laulelija, Laules, Lauleskelija, Laulu, Laulattaja, Laulo, Lauloa, Laulada, Loulda, Laulda, Laul, Laulatada, Loulo, Loul, Lola, Lolato, Lawlo (lauleskelija, laulamisesta pitävä, lauluista pitävä), Leha, Lehah, Lehahtaja, Lehahtelija, Lehahdus, Lehu, Lehua, Lehuja, Leho, Lehos, Lehaz, Lehazottaja (liehuja, heiluja), Leimu, Leimua, Leimuja, Leimuaja, Leimah, Leimahtaja, Leimahtelija, Leima, Leimah, Leimo, Leimoa, Lemkta, Looma, Leäjmu (lehahtelija, hehkuvaposkinen, heilahtelija, ailahteleva, tulen kaltainen, tulesta pitävä), Leisku, Leiskua, Leiskuja, Leiskuva, Leiska, Leiskah, Leiskahtaja, Leiskahtelija, Leiskaus, Leiske, Leiskuo (hyppijä, heiluja, vauhdikas, liehuja, tulen kaltainen), Lekko, Lekka, Lekku, Lekkua, Lekkuja, Leko, Lekottelija, Lekkoi, Lekkuo, Leka, Lekah, Lekahtada, Loka, Lokatada, Loke (heiluja, telmijä, auringossa viihtyvä, keikkuja, liikuskelija, säteilevä), Lelli, Lelliä, Lellijä, Lellitty, Lellittelijä, Lelo, Lili, Lilli, Lilu, Lilliä, Lellie, Lillitada, Lill, Lelu, Lello, Lilla, Lillo (hemmoteltu, omin avuin kävelevä, omin avuin seisova, oikeakätinen), Lellu, Lellua, Lelluja, Lelly, Lellyä, Lella, Lellukka, Lelluo, Lelvä, Velvä, Letve, Lodva (pehmeä, pyöreä, veltto), Lempi, Lemme, Lemmes, Lempe, Lempeä, Lemmi, Lemmikki, Lemma, Lemb, Lembi, Lembida, Lemmeldada, Lembe, Laemba, Libbe, Lemmitty, Lemminkäinen, Lembito, Lempo, Lembo, Lemboi, Lempa, Lempalainen, Lommu, Lemmu, Laebbo (säteilevä, onnekas, onnellinen, vikkelä, heiluja, roihuava, leimuava, tulen kaltainen), Lense, Lenseä (lämmin, lempeä), Lentä, Lentäjä, Lento, Lennättäjä, Lete, Letty, Letti, Letto, Lenno, Lennos, Lenne, Lenteä, Lente, Lennä, Letä, Lettä, Lenda, Lendada, Lende, Lend, Leta, Lenna, Lenni, Lennu, Lindo, Laende (kiirehtijä, rientäjä, nostelija, kantaja), Lepe, Lepertäjä, Lepertelijä (jokeltelija, lempeästi puhuva), Lepsu, Lepsua, Lepsuja, Lepso, Lepsi, Lepsiä, Lepsijä, Lepsuo (veltto, pehmeä, heiluja, nopealiikkeinen), Lerkku, Lerkkua, Lerkkuja, Lerkkuo, Lerkki, Lerkkiä, Lerkkijä, Lerppa, Lerppu, Lerpa, Lerppua, Lerpo (heiluja, roikkuja, veltto), Letu, Letukka (laiska, reipas, ajattelematon), Leuhka, Leuhki, Leuhkia, Leuhkija, Leyhkä, Leyhke, Leyhkeä, Löuhhä, Leuhu, Leuhua (mahtailija, hupsu), Leuto (huoleton, mukava), Leyhy, Leyhyä, Leyhyjä, Leyhä, Leuhu, Leuhua, Leuhuja, Leuha, Leuhuo, Leyhky, Leihta, Lehvi, Lehvida (hönkäilijä, puhaltelija, huoleton, viilettäjä, liehuja), Lieha, Liehakoija, Liehe, Lieheä, Liehejä, Liehka, Liehke, Liehkeä, Liehi, Liehie, Liehki, Liehkie, Liehakka, Liehu, Liehua, Liehuja (virnuilija, leveästi hymyilevä, leveäsuinen, jalkojen levittelijä), Lieha, Liehakoitsija, Liehi, Liehiä, Liehijä, Liehittelijä (mielistelijä, touhuaja), Liehu, Liehua, Liehuja, Lieha, Liehah, Liehahtaja, Liehahtelija, Liehe, Lehu, Lehua, Liehuo, Lieho, Leija, Leijas (touhuaja, vilkas, heiluja, vaatteet tai hiukset hulmuten liikkuva), Liehme, Liehma, Lezmo, Liesma, Liezm, Liesmo, Liekki, Liekka, Lieke, Liekeh, Liekehtijä, Lieki, Liekittäjä, Leek, Leegi, Liejkie, Liekkiö, Liekku, Liekkua, Liekkuja, Lieku, Liekuttaja, Lekku, Lekkua, Liekkuo, Lieka (tuudittamisesta pitävä, keinumisesta pitävä, menevä, keikkuja, heiluja, vilkas, lepattava, tulen kaltainen), Lientä, Lienne, Liema (silmiä kiinni paineleva, raukea), Liepe, Liepeä, Lepe, Lepeä, Liepi, Liepie, Leebe, Leebu, Liebdo, Liwo, Lewe (lempeä, rauhallinen, lämmin), Liepu, Lieputtaja, Liepo, Lieppo, Lieppu, Liepe, Lieve, Leebu, Leebutada (hiukset tai vaatteet hulmullaan kävelijä, heiluja, liehuja, jalat levällään astelija), Lieska, Leska, Lesku, Leskua, Leskuja, Lieskuo, Loosk, Loosa, Looska (hulmuavat hiukset tai vaatteet omaava, heiluja, leiskuja, tulen kaltainen), Lietso, Lietsoa, Lietsoja, Letsu, Letsua, Letsuja, Letsa, Lietsu, Lietsuo, Liettso, Littso, Littsoda, Loot, Lootsu, Lootsuda, Lootsa, Letsto (puhaltaja, huohottaja, läähättäjä, tuleen puhaltaja, tulesta pitävä),
Liha, Lihava, Liho, Lihoa, Lihoja, Lihas, Lihha, Lihho, Lihu, Lihuo, Lihoda, Leja, Liebi, Liike (tukeva, hyväkasvuinen, hyväihoinen), Liiho, Liihottaja, Liihottelija, Liihy (hyppelijä, meneväinen), Liipo, Liipottaja, Liipottelija, Liipotin, Liipa, Liipoi, Liipu, Liipukka, Lipo, Lippo, Lipoi, Lip, Lipikäine, Lipikäinen, Lipko, Liippo (heiluja, vilkas, liihottelija, perhosen kaltainen), Liittä, Liittäjä, Liitty, Liittyä, Liittyjä, Liitto, Liito, Liitos, Liite, Litto, Liitte, Liitteä, Liittyö, Lita, Litta, Littada, Littä, Liita (kiinni tarttuja, läheisyydenkipeä, seuraan liittyjä), Liki, Like, Likei, Likeinen, Likili, Litsi, Ligi, Lige, Ligendada, Ligine, Lakka, Likis, Likistäjä, Likistelijä, Ligistada (lähellä olija, vieressä olija, sylissä viihtyvä, syliin painaja, syliin puristaja, syleilijä), Likli, Likla, Likle, Ligle, Ligletädä (kepeäliikkeinen, läikyttelijä, heiluja), Liko, Lio, Liottaja, Liottelija, Like, Likeä, Livo, Ligo, Ligu, Liguneda, Lige, Liggo (märkä, kastelija, liottaja, märästä pitävä, vedestä pitävä), Lilli, Lilliä, Lillijä, Lillu, Lillua, Lilluja, Lilluda (kelluja, vedessä viihtyvä, vedestä pitävä), Lipa, Lipo, Lipoa, Lipoja, Lippa, Lipe, Lippi, Lippida, Lipi, Lipitada (juoksija, pakenija, nopea), Lipa, Lipattaja, Lipattelija, Lipi, Lipu, Lipe, Lipettädä, Liputada, Liba, Libai, Liva, Livai (vikkelä, silmien räpyttelijä, vilkuttaja, liehuja, heiluttaja), Lipe, Lipevä, Lipa, Lipakko, Lipu, Liba, Libu, Lipi, Libo (liukastelija, lipeäjä, liukaskielinen), Lipla, Liple (vedestä pitävä, uimisesta pitävä), Lipo, Lipoa, Lipoja, Lipa, Lipai, Lipaisija, Lipuo, Lippu, Lippuo, Lippo, Lippoda, Libi, Libida, Liba, Libas (nuolija, litkijä, silittäjä, huuliensa lipoja, herkuttelija), Lippi, Lipa, Lipi, Lipittäjä, Lippo, Lippoa, Lippoja, Lippu, Lippuo, Lipai, Lipe (ammentaja, viskoja, lusikoija, lipittäjä), Lipsa, Lipsauttelija, Lipsu, Lipsuja, Lipsuttelija, Lipsuo, Lipsakka, Lipso, Lipsoa, Lipsah, Lipsahtada (livahtelija, pujahtelija, luistelija, luiskauttelija, lipsuttelija, pistäytyjä), Lipu, Lipua, Lipuja, Liva, Livah, Livahtaja, Livahtelija, Livi, Livis, Livistäjä, Livistelijä, Libu, Libuda, Libi, Libis, Libiseda, Livistada, Lipsto (innostuja, luisuja, luistelija, vauhdin ottaja, rientäjä, liukastelija, liukuja), Liri, Liris, Lirisijä, Lirisyttäjä, Lirisyttelijä, Liristelijä, Lira, Lirauttaja, Lirauttelija, Liru, Lirua, Liriseda (kastelija, yökastelija, juomien kaatelija), Lisku, Liska, Litsku, Litska, Laske, Laskem, Lusku, Luske, Lutska, Lutsku (litistelijä, pusertelija, paiskoja, rikki lyöjä, paukuttelija), Liti, Litis, Litistäjä, Litistelijä, Littu, Litu, Litte, Litteä, Litukka, Litsi, Litsu, Litti, Lituine, Lituinen, Lidu, Lidus (litistelijä, likistelijä, pusertelija), Litki, Litkiä, Litkijä, Litka, Litku, Liki (lipittäjä, ahmatti, nopeasti syövä, nopeasti nielevä), Litsa, Litso, Littso, Litsu, Litsuda, Lozo, Litski (sulloja, ahtaja, inttäjä, tunkija, painaja), Liuha, Liuhakka, Liuh, Luuh (irvistelijä, itkijä), Liuhto, Liuhtoa, Liuhtoja, Liuhta, Liuhko, Liuho, Liuhu, Liuhua, Liuhuja, Liuha, Liuhakoija, Liuhakoitsija, Liuhakka, Lihvi, Lihvitada (huiskija, ahkera, vikkelä, houkuttelija, mielistelijä), Liuku, Liukua, Liukuja, Liuka, Liuke, Liukea, Liukuo, Liuga, Liugu, Liuguda, Liugle, Leuglo, Liglo (laskija, hiihtäjä, liukuja, luisuja, lipeäjä, hiipijä, kompastelija, hyppääjä), Liula, Liulo, Liplu, Lipla, Liblo, Lible, Libl, Libletada, Libli, Lablo, Lable (hulmuavat hiukset omaava, liihottaja, perhosen lailla liikkuva), Liusu, Liusua, Liusuja, Liuska, Lisku, Liusa (liukuja, luiskahtelija, lipsahtelija, lipsauttelija), Live, Livertäjä, Livertelijä, Lipe, Lipertelijä, Liperö, Liperdada, Libe (visertelijä, imartelija, lörpöttelijä, suupaltti), Lohmi, Lohmia, Lohmija, Lohmu, Lohma, Lohmida (huolimaton, ahmija, laiska, kolistelija, rohmuaja, särkijä), Lohna, Lohni, Lohnia, Lohnija (huolimaton, ahmija, raskasliikkeinen), Loihti, Loihtia, Loihtija, Loihtu, Loitsi, Loitsia, Loitsija, Loitse, Loitsu, Loittsie, Loittsi, Loitsus, Loita, Loitsuda, Loitsida (taianomainen, taioista pitävä, tarinoista pitävä, loitsuista pitävä), Loika, Loikare, Loike, Loira (vetkuttelija, kiemurtelija, laiska), Loika, Loikki, Loikkija, Loikkia, Loikka, Loiko (hypähtelijä, nauruun purskahtelija, purskauttelija, heittäytyjä), Loikku, Loikkua, Loikkuja, Loiku, Loikuda, Loigu, Loigutada, Loiko (heiluja, roikkuja, heiluttaja, liikkuja, makaaja), Loiko, Loikoa, Loikoja, Loikoi, Loikoilija, Loiku, Loikuo, Loijo (pitkällään viihtyvä, makailija), Loilo, Loilottaja, Loilottelija, Loilu, Loilua, Loiluja, Loilutada, Loil (uneen laulettu, meluaja, lauleskelija, loruista pitävä, lauluista pitävä, hoilottaja), Loimu, Loimo, Loimua, Loimuava (loistava, säteilevä, kirkassilmäinen, tulen kaltainen), Loisku, Loiskua, Loiska, Loiski, Loiskia, Loiskija, Loiskah, Loiskahtaja, Loiskuttelija, Loiskaus, Loisko, Loiskoa (roiskija, hyppijä, läikyttelijä), Loiti, Loitia, Loitija, Loiri, Loiria, Loirija, Loida, Loi, Loid, Loia, Loiu, Loit, Loidu, Loidus (loikoilija, makailija, lorvija, vetelys), Loitto, Loito, Loittu, Loittuo, Loittoine, Loittoinen, Loittoneva, Loitos, Loitho (etäinen, kaukainen, haaveilija), Loiva, Loive, Loivakka, Loivi, Loivie, Loiv, Loitto, Loitta, Loaito (hiljainen, rauhallinen), Loju, Lojua, Lojuja, Lojo, Lojoa, Lojoi, Lojoilija, Loja, Loidu, Loiko (pitkällään makaaja, lepäilijä, vetelys),
Loju, Lojo, Loid, Loiu, Loija, Loika, Loiko, Loikottada (huutaja, itkijä, juoruaja, kovaääninen, nauraja), Loko, Lokottaja, Loka (jouten olija, suutaan ammollaan pitävä), Loksu, Loksua, Loksuja, Loksa, Lokso, Loksoa, Loksuda, Loks, Klekso (kolistelija, heiluja, läikyttäjä, hörppijä, kulauttelija, kolisuttaja, naksuttelija), Lolli, Lolla, Lollikka, Lollo, Lolloi, Loll, Lol (hupsu, veltto, laiska), Lomma, Lompo, Lommi, Lommida, Lommo, Lummu, Lomo, Lomme, Lome, Lomm, Lumma, Lummi, Lomp, Lombi (moittija, herjaaja), Loni, Lonia, Lonija, Lona, Lonie (valikoija, penkoja, laiskuri), Lonke, Lonkero, Longe, Lonka, Lonkertelija (mutkittelija, kiemurtelija, laiskottelija), Lope, Lopettaja, Lopettelija, Lepe, Lopto, Lopetada, Loppu, Loappa, Loakte, Loapti, Loppi, Lopi, Loppinen, Loppiainen, Loppe, Loppea, Loppie, Loppida, Loptä, Lop, Lopu, Loppo, Loppua, Loappa, Loppuo, Leppu, Lopp (lopettaja, loppuun syöjä, loppuun juoja, loppuun asti tekijä), Lopi, Lopis, Lopisija, Lovi, Loba, Lobi, Lobis, Lobiseda, Lebbo, Lopsi, Lopsia, Lopsija, Lopsa, Lopsah, Lopsahtaja, Lopsahtelija, Lopso, Lopsu, Lopsoa, Lopsta, Lopsahtada, Lops, Lopo, Lopottaja, Lopottelija, Lopa, Lopakko (lörpöttelijä, suhisija, vihtomisesta pitävä, syömisestä pitävä, napsija, läiskyttelijä, nuokkuja, kolistelija), Loppa, Lopa, Lopakka, Lotko, Luppa (ahnehtija, loppasuu, korvat riipuksissa kulkija, huulet riipuksissa kulkija), Lori, Loris, Lorisija, Lorisuttelija, Loritus, Loro, Lorottaja, Lorottelija, Loru, Lorua, Lorui, Loruilija, Loriseda, Lora, Lorutada (joutavia puhuva, laiskottelija, lorottelija), Lorkki, Lorku, Lorkuttelija, Lorkuda, Lorka (jaarittelija, hutilus, maleksija), Lorppi, Lorppo, Lorpo, Lorpottaja, Lorpottelija, Lorppu, Lorppua, Lorppa, Lorpa, Lorp, Lorbi, Lorpida (laiskuri, lörpöttelijä, löntystelijä, kiertelijä), Lorvi, Lorvia, Lorvija, Lorvai, Lorvailija, Lorva (laiskottelija, vetelys), Losa, Loso, Loha, Lohakas, Loasse (laiska, rähmällään olija, raahaaja, huolimaton), Loska, Losku, Loskua, Loskuja, Loskuttaja, Loskuttelija, Lotsku, Lotska, Losko, Loskoa, Lotsko, Lotske, Loaska (hävyttömiä puhuva, leukojen louskuttaja, kolistelija, napsuttelija, läimäisijä, sormien napsuttelija), Loso, Losottaja, Losottelija, Losu, Losuda, Losus (lörpöttelijä, laiskottelija, alla päin oleva), Loti, Lota, Lotsi, Loda, Lodai, Lodi, Lodiseda (hampaiden kalistelija, löpisijä, kolistelija, rupattelija, vapisija), Lotko, Lotka, Lotkauttaja, Lotkauttelija, Lotku, Lotkua, Lotkuja, Lotki, Lotkuda (luppakorvainen, hörökorvainen, isokorvainen, laiskuri, notkuja, horjuja), Lotto, Lotta, Lottu, Lottus, Lotu, Lotutada, Lote (luppakorvainen, hörökorvainen, isokorvainen, veltto, roikkuja), Louka, Loukka, Loukkaaja, Loukkaantuja, Loukkaus, Loawke (kolhija, litistäjä, puristelija, nyrjäyttäjä), Lousku, Louskua, Louskuja, Louskuttaja, Loiski, Loiskia, Loiskija, Louska, Louskuo (lotisuttaja, lonksuttaja, mäiskijä, kolistelija), Luika, Luihka, Luikattaja, Luikauttaja, Luikauttelija, Luiku, Luikah, Luikahtelda, Luiga (huutaja, mylvijä, laulaja, nauraja, kiljuja, kirkuja, itkijä), Luikki, Luikkia, Luikkija, Luika, Luike, Luikertelija (tiehensä menijä, pujahtelija, kiemurtelija), Luiku, Luiko, Luikua, Luikuja, Luie, Luike, Luikea, Luika, Luikas, Luikki, Luigu, Luiguda (liukuja, vauhdikas, veijari, lurjus, liukastelija), Luja, Luji, Lujittaja, Lujah, Luje, Lujentaja, Loggje (vauhdikas, vahva, kestävä, luotettava, peloton, sikeäuninen, rauhallinen), Lumo, Lumoa, Lumoaja, Lumottu, Lumous, Lumoutunut, Lume, Lumma, Lumpa, Lumu, Lumuo, Lumovus, Labmo, Labmot, Lome, Lumem (lumoava, helposti lumoutuva, noidan taipumuksia omaava, sanavalmis, sokea), Luonte, Luonteva, Luontea, Luonni, Luonnikas, Luonno, Luonnollinen, Luonnokas, Luonto, Luontu, Luontua, Luonnis, Luonna, Luonti, Luontie, Luontuo (onnekas, naseva, sopeutuja, menestyjä, rento, luonteva), Luopu, Luopua, Luopuja, Loopu, Luope, Luopui, Luopuisa, Luovu, Luovuttaja, Lopu, Lopua, Loovu, Loovutada, Luoppa, Luoba, Luopa, Luohpa (keskeyttäjä, miellyttävä, kiintyjä, toiseen turvautuja, suostuvainen, leppyvä), Luosa, Luosu, Loase, Loosi, Luasva, Lyesvi, Luessa, Loska, Loso, Luoska, Luosto, Luosku, Luoski, Luoskio, Luoskivo, Luosko, Luski, Luskii (kehuskelija, joutavia puhuva, panettelija, laiska, rupattelija, siivoton), Luotta, Luottaja, Luottavainen, Luottamus, Luotto, Lotta, Lotti, Luottoa, Loota, Lootu, Lootus, Loodu, Loodus, Luoto, Luotte (uskoja, toivoja, toisiin turvautuja, toisiin tukeutuja, välttelijä, onnistuja), Luppa, Luppo, Lupa, Lupi, Lupis, Lupistada, Lurpi, Lurppa, Lurppi (roikkuvasilmäinen, roikkuvahuulinen, veltto, silmiään puoliummessa pitävä, siristelijä, luimistelija, korvien höristelijä, luppakorva, piiloutuja, kokoon käpristyjä, kyykkijä),
Lupsa, Lupsi, Lupsia, Lupsija, Lupsu, Lupsuttelija, Lupso, Lupsie, Lupsuda, Lupsakka, Lupsakas, Lupsakkaine, Lupsakkainen (kupsahtelija, kasaan lysähtelijä, läpsäyttelijä, maiskuttelija, lönkyttäjä), Luri, Luris, Lurisija, Lurittelija, Lura, Lurauttelija, Luru, Luritus, Lurikka, Luriseda (hyräilijä, laulelija, ryystäjä, loruilija), Luuka, Luukka, Luuga (ontuva, vaivalloisesti liikkuva), Luulla, Luuli, Luulija, Luulo, Luule, Luuletada, Luulda, Luul, Luulu, Lolla, Lollat, Lollo (olettaja, arvelija, keksijä, epäilijä, väijyjä, urkkija, mustasukkainen), Lyhyt, Lyhy, Lyhvä, Lyhyvä, Lyhykäinen, Lyhyi, Lyhyinen, Lyhä, Lyhe, Lyhentäjä, Lyhentelijä, Lyhyine, Lyhykkäine, Lyhykkäinen, Luhu, Luhe, Luhi, Luhku, Lit, Liki, Lytsy, Lytsykkä, Lytsykkäine, Lytsykkäinen (lyhyt, pienikokoinen), Lylly, Lyllykkä, Lylle, Lyllerö, Lylleröinen, Lyllyä, Lyllyjä, Lull, Lulli (pullukka, lyhyt, kömpelö), Lymy, Lymyi, Lymyilijä, Lymö, Lymyä, Lymyäjä, Lymi, Luma, Lumada, Labma, Labme (piiloon menijä, pakoilija, kumartelija, kyyristelijä), Lysä, Lysäh, Lysähtäjä, Lysähtelijä, Lysy, Lissa, Lesse, Lisa, Liisa, Lisas (lyyhistyjä, rojahtaja, hupsu, hullu), Lytty, Lyti, Lytis, Lytistäjä, Lytistelijä, Luttu, Lutu, Lytsi, Ludu, Ludus, Ludi (lysähtelijä, lyyhistyjä, kyykistyjä), Lyyhi, Lyyhis, Lyyhistyjä, Lyyhy, Lyyhä, Lyyhäi, Lyyhäilijä (kumartelija, kyykkijä, maassa makailija, maahan painautuja), Lyyki, Lyyky, Lyyvy, Lyymi, Lyymy, Lyymä (kyykistyjä, kyyristyjä, lysähtelijä, kumarassa kulkija), Lähe, Lähettäjä, Lähde, Lehe, Lählä, Lähä, Lähetti, Lähettiläs, Lähetada (heittäjä, paiskaaja, tyrkkijä, viskoja), Läikky, Läikkyä, Läiky, Läikyttäjä, Läikyttelijä, Läikkä, Läikki, Läikkiä, Läikkyö, Läiki, Läikta, Läik, Läikida, Läiku, Läiga, Läigatada, Läigi (läiskyttäjä, loiskuttaja, roiskija, välkehtivät silmät omaava), Läimä, Läimi, Läimiä, Läimijä, Läimäyttäjä, Läimäyttelijä, Läimähyttäjä, Läime, Läimeä, Läimäh, Läimähtädä (läiskijä, huitoja, lojauttaja), Läisky, Läiskyä, Läiski, Läiskiä, Läiskijä, Läiskä, Läiskyö, Läiske, Plaizgu, Laeiko, Leiske (roiskija, lätkijä, mätkijä, melskaaja), Läki, Lägi, Läga, Lägis, Lägiseda (meluaja, räkättäjä), Läkä, Läkättäjä, Läke, Läkäh, Läkähtyjä, Läkäs, Läkästuda, Lätsä, Läka, Läko, Leka, Lekom (tukehtuja, pakahtuja, läähättäjä), Läkä, Läkättäjä, Läke, Lätä, Läkkä, Läklä, Läki (lörpöttelijä, räpättäjä, sotkija, hölöttäjä), Lämmy, Lämmä, Lämpy, Lämpyö, Lämmys, Lämpä, Lämbu, Lämbui, Lämbuda, Lämbe (taivuttaja, venyttelijä, notkea), Lämsä, Lämpsä, Lämpsi, Lämpsiä, Lämpsijä, Lämssä, Lämsäkkö, Lämsse, Lämse, Lämseä, Laemse, Laemsa, Laemsas, Laemso (lampsija, löntystelijä, laiska, veltto, läimijä, pieni), Länkä, Längä, Lönkä, Löngä, Länkkä, Lönkkä, Lönki, Länga, Längu, Länguda, Laegge, Liegge, Lägge, Laegga (nojailija, ontuja, kyyryssä olija, kumarassa olija, kompuroija), Läppä, Läppy, Läpp, Läpa (lyhytkasvuinen, leveänaamainen), Läpä, Läpy, Lävä, Läväyttäjä, Läväyttelijä, Läpe, Läpetädä, Lapo (läpsijä, vikkelä, taputtaja, kättelijä), Läti, Lätis, Lätisijä, Lätistäjä, Lätsi, Lätsä, Lädi, Lädis, Lädiseda (löpisijä, mumisija), Lätki, Lätkiä, Lätkijä, Lätkä, Lätkäisijä, Lätkäi, Lätke, Lätkeä, Lätky, Lätkyö (läiskijä, läimäyttelijä), Lättä, Lätä, Läty, Lätykkä, Lätki, Lätkiä, Läti, Lätsi, Lätsä (läimäyttelijä, lättäjalkainen, lättänenäinen), Läve, Läpe, Läpeä, Lävy, Läpy, Läbe, Läbeda, Läbu, Läbeneda, Läbbo, Läba (katseen välttelijä, ehtiväinen, malttavainen), Läähä, Läähättäjä, Läähö, Leähä (huohottaja, puuskuttaja), Löhö, Lähöäjä, Löhöä, Löhöi, Löhöilijä, Löhöttäjä (laiska, rötköttäjä, lorottaja), Lökö, Lököttäjä, Löksö, Lökä, Lököi, Lököilijä (laiska, veltto), Lönty, Löntys, Löntystäjä, Löntystelijä, Löntti, Löntö (laahustaja, kömpelö, löntystelijä), Löpi, Löpis, Löpisijä, Löpö, Löpöttäjä, Löpöttelijä, Lövi (höpisijä, lörpöttelijä, tutisija), Löpsä, Löpsö, Löpse, Löpsäh, Löpsähtädä (veltto, löysissä vaatteissa viihtyvä, roikottaja), Lörpö, Lörpöttäjä, Lörppä, Lörppö, Lörpöttelijä (lavertelija, höpöttäjä, suulas), Lötkö, Lötköttäjä, Lötky, Lötkyä, Lötkyjä (laiska, veltto, rötköttäjä, lönköttäjä, notkuja), Löyhä, Leyhä, Löyhty, Löyhtyä, Löyhtyjä, Löyhi, Leyhi, Leyhie, Leyhty (pehmeä, möyhentäjä, lempeä, tuhlaavainen), Löytä, Löytäjä, Löyde, Löydetty, Löyty, Löytyä, Löytö, Löydö, Löydös, Löytäjäinen, Löyte, Löyteä, Loudu, Loududa, Lubu, Leida, Loid, Leidu, Leiduda, Leid, Leidi, Leidis, Lieudo, Lied, Livtje, Lel, Leve, Levtä (etsijä, löytäjä, löytäjän kyvyn omaava, löydetty, ottolapsi),
Maisku, Maiskuttaja, Maiskuttelija, Maiski, Masku, Maiska, Maisklo, Maisko (maiskuttaja, mäjäyttelijä, liukastelija), Maltta, Malttavainen, Malttamaton, Malti, Maltillinen, Maltti, Maltto, Malttoa, Malttada, Mauta, Moutta, Malla, Malda, Mald, Mallu, Malda, Maldamatu, Malte (kärsivällinen, kärsimätön, rauhallinen, taitava, kykenevä, ymmärtäväinen), Mari, Maris, Marisija, Mara, Marajaja (valittaja, naukuja, ynisijä), Marma, Marmattaja (marisija, mankuja), Matki, Matkia, Matkija, Matkie, Matkida, Matka, Matku, Matkus, Matkustaja, Matkustelija, Matkai, Matkailija, Matkalainen, Matke, Muotke, Muotko, Muotka (matkija, jäljittelijä, virnistelijä, perässä kulkija), Matsa, Matsakka, Matsu, Masa, Maza, Matsä (tanakka, luja, lyhyt), Matsku, Matskuttaja, Matskuttelija, Matska, Matskutada, Matske, Matsu, Matsa, Matsutada, Madza (maiskuttaja, läimäyttelijä, taputtelija), Mauru, Mauri, Maaru, Mawro, Muavru (naukuja, vaikeroija, marisija, murahtelija, mörisijä), Meiska, Meiskaaja, Meiske (telmijä, leikkijä, peuhaaja), Melke, Melkeä, Melki, Melkiä, Melko, Melkoi, Melkoinen, Melkie, Maelga (aikamoinen, suurikokoinen), Mella, Mellakka, Mellas, Mellastaja, Mölla, Möllu, Melu, Melua, Meluaja, Mela, Melo, Melui, Mölu, Mölis, Möliseda (meluaja, riuhtoja, riehuja), Mene, Menes, Menestyjä, Mäne, Mönu, Mana, Manas, Manastuvvat (onnistuja, menestyjä, nopeasti varttuva), Mene, Menetys, Menettäjä, Mäne, Mänetys, Mänetada, Mine, Mana, Mona (tuhlaaja, kuluttaja, viilettäjä, menevä, pistäytyjä), Mauha, Meuha, Meuhaaja, Meuhka, Meuhkaaja, Meuhu (peuhaaja, telmijä, riehuja), Meuru, Meurua, Meuruaja, Mäuro, Meure (raivoaja, melskaaja, touhuaja, ähkijä), Miele, Mielei, Mieleinen, Mielu, Mielui, Mieluinen, Mielehine, Melhi, Miella, Miellasas (rakas, samaa mieltä oleva, mieleinen), Miele, Mieletön, Mele, Mieletöine, Mieletöinen, Melu, Meelu, Miela, Mielataebme (mieletön, hurja, hupsu, silmitön), Miele, Mielevä, Melö, Mele, Melevä, Mielo, Milla (järkevä, ymmärtäväinen, viisas), Mieli, Mielis, Mielistyjä, Mielistelijä, Meli, Melis, Melistuda, Miela, Mielas, Mielastuvva (ihastuja, ihmisiin kiintyvä, mieltyjä, sopija, suostuvainen), Mielty, Mieltyä, Mieltyjä, Meltu, Mieltyö, Mieldu, Mieldi, Mieldida, Meldu, Melduda, Meltua, Meltsu, Meeldi, Meeldu, Mieldo, Milte (ihastuja, kiintyjä, nopeasti leppyvä, järkevä, oppivainen, viisas, miellyttäjä), Mies, Miestä, Miesty, Miestyä, Miestyjä, Miestyö, Miestu, Miesta (säteilevä, miehistyvä, nopeasti varttuva, voimistuva, oppivainen), Moikki, Moikkia, Moikkija, Moika, Moike, Moikida (morkkaaja, ruokaan tyytymätön, ruuan valikoija, maistelija), Moitti, Moittia, Moittija, Moitittu, Moitta, Moita, Moittie, Moittida, Moaite (soimaaja, ruuan inhoaja, ruokaa hylkivä), Mojo, Mojoa, Moju, Mojua, Mojottaja, Mojotus, Mojova, Mojuda, Mojjo, Moijjo (kolotuksesta kärsivä, jomotuksesta kärsivä, aito, mukava, hauska, mainio, mutisija), Mokka, Moka, Mokko, Moko, Mokottaja, Mokk (lerppahuuli, murjottaja, jurottaja), Moksa, Moksah, Moksahtaja, Moksauttelija, Moksi, Moksis, Moksia, Moksija, Moksu, Moksuda, Mokse, Moks (läjäyttelijä, kolhija, puskija, yhteen iskijä), Muha, Muhah, Muhahtaja, Muhahtelija, Muhi, Muhis, Muhisija, Muho, Muhia, Muhija, Muhoi, Muhie, Muhahtada, Muhe, Muja, Muidlo (myhäilijä, hymähtelijä, murahtelija, hymyilijä), Muhke, Muhkea, Muhe, Muhea (komea, tukeva), Muisku, Muiskuttelija, Muiska, Muiskauttaja, Muiskauttelija, Muisk, Muisu, Musu, Muisutada, Musutada (suukottelija, suukoista pitävä, suun suipentelija), Muista, Muistaja, Muisti, Muisto, Muistu, Muistua, Muistuttaja, Muistuttelija, Muiste, Muistelija, Muisse, Muistoa, Musta, Mustada, Musto, Mustoa, Must, Muste, Mustta, Mustatada, Meissa, Moista, Moistatada, Moisto, Muoisto, Muite, Muita (muistelija, hyvämuistinen, arvuuttelija, arvailija, oivaltaja, kertoja), Muju, Mujunen, Mujje, Moje, Modje, Moggje, Moggja, Mojje, Muejje (hymyilijä, hymähtelijä), Muksa, Muksi, Muksia, Muksija, Muksah, Muksahtaja, Muksauttelija, Muksis, Muksu, Muksida (tökkijä, kolhija, keikahtelija, muksauttelija), Mula, Mulai, Mulailija, Mulah, Mulahtelija, Muli, Mulia, Mulina, Muliseda, Mulahtada (polskija, loiskija, mölisijä, lörpöttelijä), Mulja, Muljauttelija (silmiensä pyöräyttelijä), Mulja, Mulju, Muljo, Muljoa, Muljoja, Muljuda, Muljah, Muljahtaja, Muljahtelija, Mullo, Molljo, Moljo (penkoja, sekoittaja, kierähtelijä, pyöriskelijä, rutistaja, pureskelija), Mulko, Mulkoi, Mulkoilija, Mulka, Mula, Mulgo (tuijottaja, mulkoilija), Mumi, Mumis, Mumisija, Mumiseda (murisija, mumisija), Mure, Murea, Mura, Muranen, Murakka, Murri, Murria, Murie, Mure, Mureda, Muurra (kaunis, pehmeä), Murhe, Murheellinen, Mure, Mureh, Murehtija, Muretseda, Mur, Mora, Moras, Moro, Muure, Murehtuda, Muro (murehtija, surumielinen, huolehtija, synkkämielinen, tunteellinen, apea, toisista välittävä, toisten murheita kantava),
Muri, Muris, Murisija, Mura, Murah, Murahtelija, Muriseda, Morre (murisija, toruja, mörisijä, motkottaja), Murjo, Murjoa, Murjoja, Murja, Murju, Murjuo (runtelija, särkijä, rikkoja, ryppyinen), Murma, Murmattaja, Murmu, Murmutada (murisija, valittaja, mumisija), Murta, Murtaja, Murtu, Murtua, Murtuja, Murto, Murre, Murtta, Murda, Murdo, Murd, Murru, Morda, Murde, Murte, Morde, Morte, Morto (murtaja, taittaja, vääntelijä, rikkoja, taivuttelija, väistyjä, kiusaaja), Muse, Musertaja, Mutse, Mutsu, Mutsuo, Mutsurdada, Muzo, Muzoi, Muzoida, Muserdada, Moce, Mocco (rypistelijä, rutistelija, taittelija, huolimaton, hosuja, sormiensa vääntelijä), Muti, Mutis, Mutisija, Myti, Mudi, Mudiseda (mutisija, vastaan sanoja, tömistelijä), Mutka, Mutkai, Mutkainen, Mukka, Mutki, Mutkittelija, Mutkikas, Mokke (oikukas, metkukas, kummallinen), Muutta, Muuttaja, Muuttu, Muuttuja, Muuttelija, Muuto, Muutos, Mutta, Muttua, Muuttoa, Muutu, Muutuda, Mukta, Muktu, Muhtte, Mutte (muuttuja, muuttelija, paikan vaihtaja, vierailija), Myhi, Myhis, Myhisijä, Myhä, Myhäi, Myhäilijä, Muhhi, Muhhia, Muhi, Muhiseda (hymyilijä, myhäilijä, hiljaista ääntä pitävä), Mykkä, Mykis, Mykistynyt, Myki, Mykistyjä, Myttsä, Mukk, Muka (mykkä), Myllä, Myllääjä, Mylläkkä, Mylle, Myllertäjä, Mulla (peuhaaja, rehkijä, telmijä, meluaja), Mylvi, Mylviä, Mylvijä, Mylvä, Mylväi, Mylväisijä (mölyäjä, mylvijä), Myri, Myris, Myrisijä, Myrä, Myräh, Myrähtelijä, Muri, Muris, Muriseda, Murs (murisija, hyräilijä, mutisija), Myrty, Myrtyä, Myrtyjä, Myrtynyt, Myrä, Myräh, Myrähtelijä, Myre, Myreä, Myrtyö, Myräkkä, Myrrä, Mura, Muras, Murastada, Murdi, Mure (suuttunut, ärtynyt, pahantuulinen), Myöhä, Myöhäi, Myöhäinen, Myöhäs, Myöhästyjä, Möhä, Möhäi, Myöhäine, Moha, Möhei, Möhäs, Möhästuda, Muh (myöhästelijä, myöhässä syntynyt), Myöntä, Myöntäjä, Myönty, Myöntyjä, Myönteinen, Myönte, Myöntelijä, Myönteä (myöntyjä, suostuja), Myöstä, Myösty, Myöstyö, Myöste, Myöstädä, Mestta, Mesta (työntäjä, sysääjä, myöntyjä, puheidensa peruja, peräytyjä), Mähki, Mähkiä, Mähkijä, Mähje, Mähke, Mähktä, Mähkida, Mähe, Mähkme, Mädo, Mähkä (peittelijä, mätkijä, kietoja, käärijä, sotkeutuja), Mäiskä, Mäiski, Mäiskiä, Mäiskijä, Mäiske (meluaja, läiskijä, kovaääninen, maiskuttelija), Mäkä, Mäkättäjä, Mäke, Mäki, Mäkitada, Mäku, Maekka, Meäkka (määkijä, änkyttäjä, sammaltaja), Mäli, Mälis, Mälisijä, Mälä (meluaja, nopeasti puhuva, epäselvästi puhuva, karjuja), Mänki, Mänkiä, Mänkijä, Mänku, Mängu, Mäntsä, Mänko, Mängi, Mängida, Mängo, Mäng, Mänkyä, Mänkyjä, Mänkyö, Mänguda, Mänktä (meluaja, huutaja, leikkijä, soittaja, hypistelijä, pelailija), Märi, Märis, Märisijä, Märä (marisija, ärisijä, itkijä, ynisijä, ääntelijä, murisija), Mäsä, Mätse, Mätsö, Mädzö, Mädzo, Mäzo, Mädzä, Mätsi, Mätsu, Mätsutada (litistelijä, pusertelija, survoja), Mätkä, Mätki, Mätkiä, Mätkijä, Mätkä, Mätkäh, Mätkähtäjä, Mätkähtelijä, Mätky, Mätkyä, Mätskä, Mätsku, Mätskähtädä (iskijä, lätkijä, läimäyttelijä), Mökä, Mökääjä, Möke, Mökeltelijä, Möki, Möku, Mökki, Möky, Möissä, Mögi, Mögä, Möga, Mögada, Mögis, Mögiseda, Mega, Miga, Muga, Meggo, Miggo, Muggo (huutaja, epäselvästi puhuva, kutsuja, voivottelija, kovaääninen, mutisija, jymistelijä), Mökö, Mököttäjä, Möki, Mökitada, Möku, Mögi, Moki (murjottaja, jankuttaja, takeltelija, ääntelijä), Möllö, Möllöttäjä, Mölli, Möllis, Möllistada, Mölu, Möllu (toljottaja, vollottaja, suutaan ammollaan pitävä, silmiään auki pitävä), Möly, Mölä, Möli, Mölis, Mölisijä, Mölyä, Mölyäjä, Mölu, Mölli, Mölö, Möliseda, Möla (meluaja, parkuja, itkijä, huutaja), Möri, Möris, Mörisijä, Mörä, Möräh, Mörähtelijä, Mörri, Möräi, Möre, Möriseda (mörisijä, möyryäjä), Möykä, Möykkä, Möykkääjä, Möyke, Möyky (elämöijä, kolistelija, paukuttaja, meluaja), Möyry, Möyryä, Möyryäjä, Möyrä, Möyre (mylvijä, rähjääjä, vihoittelija), Naaki, Noaki, Nuaki, Naakia, Naakija, Naakki, Naakkia, Naakkija, Njakka (vaanija, hiipijä, ryömijä), Naasti, Noasti, Nuasti, Nasti (siisti, puhdas, sievä, soma), Naatu, Noatu, Nuatu, Naatua, Naatuja, Naantu, Naantua, Naantuja, Naddo, Naddot (pysähtelijä, kieltäytyjä, kokoon kyyristyjä), Nahi, Nahis, Nahisija, Nahistelija, Nahiseda (kinastelija, kahistelija, tuhisija, touhuaja), Naka, Nakka, Nakkaaja, Nakkai, Nakkailija, Nakk, Naku (viskaaja, heittelijä, iskijä, napauttaja, tarttuja), Nake, Nakertaja, Nakertelija, Nage, Nageleda, Näge (nakertaja, kalvaja, näykkijä, kinastelija), Naksa, Naksu, Naksua, Naksuttaja, Naksuttelija, Naksuja, Nakso, Naksoa, Naksatada (kopistelija, naksuttelija), Naku, Nakuttaja, Nakuttelija (naputtaja, ahmija, hitaasti puhuva), Nalja, Naljai, Naljailija, Nali, Nola, Nalko (leikkijä, hassuttelija, ilkkuja, pilailija), Nape, Napero, Napelo, Napareh, Naperoine, Naperoinen, Napa, Naperoija (pienikokoinen, pikkuruinen, pienikasvuinen, ipana),
Napi, Napis, Napisija, Nabi, Nabis, Nabiseda (tyytymätön, jupisija, rapistelija), Napsa, Napsu, Napsuttelija, Napso, Napsoa, Napsatada, Naps (naksuttelija, hotkija, lyöjä), Napu, Naputtaja, Naputtelija, Napa, Naba (koputtelija, maiskuttelija, huolellinen), Narku, Narkuttaja, Nargu, Nargutada, Närgu (jankuttaja, mankuja, moittija), Narska, Narsku, Narskua, Narskuja, Narskuttelija, Narskauttelija, Narsko, Narskoa, Narskuo (narisija, narskuttaja), Nasa, Nasakka, Nase, Naseva (tukeva, napakka, näppärä, ripeä, terhakka), Nassi, Nassikka (pienikokokoinen), Nati, Natis, Natistelija, Nadi, Nadis, Nadiseda (natistelija, narisija, kitisijä), Natu, Natus, Natustaja, Natustelija (mutustelija, ahnehtija), Nauku, Naukua, Naukuja, Naukku, Naukuo, Naugu, Nauguda, Naukta, Noukta, Näukta, Näugu, Näugo, Navgi, Mawko, Njawge (naukuja), Naura, Nauraja, Naures, Naureskelija, Naure, Naurattaja, Nauru, Naureksija, Naurah, Naurahtelija, Nagra, Nagro, Nagru, Nakro, Nakroa, Nakra, Nagrattada, Nagrda, Naerda, Naeru, Naggo, Naggor, Nawro, Narra (ilkkuja, kiusoittelija, leikkijä, pilailija, naureskelija), Nauska, Nausku, Nauskuja, Nauskua, Nauskuttaja, Nausko, Nauskoa, Nauske (narskuttelija, kinastelija, napsuttelija, suhisija, maiskuttelija), Nepsa, Nepsä, Nepse, Nepseä, Nepsy, Nepsyä, Nepsi, Nepsiä, Nepsie, Neps, Nepsja, Nepsjas, Nepsta, Nipsta (pehmeä, norja, hyväluontoinen, mukava, ketterä), Nerko, Nerkoi, Nerkoinen, Nerkko, Nork, Norga, Norkka, Nerk, Nerka, Nurka, Nirka, Nurki, Nurkine, Nurkinen, Nirki, Nirkine, Nirkinen, Nurk (hento, pieni, notkea, voimaton, raihnainen), Nero, Neru, Nere, Nerokas, Neruullinen, Nerotoine, Nerotoinen (taidokas, kyvykäs, voimakas, kekseliäs, kätevä), Nestä, Nesty, Nestyä, Nessy, Nessu, Nestu (kastelija, kostea), Neuvo, Neuvoja, Neuvoa, Neuvos, Neuvokas, Neuvottelija, Neuvvo, Neuvvoa, Nevvo, Nevo, Nevoda, Nevvu, Nevvua, Nou, Nouvu, Nouvvu, Nouta, Noutada, Neu, Naevvo, Neävu (neuvoja, kekseliäs, kehottaja, selittäjä, huolehtija), Nihka, Nihkai, Nihkaisija, Niha, Nihku, Nihkuda, Nihu, Nihutada (vetäjä, siirtelijä, varastelija, nykäisijä, hivuttautuja), Niisku, Niiskua, Niiskuja, Niiskuttaja, Niisko, Niiskoa, Niiska, Niiksu, Niiksuda, Nisko, Njisko, Naskne, Niski, Niskini, Nizgi, Niksy (nyyhkyttäjä, nenän kautta hengittäjä, niiskuttaja, vikisijä, nikottelija, myhähtelijä, tohisija, haistelija, vinkuja), Niistä, Niistäjä, Nistä, Niiste, Niisteä, Nistädä, Nista, Nistada, Nistta, Niista, Niste, Nuste, Noste, Nusta, Nosta, Nisti, Nistini (niistäjä, kaappaaja, ajattelematon, kuontalonsa nyppijä), Nilki, Nilje, Nile, Nilkinäinen, Nilka, Nilkas, Nilke, Nilkeä, Nili, Nilko, Nilkoa, Nilkki, Nilgo, Nilgoda, Nilge, Nilgi (karvaton, ihoaan hankaava, ihonsa rikkoja, hiertäjä, riisuutuja, näykkijä), Nilkku, Nilku, Nilkuttaja, Nilkah, Nilkahtaja, Nilkas, Nilkastuja, Nika (ontuva, lipsauttelija, nyrjäyttelijä), Nipi, Nipis, Nipistelijä (nipistelijä, kiiresti ottaja), Nire, Nireä, Niri, Niris, Nirisijä, Niriseda (itkuinen, kitisijä, marisija), Nirha, Nirhe, Nirhi, Nirhiä, Nirhaaja, Nirho, Nire, Nireä (hankaaja, leikkaaja, nakertaja, näräilijä), Nirpi, Nirpis, Nirpistäjä, Nirpistelijä, Nirpa, Nirpo, Nirppa, Nirpe, Nirpakka (nenän nyrpistäjä, äreä, nirso, muikistelija), Nirsku, Nirskuttaja, Nirskuja, Nirska (hampaiden nirskuttaja), Nirso, Nirsu, Nirsi, Nirsiä, Nirsoi, Nirsoilija, Niltso, Nirsa, Tirttsu, Tsirttsu, Nirko, Niru, Nirpo, Nirkki, Nirkko, Nirkku, Nirppa, Nirppi, Nirpi (ruokia valikoiva, nakertaja, näykkijä), Niru, Nirua, Niruja, Nira, Niri, Niro, Niris, Niriseda, Nirgu, Nire (lirisyttäjä, narisuttaja, pirisyttäjä), Niska, Nisku, Niskuroija, Niskuroitsija, Niskoi, Niskoittelija, Nisko, Nisk, Niske (vastaan panija, uppiniskainen), Niti, Nitis, Nitisijä, Nidi, Nidis, Nidiseda, Nitsi (likistäjä, rutistaja), Niuka, Niukah, Niukahtaja, Niukauttaja (nyrjäyttäjä), Nivo, Nivoa (ruokahaluton, nirso), Nohe, Noheva, Noho, Nohva, Nohvas, Nohi, Nohie (etevä, hanakka, notkea, terävä), Noika, Noikku, Noikta, Noikah, Noikahtoda, Neikku, Noiki, Noikida, Noiku, Noikuda (nyökkäilijä, notkahtelija, vaappuja), Noja, Nojautuja, Nojaduda, Noje, Neja, Naja, Naal, Noal, Najatada, Nojjo, Noju, Noaje, Noadje, Noaija (nojailija, makoilija, kaatelija, toisiin turvautuja), Noje, Nojelo, Nojeva, Nojea, Noive, Noivea, Noja, Njuoija (notkea, vetelä, laiska), Nokka, Nokki, Nokkia, Nokkija, Nokkava, Noko, Noki, Nokta, Nokke, Nokkela (ylpeä, nokkiinsa ottaja, etevä, vikkelä, näppärä), Noko, Nokottaja, Nuoko (nököttäjä, kököttäjä, kärkkyjä), Nola, Nolo, Noloi, Nolakko, Noli, Nolie, Nole, Nolki, Nolko, Nolke, Nolgu, Nolene, Nolgo, Nolgi, Snuolga, Nolga, Nyal (sylkijä, kuolaaja, kaatelija, roiskuttaja, räkänenä), Nolo, Nola, Nolos, Nolostuja, Nulo (laiska, vetelä, hämillään oleva, toljottaja, apea), Nopo, Nopottaja, Nopotada (kyhjöttäjä, näpertelijä), Norja, Nori, Noria, Nore, Norea, Nora, Norakka, Norjakko, Njuora, Nöro (notkea, taipuisa, veltto, hellä), Norkko, Norko, Norkonen, Norkku, Norkkuo, Norka, Norgu, Norguda, Norku, Norkki, Nurge (haluttomasti syövä, huonon ruokahalun omaava, näykkijä, nyppijä, ruokaansa siirtelevä),
Norko, Norkoa, Norkki, Norkkia, Norkkija, Norka, Norku, Norkua, Norkoi, Norkoilija, Norga (kärkkyjä, kerjääjä, väijyjä), Norppa, Norpa, Norpo (alakuloinen, murjottaja, nyreä), Noru, Norua, Noro, Noroa, Norottaja, Nora, Noora, Nori, Norutada, Norro, Njoarra (valuttaja, litistelijä, lorisuttaja), Nose, Nosela, Noze, Nozo (notkea, taipuisa, vetelä), Nosta, Nostaja, Noste, Nostelija, Nostattaja, Nosto, Nossa, Nosse, Nostoa, Nossi, Nostatada, Nessa, Nese, Tosta, Nost, Nostme, Nusto, Nusta, Noaste (lähtijä, nostelija, herättäjä, kohottelija), Notke, Notkea, Notki, Notkis, Notkistaja, Notkistelija, Notko, Notku, Notkua, Notkuja, Notkia, Notkie, Notkai, Netka, Netke, Netkeä, Notkes, Notkestada, Netko, Nodha, Njoaske, Nocka, Nutska (notkea, vetelä, notkistelija, kumartelija), Notku, Notkua, Notkuja, Notka, Notkah, Notkahtelija, Notkuo, Notkta, Notkutada, Netko, Netku, Netka (notkuja, notkistelija), Noukka, Noukki, Noukkia, Noukkija, Nuokki, Nuokkie, Nuokke, Nuokkida, Noawko, Nuekka, Snoakku (poimija, hitaasti syövä, näykkijä, ahmija), Nousta, Nousu, Nouse, Nousema, Nousi, Nousia, Nousija, Noissa, Noussa, Nosta, Noustu, Noustua, Nouzu, Nusta, Noustta, Noustada, Neisa, Neise, Neisu, Tousta, Touse, Tousu, Nose, Nuzo (aikaisin nousija, jalkeille nousija, punastuja, kiipeilijä, herättelijä), Nuhde, Nuhdeltu, Nuhte, Nuhtelija, Nuhteeton, Nuhe, Nuhkle, Nuhtlu, Nuhklu, Nukta (toruja, toruttu, moittija, läksyttäjä), Nuhja, Nuhjaaja, Nuhju, Nuhjus, Nuhjustelija, Nuhjake, Nuhjo, Nuhjoa, Nuho, Nuhoi (jahkailija, vetelehtijä, vaitelias, itsepäinen), Nuhra, Nuhru, Nuhruinen, Nora (likainen, vaatteiden kuluttaja, tahraaja), Nuiva, Nuive, Nuivelo, Nuivi, Nuivo (penseä, puolikuntoinen, luimistelija, murjottaja), Nukku, Nukkua, Nukkuja, Nuka, Nukah, Nukahtelija, Nuku, Nukuttaja, Nukkuo, Nukutada, Nukta, Tukku, Tuka, Tukko, Tuku, Nukko, Nokka (nukahtelija, sikeäuninen, nukkumisesta pitävä, nukuttaja, raukea), Nulja, Nuljakka, Nuljah, Nuljahtaja, Nuljahtelija, Nulju, Nuljua, Nuljuja (liukastelija, lipeäjä, nuhjaaja, pikkumainen), Nulkka, Nulka, Njolge, Njolga (hölkkääjä, ravaaja), Nuoju, Nuojua, Nuojuja, Nuoja, Nuojuo (heiluja, huojuja, notkuja), Nuokku, Nuokkua, Nuokkuja, Nuoka, Nuokah, Nuokahtelija, Nuoko, Nuoku, Nuoki, Nooku, Noogu, Noogutada, Nuok (pään riiputtaja, nyökyttelijä, nyökkäilijä, torkkuja), Nuri, Nuris, Nurisija, Nure, Nurea, Nura, Nurru, Nuriseda, Neri (valittaja, tyytymätön, kärttäjä, itkuun pillahtelija, murisija, vikisijä), Nurku, Nurkua, Nurkuja, Nurkta, Nurgu, Nurga, Nurgle, Nurgo (valittaja, kärttäjä, kuriseva vatsainen, marisija), Nurpe, Nurpea, Nurpa, Nurpo (alakuloinen, apea), Nuti, Nutis, Nutistaja, Nuta, Nutikoija, Nutikoitsija, Nutsi, Nutu, Nudi, Nudida (retuuttaja, nujakoitsija), Nuuka, Nuukah, Nuukahtelija, Nuukka, Nuupa (lyyhistyjä, tuupertuja), Nyhe, Nyhertäjä, Nyhertelijä, Nyhrä, Nyhrääjä, Nyhry (tuhertelija, saamaton), Nyhjä, Nyhjääjä, Nyhjö, Nyhjöttäjä (vetelehtijä, nuhjaaja), Nyhki, Nyhkiä, Nyhkijä, Nyhkä, Nyhkäisijä, Nyhky, Nuhki, Nuhkida, Nyhi, Nyhiä, Nyhji, Nyhjy, Nyhjä, Nuha, Nuhja (nykijä, tuuppija, kyhnyttäjä, hankaaja), Nyrjä, Nyrjäyttäjä, Nyrjäyttelijä, Nurja (riitaantuja, kellahtelija, mätkähtelijä), Nyrpe, Nyrpeä, Nyrpi, Nyrpis, Nyrpistäjä, Nyrpistelijä (pahastuja, nenänsä nyrpistäjä), Nyrvä, Nyrvi, Nyrviä, Nyrvijä (nyrjäyttelijä, kompastuja, tyrkkijä, luokseen vetäjä), Nytki, Nytkiä, Nytkijä, Nytky, Nytkyä, Nytkyttäjä, Nytkäh, Nytkähtelijä, Nytke, Nytkä, Nutkta, Nutki (vähän kerrallaan liikkuva, hytkyjä, huojuja, nyökyttelijä, läimäyttelijä, tempoja), Nyyhki, Nyyhkiä, Nyyhkijä, Nyhki, Nyhkiä, Nyyhkyttäjä, Nyyhky, Nyyhke, Nyyke, Nuhkta, Nuhka, Nuhkutada (nyyhkyttäjä, niiskuttaja), Nyyki, Nyykis, Nyykistyjä, Nyyke, Nyykö, Nyykä, Nyykkiä, Nyykkijä, Nyöki (lyyhistyjä, käpertyjä, nököttäjä, nyökkäilijä), Nyökä, Nyöky, Nyökyttelijä, Nyökäyttelijä, Nyökkä, Nyökkäilijä (nuokkuja, nyökyttelijä), Näky, Näkyä, Näkymätön, Näkyvä, Näkyi, Näkyisä, Näkky, Näkyö, Nägu, Näguda, Nägö, Näida, Naekka, Neja, Näjo (kaunis, näyttävä, näkyville pyrkivä, yliluonnollinen), Näki, Näkiä, Näkijä, Näkö, Näköi, Näköinen, Näkkö, Näköine, Nägö, Nako, Nägu, Näg, Naekko, Niekko (hyvänäköinen, hyvännäköinen, jotakin muistuttava, unen näkijä, unessa nähty), Nälkä, Nälkäi, Nälkäinen, Nälä, Nälki, Nälkiintynyt, Nälkähine, Nälkähinen, Nälg, Nälge, Nälgä, Nälgähine, Nälgäne, Nältsä, Nältse, Nälja, Nälga, Naelge, Nielge (nälkäinen, hyvän ruokahalun omaava, ahne, laiha), Näplä, Näplääjä, Näpe, Näpeltäjä, Näpeltelijä, Näpelöijä, Näpelöitsijä, Näpli, Näpliä (sormeilija, hypistelijä), Näppi, Näpe, Näpertelijä, Näprä, Näprääjä, Näpräilijä, Näpi, Näpis, Näpistelijä, Näpu, Näpistada (nipistelijä, puristelija, hypistelijä), Näppi, Näppiä, Näppijä, Näppie, Näpta, Näppida (nyppijä, noukkija, sormeilija, purija), Näpsi, Näpsiä, Näpsijä, Näpsä, Näpsäyttelijä, Näpsie, Näpsa (poimija, leikkelijä, läimäyttelijä, läpsijä),
Näre, Näreä, Närkä, Närkäs, Närkästyjä, Närkästynyt, Närä, Näräkkä (ärtyisä, kärttyinen), Närhi, Närhiä, Närhijä, Närhe, Närhä, Näri, Näriä, Näry, Närri, Närriä, Närida (nakertaja, kaluaja, järsijä, pureskelija), Näri, Näris, Närisijä, Närri, Närriä, Närrijä, Näriseda (marisija, kiukuttelija, sättijä, toruja), Närppi, Närppijä, Närpä, Närba, Närva, Närbi, Närkki, Närkkiä, Närkkijä, Närkkida (näykkijä, maistelija, riutuja, noukkija, nykijä), Närä, Näräs, Närästys, Näre, Näri, Näritada (äkäinen, närkästynyt, harmistunut, soimaaja), Närä, Näri, Näriä, Närö, Näröi, Näre, Nära, Nora (närästyksestä kärsivä, huonosti syövä), Näykki, Näykkiä, Näykkijä, Näykä, Näykkä, Näykkäisijä, Näykkie, Näykkidä, Näägu, Näägutada, Näugo, Näuvo (tavoittelija, nyppijä, näykkijä, mutustelija), Näyttä, Näyttäjä, Näyttävä, Näyttäytyjä, Näyte, Näytö, Näytte, Näytteä, Näida, Näide, Näitu, Näitus, Näkto, Naekte, Nefte, Näfto (jotakin muistuttava, opastaja, todeksi osoittaja, kaunis), Näänty, Nääntyjä, Nääntynyt, Näänny, Näämä, Neämä, Niämä, Nääpe, Neäpe, Niäpe, Nääpeä (väsynyt, helposti uupuva), Nääri, Neäri, Niäri, Näärittäjä, Näärä, Neärä, Niärä, Niäritada (ärsyttäjä, mankuja, jankuttaja, narraaja), Nökö, Nököttäjä (paikallaan istuja, paikallaan seisoja), Nöyrä, Nöyri, Nöyris, Nöyristelijä, Nöyrty, Nöyrtyjä, Nöyry, Nöyryyttäjä, Neyrä, Neyrty, Nedra, Node, Nodra, Neddo, Nidro, Nidroz, Naewre (notkea, heikko, tottelevainen, pystyvä, oppivainen, voimaton), Oha, Ohah, Ohahtaja, Ohahtelija, Ohka, Ohko, Ohkoa, Ohkoja, Ohkada, Ohki, Ohkitada (ähkyjä, voihkija, huokailija), Oikku, Oiku, Oikukas, Oikko, Oikuttelija, Oikullinen, Oikulline (juonikas, itsenäinen, vahvatahtoinen, vilpitön), Oimo, Oimi, Oimu, Oime, Oim, Oima (älykäs, tarkkaavainen, järkevä, ymmärtäväinen), Oitti, Oitto, Oitta, Oid, Oiu (oikukas, tahdokas, epäileväinen), Oje, Ojentaja, Ojentelija, Oije, Ojennus, Ojo, Oe, Oige, Eige, Oie, Oiendada (antaja, luovuttaja, oikaisija, nuhtelija, puolustaja, järjestelijä), Okse, Oksentaja, Oksentelija, Oksentada, Ehse, Oksno, Vuokse, Vuovse, Uksno, Ukso, Uksi, Eski, Eskini, Vosni, Esni (oksentelija, pureskelija, märehtijä), Ole, Olento, Olenta, Oli, Olli, Olio (haamumainen, hiiviskelijä, oleilija), Ole, Olettaja, Olette, Olettelda (otaksuja, arvelija, määräilijä, ylpeilijä, oleskelija), Olo, Olottaja, Olje, Olke, Olge, Olgo, Olgottada, Ougo, Elge, Oletada, Olka, Oalga, Oalgu (viskelijä, heittelijä, työntäjä, ojentaja, syöksähtelijä, poistuja, hätyyttelijä, houkuttelija), Omi, Omis, Omistaja, Omistelija, Oma, Omas, Omastada (omija, omanaan pitävä, myöntelijä, havittelija), Omi, Omituinen, Omituine, Umti (erikoinen, kummallinen), Omme, Ompe, Ompelija, Umme, Umpe, Ombe, Ombo, Omblu, Emme, Empe, Umble, Omblu, Umblo, Obbo, Uubba (ompelija, ompelemisesta pitävä, yhdistäjä), Onge, Ongi (urkkija, arvuuttelija, utelija, piikittelijä), Onni, Onne, Onnekas, Onnellinen, Onneton, Onnis, Onnistuja, Onnittelija, Ono, One, Onetoi, Enni, Enne, Enneva, Enneto, Onn, Onnes, Onnestuda, Vuon, Von, Vonsto, Vuodna, Vuodnalas (surkea, lohduton, onnekas, onnistuja, siisti), Ontu, Ontua, Ontuja, Onna, Onnah, Onnahtaja, Ontuo, Ondu, Onduda, Oando (ontuja, periksi antaja, huojuja, laihtuva), Opa, Opas, Opastaja, Opastada, Opastai, Epa, Oappe, Oappes (neuvoja, tien näyttäjä, oppija, tutustuja, mukautuvainen, tuttu, tunnettu), Ouna, Ounas, Ounastelija, Ounailija, Ounai, Ounastada, Ounaz (aavistelija, uumoilija, ujostelija, ovela, vaanija, herkkävainuinen), Outo, Oudo, Oudoksuja, Oudos, Oudostelija, Ouvo, Oudne, Oud, Outa, Oawdo (kummallinen, kummeksuja, ujostelija, aavistelija, epäilijä, ihmettelijä), Ove, Ovela (viekas, nokkela, kätevä), Paape, Paapero, Paapertaja, Poape, Poapero, Puape (taapertaja, pieni), Paara, Paari, Paarikka, Paaria, Paariainen, Poari, Poarie, Poara, Puara (pienikokoinen, isovatsainen, pörhistelijä), Paipa, Paipattaja, Paipatada (valittaja, hoilaaja, vilkuttaja), Paiska, Paiskaaja, Paiskelija, Paiske, Paiski, Paiskia, Paiskija, Paisko, Paiskoa, Paiskoja, Paisa, Paisatada, Patska, Patsku, Patskutada, Baeske, Baeska, Baesko, Packa, Pack, Peck (heittelijä, läjäyttelijä, kaatuilija, loiskuttelija, paukuttaja), Paka, Pakah, Pakahtuja, Pakahtaja, Pake, Pakeh, Pakehtuda, Pakki, Pakku, Pakkua, Pakkuja, Pakkuo, Paku, Pakutada (läkähtyjä, juuttuja, kaatuja, katoilija), Paki, Pakis, Pakisija, Paka, Pakajaja, Pake, Pakinoitsija, Paissa, Pagi, Pagis, Pagisija, Pagiseda, Paga, Pahko, Pako, Pagge, Bakku (juttelija, kertoilija, moittija, keskustelija, juoruilija, vilistäjä, kiistelijä), Pako, Pake, Pakenija, Pakoi, Pakoilija, Pakolainen, Poa, Pago, Page, Pagu, Pao, Poge, Page, Pageneda, Baakka, Paaku, Paya (karkailija, piileskelijä, välttelijä), Paksu, Paksui, Paksuinen, Paksukainen, Paksus, Paksuhinen, Paksuhine, Poaksu, Puaks, Puoksu, Paks, Pahsu, Paksuh, Paksune, Pakse, Pakseneda (pyöreäkasvoinen, vanttera, paksu, lihava, herkkä lihomaan),
Papa, Papattaja, Paipa, Pappa (nopeasti puhuva, paljon puhuva, hokija, toruja), Parku, Parkua, Parkuja, Parka, Parkai, Parkaisija, Parah, Parahtelija, Parkuo, Pargu, Bargo, Pari, Pora (itkijä, karjuja, murisija, päristelijä), Pauha, Pauhaaja, Pauhi, Pauhu, Pauho, Pauhoa, Pahva, Pahvatada, Baffa (kovaääninen, molskija, äkkinäinen), Paukku, Paukkua, Paukkuja, Paukuttaja, Paukuttelija, Pauku, Pauka, Paukka, Pauke, Paukkuo, Paukeh, Poukta, Pouka, Pouku, Poukutada, Paugu, Paugutada, Pauga, Pouko, Poku, Poukto, Bawke (äänekäs, kolistelija, loiskuttelija), Pehe, Pehertäjä, Pehertelijä, Peke, Pyhe, Pohe, Poherdada (piehtaroija, myllääjä, telmijä), Pehme, Pehmeä, Pehmo, Pehmoi, Pehmoinen, Pehmi, Pehmittäjä, Pehmu, Pehmiä, Pehmu, Pehmie, Pehmed, Pehmendada, Piemdo, Piemto, Piem (hauras, hellä, lempeä, helposti väsyvä), Pehna, Pehnaaja (telmijä, sotkija, peuhaaja), Pehu, Pehukko, Peho, Pehko, Pehe, Pehertäjä, Pehertelijä (möyhijä, sotkija, tallaaja), Peipo, Peipottaja, Peipoi, Peipoinen, Peipa, Peippa, Peippai, Peippailija, Peipe, Peipu, Peibu, Peibutada (viekas, harhauttaja, houkuttelija), Pelmu, Pelmuttaja, Pelme, Pelma, Pelmakka (pyrähtelijä, pöllähtänyt, harhailija, pöyhijä, ravistelija), Pema, Pemah, Pemahtaja, Pemahtelija, Pemauttaja, Pemo, Pemi, Pemu (pyrähtelijä, telmijä, mellastaja), Penko, Penkoa, Penkoja, Penga, Penka, Pengas, Pengastaja, Penku, Penkuo (kaivelija, tonkija, varovainen, arvelija), Pense, Penseä (ynseä, notkea, pehmeä), Pepe, Pepertäjä, Pepertelijä, Pepeltäjä, Peppu, Peppuroitsija (pöyhijä, piehtaroitsija, pyöriskelijä, vipeltäjä), Pere, Pereh, Perehtyjä (sopeutuja, tottuja, kiintyjä, kotiutuja), Petku, Petkuttaja (kepposten tekijä, huijari), Pettä, Pettäjä, Pete, Petetty, Peto, Petollinen, Pettu, Petty, Pettyä, Pettyjä, Pety, Peti, Petos, Pette, Petteä, Pettyö, Petti, Petta, Pettas, Peta, Petoz, Pettuda, Petli, Pietto, Pietu, Baette (erehtyväinen, vahinkoaltis, syrjään jättäytyvä, pidättyväinen, höynäyttäjä), Peuha, Peuhaaja, Peuhu, Pöyhä, Peuhto, Peuhtoa, Peuhka, Peuhko, Peuhkoa, Peuhkoja (telmijä, metelöitsijä, sotkija), Piehta, Piehtaroitsija, Pehta, Pehka, Pehkro, Pehke (telmijä, kieriskelijä), Pihi, Pihis, Pihisijä, Pihistäjä, Pihistelijä, Piha, Pihajaja, Pihahtaja, Pihahtelija, Pihah, Pihku, Pihka, Pihkada (sihisijä, viheltäjä, tuhisija, paukuttelija), Pihi, Pihis, Pihistäjä, Pihdi, Pihistelijä, Pihe (puristelija, näpistelijä, kitsas, likistelijä, ahdistelija), Piillä, Piile, Piiles, Piileskelijä, Piileksijä, Piilo, Piiloa, Piilottelija, Piilonen, Pilo, Pilos, Piilu, Piiluda, Piil (karttaja, pakoilija, kätkijä, väijyjä, piilottelija), Piinty, Piintyä, Piintyjä, Piintynyt, Piity, Piitty, Pintty, Pinttu, Pinty, Pintu (tarttuja, laihtuja, kiintyjä), Piipa, Piipah, Piipahtaja, Piipahtelija, Piipo, Piipe, Piipertäjä (hyppelijä, tepsuttaja, taapertaja), Piirtä, Piirtäjä, Piirte, Piirtelijä, Pirre, Piirre, Piirro, Piirto, Piirty, Pirtä, Pirda, Pirdo, Pirta, Piire, Piirdu, Piirduda, Piirle (jälkien tekijä, viivojen vetäjä, vauhdikas, raapija, ympyrää kävelevä), Piiru, Piirus, Piirustaja, Piru (viirusilmä, ryppyotsainen, itsensä naarmuttaja), Piisku, Piiskua, Piiskuja, Piiskuttaja, Piisko, Piitsko, Pisku, Piskuinen, Piskua, Piskuja, Piska, Piiksu, Piiksuda, Pii, Bisko, Pisko, Piski, Piskini (viheltelijä, piipittäjä, kirkuja, vinkuja), Pilli, Pilliä, Pilliäinen, Pillis, Pille, Pill, Pil, Pillittäjä, Pilla, Pillah, Pillahtaja, Pillahtelija, Pillitada, Pillo (soittaja, vinkuja, itkijä, valittaja, lapsi jonka korvat soivat), Pilppa, Pilppu, Pilpu, Pilpo, Pilpus, Pilpustaja, Pilba, Pilbas, Pilbastada (pilkkoja, halkoja, veistelijä), Pima, Pimah, Pimahtaja, Pimahtanut, Pimauttaja, Pimpu, Pimputtaja, Pimputtelija, Pimajaja, Pimi, Pimiä, Pimis, Pimisijä, Pimpe, Bimi (korkea-ääninen, kimeä-ääninen, inisijä, kilistelijä, itkijä, itkuun pillahtelija, tuhisija, vinkuja), Pingo, Pingottaja, Pinkke, Pinkkeä, Pinke, Pinkeä, Pinkki, Pinkko, Pinka, Pinkai, Pinkaisija, Pinko, Pinkoa, Pinkoja, Pinga, Pingah, Pingahtelija, Pinna, Pingu, Pingutada, Pinge, Pingeline, Pingne, Ping, Penkto, Punkto, Penka, Bagge, Pengo (jännittäjä, jännittynyt, kireä, juoksija, singahtelija, itkijä, hypähtelijä, pinnistelijä, voimakas), Pini, Pinis, Pinistelijä, Pina, Pinna, Pinniä, Pinniäinen, Pinah, Pino, Pinoi, Piniseda (inisijä, kimittäjä, kilistelijä, tuhertelija, pillittäjä), Pinni, Pinnis, Pinnistäjä, Pinnistelijä (jännittäjä, ponnistelija, pingottaja), Pipa, Pipana, Pipara (pieni, pallero), Pipi, Pipe, Pipeä, Pippi (kipeä, sairasteleva), Pire, Pirre, Pireä, Pira, Pirakka, Piri, Piris, Piristäjä, Piristyjä, Pirakas, Baro, Barok, Peri, Perid, Pirte, Pirteä, Pirke, Pirkeä, Pirha, Pirhakka, Pirja, Pirjakka, Pirtsa, Pirtsakka, Pirske, Pirskeä, Pirtsakas (pirteä, piristyvä, virkku, kärsimätön, ketterä, nopea, tuittupäinen), Piri, Piris, Piristäjä, Piristelijä, Pira, Pirah, Pirauttelija, Bira, Birai, Birra, Piriseda (sirisijä, nenän päristelijä, turisija, itkijä, kitisijä), Piro, Pirottaja, Pirko, Pirkko, Piroi, Piroitada, Pirsko, Pirskoa, Pirskoja, Pirsku, Pirskua, Pirskottaja, Pirskottelija, Pirskuttaja, Pirskuo, Pirska, Pirsa, Pirsakko (itkuun pillahtelija, varistelija, roiskuttaja, lirauttelija, pärskyttelijä, herkästi itkevä), Pirpa, Pirpana, Pirpale, Pirpe (pienikokoinen, piipertäjä, sipsuttaja, kevyesti liikkuva), Piti, Pitittäjä, Pidhe (ilkkuja, huutelija, haukkuja, ilveilijä),
Pitkä, Pitkällinen, Pitka, Pitkaline, Pika (pitkällään makaava, pitkällään viihtyvä, hidas, verkkainen), Piukku, Piukkua, Piukkuja, Pikku, Pikkuja, Piukka, Piukki, Piukkia, Piuka, Piukah, Piukahtaja, Piukahtelija, Piuku, Piukuttaja, Piukko, Piukkoa, Piugu, Pigu, Pigutada, Pihko, Pihkoa, Pihkoja, Piuksu, Piuksuda, Piukso (napsauttelija, piipittäjä, paukuttelija, puhisija, vinkuja), Poike, Poikke, Poikkeaja, Poikkea, Poikkeus, Poikkeuksellinen, Poiku, Poiga, Poige (voimistuva, vahvistuva, puikkelehtija, hyppijä), Poimia, Poimi, Poimija, Poime, Poimea, Poimo, Poimoa, Poimonen, Poimu, Poimui, Poimuinen, Poimeinen, Poimie, Poimeda, Poimendada, Poim, Poimo, Puoimo, Boaibmo, Buoibma, Buoima (pujottaja, noukkija, kerääjä, punoja, lajittelija, kiinni ottaja, hidas syömään), Pola, Polah, Polahtaja, Polahtelija, Poli, Polisija, Polina, Polis, Polai, Polaija (pulisija, polskija, puuhailija, kahlaaja, kurisevan vatsan omaava), Polo, Poloi, Poloinen, Polloi, Polloin, Poloine, Poloina, Pilo, Piloi, Piloinen (onneton, kurja), Polpa, Polpattaja, Polpo, Polpottaja, Polpe, Bolpa (pälpättäjä, pulisija, vollottaja), Polski, Polskia, Polskija, Polska, Polsku, Polskua, Polskuttaja, Polskuttelija (molskija, loiskija), Poltta, Polttaja, Polte, Poltto, Polttia, Polttiainen, Polttajainen, Polttainen, Polti, Poltikkainen, Polttarainen, Poltikka, Polttoa, Pouta, Poltiainen, Poltiaine, Poltte, Poutta, Poutte, Poutteine, Pelti, Poltsi, Poltsikaz, Peldi, Peldikko, Pele, Pole, Pelea, Poleda, Pala, Pallo, Boalde, Boldi, Boldijas, Pulta, Polta (kiireinen, painelija, vaatija, kärttäjä, iskijä, heittelijä, pistelijä, pistelystä kärsivä, polttelusta kärsivä), Pomi, Pomis, Pomisija, Pomina, Poma, Pomah, Pomahtaja, Pomahtelija, Pomittaja, Bomi, Pomiseda (mumisija, humauttelija, mutisija, murisija, itsekseen puhuva), Pompo, Pompottaja, Pompa, Pomppa, Pomppailija, Pomppi, Pomppia, Pomppija (kumauttelija, paukuttelija, hypähtelijä, lapsi jonka sydän pamppailee), Popo, Popottaja, Popi, Popis, Popisija, Pobi, Pobis, Pobiseda, Bobi (itsekseen puhuva, nopeasti puhuva, käskijä, motkottaja, toruja, kipittäjä, härnääjä, mumisija), Poppa, Poppo, Popa, Poppoa, Poppoja (kuuma, kuumeinen, kipeä, usein itsensä polttava), Popsi, Popsia, Popsija, Popsida (ahnas, imijä, maiskuttaja), Pora, Poraaja, Poru, Pori, Poris, Poriseda (parkuja, itkijä, meluaja, valittaja, moittija, murisija), Porha, Porhaltaja, Porhi, Porhia, Porhija, Porhe, Porhu, Porho (pyyhältäjä, kahlaaja, tarpoja), Pori, Poris, Porisija, Porina, Porah, Porahtaja, Porahtelija, Pora, Poro, Porottaja, Beri, Poriseda, Bora, Pura, Bire, Forr (sorisija, juttelija, parahtaja, kovaääninen, polskija, poksauttelija), Poro, Porottaja, Pora, Porah, Porottada, Poru, Porutada, Porotus (rikkoja, irti päästäjä, hakkaaja, putoaja, pakenija, tärisijä, hytkyjä, särystä kärsivä, huimauksesta kärsivä, nopea, puhaltelija), Porpa, Porpattaja, Porpo, Porpe, Borbo (lörpöttelijä, valittaja), Porsku, Porskuttaja, Porska, Porskua, Porskuja, Porski, Porskuttelija (roiskuttaja, polskuttaja, rehvakas, pärskijä), Posa, Posauttelija, Posahdus, Posah (paukuttelija, molskija), Potki, Potkia, Potkija, Potka, Potkai, Potkaisija, Potku, Pota, Potkie, Potkida, Potktä, Petke, Petkea, Petki, Petkia, Pedga, Petka, Poatka, Pottke, Puotka (potkija, ponnahtaja), Pouka, Poukah, Poukahtelija, Poukko, Poukkoi, Poukkoilija, Pouko, Poukka (hypähtelijä, singahtelija, hyppijä), Poukka, Pouka, Poukku, Poukkua, Poukkuja, Poukuttaja, Poukah, Poukahtaja, Poukahtelija, Poukko, Pouko, Poukoa, Poukoja, Poukta, Poukahtada, Povka (paukuttelija, kolistelija), Pudi, Pudis, Pudistelija, Puri, Puli, Puiste, Puistelija, Puista, Puistatus, Puisse, Puisto, Puistoa, Puissa, Puistaja, Pudistada, Puisa, Puistu, Buste, Potso (ravistelija, vaatija, värisijä, murentelija, lyöjä), Pudo, Pudottelija, Putoi, Putoilija, Puto, Putous, Puo, Puvo, Pudotada, Pudu, Puddo, Putto, Bodo, Bodoi, Bodos, Burre (putoilija, sirottelija, murentelija), Puha, Puhaltelija, Puhallus, Puhaltaja, Puhaldus, Puonto (levähtelijä, puuskuttaja, läähättäjä, itkuun purskahtelija), Puhe, Puhea, Puhke, Puhkea, Puhi, Puhikko, Puhu, Puhuva, Puheva, Puhakka, Puhki, Puhkie, Puha, Puhev, Puhle, Puhlakka, Puhli, Puhlie, Puhla (pulska, pöhöttynyt, mahtava), Puhi, Puhis, Puhisija, Puhina (sihisijä, puhaltelija, suhisija, pauhaaja), Puhje, Puhka, Puhkai, Puhkaisija, Puhko, Puhkoa, Puhkoja, Puhki, Puhke, Puhkne, Puhkahtada, Puhkah, Puhga, Bitski, Bitska (puhkoja, perkaaja), Puhka, Puhku, Puhkua, Puhkuja, Puhki, Puhkia, Puhah, Puhahtelija, Puha, Puhaltelija, Puhko, Puhkoa, Puhkai, Puhkutada, Puhk, Pugo, Pukto, Puski (puuskuttaja, lepäilijä, tuhisija, huokailija, posauttelija, puhkuja), Puhti, Puhtia, Pohti, Puhdi, Puhdikas, Puhk, Puhku, Puhta (tarmokas, voimakas, vauhdikas, pirteä), Puija, Puijaaja, Puijaus, Buija, Puja, Puuja (petkuttaja, yllyttäjä, kehottaja, huijaaja, harhaan johtaja, innostaja, lietsoja, mainittelija, ehdottelija, juksaaja),
Puike, Puikea, Puiku, Puikula, Puikelo (pitkulainen, pyöreä), Puikki, Puikkija, Puikkia, Puikke, Puikkelehtija, Puika, Puikah, Puikahtelija, Puikka, Puihka, Puihko, Puihkoa, Puiga, Puige, Puikle, Buikke (pujottaja, nopealiikkeinen, kiemurtelija, pujahtelija), Puitta, Puiga, Puige, Puitto, Puittoa, Puittoja, Puita, Puitada, Pujte (puikkija, livistäjä, nopea, luikkija, nokkela), Puja, Pujah, Pujahtelija, Poja (hyvä uimari, tiehensä kiiruhtaja), Pujo, Pujoa, Pujottaja, Puje, Pujottautuja, Pujottelija, Puju, Pujuo, Pujoi (pujottaja, sitoja, ahtaja, sulloja, tyrkyttäjä), Puka, Pukah, Pukahtelija, Pugi, Pugis, Pugiseda, Puksa, Puksu (hiiskuja, puhelija, ähisijä, puhkuja), Puke, Pukea, Pukeutuja, Puku, Puki, Pukia, Pukija, Pukeva, Pue, Pugo, Pugoi, Pugoittada, Puge, Pugetada, Poe, Poetada, Puggo, Pukto, Bokka, Bokke, Buji, Buvi (pujottaja, hiipijä, tuppautuja, mielistelijä, ryömijä, punoja), Puksu, Puksuttaja, Puksa, Puksah, Puksahtelija, Pukso, Puksoa, Puksi, Puks (puuskuttaja, muksauttelija), Pula, Pulakka, Pola (pulaan joutuva, puuhailija, touhukas), Puli, Pulis, Pulisija, Pula, Pulikoitsija, Pulauttelija, Pulah, Pulahtelija, Pulina, Pulli, Bula, Bulah, Bulahtada, Bulai, Buli, Puliseda, Pulin, Pulpu, Pulja, Pulka, Pulkahus, Pulke, Pulki (pälpättäjä, vastaan väittäjä, polskuttelija, oksentelija, loiskija, niskuroitsija), Pulja, Puljai, Puljailija, Pulju, Puli, Pula, Pulha (puuhailija, touhuaja, huijaaja, telmijä), Pulle, Pullea, Pulla, Pullakka, Pullu, Pullukka, Pulleva, Pullo, Pulli, Pullis, Pullistelija, Pullakas, Pullas, Bulla, Bullas, Bullai, Bulle (pullea, suun mutristaja, suuttuja), Pulpu, Pulputtaja, Pulppu, Pulpe, Bulbo, Bulbotada, Bulbu, Pulbi, Pulbitseda (pulisija, lörpöttelijä), Pulska, Pulske, Pulskea, Pulskistuja, Pulski (lihava, pyöristyvä, verevä, komea, kaunis), Pulska, Bulska, Pulsku, Bulskahtada (polskija, loiskija), Punne, Punnertaja, Punna, Punni, Punge, Pungertaja (ponnistelija, ahertaja, puurtaja, pingottaja), Puole, Puoleton, Puoletoin, Puolu, Puolueeton (avuton, hillitön, ilkiö, puolueeton), Puolta, Puoltaja, Puolto, Puoltoa (suosija, puolustaja, säestäjä), Puolu, Puolus, Puolustaja, Puoli, Poli, Puollu, Puolis, Puolistada, Pooli, Poolis, Poolistada (puolesta puhuja, puoliaan pitävä, suojelija), Pupu, Puputtaja, Pupe, Pupeltaja, Pupeltelija, Puputada, Pupo, Pappa, Pappaa (epäselvästi puhuva, tiehensä juoksija, puputtaen syövä), Purha, Purho, Purhottaja, Purhu, Purhoa, Purhoja, Burhu, Pura, Puras, Puri, Burz, Borso, Borse (pärskijä, polskija), Puri, Puris, Purisija, Pura, Purina, Pure, Buri, Bure, Bura, Burai, Puristada, Burzo (lörpöttelijä, jupisija, niistäjä, murisija, mutisija), Puri, Puris, Puristelija, Puristus, Puristada (likistelijä, puristelija), Purka, Purkaja, Pura, Purkautuja, Purkaus, Purku, Purko, Purkoa, Purga, Pure, Purge, Purgo, Burge, Borge, Pory, Pury (purkaja, hajottaja, perkaaja, penkoja, tutkija), Purna, Purnaaja, Purne, Purnake, Purno, Purnottaja (valittaja, mutisija, murjottaja, lerppahuuli), Purpa, Purpattaja, Purpatus, Purpe, Burbe, Burbo, Burbotada (lörpöttelijä, marmattaja, murisija, jupisija), Putka, Putkah, Putkahtelija, Putkahdus, Butka, Potsko (puikkija, säikky, hypähtelijä, molskija, tönijä), Putska, Putsko, Putsku, Putskah, Putskahtada (pärskijä, putoilija, paiskija, läimäyttelijä, polskija, kaatuilija), Puuha, Puuhailija, Puuhakas, Puha, Puoha, Puohi, Puohinki, Puohe, Puuja, Puujai, Puujailija (touhuaja, ponnistelija, järjestelijä, hilaaja), Puurta, Puurtaja, Puurte, Puurre, Puurto, Puurtava, Puurtamo, Puuri, Puurie, Purde, Purtki, Purdi (polun tekijä, kahlaaja, etsijä, kaivaja, touhuaja, puskija), Puuska, Puska, Pusku, Puuskuttaja, Puusku, Puuskah, Puuskahtelija, Pusko, Puzga, Puusa, Puis, Puisa, Nuus, Nuusa (nakkaaja, tyrkkijä, huohottaja, puhkuja, puhaltelija, syöksähtelijä, paiskoja, kuorsaaja, käsiään lanteilla pitävä), Puutta, Puutto, Puuto, Puutos, Puute, Putte, Puutte, Putos, Puuttoa, Putto, Puto, Puuta, Pute, Putta, Puta, Pututada, Putus (tarttuja, kajoaja, asettelija, ompelija, sitoja), Puuttu, Puuttua, Puuttuja, Puutu, Putu, Puttu, Puttua, Puuttuo, Puutus, Puute, Puttuda, Putta, Pututada, Puudu, Puude, Puudutus, Putto (tarttuja, juuttuja, tarraaja, koskettelija), Puuttu, Puuttua, Puute, Puuto, Puutos, Puto, Putos, Puuteh, Putu, Putus, Puudu, Puududa, Puudus, Puue, Putto, Puwtu, Puwtus, Putte (uupuva, laihtuva, helposti väsyvä), Puutu, Puutua, Puutuja, Puuttu, Puuntu, Puundu, Puundumus, Puudus, Puudu, Puutunut, Puuduttaja, Pudo (jäykistyvä, tunnoton, turtunut), Pyki, Pykiä, Pykijä, Pyke, Pykö, Pyköä, Pykä, Pye, Pykiö, Pykei, Pykie, Puga (veistelijä, lovittaja, murtumista kärsivä, ihon halkeilusta kärsivä), Pyri, Pyris, Pyristäjä, Pyristelijä, Pyrä, Pyräh, Pyrähtäjä, Pyrähtelijä, Puri, Puris, Puriseda (pärskijä, pudistelija, ravistelija, räpistelijä, rimpuilija, syöksähtelijä),
Pyrski, Pyrskiä, Pyrskijä, Pyrskä, Pyrskäh, Pyrskähtelijä, Pyrsky, Pyrskyä, Pyrske (aivastelija, tirskuja, loiskija, räpsyttelijä), Pysty, Pystö, Pisty, Pystyttäjä, Pussu, Pussus, Pustu, Pissy, Pust, Pustuttada, Pustta, Pistta, Pistu, Pusta, Pissu, Pissua, Pusti, Pisto, Pusto, Pistli (pystyttäjä, rakentelija, hyväryhtinen), Pysty, Pystyä, Pystyvä, Pystyväinen, Pisty, Pistyö (kykenevä, taitava), Pysy, Pysyä, Pysyjä, Pysyttelijä, Pysäh, Pysähtelijä, Pysähtyjä, Pysä, Pisä, Pysäyttäjä, Pisy, Pisyö, Puzu, Puzuda, Pusi, Pezi, Pezo, Pizä, Piza, Pessa, Bisso, Bisa, Pise (pysähtelijä, tyyni, hillitty, kestävä, tarttuja, juuttuja), Pyyle, Pyylevä, Pyyleä, Pyyli, Pyyliä (lihavahko, suurikokoinen), Pyörty, Pyörtyä, Pyörtyjä, Pyörtyilijä, Pyörry, Pörtu, Pörru, Pyörrys, Pyördy, Pörty, Pöördu (eksyjä, huimauksesta kärsivä, pyörittelijä), Pyörtä, Pyörtäjä, Pyörtelijä, Pyörte, Pyörre, Pyörty, Pyörtyä, Pyörtyjä, Pyörtyäinen, Pörtä, Pörtta, Pörta, Pörtas, Pööra, Pöörda, Pööre (pyörtyilijä, pyörittäjä, kääntelijä, kiertelijä), Pyöre, Pyöreä, Pyöri, Pyöriä, Pyörijä, Pyörittäjä, Pyörittelijä, Pyöräh, Pyörähtelijä, Pyörtyilijä, Pyörtäjä, Pyörtä, Pyörty, Pörä, Pöri, Pöriä, Pyörie, Pyöry, Pyörys, Pöru, Pörutada, Pöör, Pööre, Pööris, Pööri, Pööritada, Piero, Pier, Peör, Pierra, Pene, Pywä, Päyo, Pärt, Powa, Peno (pyörittelijä, pyörähtelijä, häärijä, petkuttaja, käännähtelijä, pyöreä), Pähkä, Pähkäi, Pähkäilijä, Pähkääntyjä, Pähki, Pähkiä, Pähkijä (innostuja, suutahtaja, hölmistyjä, jahkailija, pohtija), Päkä, Päkättäjä, Bäki, Bäkä (epäselvästi puhuva, lörpöttelijä), Päli, Pälis, Pälisijä, Pälinä, Pälä, Pälättäjä, Päläh (hälisijä, möläyttelijä, älähtelijä), Pälkä, Pälkäh, Pälkähtäjä, Pälkähtelijä, Pälga, Pälgatada, Pälk, Pälgi (älykäs, kekseliäs), Pälpä, Pälpättäjä, Pälpe, Pälpetädä (lörpöttelijä, hölöttäjä, mökeltäjä), Päri, Päris, Pärisijä, Päristelijä, Päristäjä, Pärä, Pärinä, Päriseda, Paeaerra, Perii (rämistelijä, tärisijä, pärskijä, puhaltelija, ravistelija, nenän pärisyttäjä, pyrähtelijä), Pärpä, Pärpättäjä, Pärpäkkö, Pärpe, Pärpätädä (lörpöttelijä, sättijä, loruilija, suupaltti), Pärsky, Pärskyä, Pärskyttäjä, Pärski, Pärskiä, Pärskijä, Pärskä, Pärskäh, Pärskähtelijä, Pärskyö (aivastelija, korskuja, roiskija, pärisyttäjä, pierijä), Päte, Päteä, Pätevä, Päti, Pätiä, Pätijä, Pätö, Pätöä, Pätöi, Pätöinen, Pättä, Pättävä, Pätie, Pätöine, Pädö, Pädödä, Pädi, Päde, Baetta, Pieota (voimistuva, poloinen, kelvollinen, oiva), Pätkä, Pätki, Pätkiä, Pätkijä, Pättkä, Baeske, Päckä, Peckä, Biedga, Pädke, Biekke (lyhyt, pilkkoja, poimija), Pätkä, Pätkäh, Pätkähtäjä, Pätkähtelijä, Pätkäi, Pätkäisijä, Pätskä (mätkähtäjä, paukuttelija, lätkijä, liikahtelija), Päälli, Päällikkö, Pääli, Päli, Pälikköi, Peälikkö, Piälikkö, Peäli, Piäli, Pälikkö, Pealik, Peali, Päälik (taitava puhumaan, itsevarma, johtajan ominaisuuksia omaava), Pääsy, Peäsy, Piäsy, Päästä, Päästäjä, Pääsiä, Pääsiäinen, Pääsi, Peäsi, Piäsi, Pääsijä, Pässä, Päsö, Peässä, Peäsö, Peäse, Piästä, Piäzu, Päzda, Päzdä, Päsä, Pääse, Pääseda, Pease, Pääs, Päzzo, Baessa (pelastaja, pelastettu, toipuja, kykeneväinen, itsenäinen, vapaudesta pitävä), Päästä, Päästäjä, Päästelijä, Pääste, Pästä, Peäste, Piäste, Peästö, Peässä, Piästä, Piästädä, Pästta, Pästtä, Pässä, Peasta, Pästo, Baeste (hellittäjä, irrottaja, pelastaja, eläinten vapauttaja, lauleskelija), Päättä, Päättäjä, Päättyä, Pääty, Päätyjä, Pääte, Päätös, Päätö, Peätö, Piätö, Päätte, Päättelijä, Peätte, Peäte, Peätös, Piättä, Piättädä, Pättä, Pätö, Pätöz, Peata, Pääti, Peähta (päätöksien tekijä, päättelijä, päihittäjä, arvelija), Pöhkö, Pöhki, Pöhkiö, Pöhö, Pöhi, Pöhis, Pöhisijä, Pöhke, Pöhkeä (hölmö, höperö, lihava, puhisija, puuskuttaja), Pöhlö, Pöhli, Pöhlis, Pöhlistyjä, Pöhlä, Pöhläkkä (lihava, pöhöttynyt), Pöhö, Pöhe, Pöhöttynyt, Pöheä, Pöhöttäjä, Pöhi, Pöhis, Pöhistyjä, Pöhhe, Pöhöi (turvotuksesta kärsivä, tyrmistyjä, yllättyjä, puhisija, rötköttäjä), Pöke, Pökertyvä, Pökertyjä, Pökerö, Pökke, Pökkerö (tuupertuja, tyrmistyjä, pöhkö, tokkurainen), Pökkö, Pökke, Pökkelö, Pökö, Pökki, Pökkijä, Pökkilö, Pökky, Pökkylä, Pökkä, Pöki, Pökkiintyjä, Pökköi (pöhkö, saamaton), Pölhö, Pöljä (hölmö, tollo), Pöllö, Pöllöi, Pöllä, Pöllähtänyt, Pöllämystynyt, Pöll, Pulo, Päll (hölmistyjä, pelästyjä, itsepäinen), Pölpö, Pölpöttäjä, Pölpä, Pölpättäjä, Bölbö, Bölbötada (höpöttäjä, vollottaja, lörpöttelijä), Pölö, Pölönen, Pölöttäjä, Pöli, Pölis, Pölisijä, Pölä, Pöläyttelijä, Pöly, Bölä, Böli (pälpättäjä, kailottaja, mylvijä), Pönkkä, Pönkä, Pönki, Pönkittäjä, Pöngi, Pöng, Pönge, Pönga (sulkija, vangitsija, telkeäjä, pönkittäjä), Pönä, Pönäkkä, Pönäköityjä (tanakka, komea, vahva, kopea), Pöppe, Pöpperö, Pöppö, Pelö (tokkurainen, pöhnäinen), Pörhö, Pörhöi, Pörhöinen, Pörhä, Pörhöttäjä, Pörhi, Pörhis, Pörhistelijä (pörröinen, pöyhistelijä, höristelijä, pulskistuva), Pöri, Pöris, Pöristelijä, Pörrä, Pörä, Pöräh, Pörähtelijä, Böri (höpisijä, pyrähtelijä, mörähtelijä, mutisija), Pörpö, Pörpöttäjä, Pörpä, Börbö, Börbötada (pälpättäjä, mutisija, suupaltti), Pörrö, Pörröi, Pörröinen, Pörröttäjä, Pörri, Börri, Börö (pörröpää, pörröinen), Pötki, Pötkiä, Pötkijä, Pötkie (pakoon juoksija, livistäjä), Pötkö, Pötköttäjä, Pötkä, Pötkäh, Pötkähtäjä, Pötkähtelijä, Pötköttelijä (kellahtelija, makoilija, mätkähtelijä), Pöyhe, Pöyheä, Pöyhi, Pöyhiä, Pöyhis, Pöyhistäjä, Pöyhistelijä, Pöyhö, Pöyhkeä, Pöyhki, Pöyhie, Pöyhäkkä, Pöyhtsi, Pöyhtsiä, Pöyhke (pehmeä, tuuhea, pörheä, ylpeä, pöyhijä, kerskailija), Pöyki, Pöykiö, Pöykki, Pöykkiö, Pöykie, Pöykivö (pöhkö, saamaton), Pöyry, Pöyri, Pöyris, Pöyristäjä, Pöyristelijä, Pöyre, Pöyrö, Pöyröttäjä, Pöyreä, Pöyrie, Pölly (pörrötukkainen, sotkuisa, viluinen, tokkurainen, roiskija, suuttuja, pökertyjä, takkuinen, kylmänarka, uninen, pyörtyilijä, vihastuja, pöpperöinen, aamuäksy),
Raaja, Roaja, Ruaja, Raaji, Raajia, Raaju, Roaju, Ruaju, Raggja, Raggjo (touhuaja, puuhailija, järjestelijä), Raakku, Roakku, Ruakku, Raakkua, Raakkuja, Raaku, Roaku, Ruaku, Raakua, Roakkuo, Roakkoa, Roakko (rääkyjä, raakkuja), Raasi, Roasi, Ruasi, Raasia, Raasija, Raas, Raasu, Roasu, Ruasu, Raasida (repijä, riipijä, murentaja), Raasta, Raastaja, Raasti, Roasto, Roasta, Ruasta, Ruastada, Rastta, Rosto, Raste (raahaaja, raapija, raaputtaja, repijä, riistäjä, riuhtoja), Rahi, Rahis, Rahisija, Rahistelija, Rahina (rahistelija, rapistelija), Raika, Raikas, Raike, Raikea, Raiko, Raikos, Raiku, Raikua, Raikku, Raikkua, Raikaaja, Raja, Rajah, Rajahtaja, Raikuli, Praiku, Praikuo, Raikta, Raiga, Raigu, Raigah, Raigahtada (kovaääninen, kaikujen tekijä, iloluontoinen, kirkuja), Raiska, Raiski, Raiskio, Raisku, Raisa, Rask, Rasku, Raisko, Rasko (parka, rukka, tuhlaaja, lurjus), Raista, Raiste, Raisme (vilusta kärsivä, särystä kärsivä), Raisu, Raisa, Rasa (raju, vallaton, levoton), Raju, Raila, Raili, Railakas, Railakka, Raima, Raimo, Raimakka (villi, voimakas, reipas, hurja), Raksu, Raksua, Raksa, Rakse, Raksauttelija, Raksuttaja, Raksuttelija, Raksatada, Krakso (rasauttelija, rapistelija), Rama, Ramai, Ramaisija, Rami, Ramis, Ramistunut, Ramisija, Ramu (väsynyt, raukea, veltto), Rami, Rama, Ramis, Ramistelija, Ramauttaja, Prama (rämistelijä, rapistelija, helistelijä), Rani (raihnainen), Rapi, Rapis, Rapistelija, Rapistaja, Rapina, Rava, Rävi, Rabi, Rabis, Rabiseda, Gräbzo (rahistelija, rapistelija), Rappi, Rappio, Rappe, Rappivo, Rapne, Räpa, Räpas, Räpastada, Räpane (vaivainen, kelvoton, rähjääntynyt, ryvettynyt), Rapsa, Rapse, Rapso, Rapsoa, Rapsi, Rapsia, Rapsija, Rapsu, Rapsuttaja, Rapsie, Rapsuttada, Raps (rasauttelija, napsuttelija, rapsuttaja, raaputtaja, huiskija, kahmija, läpsijä), Rasa, Rasah, Rasahdus, Rasahus, Raza, Razah, Ruocca (rasauttelija, rätistelijä), Rasa, Rasakka, Rasakko, Rasi, Rasie, Raze, Razed, Rasea, Rase, Raseda, Rassi, Rassee (ripeä, sukkela, veres, hauras, raukea), Rasi, Rasittunut, Rasite, Rasittava, Rase, Rasentaja, Rasendada (uupunut, raukea, hoputtaja, katuja), Rati, Ratina, Radi, Radis, Radiseda, Radin, Ratta (rutisija, murisija, riitelijä), Ratke, Ratka, Ratkai, Ratkaisija, Ratkaisu, Ratki, Ratku, Ratkuo, Ratte, Radga, Ratko, Ratkoa, Ratkoja, Ratkuda, Rakke, Rakko, Ruosske (repijä, ratkoja, katkoja, purskahtelija), Rauha, Rauhallinen, Rauhai, Rauhaisa, Rauhaton, Rauhoi, Rauhoittelija, Rauhoittuja, Rauho, Rauhalline, Rauh, Rauhe, Rauhu, Rauhuz, Rahu, Rahutu, Rahus, Rahudus, Rafe (rauhallinen, tyyni, tyynnyttelijä), Rauke, Raukea, Raue, Rauka, Rauko, Raukoa, Rauki, Raukie, Rauge, Rauges, Raugestada (unelias, voimaton, veltto, hervoton), Rauku, Raukua, Raukuja, Raukuttaja, Raukui, Raukuo, Rauga, Raukle, Raugu, Ruowga, Rouku, Roukua, Rawka (valittaja, mankuja, ruikuttaja, jankuttaja, uikuttaja, metelöitsijä, herättäjä), Rava, Ravaaja, Rapa, Ravau, Ravauttaja, Raba, Rabai, Rappe, Rapped, Rabbo, Rapu, Raputada (ripeä, huitoja, yllättäjä, kahmija, iskijä, ravaaja, ravistelija, pudistelija), Ravi, Ravis, Ravistelija, Ravistaja, Rävi, Ravistada, Rapi, Rapis, Rapistuda (pudistelija, ravistelija, raihnas, laihtunut), Reha, Reho, Rehaus, Rehakka, Rehi, Rehka, Rehu, Rehuda (nauruun purskahtelija, äänekkäästi naurava, rohkea, reipas, roihuava, tulen kaltainen), Rehe, Rehevä, Reheä, Rehvä, Rehentelijä, Rehi, Rehie, Reho, Rehed, Rehva, Rehvakas, Rehvakka, Rehvas, Rehvastelija (uhkea, mahtaileva, pöyhkeä, hilpeä, tuuhea, reipas), Rehki, Rehkiä, Rehkijä, Riehki, Riehkiä, Rehkä, Riehka, Riehkie, Rehkta, Rehk, Rohu, Rohuda, Rohk, Rehka, Riekka (telmijä, peuhaaja, uurastaja, riehuja, huitoja, huiskuttaja, paiskoja, ravisuttaja), Reima, Reimakka, Reimakko, Reimi, Reimie (ripeä, komea, vilkas, puhelias), Relle, Relles, Rellestäjä, Rellestelijä, Relli, Rellittäjä, Rella, Rello, Rellottelija, Rellu, Rillu, Rilluttelija (elämöitsijä, rehvastelija, köllöttelijä, hulttio), Rema, Remakka, Remah (nauruun purskahtelija, maahan rojahtelija, räväkkä, iloluontoinen), Remppa, Rempa, Rempu, Remputtaja, Rempo (heiluttelija, ravaaja, väsynyt, roikkuja, roikottelija, veltto, rämpyttäjä), Remu, Remua, Remuaja, Remui, Remuisa (metelöitsijä, riehuja, telmijä, leikkijä, äänekäs), Rento, Rentoutunut, Rentouttaja, Rentto, Rentu, Renttu, Renta, Rentale, Reta, Retale, Rentukka, Rentta, Ryntty, Ryntte, Rynti (hulttio, retku, resuinen), Repa, Repale, Repaleinen, Riepa, Riepale, Riba (riekaleista pitävä, risoista vaatteista pitävä, vaatteiden rikkoja, poloinen, resuinen), Repi, Repiä, Repijä, Repäisijä, Repä, Revä, Repe, Reve, Repei, Repeilijä, Revi, Revittäjä, Revittelijä, Reväyttäjä, Reppi, Reppiä, Repie, Rebi, Rebittädä, Rebitada, Rebe, Rebes, Rebestada, Reba, Rebad, Rappa (repijä, kitkijä, laulaja, raastaja, raapija, vetäjä), Repo, Repos, Repostelija (sotkija, sorkkija, myllääjä, hutilus), Repsa, Repsah, Repsahtaja, Repsahtelija, Repsä, Repse, Repso, Repsottaja, Repsu (roikkuja, retkottaja, kupsahtelija, pyrähtelijä, juoksentelija, nukahtelija, pilkkijä, kaatuilija), Ressu, Ressukka (raukka, raasu, resuinen, takkuinen, pörröinen),
Retku, Retka, Retkale, Retkua, Retkuja, Retkuttaja, Retko, Retkah, Retkahtelija (heittiö, heiluja, notkuja, retuuttaja, veltto, hytkyttäjä), Rette, Rettelöitsijä, Rettelö (riitelijä), Retu, Reuka, Reukas, Retuinen, Retuine, Retuh, Retuhinen, Retuhine, Redu, Reo, Reutu, Reutus, Reotu, Reotus, Reus, Reustada (likainen, kurainen, soimaaja), Retu, Retuuttaja, Retus, Retustelija, Reto, Retos, Retostelija, Reta, Retale, Räto (raahaaja, roikottaja, pudistelija, ravistelija, raahustaja, kerskailija, syyttäjä), Retva, Retvakka, Retvana (notkea, taipuisa, veltto, huonoryhtinen, laiskuri), Reuha, Reuhaaja, Reuhakas, Reuho, Reuhoa, Reuhoja, Reuhka, Reuhottaja, Reuhto, Reuhtoja, Reuhtoa, Reuto, Reutoa (räyhääjä, riehuja, telmijä, touhukas, riuhtoja, rempseä, huolimattomasti pukeutuva), Riehu, Riehua, Riehuja, Rieha, Riehaantuja, Riehakas, Riehakka, Riehuo, Riehakko, Rieho, Rehu, Rehuda (telmijä, leikkijä, rehkijä, villi, keikkuja, heiluja, hillitön, itkijä, nauraja, pörröinen, röyhkeä, ahkera, kiivas, liehuva, leiskuva, tulen kaltainen), Rieka, Riekale, Reika, Reikale, Reka (repaleissa kulkeva, rikkinäisissä vaatteissa viihtyvä, roikale), Riekku, Riekkua, Riekkuja, Rieku, Riekua, Riekuja, Rieka, Riekko, Riekkuo, Prieku, Riegu, Riegus, Riegustada, Riekka (telmijä, riehuja, roikkuja, keinuja, huutaja, parkuja, vallaton, keikkuja, riippuja), Riemu, Remu, Riemui, Riemuisa, Riemukas, Riemuitsija, Riema, Riemas, Riemastuja, Riemakka, Room, Roomu, Roomus, Roomustada, Rem, Riebmo, Rieibmo (ilakoitsija, metelöitsijä, riehuja, reipas, rivakka, iloinen, ihastuja, innostuja, roihuava, liekehtivä, tulen kaltainen), Riena, Rienaus, Reena (riitelijä, parjaaja, loihtija, loitsuista pitävä), Rientä, Rientäjä, Rietä, Riento, Rike, Riente, Rige, Rigeh, Rigehtida, Riende, Riendo (kiiruhtaja, puuhailija, nopea), Riepo, Riepottaja, Riepottelija, Riepoi, Riepoa, Riebu, Riebutada, Riepsa (retuuttaja, raahaaja, suututtaja, retkottaja, puistelija, kiusoittelija, hyväilijä, roikkuja, riuhtoja, hypähtelijä, viskoja, tönijä), Riepu, Repu, Rieppo, Rietu, Riemu (raukka, räsyistä pitävä, räteistä pitävä, huiveista pitävä), Rietta, Rieta, Rietas, Rietastelija, Reta, Retas, Riette, Riettes (ilkiö, rähmäsilmäinen, riesa), Riippu, Riippua, Riippuja, Rippu, Rippua, Riippa, Rippa, Riippi, Riiputtaja, Riipu, Ripu, Riipus, Ripustaja, Ripus, Rippuo, Rippi, Rippuda, Ripne, Ripe, Riiputada, Reppa, Rivi, Riva, Ribi, Riba, Ribai, Ribbo (roikottaja, ripustaja, roikkuja, laahaaja), Riistä, Riistäjä, Riisto, Risto, Riistoa, Riista, Riiste, Riiska, Riistäytyjä, Ristä (tempoja, kiskoja, anastaja, raapija, purkaja, ratkoja, repijä), Rikko, Rikkoa, Rikkoja, Riko, Rikos, Rikollinen, Rikku, Riku, Rike, Rikki, Rikkuo, Rikka, Eiko, Rikta, Rikkuda, Rika, Rikkos, Rikolaz (särkijä, murskaaja, rauhan häiritsijä, taikoja, tärvelijä, sääntöjen rikkoja, omapäinen), Rimppa, Rimppana, Rimpo, Rampe, Rampo (pitkäsäärinen, heiveröinen, paljain jaloin juoksentelija, pienissä vaatteissa kulkija), Rimpu, Rimpui, Rimpuilija, Rimmu, Rimpua, Rimpo, Rimpoilija (vastaan panija, riuhtoja, kiipeilijä, heiluttaja), Rinku, Rinkua, Rinkuja, Rinkuo, Ringu, Ringuda, Rinkta (kiljuja, kirkuja, tiuskija), Ripi, Ripis, Ripisijä, Ripistäjä, Ripistelijä, Ripa, Riva, Ribi, Ribis, Ribiseda (rapistelija, roiskuttelija, viskoja, repijä, raapija), Ripo, Ripottaja, Ripottelija, Rippo, Rippoa, Ripe, Ripeksijä, Rippu, Rippua, Ripu, Ripoi, Ripottada, Roppa (sirottelija, tiputtelija, kädellä pyyhkijä), Ripsa, Ripsi, Ripsiä, Ripsijä, Ripsu, Ripsua, Ripso, Ripsoa, Ripsuttaja, Ripsta, Ripsutada, Ripso, Ripse (huiskuttaja, luutija, silmien räpsyttelijä, silmien liikuttelija, pirskottelija, reippaasti liikkuva, ravistelija), Ripu, Ripa, Ripakka, Rippe, Rippla (vatsatautinen, likainen, löysävatsainen), Risa, Risauttelija, Risah, Ritsa, Riza (kirskuttaja, rasauttelija), Riti, Ritis, Ritisijä, Ritistelijä, Priti, Rita, Riitta, Ritinä, Ritsi, Ratta (rutistelija, ratkoja), Ritva, Rihva, Rilva, Ritvakka, Ritv, Ridva (hento, notkea, norja, taipuisa, oksamaisen ruumiinrakenteen omaava), Riuhto, Riuhtoja, Riuhta, Riuhtaisija, Riuha, Riuhtu, Riuhtuo (kiskoja, nykijä), Rivo, Rio, Rijo, Riivo, Riva, Rivas, Rivos, Rivous, Rive, Rivetada, Reo, Reos, Reostada, Rove (pahankurinen, heittiö, roskaaja, ryvettynyt), Rohi, Rohis, Rohisija, Rohistelija, Rohina, Rohiseda (köhijä, rahistelija, rämäkällä äänellä puhuva, rämäkästi naurava), Rohmu, Rohmi, Rohmia, Rohmija, Rohmua, Rohmuaja, Rohmo, Rohma, Rohmakka, Rohmakas (lurjus, ahne, suurikokoinen, rivakka, huolimaton), Rohti, Rohtia, Rohtija, Ruohti, Ruohtie, Ruohtida, Rohtta, Rohttä, Rohtsi, Rohtsia, Rosti, Roaste, Roastel (uskalias, aikaansaapa), Roihu, Roihua, Roihuaja, Roiha, Roihah, Roihahtaja (kiivas, tulistuja, tulen kaltainen), Roika, Roikamoinen, Roiku, Roikua, Roikuja, Roja, Rojakka, Rojo, Rojottaja, Roiko, Roikoa, Rojakko, Roiga, Roikada, Roina (metelöitsijä, paukuttaja, hakkaaja, jyskyttäjä, kovaa laulaja, kovaa huutaja, parkuja, kirkuja, mylvijä),
Roikkua, Roikkuja, Roikku, Roiko, Roikottaja, Roikuttaja, Roiku, Roikka, Roikale, Roika, Roja (riippuja, veltto, makailija), Roima, Roimakka (reilu, reipas, vahva), Roimi, Roimia, Roimija, Roima, Roimie, Roimu, Roimutada, Roivi, Roivia, Roivija, Roiva, Roivai, Roaiva (hutkija, paiskoja, sivaltaja, läimäyttelijä, oven jyskyttäjä, heittelijä, heiluttaja), Roisi (siivoton, metelöitsijä), Roisku, Roiskuttaja, Roiskuttelija, Roiske, Roiski, Roiskis, Roiskija, Roiska, Roisku, Roiskuo, Ruoisko, Ruoiska, Rojska (roiskuttaja, hutkija, veteen kaatuilija, läimäyttelijä, puistelija), Roisto, Roistu (pitkä, vetelys, laiha), Roitto, Roitti, Roittu, Roito, Roid, Roiu, Roidu, Roidus (räsyinen, likainen, lurjus), Roja, Rojah, Rojahtelija, Rojo, Rojatada, Roika, Roiti, Roitia, Roide (kaatuilija, paiskoja, pitkälleen heittäytyjä, rojahtelija, piiskaaja), Rome, Romo, Romottaja, Romi, Romie, Romssu, Rompsu, Rompsi, Romsi, Romsku (loistava, kasvot punaisena hehkuva, tulesta pitävä, tulen lähellä viihtyvä), Romi, Romis, Romistelija, Roma, Romauttelija, Rome, Romei, Romeikko, Romea, Rompsa, Romah, Romakka, Romahtada, Romai (kaatelija, sortaja, römeä-ääninen, helistelijä, kumistelija, metelöitsijä), Romu, Romo, Romoluinen, Romuluinen, Romuttaja (suuri, kömpelö, isoluinen), Ronkki, Ronkkia, Ronkkija, Ronkka, Ronkkie (kaivelija, tonkija, sorkkija), Ronkku, Ronkkua, Ronkkuja, Ronku, Ronkua, Ronkuja, Ronko, Ronkottaja, Ronk, Ronga, Roango, Roagge, Roange, Runka (raakkuja, käheä-ääninen, karkea-ääninen), Ropi, Ropis, Ropistelija, Ropina, Ropa, Ropaus, Rovi, Roba, Robah, Robahtada, Robe, Robei, Robi, Roappa (rapistelija), Ropsi, Ropsia, Ropsija, Ropsa, Ropsah, Ropsahtelija, Ropsu, Ropsuttaja, Ropse, Ropsie, Ropsta, Ropsida, Ropsis (hutkija, lakaisija, lampsija, hutiloitsija, notkea, riuska, kolistelija, läpsijä), Rote, Roteva, Roto, Rotova, Rotva, Rute, Ruteva, Rota, Rotakka, Roito, Roitova (kookas, reipas, riuska, rivakka), Roti, Rotis, Rotistelija, Proti, Rodi, Rodis, Rodiseda, Rotikko (ratistelija, rutistelija, moittija, naksuttelija), Rotko, Rotkottaja, Rotkah, Rotkahtelija, Rotku, Rotkua, Rotkuja, Rotkale, Rotka, Rotsko, Rotskoa, Rotska, Rotskahtada, Roske, Roacke, Roaska, Roaske, Roatko (veltto, rötköttäjä, roikottaja, lampsija, heiluja, rymistelijä, naksuttelija), Rousku, Rouskua, Rouskuttelija, Rouska, Rouskuttaja, Rouski, Rouskia, Rouskija, Rouske, Rousko, Rouskoa, Rouskah, Rouskahtada, Roawske, Röysky, Röyskä, Röyski, Röyskiä, Röyskijä, Röyske (rouskuttaja, röyhtäilijä, narskuttaja, räsäyttelijä), Ruhjo, Ruhjoa, Ruhjoja, Ruhje, Ruhju, Ruhjuo (runnoja, rehkijä, rähjääntynyt), Ruhmo, Ruhmu, Ruhmi, Ruhmii, Ruhmoa, Ruhma, Ruhmoja, Ruhmda (syömäri, survoja, telmijä, rymistelijä, kuhnija, ahmatti), Ruhmu, Ruhmus, Ruhmuska, Ruhmui, Ruhmuinen, Ruhma, Ruhmahinen, Ruhmahine (kuhmuinen, ryppyinen, näppyläinen), Ruika, Ruikku, Ruikki, Ruikkia, Ruikkija (ripuloitsija, oksentelija, sylkijä), Ruiku, Ruikuttaja, Ruika, Ruiga, Ruigutada, Ruigu (valittaja, vaikertaja, mankuja, kärttäjä), Ruina, Ruinaaja, Ruihna (ruinaaja, mankuja, valittaja, vinkuja), Ruipe, Ruipelo, Ruippa, Ruippana (laiha, pitkä, hintelä), Ruisku, Ruiska, Ruiskuttaja, Ruiski, Ruiskia, Ruiskija, Ruisko, Ruiskoa, Ruiskeh (roiskuttaja, huiskija, viuhtoja, sylkijä), Rujo, Ruja, Ruju, Roja, Rojas (ontuva, rampa, heikko), Ruko, Rukoi, Rukoilija, Ruku, Rukous, Rukoustaja, Rukovus, Rohko, Rokka, Rokkadus (pyytelijä, anelija), Rumi, Rumis, Rumistelija, Ruma, Rumauttelija (kolistelija, rymistelijä), Runno, Runnoa, Runnoja, Runto, Runne, Runtelija, Runte, Runtu, Runna, Runni, Runde (ruhjoja, sulloja, rutistelija, ponnistelija, raahaaja), Runta, Runtta, Runttaaja, Runte, Runtelija, Runtti (ahtaja, nakkelija, mättäjä, paiskoja), Ruoja, Ruoju, Ruojake, Ruojanen, Roja, Roe, Rooja, Roojanen, Roojane, Roojas, Roojastada (ryökäle, rumia puhuva, likaaja, ryvettynyt), Ruopi, Ruopia, Ruopija, Ruopa, Ruopu, Ruopie, Ruopo, Ruopoi, Ruobe, Roopi, Roopida, Roop, Roobi, Ruoppa, Ruopua, Ruope (rapsuttaja, kuopija, raapija, rikkoja, kutittaja, repijä), Rupa, Rupattelija, Rupattaja, Rupe, Rupajaja, Rupi (lörpöttelijä, moittija, nopeasti puhuva), Rupsa, Rupsah, Rupsahtanut, Rupsahtelija (kupsahtelija, putoilija, kaatuilija), Rusa, Rusauttelija, Rutsa, Rutsakka, Rudza, Rudzah, Rudzahtada, Ruse, Rusentaja (paukuttaja, katkoja, naristelija, kitisijä), Ruse, Rusentaja, Rusentelija, Rusu, Rutse, Ruzu, Rusuda, Ruzzo, Ruts, Rutsu, Rocco, Rocce (murjoja, silppuaja, puristelija, painelija), Rusi, Rusikka, Ruska, Rusikoitsija, Rusikas, Ruisk (murjoja, mukiloitsija), Ruska, Rusku, Ruskua, Ruskuja, Ruske, Ruskuttaja, Rutsko, Rutskoa, Rutsku, Rutska, Rutskada (rutistelija, narskuttelija, rusauttelija, riehuja), Ruti, Rutis, Rutistaja, Rutistelija, Rutina, Rutsa, Rutsi, Rudi, Rudis, Rudiseda, Ruta, Rutai, Rutaisija (rutistelija, narisija, kitisijä, narskuttaja), Rutka, Rutkah, Rutkahtaja, Rutkahtelija, Rutku, Rutkale, Rutko (rojahtelija, lihava, laiska, rötköttäjä, retkottaja),
Ryhe, Ryhevä, Ryhä, Ryheä (rehevä, tuuhea), Ryki, Rykiä, Rykijä, Rykä, Rykäisijä, Ryittä, Rykimä, Ryillä, Ryji, Ryvi, Rykie, Rugi, Rugdä, Rykidä, Rakka (yskijä, rykijä), Rymi, Rymis, Rymistelijä, Rymä, Rymäyttelijä, Ryminä, Rymy, Rymäkkä, Ruma, Rumi, Rume, Rumes, Ryme, Rymes (mellastaja, rymistelijä, tungeksija), Rynky, Rynkyttäjä, Ryngä, Rungä (jyskyttäjä, tempoja, riuhtoja, rynnijä), Rype, Rypeä, Rypö, Rypöä, Ryve, Ryvettäjä, Rypi, Rypiä, Rypijä, Rypie, Rybö, Rubö, Ruve, Rupe, Rybe, Rube, Ruvetada (piehtaroija, kylpijä, pulikoitsija, rämpijä, ryömijä, tyrkkijä, likainen), Ryppy, Ryppyi, Ryppyinen, Rypy, Rypi, Rypis, Rypistelijä, Rype, Rip, Rypu, Ruppu, Ruppi, Rupi, Rupu (rypistelijä, käsiä nyrkkiin puristelija, kyyristelijä, käpertyjä, ryppyinen, kurttuinen), Rysky, Ryskyä, Ryskyttäjä, Ryskä, Ryski, Ryskiä, Ryske, Ryskeä (kinastelija, tiuskija, ryskyttäjä, paukuttaja), Rysy, Rysi, Ruse, Rusa, Ruskle, Rassa, Racca (metelöitsijä, ryskyttäjä, tyrkkijä, rimpuilija, puuhailija, ponnistelija), Rysä, Rysäh, Rysähdys, Rysäyttäjä, Rysäyttelijä, Ryse (ryskyttäjä, heiluttaja), Ryti, Rytis, Rytistelijä, Rytinä, Ryty, Rytä, Rytäkkä, Rytyyttäjä, Rytsi (metelöitsijä, kolistelija, tärisyttäjä), Rytky, Rytkö (likainen, ryysyinen, isokokoinen, laiska), Rytky, Rytkyä, Rytkyjä, Rytkyttäjä, Rytkä (heiluja, notkuja, ravistaja, tiuskija, retuuttaja, kompastelija), Ryystä, Ryystäjä, Rystä, Ryyste, Ryysteä, Ryysy, Reslo, Rislo, Ryysä, Ruusa, Ruusta (hörppijä, niiskuttaja, niistäjä, yskijä, kakistelija), Ryöki, Ryökijä, Ryökiä, Ryökä, Rökä, Ryögä, Rökki, Rökkiä, Rökkijä, Rööki, Röökida, Rööga, Röögatada (röyhtäilijä, parkuja, rääkyjä), Ryökä, Ryökäle (heittiö, vetelehtijä), Ryömi, Ryömiä, Ryömijä, Ryömä, Ryömy, Römi, Römiä, Rumi, Rymi, Ryömie, Ryömö, Rooma, Rööma, Roomaja (konttaaja, rämpijä, tarpoja, röhöttäjä, veltto), Ryönä, Ruona, Ryönäinen, Ryöne (likainen, peseytymistä inhoava, roskaaja), Ryöpsä, Ryöpsähtelijä, Ryöpsy (syöksähtelijä, roiskuttelija, purskahtelija, ryystäjä), Ryöpy, Ryöpyttäjä, Ryöppy, Ryöpä, Ryöpäyttäjä, Ryöpäkkä, Ryöppä (pärskijä, roiskija, nopeasti liikkuva, hätäinen), Ryöstä, Ryöstäjä, Ryöste, Ryöstelijä, Ryöstö, Röstä, Röstö, Ryösteä, Röstta, Rössä, Ruusta, Risto, Rysto, Rieste (riistäjä, nappaaja, anastaja, repijä, kitkijä, nyhtäjä, tempoja, haalija, raahaaja), Rähi, Rähis, Rähisijä, Rähinä, Rähä, Rähäkkä, Rähäh, Rähy (moittija, riitelijä, köhäinen, röhisijä, ärisijä), Rähjä, Rähjääjä, Rähjäi, Rähjäinen, Rähjääntynyt, Rähje, Rähjeä, Raehje, Rehju, Rehjus, Rehjo, Rehja (raihnas, rehkijä, rämpijä, likainen, meluaja, vetelehtijä, raahustaja), Rähmi, Rähmiä, Rähmijä, Rähmä, Rähmäkkä, Rähmy, Rähmys, Rähme, Rähmeä, Rähmida, Rähmikas (rämpijä, ryömijä, konttaaja, vetelys, rohmuaja, innokas), Rähmä, Rähmänen, Räämä, Rääme, Reäme, Riäme, Rähmi, Rähmiä, Rähmijä, Räämi, Reämi, Riämi, Räämiä, Rämy, Rämä, Reämä, Riämä, Rähmis, Riäzme, Rähmäs, Rähmästuda, Rähm, Rähma, Rähmane, Rääma, Räämas, Rähkä, Rähkäle, Rähk (rähmäsilmä, likainen, roikale), Räikä, Räikkä, Räike, Präickä, Räikeä, Räikky, Räigä, Räig, Räikta, Räika (meluaja, paukuttelija, läimäyttelijä, jyskyttäjä, kirkuja, huutaja), Räiskä, Räiskijä, Räiskäh, Räiskähtelijä, Räiski, Räisky, Räiskyttelijä, Räiskyä, Räiskyjä, Räiske, Räiskäle, Räiskeä, Räiskyö, Raeske, Reäska, Reacka, Rätskä (paukuttaja, rähisijä, roiskija, räkättäjä), Räjä, Räjäh, Räjähtänyt, Räjäyttelijä, Räjjä, Räjjähös, Räja, Räjahtada (paukuttelija, räsäyttelijä, räiskijä, jyrähtelijä), Räki, Räkittäjä, Räkö, Räkki, Räke, Räkke, Räkkevys, Räkittada, Räka, Raeaeha, Reäkka, Räkä, Räky, Räkkä (kuumaverinen, hikoileva, helteestä pitävä, helteestä kärsivä), Räkä, Räkättäjä, Räky, Räkättä, Räki, Räissä, Präki, Rägi, Rägin, Räga, Rägi, Rägis, Rägiseda (nauraja, ilkkuja, käkättäjä, parkuja, lörpöttäjä), Rämi, Rämis, Rämistelijä, Rämä, Rämäkkä, Räme, Rämeä, Rämie, Rämy, Rämäh, Rämähtada, Rämu (kolistelija, melskaaja, rämeä-ääninen), Rämpi, Rämpiä, Rämpijä, Rämpä, Räbo (liukastelija, kaatuilija, mätkähtelijä), Rämpy, Rämpyttäjä, Rämpä, Rämpäkkö, Rämppä, Rämpe, Rämpäkkä (rämisyttäjä, lörpöttelijä, suulas), Rämä, Rämö, Rämy, Rämäkkä, Rämi, Rämie, Räm, Rämu (rähjäinen, siro, laiha), Ränky, Ränkyä, Ränkyjä, Rängä, Ränkyö, Ränkä, Rängy, Ränktä, Rängu, Rienga, Rinku, Rinkua, Rinkuja, Ronku, Ronkua, Ronkuja, Rango (rääkyjä, parkuja, kiljuja, ärjyjä, kirkuja), Ränsi, Ränsis, Ränsistynyt, Ränsty, Ränsä, Ränssä, Ränstä, Ränsiä, Ränsijä, Ränsy, Ränti, Räntty, Räntti, Räntä, Räntsi, Räntsa, Räntsatada, Räntsakas (huonokuntoinen, tärvelijä, sotkija, ryhditön), Räpe, Räpeä, Räpä, Räpäkkä, Räbe, Räbed, Räpa, Räpakas, Räpi, Räpäle, Räpelö, Räppä, Räpy, Räbu, Räpälä, Räba (hintelä, huolimaton, siivoton, ripeä, resuinen), Räpi, Räpis, Räpistelijä, Räpinä, Räpe, Räpeikkö, Rävi, Räba, Räbi, Räbiseda, Räbis, Räbu (rapistelija, räpättäjä, räpsyttelijä, rämistelijä), Räpsy, Räpsyttelijä, Räpsi, Räpsiä, Räpsijä, Räpsä, Räpsa, Räps, Räpsu, Räpsähus, Repsi, Rafca, Reäpca (räpyttelijä, läpsyttelijä, nyhtäjä, kourija, koskettelija, läpsijä, kiskoja, nykijä, taputtelija),
Räpy, Räpyttäjä, Räpyttelijä, Räpäys, Rävä, Räväyttäjä, Räpä, Räpiköitsijä, Räpi, Räpe, Räpeltäjä, Räpeltelijä, Räbä, Räpa, Räpatada, Räbe, Repto, Räppe, Rip, Rep, Repi, Repä, Repy (taputtaja, läpyttäjä, räpsyttelijä, värähtelijä, räpiköitsijä, resuinen, pyristelijä, ravistelija), Räpä, Räpättäjä, Räpäs, Räpätada, Räpa (pälpättäjä, hävytön, suupaltti), Räsä, Räsänen, Räsäkkä, Räza, Räzah, Räzahtada, Räzai, Räze, Räzeleda (paukuttaja, jaarittelija, kivahtaja, kirmaaja), Räti, Rätis, Rätistyjä, Rääti, Rätti, Rättä, Rätö, Rätös, Rätsi, Rätsä, Rätsäkkä (reppana, pienikasvuinen, riitaisa), Räti, Rätis, Rätistäjä, Rätistelijä, Präti, Rätinä, Rätineh, Rädis, Rädi, Rädiseda, Rädin (meluaja, ryskyttäjä, päristelijä), Rätki, Rätkiä, Rätkijä, Rätkä, Rätkäh, Rätkähtäjä, Rätkähtelijä, Rätky, Rätke, Rätkeä, Rätskä, Rätske, Rätskeä, Rätskähtada, Riecka, Raeske, Raetka (mätkijä, hutkija, roiskija, viskelijä, tiuskija, ärähtelijä, räkättäjä), Räyhä, Räyhääjä, Räyhnä, Rähvi, Rähvä, Räve (rähisijä, äänekkäästi puhuva, äänekkäästi naurava, meluaja, kinastelija), Räyky, Räykyttäjä, Räykky, Räykkyä, Räykkyjä, Räykkyö, Räuko, Räug, Räukto (haukkuja, meluaja, paukuttaja, itkijä, rääkyjä), Räyski, Räyskijä, Räysky, Räyskä, Räyske, Räusa, Räuska, Räiskä (ärjyjä, räkyttäjä, tiuskija, mekastaja), Räyty, Räytyä, Räytyjä, Räity, Räytyö, Räidi, Räidida, Räyky, Räykyä, Räyke, Räykeä, Räyki, Räykie, Räykky, Räysty, Rääty, Reäty, Riäty, Räätyä, Räätä, Reätä, Riätä (uupuva, hiipuva, notkea, roihahtava, tulen kaltainen), Rääky, Rääkyä, Rääkyjä, Rääkky, Rääkkyä, Rääkkyjä, Rääkkä, Reäkkä, Riäkkä, Räkki, Räkkiä, Räkkijä, Reäky, Reäkyö, Riäky, Riägy, Rägu, Räga, Rääki, Reäki, Riäki, Rääkida, Rääk, Raekko (parkuja, rääkyjä, meluaja, itkijä, huutaja), Rääpi, Reäpi, Riäpi, Rääpiä, Rääpijä, Rääppi, Rääppiä, Rääppijä, Reäppi, Reäppie, Riäppi, Räppi, Räppiä, Rääpe, Reäpe, Riäpe (ronkkija, hutilus, raapija, kaapija, rehkijä), Rääpy, Rääpys, Räpy, Reäpy, Reäpö, Reäpöi, Riäpy, Riäpyz, Riäpö, Riäpöi, Räpu, Räpuz, Rääbi, Rääbis, Rääbu, Rääbus, Repso, Repsoz, Rääppö, Reäppö, Riäppö, Raeva, Raevas (pienikokoinen, heikkokuntoinen), Rääpä, Rääpäle, Reäpä, Reäpäleh, Riäpä, Räpä, Räpäle, Rääpi, Rääpäkkä, Reäpi, Reäpäkkä, Riäpi, Rääba, Rääbakas, Rääbu, Rääbus (ryysyinen, repaleinen, surullinen, lyyhistyjä, rääväsuu), Räätä, Reätä, Riätä, Rääty, Reäty, Riäty, Räätyä, Räätyjä, Reäte, Reäteä, Räädi, Rääditada (lämmöstä pitävä, lämmöstä kärsivä, kuumaposkinen, kuumeinen), Räävä, Räävi, Rääviä, Räävijä, Räävitön, Reävä, Riävä, Räämä, Reämä, Riämä, Reämi, Reämis, Reämiskö (suurisuinen, soimaaja, hävytön, parkuja, kirkuja, itkijä, jalat harallaan istuva), Röhi, Röhis, Röhisijä, Röhinä, Röhiä, Röhijä, Röhä, Röhö, Röhöttäjä, Röhäh (köhisijä, rahistelija, rykijä, röhnöttäjä, jököttäjä), Röhki, Röhkiä, Röhkijä, Röhkä, Röhky, Röhkyä, Röhkö, Röhke, Röhkie, Röhkädä, Röhktä, Röhti (murahtelija, köhijä), Rökä, Rökkö, Rökö, Rököi, Rökkä, Rökkäi, Rökkäinen, Rökköinen, Rököttädä, Rököttäjä, Rokki (kärttäjä, kinuaja, kiihkeä), Röme, Römeä, Römevä, Römä, Römäkkä, Römi, Römie (matalaääninen, möreä-ääninen, iso, kömpelö), Römi, Römis, Römistelijä, Römy, Röminä, Römä, Römäh, Römähtäjä, Römähtelijä, Röme, Römeä (römeä-ääninen, rymyäjä, remuaja, riemuitsija), Rönky, Rönkyä, Rönkyjä, Rönkä, Rönkyö, Rönkäh, Röngy, Rönkta, Rönga, Röngah, Röngahtada (karjuja, mylvijä, kiljuja), Rötkö, Rötky, Rötkylä, Rötkä, Rötkäle, Rötkäleh (retku, ryysyinen, resuinen), Rötkö, Rötköttäjä, Rötkäh, Rötkä (laiska, lojuja, röhöttäjä, retuuttaja, pötköttelijä), Rötö, Rötös, Rötöstelijä, Rötöskä (kolttosten tekijä, huolimaton, siivoton, rehkijä), Röyhe, Röyheä, Röyhevä, Röyhelö, Röyhy, Röyhä, Röyhi, Röyhis, Röyhistelijä, Röyhentelijä, Röyhky, Reyhi, Reyhie, Reyhä, Reyhäkkä, Reyhö (pöyhkeä, mahtailija, iloinen, pörröinen, reipas), Röyhtä, Röyhtäilijä, Röyhde, Röystä, Reyhtä, Reystä, Roha, Rohatada, Röhtä, Reudlo, Rieudla, Röyhki, Röyhkiä, Röyhkijä, Röyhkä, Röyhkö, Röyhke, Röhkä, Röyhä, Röyhi, Röyhiä, Röäyhy (röyhtäilijä), Röyky, Röykyttäjä, Röykä, Röyke, Röykke, Röykkeä (ryskyttäjä, tempoja, ravistelija, yskijä, rykijä), Röy, Röykä, Röyki, Röykiä, Röykijä, Röygä, Röuga, Roo, Rooga, Roogatada, Raew, Raewge, Raewgo, Rev, Revko, Räy, Räyvi, Reäv, Reävva (röyhtäilijä, rykijä, röhkijä, yskijä, köhäinen),
Saalo, Soalo, Sualo, Saaloa, Saaloja, Saalota, Sadda (huohottaja, läähättäjä), Saapu, Saapua, Saapuja, Soapu, Suapu, Saavu, Saavuttaja, Saavutus, Sautta, Soavu, Soavus, Suavu, Suabu, Suabuttada, Sabu, Sabutada, Savu, Saabu, Soabu, Savo, Sajo, Sajovo (kurkottelija, havittelija, tavoittelija, saapuja), Saarna, Saarnaaja, Saarnas, Sarna, Soarna, Suarne, Suarna, Sarn, Sarna, Sarnane, Sarnanen, Saarnaine, Saarnainen, Sardne, Sardno, Sorni, Sarnay (kaunopuheinen, hellittelysanoista pitävä, loitsuista pitävä, puhelias, satujen kertoja, saduista pitävä), Saarta, Soarta, Suarta, Saartaja, Saarrettu, Saarro, Soarro, Suarro, Saarros (piirittäjä, ympärillä pyörivä), Saatta, Saattaja, Saatto, Saattu, Saate, Saattelija, Soate, Suate, Satta, Satto, Soatto, Soattoa, Suatto, Suatta, Suattada, Saata, Soata, Suata, Saade, Saatu, Soatu, Suatu, Saatus, Soto, Satte, Savto, Safto, Sokte, Sukte, Suti, Sutini (seuraaja, miellyttäjä, sitkeä), Sada, Sadattelija, Sadatus, Saja, Sajatada (kiroilija), Sahi, Sahis, Sahisija, Sahu, Sahai, Sah, Sahune, Sahunen, Sahiseda (suhisija, sähisijä), Sali, Salia, Salija, Sale, Cuolla, Salla, Szil, Szila, Szilfa (halkoja, pilkkoja, kiskoja, lohkoja, uurtaja, työstä pitävä), Salske, Salskea, Salkki, Sale, Saleva, Salea (hoikka, pitkä, siro), Same, Samea, Sama, Samakka, Samera, Samero, Sameri, Sameriainen, Samentunut, Sami, Samie, Samme, Zumi, Zumit, Zumid (siivoton, sotkuinen, käheä-ääninen), Samma, Sammaltaja, Sammal (sopertaja, änkyttäjä), Sammu, Sammua, Sammuja, Sammuttaja, Sammuo, Sambu, Sambuda, Sampta, Samu, Samuda (heikentyvä, hengitysvaikeuksista kärsivä), Samo, Samoilija, Samoi, Samu, Sammu, Samm, Samb, Sam, Samud, Lamo, Tomo, Sum, Som, Sumo, Sumoy (vaeltelija, kiertelijä, juoksija, harppoja, askeleiden ottaja, hiipijä, hypähtelijä), Sana, Sanoa, Sanoja, Sano, Sanai, Sanailija, Sanottaja, Sanaton, Sanainen, Sena, Sona, Sadne, Szo (sanailija, loitsija, lupailija, luvattu, lupauksista kiinni pitäjä, ilmoittaja), Sankka, Sanke, Sankea, Sanka, Sange, Sanki, Sankie, Sangei, Sanged, Sangdo, Sagga, Saggai (lihava, synkkä, tuuhea), Sano, Sanoa, Sanoja, Sanoma, Sanno, Sannoa, Sanu, Sanuo, Sane, Sanoda, Sena, Sonu, Sonum, Sento (lausuja, selittäjä, soimaaja, kertoja, loitsija, lumoaja), Sara, Saras, Sarastuja, Sarastus, Sarastos, Sarana, Sära, Säre, Säredä, Sora, Cuorri, Saerra, Saerrad (loistava, säihkyväsilmäinen, päivän kaltainen), Satu, Satui, Satuilija, Satumainen (kertoilija, kertomuksista pitävä, hyvän mielikuvituksen omaava, omiaan puhuva), Savi, Savitsija, Sabi, Sabitazhe (vikkelä, kuopija, pieksijä, vihtoja, vihtomisesta pitävä), Seka, Sea, Seko, Sekoi, Sekoilija, Sekoittaja, Sekaantuja, Sekainen, Sekava, Sekalainen, Sekai, Seas, Sekka, Sekko, Seja, Sekah, Seku, Sekuo, Sevo, Sekaine, Sego, Segoittada, Sega, Segoi, Segaz, Seä, Segu, Segadus, Segane, Siega, Siegas, Sieggo, Saekke, Saekka, Saego (sekaantuja, eksyjä, sekavia puhuva, erehtyjä, häiritsijä, sotkuinen), Sela, Selai, Selailija, Selu, Seluo, Tsela (hämmentäjä, sekoittaja, pöyhijä, touhuaja, roiskija), Selke, Selkeä, Selje, Seli, Selki, Selkiä, Selkiyttäjä, Selko, Selittäjä, Selitys, Selo, Selos, Selostaja, Sele, Selge, Selged, Selgi, Selgittädä, Suuge, Seltsi, Seltsiä, Selle, Selgitus, Sieldo, Selto, Cielga, Cielgas, Saelga, Saelgad, Saelgat (selittäjä, selvittäjä, järjestelijä, järjestyksestä pitävä, puhtaudesta pitävä, toimelias), Selkka, Selka (sekoittaja, rettelöitsijä), Selvä, Selpä, Selve, Selvi, Selviytyjä, Selviä, Selviäjä, Selvittäjä, Selviö, Selv, Selvenen, Selvene, Saelve (etevä, viisas, nopea, näppärä, selittäjä), Sepi, Sepiä, Sepijä, Seve, Sepe, Seppi, Seppiä, Sepie, Sebi, Sebida, Siebbo (käärijä, kerijä, asioiden selvittäjä), Seppä, Seppo, Sepi, Sepittäjä, Sevi, Sepu, Sepus, Sepustaja, Sepiä, Sep, Sepp, Sepa, Sepis, Sepistada, Siepa, Caeppe, Szep (taitava, osaava, selittäjä, hyvä puhumaan, loitsuista pitävä, kaunis), Sieka, Siekai, Siekailija (vitkastelija, empijä, hätiköijä, keikkuja), Sieka, Siekale (repaleinen, riekaleinen), Siema, Siemai, Siemaisija, Siemailija, Siemaus, Sieme, Soom, Soomu, Sima, Simada, Semda, Sime, Simo, Sime, Siepma (ahnaasti juova, nopeasti juova, hörppijä), Siepa, Sieppa, Sieppaaja, Sieppo, Sieppaus (nappaaja, tempoja, kiukkuinen, varastelija), Sievä, Sievi, Sievinen, Sievo, Sievoi, Sievoinen, Sievis, Sievistelijä, Sievida, Siva, Siiva, Siivakas, Suy, Siy, Suko, Sukon (nätti, nopea, näppärä, hyväluontoinen, pöpperöinen, heräilijä, solakka), Sihi, Sihis, Sihisijä, Siha, Sihah, Sihahtelija, Sihu, Tsihi, Tsihe, Sihiseda (sähisijä, tuhisija, suhisija), Siiro, Siirottaja, Siira, Siiri, Siri, Siris, Tsiira, Tsiiro, Siiris, Siiras (raajoja harallaan pitävä, levittelijä, ojentelija, pörhistelijä, kylmänarka, helposti kananlihalla tuleva), Siirtä, Siertä, Siirty, Siirtyilijä, Siirto, Siirtolainen, Siirte, Siirtelijä, Sierdy, Sirta, Siirda, Siirdu, Siirduda, Sirde, Siiri, Siire, Siri, Sirhe, Sire, Sires (syrjijä, siirtyilijä, siirtelijä, läheisyydestä pitävä, kylki kyljessä viihtyvä), Siity, Siityä, Siityjä, Siite, Siiteä, Sity, Sityä, Siti, Sitiä, Seedu, Sievi (leppoisa, siedettävä, ehtiväinen, ajoissa tuleva),
Siitä, Siki, Sikiä, Sikiäjä, Sietä, Sike, Sikeä, Sikenejä, Sikiö, Sikio, Siittä, Siittäjä, Siite, Siito, Siitos, Siitti, Siittiö, Sitä, Sije, Sikivö, Sikie, Sigi, Sigitada, Sikto, Sakka, Sakko, Soha (elinvoimainen, hyvin kasvava, tuuheahiuksinen, sikeäuninen, vastasyntynyt), Siivo, Siivoaja, Siivoa, Siivoton, Siivollinen, Siivokas, Sivo, Siivotoin, Siivu, Siivus, Divvo (sotkuinen, sävyisä, hyvätapainen, puhdas, epäsiisti), Sike, Sikke, Sikeä, Siki, Sikie, Seje, Sejede, Sidä, Sido (sikeäuninen, sitkeä, tuuheahiuksinen), Sikka, Sikkara, Sikku, Sikkura, Sikkä, Sikke (kiharapäinen, sykkyrässä oleva, silmien sirrittäjä, nenän nyrpistelijä), Silpo, Silpoa, Silpoja, Silwo, Silpi, Silpiä, Silpa, Silpai, Silpaisija, Silpie, Silpta, Szila, Tsilmu (paloittelija, irti päästäjä, kuorija, sivaltaja, tempoja, sieppaaja), Singo, Sinko, Sinkoi, Sinkoilija, Singa, Singah, Singahtaja, Singahtelija, Sinkauttaja, Sinka, Sinku, Sinkuo, Tsinka, Singotada, Singu (heittelijä, viskoja, tyrkkijä, penkoja, levittelijä, sätkijä), Sima, Simah, Simahtaja, Simahtelija, Simo, Sime, Simeä (väsähtäjä, uupuja, sammuja), Sinku, Sinkua, Sinkuja, Singu, Singuda (tiuskija, äksyilijä, vastaansanoja, vinkuja), Sipa, Sipai, Sipaisija, Siva, Sivaisija, Sipo, Sipoa, Sipoja (pyyhkijä, hipoja, koskettelija), Sipa, Sipe, Sipale, Sipru, Tsipru, Sipare, Tsiba, Siba, Ziba, Zibar (lyhyt, riekaleinen), Sipi, Sipis, Sipisijä, Sipa, Sipattaja, Tsivi, Sibi, Sibis, Sibiseda, Tsibi, Tsipi (kuiskuttelija, supattelija, rapistelija), Sipsu, Sipsuttaja, Sipsuttelija, Tsipsu, Siwcu (hiipijä, tepsuttaja, sipsuttaja), Siri, Siris, Sirisijä, Sirittäjä, Sirinä, Sira, Tsiri, Sirie, Sirakka, Tsira, Tsirakka, Siriseda (kimittäjä, kirkuja, sihahtelija), Siri, Siris, Siristelijä, Sirri, Siiro, Siira (silmien siristelijä, harittavat silmät omaava), Sirke, Sirkeä, Sirki, Sirkiä, Sirro, Sirko, Sirkoja, Sirkea, Sirkka, Sirkoa, Sirge, Sirgu, Sorga, Serga (pirteä, vilkas, reipas, aikaisin herääjä, öisin heräilijä), Siro, Sire, Sireda, Sira, Sirakas, Ser (hoikka, hento, sorea), Siro, Sirottaja, Sirottelija, Siroa, Sirko, Sirkoa, Sira, Strado, Sora, Stravto (pirskottelija, ripottelija, hajottaja), Siru, Siro, Sirunen, Sirpa, Sirpale, Sirpaleinen, Sora, Tsorä, Tsiri, Tsir, Csiri (pieni, hauras), Sitke, Sitkeä, Sitka, Sitkas, Sitki, Sitkiä, Sitkie, Sitked, Sitkea, Sikt, Sitko, Sitkoz, Sitkad, Sitkes, Dadga, Dadgad, Tsatko (sitkeä, sinnikäs, sikeäuninen, sisukas), Siva, Sivaltaja, Sivaltelija, Sivallus, Sive, Siveltäjä, Siveltelijä, Sivu (läimäyttelijä, pyyhältäjä, sieppaaja, sipaisija, silittäjä, viskoja), Sive, Siveä, Siveetön, Sivi, Sivis, Siivi, Sivistelijä, Siva, Sivakka, Tsive, Tsived, Sivakas, Siiva, Siivakas, Sivva, Sivvad, Suy, Siy, Suko, Sukon (sievä, solakka, lempeä, siro, koreilija, siisti), Sohi, Sohia, Sohija, Soha, Sohai, Sohaisija, Sohie, Söhi, Söhiä, Sohla, Sohlaaja, Sohk (tökkijä, sysijä, hosuja, petkuttaja), Sohi, Soha, Sohah, Sohka, Sohis, Sohiseda, Sohki, Tsuzo, Sosi (supattelija, kuiskaaja), Soila, Soilakka, Soilake, Soilu, Soilukka, Soili, Soilie, Soile (notkea, hoikka, pitkänhuiskea), Soima, Soimaaja, Soimattu, Suoimo, Soaibma, Soitle (moittija, sättijä, uhoaja), Sojo, Sojottaja, Soiko, Sujo, Sujottaja (törröttäjä, suorana makaaja, jäykkä, ojentelija), Soke, Sokea, Soe, Sokai, Sokaistunut, Sokaisija, Sokki, Sokkia, Soka, Soki, Sokia, Sokie, Sova, Soko, Soge, Soged, Seke, Sekea, Sega, Sogeneda, Sogdo, Sowki, Sokkin, Soga (huononäköinen, sotkija, häikäistyvä, rähjääntynyt), Sole, Solea, Soleva, Sola, Solakka, Solke, Solkeva, Solki, Soleikko, Solie, Solakko (pitkä, kaunis, hoikka), Soli, Solis, Solisija, Solina, Sola, Solai, Soliseda, Tsoli, Soalla (lirisyttäjä, helistelijä, äänekäs, vilistäjä, pulikoija, lörpöttelijä), Solmu, Solmi, Solmia, Solmija, Solme, Solm, Soume, Sum, Selmu, Selmi, Selma, Solm, Solme, Suolm, Suolmo, Cuolbma, Sulmo, Sulma, Csomo (solmija, yhdistäjä, kasaaja), Solu, Solua, Soluja, Solju, Soljuja, Soljua, Solah, Solahtaja, Sola, Soluo (liukuja, lipuja, ujuttaja, pujahtaja), Solva, Solvaaja, Solvaus, Solve, Soalve, Soalvi, Suolva (herjaaja, nopeasti puhuva, epäselvästi puhuva), Sonki, Sonkia, Sonkija, Sonkkia, Sonkki, Songe, Songertaja, Tsonke, Tsonki, Tsonkie, Tsongo, Tsonkta, Songi, Tsongi, Tsonge, Tsungi, Tsunge, Suogga, Sonka, Song, Coagge (penkoja, tonkija, näpertelijä, mongertaja, nuuskija, pohtija, poimija), Sonnu, Sonnustautuja, Sonnus, Sonto, Sonni, Sonda, Sondi (lämpimästi pukeutuva, varustautuja, kumartelija, vaatteiden käärijä), Sopi, Sopia, Sopija, Sopimaton, Sovi, Sove, Sovelias, Sovittelija, Sope, Sopeutuja, Soppi, Soppia, Sopu, Sopie, Sobi, Sobu, Sobimatu, Sobitada, Soappa (sovittelija, sovinnon tekijä, sopeutuvainen, eripurainen, lepyttelijä, leppyväinen), Sopo, Sopottaja, Sope, Sopertelija, Sopero, Sopera, Sopottaja, Sopso, Sopotada, Soba, Sobai, Sobi, Sopi, Sobin, Soaba, Tsopa (supattelija, kangertelija, kuiskija, rahistelija, mumisija), Sore, Sorea, Sorja, Sorjo, Sorri, Sorria, Sori, Sorie, Sora, Sorakka, Sorakko (soma, kaunis, pitkä, hoikka),
Sormi, Sormikas, Sormu, Sormus, Sormunen, Sorma, Sormaus, Sorme, Sormeilija, Sorm, Sormuz, Sermi, Sermu, Sormitseda, Suorm, Suormo, Suorbma, Suorbmas, Sur, Surk, Surks (hypistelijä, koskettelija, erikoiset sormet omaava, sormuksista pitävä), Sorta, Sortaja, Sorrettu, Sorre, Sortu, Sortua, Sortuja, Sorto, Sortoa, Sortuo, Sortta, Sordu, Sordo, Serto, Soord, Soer, Soarde (kaataja, kukistaja, alistaja, painostaja, nujertaja, käheä-ääninen), Sota, Soti, Sotilas, Sotu, Sotia, Sotija, Sotie, Seta, Seti, Setia, Soda, Sodi, Sodida, Suoda, Cudde, Soatte, Sudo, Suda, Sude, Tziude (kiroilija, sättijä, ahdistelija), Soukka, Souke, Souki, Soukis, Soukistaja, Tsoukka (kapea, kaitaluinen, piukka), Sotke, Sotkea, Sotki, Sotkia, Sotkija, Sotkuda, Sotkeutuja, Sotku, Sotkie, Sotkida, Sotkta, Setke, Setkea, Setko, Suotko, Suotku, Soatka, Sutski, Sutskini, Sutsni (survoja, tallaaja, polkija, sekoittaja, tahrija, rämpijä, ompelija), Suhi, Suhis, Suhisija, Suha, Suhauttaja, Suhina, Suhu, Tsuhi, Suhineh, Tsuha, Tshutta, Tshuttada, Suhiseda (sihisijä, supisija, kuiskija, puhisija), Suihka, Suihki, Suihkia, Suihkija, Suihku, Suihko, Suihkoa, Tsuiha, Tsuihahtada (suhisija, tiuskija, touhuaja, viskoja), Suika, Suikah, Suikahtelija, Tsuika (suutelija, sujauttaja, pujahtelija, syöksähtelijä), Suike, Suikea, Suikeva, Suika, Suikale, Suikka, Suiku, Suikula, Suikertelija, Suiki, Suikia, Tsuiku, Tsuike (hoikka, notkea, pitkä), Suila, Suilu, Suilua, Suiluja, Suile, Suilea, Tsuilo, Tsuiloa, Tsuila (liukuja, silittäjä, livahtaja, solakka, keinuja), Suimi, Suimia, Suimija, Suima, Suimie, Suimitada (ahmija, syöjä), Suippo, Suippu, Suippe, Suippea, Suipe, Tsuipa, Tsuipakka, Tsuipakko (siro, suippopäinen, hoikka), Suitsu, Suitse, Suitsea, Suitsuttaja, Suittsa, Suisu, Suits, Suitsutada, Cokce, Tjoktje, Sohce (tupruttaja, suihkuttaja, savua tuulettava, savussa viihtyvä), Suitta, Suutta, Suitto, Suittoa, Suittoja, Suittu, Suittada, Suuta, Suuda, Seito, Sito, Suite, Soaite (ehtivä, kykeneväinen, keräilijä, säästeliäs), Suiva, Suivaantuja, Suivaantunut, Suivauttaja, Suivai, Suivaisa, Tsuiva, Suivas (kyllästyjä, suuttuja, tympääntyjä), Suju, Sujua, Sujuttaja, Sujuva, Suja, Sujah, Sujahtaja, Sujahtelija, Sujauttaja, Sujuo, Soggja (periksi antaja, liukuja, onnistuja, pujahtelija), Suke, Sukeltelija, Sukke, Tsuke, Tsukke, Tsukla, Tsukle, Sukeldada (sukeltelija, pulahtelija, kylpijä, vedessä viihtyvä), Sukke, Sukkela, Sukki (kummallinen, vikkelä, nopea, vilkas, viekas), Sulke, Sulkea, Sulki, Sulkia, Sulkija, Sulje, Sulkie, Sulku, Sulge, Sulgeda, Sulgu, Sulg, Sulu, Solgo (kansien ja ovien sulkija, silmien ummistaja, nuhainen, hengenahdistuksesta kärsivä), Sullo, Sulloa, Sulloja, Sulloutuja (ahtaja, tunkija, polkija, survoja), Sulo, Suloi, Suloinen, Sulous, Suloine, Suli, Sulni, Sulnis, Sulune, Sulu, Sulukas (mukava, herttainen, kultainen, viehkeä), Sumu, Sume, Sumea, Sumentunut, Sumuttaja, Sumi, Sumie, Sumettada, Sumeg, Sumo, Summu, Sumbu, Sobmo, Suv, Summe, Su (alakuloinen, sateesta pitävä, sumusta pitävä), Suoda, Suoja, Suoma, Suopa, Suotu, Suitui, Suotuisa, Suotuinen, Suopu, Suopua, Suope, Suopea, Suosi, Suosia, Suosija, Suostu, Suostuja, Suuva, Su, Sovi, Sovia, Soovi, Soovida, Suovva, Sini, Sone (suopea, sallivainen, hyväntahtoinen, toivottu, kiintyvä, myötämielinen), Suolta, Suoltaja, Suoltu, Suolto, Cuolde, Tselti, Tseltini, Tseltni (purkaja, lappaja, sotkija, talloja, putoilija, kiskoja, sirottelija, riisuja, lajittelija), Suosi, Suosia, Suosija, Suosittu, Suosittelija, Suosio, Suosikki, Sovi, Sovia, Soovi, Soovida (toivoja, toivottu, toivottaja), Suostu, Suostua, Suostuja, Suostuttelija, Suostuvainen, Suostuo, Suossu, Soostu, Soostuda, Suosto (myöntyväinen, leppyjä, uupuja, voimistuva), Supi, Supis, Supisija, Supa, Supattaja, Supattelija, Supina, Supe, Tsupe, Supu, Suputada (kuiskailija, supattaja), Suppe, Suppea, Supa, Supakka, Supu, Supi, Supis, Supistaja, Supe, Suppi, Suppie, Suppu, Coppe, Suppa, Tjuhppa, Supeg, Sopi, Sopid, Szupo (kapea, siro, laiha), Suri, Suris, Surisija, Surina, Sura, Surah, Surahtelija, Tsuri, Sure, Suriseda, Tsurro (viuhahtelija, torkahtelija, hyrisijä, virtsaaja), Survo, Survoa, Survoja, Survi, Survoi, Surva, Survos, Survia, Surviainen, Survu, Surda, Suru, Surve, Surro, Sore, Sure, Szur (jauhaja, hienontaja, painaja, tunkija, tanssija, likistelijä, rusentelija), Sutja, Sutjakka, Sutjake, Sotja, Sotjakka (pitkä, notkea, hoikka, näppärä, veltto, suupaltti), Suukko, Suuko, Suukottelija, Suukku, Suukki, Suukka, Sukko, Sukkoi, Sukku, Tsukka, Tsuk, Tsukta, Tsuko, Tsiuku, Cuwke, Csok, Csoko (suukottelija, suukoista pitävä, puhelias, maiskuttaja), Sykki, Sykkiä, Sykkijä, Sykkä, Sykä, Sykäh, Sykähtelijä, Sykähdyttäjä, Syke, Syky, Sykyttäjä, Sykkie (nopean tai vahvan sydämen sykkeen omaava, säpsähtelijä, torkahtelija, säikyttelijä), Sykky, Sykkyrä, Sykkyräinen, Syke, Sykerö, Sykertäjä, Sykkä, Sykka, Sykke (takkuinen, palmikoitu, hiuskierteen omaava), Sylkä, Sylkäh, Sylkähtäjä, Tsylkä, Tsylku (sykähtelijä, vavahtelija, pökkääjä, puskija, hieroja, koskettelija, säpsähtelijä, tyrkkijä),
Sysä, Sysääjä, Sysi, Sysiä, Sysijä, Sysäi, Sysäisijä, Sysy, Syssy, Syssiä, Sysa, Susa, Suska, Susku, Sisko, Sysko, Syskä, Saska, Saske, Soskä, Suskä, Syskä (lykkijä, tuuppija, tönijä, hieroja, hyppelijä, sulloja), Syte, Syteä, Syve, Syven, Sytö, Sytöä, Sytty, Syttyä, Syti, Sytie, Sytilys, Sydi, Sydä, Sytta, Sutta, Suddi, Syddi (rivakka, hakkaaja, tökkijä, tönijä, levoton, tuppautuja, käsiä taskussa pitävä), Syy, Syyttä, Syyttäjä, Syyte, Syytetty, Syylli, Syyllinen, Syyllistäjä, Syytön, Sy, Su, Sytöin, Syytte, Syytteä, Syydi, Suudi, Si, Sili, Sitlo, Sugja (viaton, syyllinen, syytetty, syyttäjä, aiheuttaja, alkuunpanija), Syyhy, Syyhyä, Syyhyävä, Syyhyttäjä, Syhy, Syyhe, Syhky, Syhkyä, Syyhyö, Suuhmine, Suuhmi, Suhi, Suhitada, Seuvo, Siuvo, Suuvo, Seuvlo, Siuvlo, Suga, Suge (helposti kutiava, kyhnyttäjä, raaputtaja, hankaaja), Syöstä, Syöstäjä, Syösty, Syöksy, Syöksyjä, Syöksähtelijä, Syöstävä, Syöksi, Söösta, Zeök, Ciekca (sysääjä, työntäjä, heittäjä, tanssija, hyppijä, potkija), Syöttä, Syöttäjä, Syöte, Syötetty, Söttä, Syötte, Tsyöttö, Söttä, Söt, Syttä, Sööta, Sööt, Sööda, Sieto, Siet (ruokkija, ruokittu, voideltu, rasvattu), Säde, Säte, Sätei, Säteilijä, Sädeh, Sädehtijä, Säti, Sätiä, Sädeg, Säe, Säeh, Sädendada, Sädgo, Sädgoz, Sädä, Säen, Säkenen, Säkene, Säkenöijä, Säkenöivä, Säes, Säestäjä, Säistä, Säje, Säjeh, Säjehtijä, Säke, Säkke, Säve, Säveh, Sejme, Sem, Seme, Seji, Sejim, Seje, Säja, Sija, Sijam (sädehtivä, tulen iskijä, tulesta pitävä, moittija, säksättäjä, loistava, tulen kaltainen), Säe, Säes, Säestäjä, Säistä, Säistäjä (toistaja, myötäilijä), Säe, Säke, Säkeä, Säkö, Ciekka, Saekko (kätkijä, salailija, hautaaja, peittelijä), Sähi, Sähis, Sähisijä, Sähä, Sähäkkä, Sähinä, Tsähi, Sähiseda (sihisijä, sähisijä, kähisijä), Sählä, Sählääjä, Sähe, Säheltäjä, Sähly (sotkija, toisten asioihin sekaantuja, suulas, hutiloija), Säihky, Säihkyä, Säihkyjä, Säihkyväinen, Säihkyvä, Caska, Caeska, Caeskad (säkenöivät silmät omaava, hehkuva, loistava, lumenvalkoisen ihon omaava), Säikky, Säikkyä, Säikkyjä, Säiky, Säikyttelijä, Säikkä, Säikäh, Säikähtäjä, Säikähtelijä, Säikä, Säikkyö, Säikähys, Seike, Säikke, Säikkeä (hätkähtelijä, säpsähtelijä, pelokas, vauhko, läimäyttelijä, vihlonnasta kärsivä), Säili, Säilida, Saeilo, Säily, Säilyttäjä, Säilyä, Säilö, Säilöä, Säilöjä (tallettaja, piilottaja, joutilas), Säjä, Säjäh, Säjähtäjä, Säijä, Säike, Säikeä, Säikä, Tsäigä, Tsäige (säikähtäjä, vihlonnasta kärsivä, heittäytyjä, häikäistyvä, sädehtivät silmät omaava, mäiskijä, itkuun parahtaja), Säksä, Säksättäjä, Säkse, Säkseä (sammaltaen puhuva, epäselvästi puhuva, pehmeästi liikkuva), Säkä, Säkättäjä, Tsäka, Tsäku, Tsäkutaja, Säki, Säkinä, Sägi, Sägin (epäselvästi puhuva, pälättäjä, kiistelijä), Säly, Sälä (sotkija, penkoja), Säly, Sälyttäjä, Säle, Säli, Sälto, Selni, Seltni, Tä, Töl, Tal, Jel, Lel, Elli, Ti, Tiiem, Si (lastaaja, kantaja, pinoaja, kiipeäjä, nousija, istuutuja), Sännä, Säntä, Säntäi, Säntäilijä, Sänni, Säni (ryntäilijä, tallaaja, polkija, sipsuttaja), Säpi, Säpiä, Säpis, Säpisijä, Säpinä (sätkijä, touhukas, kuiskailija, mumisija, kahinoitsija, potkija), Säpsä, Säpsäh, Säpsähtelijä (säikähtelijä, hätkähtelijä, vavahtelija), Säri, Säris, Särisijä, Särä, Tsäri, Säräh, Säräi, Säriseda (tärisijä, vapisija, värähtelijä, kihisijä), Sätki, Sätkiä, Sätkijä, Sätky, Sätkyttelijä, Sätkä, Sätkättäjä, Sätke (jalkojen heiluttelija, potkija, hutkija, kolotuksesta kärsivä), Sätti, Sättiä, Sättijä, Sätä, Sättä, Sättääjä, Säti, Sädä, Sätiä, Sätinä, Sädi, Sädis, Sädistada, Sädin (moittija, kiivaasti puhuva, hosuja, sirkuttaja, touhukas), Säve, Sävel, Säveli, Säveltäjä, Sävy, Sävyi, Sävyisä, Sävyinen, Sävykäs, Säveä (päähänpistoja saava, kujeilija, meluaja, maltillinen, oikukas, mukava), Sävä, Säväh, Sävähtäjä, Sävähtelijä, Säväyttäjä, Säväys, Tsävä, Saba, Sabai (säpsähtelijä, säikky, läimäyttelijä, kahistelija), Säyse, Säyseä, Säysi, Säysiä, Säysevä, Säise, Säisevä (levollinen, maltillinen, kestävä, vahva), Sääli, Seäli, Siäli, Sääliä, Säälijä (keräilijä, kokooja, varustautuja, sonnustautuja, neuvoja, puhuja), Säälli, Säällinen, Sääli, Sääline (kunnollinen, asiallinen), Sääntö, Säännö, Säännös, Säännöstelijä, Sääntä, Säännöllinen, Seäntö, Siäntö (määräilijä, järjestyksestä pitävä, sääntöjen noudattaja), Säästä, Säästäjä, Säästäväinen, Säästy, Säästö, Seästö, Siästö, Sästö, Seäste, Seässy, Seästä, Siästä, Siästädä, Säästa, Saeste, Sesti (tallettaja, säilyttäjä, kokooja, vitkastelija, asioiden lykkääjä), Säätä, Seätä, Siätä, Säätäjä, Säädö, Seädö, Siädö, Säädös, Säätö, Seätö, Siätö, Sääti, Säätiö, Seäte, Seäteä, Siättä, Säta, Säda, Sädatada, Sättu, Säto, Seada, Seade, Seadu, Seadus, Sädo, Sädzi, Sädlo, Saette (hyvähermoinen, kestävä, sallivainen, sijaaja, pukeutuja, järjestelijä, kohtelias, kaunis), Söhlä, Söhlääjä, Söhlö (hosuja, sotkija, hätäinen, roiskija, jaarittelija, likainen, höpöttäjä),
Taantu, Taantuja, Taantua, Taantumus, Toantu, Toantuo, Tuantu, Taandu, Taanduda (tyyni, tasainen, rauhoittuja, perääntyjä, pakenija), Taape, Toape, Tuape, Taapertaja, Taapa, Toapa, Tuapa, Taapu, Taaputtaja, Taapero, Toapu, Toaputtaja, Toapo, Tuapu, Tuapo (horjahtelija, hoipertelija, jalat levällään kävelevä), Tahtoa, Tahto, Tahtoja, Tahta, Tahdo, Tahdoton, Tahtoinen, Tahtu, Tahtuo, Tahtoda, Tahtoi, Tahti, Todo, Duosto, Datto, Tasta, Tasto (vaativainen, pyytäjä, haluaja, toivoja, vastaan panija, tavoittelija, koppaaja), Taiste, Taistelija, Taisto, Taistelmus, Taistelo, Daista, Taki, Takis, Takistelija, Takistaja, Taiska, Taisku (väittelijä, ponnistelija, kilpailija, mellastaja, painija), Taita, Taitaja, Taite, Taitava, Taitu, Taito, Taide, Taiteellinen, Taitei, Taiteilija, Taitoa, Tait, Taid, Taiu, Taidsa, Taidav, Taida, Taj, Taje, Taip, Taibu, Taiba, Taipa, Daide, Daido, Daidu, Daidulas (ymmärtäjä, aistikas, osaava, älykäs, oivaltaja, tietäjä, viisas), Taitta, Taittaja, Taite, Taittu, Taittua, Taito, Taitos, Taitu, Taidu, Taitto, Taittoa, Taittuo, Taituda (taivuttaja, murtaja, taivaltaja, iskijä, lakkaamatta puhuva, maahan vaipuva), Taju, Tajui, Tajuton, Tajuaja, Tajua, Tajunta, Tajuda, Taio, Daggjo, Daggja, Taajo, Taajoa (sopeutuva, mukautuva, hyvät aistit omaava, tunteellinen, hulluttelija, telmijä, peuhaaja, sekopäinen), Take, Takertuja, Takertaja, Takertelija, Takerdada, Tayra, Taxo (juuttuja, tarrautuja, penkoja, sotkija, kaivautuja, puristaja, ripustaja), Taki, Takis, Takistuja, Takistaja, Takki, Takkia, Takkija, Takistada, Takste, Takeltelija, Take, Taka, Takla, Takke, Takka (tarttuja, likistelijä, kaulailija, vastustelija, kompastuja, änkyttäjä, liukastelija), Takku, Takkui, Takkuinen, Takkuuntuja, Taki, Takke, Tak, Takud, Takk, Taku (takkutukkainen), Tako, Takoa, Takoja, Tae, Tao, Taos, Takko, Takkoa, Taku, Takuo, Tago, Tagoda, Tagu, Tauta, Tautada, Taggo, Dakko (hakkaaja, nakuttelija, mukiloija, koputtelija), Talla, Tallaaja, Tallo, Talloa, Talloja, Tala (polkija, astuja, kulkija, sotkija), Talle, Tallero, Talleroinen, Talleroine, Talleroija (tepastelija, lyhyt, pallero, tepsuttaja), Tallu, Tallustelija, Tallus, Tallukas, Tallukka, Talla, Tallo (sukissa kuljeskelija, hitaasti kävelevä), Talttu, Talttua, Talttuja, Taltuttaja, Taltu, Taltua, Taltta, Tallu, Taldu, Taltutada, Taltsa, Taltsas, Taltsu (nopeasti tyyntyvä, muutoksiin sopeutuva, kesyttäjä, lannistaja, rauhallinen), Talu, Taluttaja, Talutettu, Tala, Taala, Taluo, Talutada, Talla (kädestä pitävä, hihnasta pitävä, perässä seuraaja, raahaaja, taluttaja, vaatteiden sovittelija, perän pitäjä), Tana, Tanakka, Tanke, Tankero, Tankea, Tanki, Tankis, Tankistuja, Tane, Taneli, Tanea, Tanakko, Dankto, Dankti, Tango, Tanka, Tame, Tamea (vankka, voimakas, rauhallinen, helposti kangistuva, jäntevä, luja, suoraryhtinen), Tanka, Tankuttaja, Tanku, Tankko, Tankkoa, Tankka, Tankkaaja (takeltelija, jankuttaja, hitaasti puhuva), Tapu, Taputtaja, Taputtelija, Taputus, Tapui, Täpu, Täputada (tömistelijä, polkija, taputtaja, tepsuttaja), Tarje, Tarja, Tarke, Tarkenija, Tarkentuja, Tarre, Targe, Targeneda, Darja, Tarkne, Turke (pärjääjä, uskaltaja, kylmää kestävä, kuumaa kestävä, häpeilemätön, rohkea), Tarka, Tarkka, Tarkkaavainen, Tarkoi, Tarkoittaja, Tarkoitus, Tarkkailija, Tarko, Tarkis, Tarkistaja, Tarki, Tarkentaja, Tarke, Tark, Tarkku, Tarkkainen, Tarkkaine, Targu, Targutada, Tarkus, Tarku, Darke, Tarkea, Tarkie (herkkä, valpas, nopea, vikkelä, säästäväinen, tarkka, vakaakätinen, täsmällinen, varovainen, älykäs, halukas, kärkäs), Tarmo, Tarma, Tarmu, Tärmä, Tarmokas, Tarm, Darbmo, Darbme, Tero, Teron, Täro, Tärom, Taro, Tarom, Tere, Terem (sisukas, jäntevä, kyvykäs, kestävä, luja, esiintyjä, esiin haluava), Tarra, Tarraaja, Tarttu, Tarttua, Tarttuja, Tartuttaja, Tarttuo, Tarto, Tartu, Tartta, Tardu, Tarduda, Tartta, Tart (takertuja, juuttuja, asioihin sekaantuja, toimeen tarttuja, tottuvainen, kiinni pitäjä), Tasa, Taso, Tasoi, Tasainen, Tasoittaja, Tasaantunut, Tasi, Tasia, Tasinko, Tassa, Tassain, Tasso, Tasaine, Taza, Tazo, Tazoi, Tazoitada, Taze, Tase, Tasei, Taseine, Tasanduda, Tas, Dase, Dassa, Dassai (tasan jakaja, tyynnyttelijä, taltuttaja, tasainen, rauhallinen, hiljainen, leppeä, toinen lapsi), Tauo, Tauottaja, Tauko, Tauke, Taukea, Tauvve, Tauki, Tauski, Taukei, Tauge, Duowgo, Dugdi, Dugdini (lopettaja, pysähtelijä, säyseä, hiljainen, raukea, rinnasta vieroitettu, ujo), Teiska, Teisku, Teiskua, Teiskuja, Teisko, Teiskoa (temmeltäjä, peuhaaja, meluaja), Telmi, Telmiä, Telmijä, Telmä, Telma, Tölmi, Tölmiä, Tölmijä, Tölmä, Telme, Temme, Temmeltäjä, Taelma (mellastaja, tuuppija, ponnistelija), Temu, Teemu, Temua, Temuaja, Temi, Temis, Temistelijä, Teme (tömistelijä, mekastaja, ärhentelijä, rehkijä, peuhaaja), Tenä, Tena, Teni, Teniä, Deni, Tenikko, Tenimys, Tenkkä, Tenkke, Tene, Tenes, Tenida, Täni, Tänitada, Tänni (vastustelija, kiistäjä, äksy, voivottelija, raahaaja, vastaan panija, toiseen suuntaan pyrkivä, itsepäinen),
Tepa, Tepas, Tepastelija, Teppa, Tepo, Teppo, Tepsu, Tepsuttaja, Tepsuttelija (vikkelä, kevyesti asteleva, polkija), Tepsi, Tepsiä, Tepsie (voimakas, nopea, yritteliäs), Terha, Terhakka, Terhe, Terhentelijä, Tere, Terhi, Terhie, Teri, Teriä (reipas, virkeä, rehentelijä, mahtailija, intoilija, aikaisin seisomaan oppiva, tarrautuja, kiinni pitäjä), Teuha, Teuhaaja, Teuho, Daefha (telmijä, mellastaja, takoja, hyppijä), Teuto, Teutoa, Teutoja, Teuta, Teuda, Teula, Teura, Teuva, Teuvo, Teudo, Teutu, Teutua, Diewdo, Teuro, Teuroa (telmijä, rimpuilija, meluaja, riuhtoja), Tietä, Tietäjä, Tieto, Tiedo, Tiedoton, Tiete, Tiedu, Tiedus, Tiedustelija, Tiedottaja, Titä, Titäjä, Teto, Teusse, Tieteä, Tiiju, Tiijus, Tiettä, Tiedä, Tiedäi, Tiedustada, Teta, Teda, Tedai, Tedustada, Tedu, Tedus, Tätä, Tätäjä, Täto, Teada, Teatada, Teata, Teadu, Teadus, Teadlane, Tieda, Tiedaji, Tieut, Diette, Dietto, Dieda, Teeline, Teeli, Tuj (kyselijä, arvaaja, tuntija, huomaaja, ennustaja, ilmoittaja, opastaja, kulkija), Tihi, Tihinen, Tihis, Tihisijä, Tiha, Tihah, Tihahtelija, Tihauttaja, Tihu, Tihuttaja, Tihva, Tihutada (kihisijä, itkijä, kyynelehtijä, tirauttelija), Tihku, Tihkua, Tihkuja, Tsihko, Tsihkoa, Tsihku, Tsihka, Tsihkta, Tihkuda (sihisijä, tirskuja, pärskijä, nyyhkijä, voihkija, niiskuttaja), Tihma, Tihmo, Tihmoi, Tihmu, Tihmoa, Tihmoja, Tsihma, Tsihme, Tihmakas (hikinen, pöpperöinen, itkua tihrustava), Tihu, Tiho, Tihulainen, Tiholainen, Tihoi, Tihi, Tihainen, Tihaine, Tihikkein, Tihulane (kiusanhenki, ilkiö, kepposten tekijä), Tiira, Tiirai, Tiirailija, Tiiro, Tsiiro, Tihru, Tihruinen, Tihrus, Tihrustaja (urkkija, kurkistelija, tirkistelijä, tihrustelija, viirusilmäinen, pienisilmäinen), Tika, Tikahtuja, Tikah, Tikahtuda, Tikku, Tikkuda, Tiku, Tike, Dakke, Tekka, Tekkad, Tekke, Tekked (läkähtyjä, pakahtuja, hiiskuja, nukahtelija, tuppautuja, helposti uupuva, rinnan ahdistuksesta kärsivä), Tiki, Tikittäjä, Tiku, Tike, Tiketada, Tikka, Tika, Tikutada (nakuttaja, muksija, hakkaaja, piipittäjä), Tiku, Tikura, Tika, Tike, Tikeä, Tiki, Tikiä, Tige, Tigedus, Tigu, Tig, Tigi, Tigid (kiukkuinen, ilkimys), Tilkka, Tilkko, Tilkkoa, Tilkkoja, Tilkkanen, Tilka, Tilkku, Tilkkua, Tilkkuo, Tilk, Tilkkuda, Tuukta, Tilkta, Tuuka, Tuukka, Tuukai, Tilke, Tilkei, Tsilk, Tilkuda, Tilku, Tilgu, Tilgutada, Tsilgu, Tilko (loppasuu, maidon valuttaja, pusertelija, kaatelija, tiputtelija), Tilli, Tillittäjä, Tillinen, Tilline, Tillitada, Tili, Tiliseda, Tillikka (soivista korvista kärsivä, kilinästä pitävä, helinästä pitävä, itkijä, pillittäjä), Tilsa, Tilsi, Tilsiä, Tilsijä (survoja, polkija, tallaaja), Tipla, Tiplu, Tipli, Tiplikäs, Tiplukkainen, Tiplainen, Tiplaine, Tiplikene (täplikäs, luomikas), Tipsu, Tipsuttaja, Tipsuttelija, Tipsa, Tipsada (sipsuttaja, tepsuttaja), Tiri, Tiris, Tiristelijä, Tira, Tirauttaja, Tirauttelija, Tirinä, Tirah, Tirri, Tirrinen, Tirrine, Tirize, Tiriseda (marisija, kitisijä, lirauttelija, inahtelija), Tirki, Tirkis, Tirkistelijä, Tirka, Tirkki (kurkistelija, tuijottaja, tarkasti katsova), Tirsa, Tirso, Nirsa, Nirz (isonenäinen, nokosten ottaja), Tirsku, Tirskua, Tirskuja, Tirska, Tirskah, Tirskahtelija, Tirsko, Tirskoa, Tsirsko, Tsirsku, Tsirska, Tsirku, Tsirskutada, Tirsu, Tirsua, Tirsi, Tirss (kihertelijä, pärskyjä, tirskuja), Tiukku, Tiukkua, Tiukkuja, Tiuku, Tiukko, Tiukkoa, Tsiuku, Tsiugu (pirskottaja, tippuja, vuotavanenäinen), Tiukku, Tiukkua, Tiukkuja, Tiuku, Tiukuttaja, Tsiukka, Tsiukko, Tsiukta, Tsukta, Tiukuda, Tsiuku, Tiuksu, Siuksu (piipittäjä, sirkuttaja), Tiuski, Tiuskia, Tiuskija, Tiuska, Tiusku, Tiuskua, Tsiusko, Diwsko (tiuskija, kitisijä, äyskijä), Tohe, Tohelo, Tohero, Toheloija, Tohi (saamaton, hutilus, sohija), Tohi, Tohis, Tohisija, Toha, Tohah, Tohahtelija, Toho, Tohottaja, Tohu, Tohina, Tohakka, Tsoha, Tsohai, Tohutada, Tohus, Tohtus (tuhisija, touhuaja, suuttuja, puhisija, uhoaja, viskoja, yllyttäjä), Tohke, Tohkei, Tohka, Tohko, Tohje, Tohkea, Toe, Toke, Tokea, Tohki, Tohe, Toha, Tohkia, Tohk, Tohkne, Tohkneda, Tohjo (touhukas, innokas, touhottaja, rikkoja), Tohlo, Tolho, Tölhö, Sohlo, Töhlö, Tohl, Tohlu, Tohla, Tohlus (isonenäinen, tohelo, tumpelo, kömpelö), Tohme, Tohmero, Tohmeroinen, Tohma, Tohmu, Tohmakas, Tohm (neuvoton, hillitön, pöpperöinen, viluinen, pöhkö), Toiko, Toikottaja, Toikka, Toikkaroitsija, Toikko, Toikkoinen, Tsoiko, Toiga, Toigas, Toika (käsien ojentelija, jalkojen ojentelija, meneväinen, kuljeksija, hoippuja, pötköttäjä), Toila, Toilailija, Toilai (maleksija, pällistelijä, harkitsematon, tyhmyyksiä tekevä), Toimi, Toime, Toimelias, Toimia, Toimija, Toimittaja, Toimie, Toimetada, Toim, Tuomo, Tuoimo, Doaibma, Doaima, Toj, Toje (askartelija, toimelias, neuvoja, selittäjä, puuhailija, kyselijä), Tointu, Tointua, Tointuja, Tointa, Tointuo, Toinu, Toini, Tointo (toipuja, elpyjä, selviäjä, parantunut), Toipu, Toipua, Toipuja, Toipunut, Toivu, Toipi, Toipilas, Toipuo, Toibdu, Toibu, Toibuda, Toibutada, Doaiba (tervehtyjä, voimistuja, selviäjä), Toito, Toitottaja, Toita, Toit (kovaääninen, julistaja, kailottaja, huutelija),
Toitta, Toittu, Toittua, Toittuja, Toita, Toit, Toidu, Tuoito (tointuja, ravittu, hyvin syövä, kekseliäs, oivaltaja), Toivo, Toivoa, Toivoja, Toivottaja, Toive, Toivomus, Toivottu, Toiveikas, Toivoton, Toivi, Toivio, Toivu, Toivuo, Toiveh, Toivottada, Toivotuz, Toota, Teito, Teitoks, Doaivo, Tojve, Tojvet, Toyes, Toives, Doywo (haluttu, luvattu, odotettu, ennustettu, suotu), Tojo, Tojottaja, Toja, Tojai, Tsojo (kankea, pitkä, hoikka), Toka, Tokka, Tokki, Tokkia, Tokkija, Toki, Tokia, Toko, Tokoa, Tokai, Tokaisija, Tokku, Tokkua, Toku, Tsoka, Tsokki, Tsokkie, Tsokko, Tekku, Tekkua, Teku, Togi, Togida, Tsokka, Tsokkad, Coakke (tökkijä, sohija, näykkijä, kiskoja, nykijä, ontuva), Toke, Tokertelija, Tokeltelija, Tokero, Tokerdada, Tokku, Tokkura, Tokkurainen (tuhertelija, kömpelö, sopertelija, tokkurainen, pyörtyilijä), Toksa, Toksauttaja, Toksauttelija, Tokso, Toksoa, Toksah (läimäyttelijä, tokaisija, töksäyttelijä, kolistelija, tupsahtaja, ilmestyjä), Toljo, Toljottaja, Tolja, Toljai, Toljailija, Toljake, Toljana, Toli, Tolittaja (tuijottaja, selittäjä, tolvana), Toma, Tomauttaja, Tomauttelija, Tomahuttaja, Tomi, Tommi, Tome, Tomegoittada (tömistelijä, jyskyttäjä, pyrähtelijä), Tome, Tomera, Toma, Tomakka, Tomea, Doabma, Doabme (tarmokas, topakka, puuhakas, rohkea, nopea, reipas), Tonki, Tonkia, Tonkija, Tonkie, Tonkta, Tongu, Tonguda, Tingo, Tungo, Tönki, Tönkiä, Tönkijä, Tönkie, Tönge, Töngerdada, Tsonkta, Tsongi, Tunki (kaivelija, möyrijä, ontuva, vaivalloisesti kävelevä), Torju, Torjua, Torjuja, Torjuttu, Torjuda, Doarjo, Ture, Turem, Turo, Turom (estelijä, omapäinen, kieltäytyjä, tukija, taistelija), Torkku, Torkkua, Torkkuja, Torku, Torka, Torkah, Torkahtelija, Torkkuo, Doarge (nuokkuja, pöpperöinen, heiluja, vapisija), Toro, Tori, Toru, Torro, Torri, Torottaja (pystyyn nousija, seisoskelija, jököttäjä, hölmö), Touhu, Touhua, Touhuaja, Touha, Touhi, Touhia, Touho, Touhottaja, Touhukas, Touhuilija (innokas, puuhailija, hössöttäjä, häärijä), Touka, Toukki, Toukkia, Teuka, Touga, Tevk, Teuk (näykkijä, tökkijä, sohija, tyrkkijä, ryntäilijä), Toukka, Touke, Toukelo, Touk, Teukka, Tougu, Doawke (tyly, kömpelö, hidas), Touva, Tova (ryntäilijä, tarrautuja), Tuhe, Tuhertelija, Tuhertaja, Tuherrus (kömpelö, hidas, itkeskelijä, töhertelijä, polkija), Tuhi, Tuhis, Tuhisija, Tuha, Tuhahtelija, Tuhina, Tuhah, Tuhe, Tuhiseda, Tuhin (puhisija, suhisija, innokas, kiihkeä), Tuhnu, Tuhna, Tuhnuttaja, Tuhnauttelija, Tuhni, Tuhnia, Tuhnie, Tuhnida (piereskelijä, penkoja, tonkija, nyhjääjä), Tuho, Tuhoa, Tuhoaja, Tuhoi, Tuhoisa, Tuhoton, Tuhoinen, Tuholainen, Tuhoine, Tohu, Tohutu (suunnaton, suuri, heiveröinen, pieni, tuhlaaja, turmelija), Tuhria, Tuhri, Tuhrija, Tuhra, Tuhru, Tuhrui, Tuhruinen, Tuhrie, Tuhrada (töhrijä, tuhertelija, tonkija, pöyhijä, likainen), Tuijo, Tuijottaja, Tuijottelija, Tuiju, Tuija, Tuja, Tujadodazhe (töllöttäjä, möllöttäjä, toljottaja), Tuika, Tuikai, Tuikaisija, Tuikki, Tuikkia, Tuikkija, Tuikku, Tuiga, Tuigada, Tuike, Tuige (tökkijä, viskoja, heittelijä, paiskoja, kolistelija), Tuike, Tuikea, Tuiki (äkäinen, ankara), Tuikki, Tuikkia, Tuikkija, Tuika, Tuikka, Tuikah, Tuikahtelija, Tuikuttaja, Tuiku, Tuike, Tuikku, Tuikko, Tuikkoi, Tuikkoa, Tuiga, Tuige (vahvan sykkeen omaava, tuikkivasilmäinen), Tuima, Tuime, Tuimi, Tuimis, Tuimistunut, Tuimeh, Tuimehtuda, Tuim, Tuimastada, Tuimas, Tuimo, Toime (kiivas, raju, puutuva, alakuloinen, veltto), Tuiski, Tuiskia, Tuiskija, Tuiska, Tuiskahtelija, Tuisa, Tuiske, Tuisku, Tuisko, Tuiskoa, Tuiskah, Tuizge, Tuiskur (tiuskija, viskoja, paiskoja, kupsahtelija, kiivas, tulinen, pärskijä, äkeä), Tuittu, Tuittui, Tuittuinen, Tuittuilija, Tuitti, Tuitte, Tuitikas, Tuiti (äkkipikainen, äksy, oikukas, kiivas, kiukuttelija), Tuive, Tuiverrus, Tuivertelija (raastaja, riepottaja), Tuja, Tujakka, Tujakas, Tuju, Tujah, Tujahtaja, Tujaus, Tuji, Tujahtada, Tujo, Tojokas, Tujukas, Tujutseda (äkkipikainen, kiivas, vahva, oikukas, puhisija, tärisijä), Tuka, Tukahtuja, Tuke, Tukeh, Tukehtuja, Tukah, Tukes (läkähtyjä, pakahtuja, hengitysvaikeuksista kärsivä), Tuka, Tukala, Tuke, Tukela (hankala, surullinen, ahdistunut), Tuki, Tuke, Tukea, Tukia, Tukija, Tukeva, Tukke, Tukkeva, Tukie, Tugi, Tuge, Tukev, Toe, Toetada, Tugev, Tig, Tug, Tikto, Tukto, Tiggo, Tuggo, Tokte, Tokki (vahva, vanttera, nojailija, tomerasti seisova), Tukka, Tuki, Tukis, Tukistelija, Tukistaja, Tuku, Tukus, Tuk, Tuka, Tukad, Tukke, Tukk, Tukistada, Tokke, Tokk, Dukke (tukistaja, tupsutukkainen, töyhtötukkainen), Tukki, Tukkia, Tukkija, Tukke, Tuke, Tukko, Tukkoi, Tukkoinen, Tuko, Tuka, Tukkie, Tukkida (sulkija, sulloja, tyrkyttäjä, tuputtaja, tunkija), Tukko, Tukku, Tuku, Tuk, Tuki, Tokka, Dukka, Tukka (kasaaja, kokoaja, niputtaja, tuuheahiuksinen, karvainen), Tumma, Tummu, Tummua, Tummuja, Tumme, Tummunut, Tummea, Tum, Tom, Tommu, Tume, Tumea, Tumeh, Tumehtaja, Tumi, Tumie, Tuma, Tumakka, Tumakko, Tumeneda, Tommi, Tommu (tummahiuksinen, ruskeahiuksinen, tumman ihonvärin omaava, apea, vakava, surumielinen),
Tunke, Tunkea, Tunki, Tunkija, Tunkia, Tunkeutuja, Tunkeilija, Tunge, Tungo, Tungos, Tunko, Tunku, Tunkie, Tunkta, Tungi, Tungida, Tung, Cogga, Cunke, Tongo (tunkija, tyrkkijä, työntäjä, pujahtelija, sujauttaja), Tunnu, Tunnus, Tunnustelija, Tundus, Tunnustus, Tundustada, Tundu (myöntelijä, tunnustelija, tunnustellen tutustuva), Tunto, Tunno, Tunnoton, Tunnollinen, Tunnotoin, Tundo, Tundoz, Tund, Tunnu, Dowdo (tarkka, valpas, hyvät aistit omaava, lapsi joka hahmottaa ympärillä olevaa maailmaa), Tuohtu, Tuohtunut, Tuohdu, Tuohduttaja, Tohdu, Tuoho, Tuohoa (kiivastuja, kiihtyjä, innostuja), Tuoksu, Tuoksua, Tuoksuja, Tuoksa, Tuoksahtaja, Tuoksi, Tuoksia, Tuoksina, Tooks (hyvälle tuoksuva, tupsahtelija, yllättäen tulija, huiskija, pöyhijä, touhukas, nujakoitsija), Tupe, Tupehtuja, Tuppo, Tuppu, Tuppura, Tupeh, Tupehtuda, Doppa (läkähtyjä, tukehtuja, ummetuksesta kärsivä), Tupe, Tupertuja, Tupra, Tuprakka (kaatuilija, pyörtyilijä, lyyhistyjä, suutahtaja, pöpperöinen), Tupru, Tuprua, Tupruaja, Tupruttaja, Tupruttelija, Tupra, Tuprauttelija, Tupe, Tupero, Tuppu, Tupu, Tuppura, Tuprakka, Tupera, Tubra, Tubrak, Tope, Toperu, Toppa, Toppar (sekoittaja, hämmentäjä, tarttuja, takertuja), Tupsa, Tupsah, Tupsahtelija, Tupsahtaja, Tupsi, Tupsia, Tupsija, Tupso, Tupsoa, Tupsu, Tups (kaatuilija, suutahtaja, huiskija, käppäilijä, muksija), Tura, Turaaja, Turo, Turoa, Turi, Turia, Tursi, Tursia, Tursija (parsija, tuhertaja), Turha, Turhautuja, Turhautunut, Turhuus, Turhu (hölmö, helposti turhautuva), Turi, Turisija, Turina, Turis, Turra, Ture, Turisa, Tura, Turas, Turastada, Tora, Toram, Toro (höpisijä, niistäjä, nurisija, kolistelija, tärisijä, aivastelija, turisija), Turpe, Turpea, Turvo, Turpo, Turpoaja, Turpoa, Turpu, Turpua, Turvonnut, Turpi, Turpia, Turpie, Turbe, Turbed, Turbo, Turboittada, Turbta, Turpte, Turpteine, Turb, Turd, Turbu, Turbuda, Turdu, Turvutada, Turru, Turrutada, Toro, Toroze, Torozom, Tir (pullea, kylläinen, turpoava, lihava), Tursku, Turskua, Turskuja, Turska, Turski, Turskia, Turskija, Turskah, Turskahtelija, Tursa, Tursko, Turskoja (tirskuja, itkijä, niiskuttaja, tiuskija), Tursu, Tursua, Tursuja, Tursa, Tursake, Turso, Turze, Turske, Turskes, Turzo, Turzotada, Tursuda, Turtsu, Turtsatada (itkeä tuhertaja, paksuhuulinen, töröhuulinen, jurottaja, mutristelija, äkämystyjä, niiskuttaja), Tuti, Tutis, Tutisija, Tuta, Tutajaja, Tutina, Tutju, Tutjua, Tulju, Tuljua, Turju, Turjua, Tutjuttaja, Tuljuttaja, Tutjo, Tutjoa, Dudi, Duda, Dudai, Dudaita, Tudi, Tudis, Tudiseda (vapisija, tärisijä, heiluja, huojuja, värisijä), Tutta, Tuttava, Tuttu, Tutu, Tutustuja, Tutus, Tutustuttaja, Tuttavallinen, Tuttavus, Tuttau, Tutpa, Tuta, Tutab, Tuttab, Tutte, Tuttev, Tuttav, Tutvu, Tuntto, Tunttob (utelias, tutustuja, tuttavallinen), Tuuhe, Tuuhea, Tuuhi, Tuuhis, Tuuhistuja, Tuuheva, Tuhe, Tuhea, Tuheva, Tuhei, Tuheikko, Tuhi, Tuhia, Tuuhie, Tuuha (pörröinen, pörhöttäjä, tuuheahiuksinen), Tuuri, Tuurikka, Tuuro, Tuuru, Tuura, Tuuralleh (pörröpää, pörröttäjä, hiukset hajallaan kulkeva), Tyky, Tykyttäjä, Tykki, Tykkiä, Tykkijä, Tykkä, Tykytys, Tykke, Tykkeä, Tykyttädä, Tukta, Tukka, Tikne, Toke, Tyke, Tyka (vahvan sykkeen omaava, jomotuksesta kärsivä, työntäjä, tyrkkijä, koskettaja), Tykö, Työ, Tyjö, Tyve, Tyhe, Tyvö, Tyvökke, Tyhö, Tyijö, Tyke, Tyköä, Tejs, Tejsa, Tejsta, Tyngö, Dine, Dinin, Dini, Dinis, Tole, Tolem, Tol (läheisyydestä pitävä, lähellä olija, lähelle pyrkivä), Tylke, Tylkeä, Tylkä, Tylkivä, Tylki, Tylky, Tylkyvä, Tylkie, Tylä, Tyle, Tylga, Tulgas, Tulgastada, Tilka, Tilkaz, Tilko, Dolka (ruokaan kyllästyvä, tympääntyjä, vastustelija, vastaan panija), Tylppä, Tylpä, Tylpäkkä, Tylpäkkö, Tylp, Tulpa, Tylba, Tylpi, Tylpida, Tilp, Dulpa, Dulpas, Tulpa, Tulpak, Tyhmä, Tyhme, Tyhmeä, Dolbme (kyllästyjä, tympääntyjä, ynseä, huonon ruokahalun omaava), Tylsä, Tylttä, Tynsä, Tylsis, Tylsistyjä, Tylstyä, Tylsy, Tylsyjä, Tylsi, Tylsimys, Tyltse, Tylttsä, Tyltsy, Tyyts, Tuutsu, Tuutsuda, Tilts, Tynsä, Tönts, Tunts, Telza, Teldza, Dilse, Tulcce (laiska, hidas, kyllästyjä, heikkonäköinen, nirso, penseä), Tyly, Tyli, Tuli, Tylikas, Tulikas, Tulitada, Tylpe, Tylpeä, Tylpi, Tylpie (töykeä, ynseä, jäykkä, riitelijä, hankala, vankkarakenteinen), Tyme, Tymeä, Tymä, Tumä, Tymäkkä, Tyme (uupuva, turta, tumma), Tympe, Tympeä, Tympä, Tympääntynyt, Tympi, Tympiä, Tympäisijä, Tymppi, Tymppiä, Tympeilijä, Tymsi, Tymsiä, Tympie, Tymme (haluton, tyly, vieroksuja, jäykkä), Tynkä, Tynki, Tynk, Tink, Tyne, Tune, Tynkiä, Tyngi, Cagga, Cunki, Cynki (lyhytraajainen, pätkä, estelijä, rampa, liikuntarajoitteinen), Type, Typeh, Typehtyjä, Typpi, Typpiä, Typpijä, Typpie, Typi, Typpe, Typpida, Typ, Typa, Dappa (tukehtuja, läkähtyjä, sulloja, ahtaja, keskeyttäjä, nyreä, tunkija),
Type, Typerä, Typerys, Typer, Typertyjä, Typertynyt (hölmö, laiska, keskeyttäjä, heikkenevä), Typpy, Typy, Typykkä, Typi, Typis, Typistäjä, Typä, Typäk, Typistuda (pienikokoinen, lyhythiuksinen), Tyrkä, Tyrkki, Tyrkkiä, Tyrkkijä, Turka, Turkki, Turkkia, Tyrky, Turga, Turgata (tönijä, survoja, kurottelija, vahvan sykkeen omaava), Tyrsky, Tyrskyä, Tyrski, Tyrskiä, Tyrskijä, Tyrskä, Tyrske, Tyrskyö, Tyrskeä, Tyrskäh, Turski, Turskida (tirskuja, itkuun purskahtelija, nauruun purskahtelija, nyyhkyttäjä, aivastelija), Tyrtty, Tyrttyä, Tyrttyjä, Tyrty, Tyrtyä, Tyrtyttäjä, Tyre (kyllästyjä, tympääntyjä, hyytyväverinen), Tyti, Tytti, Tytis, Tytisijä, Tytinä, Töti (värisijä, vapisija), Tyvi, Tyve, Tyvekäs, Tyvikäs, Tyvehinen, Tyvei, Tyveinen, Teu, Teuv, Tiu, Tiuv, Tyu, Ton, Tyn, Din, To (tanakka, vanttera, erikoiset suupielet omaava, erikoiset korvanlehdet omaava), Tyyty, Tyytyä, Tyytyjä, Tyty, Tytyä, Tyytyväinen, Tyydy, Tytyväinen, Tydy, Tyydytys, Tyytymätön, Tytymätöin, Tyry, Tudi, Tydi, Tydineda, Tudda, Dutta (suostuja, tyytyjä, tympääntyjä, väsyjä, tyytyväinen, tyytymätön), Tähde, Tähden, Tähe, Tähen, Täh, Tiäi, Täht, Däp, Ditti, Dittii (lapsi jonka vuoksi tehdään asioita, lapsi joka syntyy jonkun puolesta), Tähdä, Tähtä, Tähtääjä, Tähtäi, Tähtäilijä, Tähte, Tähteä, Tähä (tähyilijä, tarkkakuuloinen, tarkkanäköinen, ymmärtäjä, tähtääjä), Tähy, Tähystäjä, Tähystelijä, Tähys, Tähi, Tähis, Tähistada, Tähyi, Tähyilijä, Tähyö (tarkkailija, etsijä, tarkkanäköinen, oppija, pälyilijä), Täpö, Täppö, Täpi, Täpönen, Täppönen, Täpöi, Täpinen, Täpine, Täbi (hurja, vauhdikas, täysillä elävä), Täri, Täris, Täristelijä, Tärisijä, Täristäjä, Tärä, Täräi, Täräjäjä, Täräh, Täräyttelijä, Tärinä, Täry, Tärry, Tärrä, Täräjeä, Täriseda, Tärähtädä, Derzo (tärisijä, kolistelija, vapisija, rämisyttäjä), Tärke, Tärkeä, Tärkki, Tärkkä, Tärkei, Tärkeilijä, Tärki, Tärkie, Taerga, Taergad (halukas, ahne, huolellinen, tarkka, innokas), Tärpä, Tärppi, Tärppiä, Tärppijä, Tärppä, Tärppie, Tärpidä, Tärpi, Daerpa, Daerppa (nykijä, tarttuja, veistelijä, loveaja, takoja, vasaroija), Tärsky, Tärskyttäjä, Tärski, Tärskijä, Tärskä, Tärskyä, Tärske, Tärskeä, Tärskyö (pärskijä, tärisijä, mäjäyttelijä, täräyttelijä), Töhe, Töher, Töhertelijä, Töherö (sotkuinen, hutiloitsija, tuhertelija, kömpelö), Töhi, Töhis, Töhisijä, Töhä, Tähähtelijä, Töhäh, Töhy (tohisija, puhisija, tuhahtelija, rähisijä, syöksähtelijä, möläyttelijä), Töhkä, Töhkäi, Töhkäinen, Töhke, Töhkerö, Töhky, Töskä, Tösky, Töhnä (tuhruinen, sottainen, pöpperöinen), Töhme, Töhmerö, Töhmä, Töhmäkkä, Töhmerä (pöpperöinen, kankea, helposti kohmettuva), Töhri, Töhriä, Töhrijä, Töhrä, Töhry, Töhryinen, Töhrö, Töhrie, Törhi, Törhä, Törhäkkä, Töhrä, Töhräkkä, Tohri, Tohria, Tohra, Tohro (likainen, sotkija, tuhrija, sohija, sählääjä, pörröinen, kömpelö), Töke, Tökerö, Tökö, Tökörä, Tökke, Tökkerö, Tökelö, Tökertäjä, Töge, Töger (kömpelö, muistamaton, kokoon käpertyjä), Töksä, Töksäyttäjä, Töksähtelijä, Töksäyttelijä, Töksäh, Töksy (törmäilijä, juuttuja, muksauttelija, köpöttelijä, möläyttelijä), Tökä, Tökki, Tökkiä, Tökkijä, Tökäi, Tökäisijä, Tökke, Tökkeä, Töky (tympääntyjä, törmäilijä, nakkaaja, tökkijä, ontuja, köpöttäjä), Tökö, Tököttäjä, Tökkö, Tökke, Tökkeli, Tökki (paikallaan jököttäjä, suoraryhtinen, kankea, jäykkä), Tölvä, Tölväi, Tölväisijä, Tölvi, Tölviä, Tölvijä (möläyttelijä, loukkaaja, letkauttelija), Tömi, Tömis, Tömistelijä, Töminä, Tömä, Tömäyttelijä, Tömähtelijä, Tömäh (kumistelija, tömistelijä), Töni, Töniä, Tönijä, Tönä, Tönäi, Tönäisijä, Tönkä, Töntä (tyrkkijä, tuuppija, tökkijä, survoja), Tönkkä, Tönkki, Tönkkö, Tönke, Tönkeä, Tönki, Tönkky, Tönga, Tonga (jäykkä, kankea, kangistuva, sölkkääjä, tankkaaja), Tönkä, Tönkkä, Tönkö, Tönkkö, Töngö, Tönki, Tönköttäjä (telkeäjä, pönkittäjä), Tönö, Tönöttäjä, Tönsä, Tönttö (jököttäjä, nököttäjä, jäykkä, kankea), Töpe, Töperö, Töppe, Töpperö, Töppä, Töppäys, Töppäi, Töppäilijä, Töpeksijä, Töpelö (pöpperöinen, tokkurainen, hölmöilijä, tohelo, suutahtaja), Töppy, Töppö, Töppä, Töpä, Töpäs, Töpäz, Töppähäinen, Töppähäine, Top, Topu, Topus (töyhtöhiuksinen, takkutukkainen), Töpsä, Töpsähtelijä, Töpsäh, Töpsy (kaatuilija, ilmestyjä, tupsahtaja, muksauttelija), Töpö, Töppö, Töppä, Töpi, Töbi (lyhyt, hölmö), Töpö, Töpöttäjä, Töpöttelijä, Töppä, Töppäi, Töpinä, Töpi, Töpiä, Töpy, Töpötada, Töpsi, Töpsiä, Töpsijä, Töpsö, Töpsöttäjä (köpöttelijä, tömistelijä, touhukas, tepsuttelija, likaisten jälkien jättäjä), Töri, Töris, Törisijä, Törinä, Törä, Töräyttelijä, Töräh, Töriseda (murisija, toruja, örisijä, hölöttäjä), Törke, Törkeä, Törky, Törkyinen, Törkimys, Törki, Töre, Törje, Törkö, Törö, Törökäz, Töry, Daerga (siivoton, likainen, ruokoton), Törkä, Törkki, Törkkiä, Törkkijä, Törkida, Torka, Torkki, Torkkija, Torkida (tuuppija, sohija, sorkkija, työntäjä), Törrö, Törröttäjä, Törö, Töröttäjä, Törrä (harittavat silmät omaava, paikallaan jököttäjä, juro), Törsä, Törsäke, Törsö, Törsöttäjä, Törsi, Törsilö, Törzo, Törzotada (siivoton, törröhuulinen, mutrusuinen, jurottaja, möksöttäjä), Törsä, Törsi, Törsiä, Törsääjä, Törsäi, Törsäilijä (tuhlaaja, epäsiisti, tökkijä, survoja), Törttö, Törtö, Törtöttäjä (hölmö, äänekäs, toitottaja), Törö, Töröttäjä, Törrö, Töröli, Töru, Toro, Torro (paikallaan jököttäjä, jäykkä), Töttö, Tötö, Tötöttäjä, Töttörö, Tötsä, Tötterö (tuohitorveen puhaltelija, tuohisesta tötteröstä juoja), Töyhtö, Töyhö, Töyhöttäjä, Töyhte, Töyhteä (touhukas, touhottaja, törröttäjä, hössöttäjä), Töyke, Töykeä (kopea, tympeä), Töykä, Töykki, Töykkiä, Töykkijä (tökkijä, tyrkkijä, tuuppija, sohija, tokaisija), Töyssy, Töysky, Teusku, Teisku, Töyskähtelijä, Teiska, Töyskäh, Töyskä (kaatuilija, tönijä, tuuppija, heiluja, ilmestyjä, katoilija, levoton, rauhaton, meneväinen),
Ude, Ute, Utelias, Utelija, Uve, Uvelija, Utea, Uten, Uta, Utautuja, Occa, Occalit, Udo, Udola (urkkija, kyselijä, etsijä, hakija, kaivaja), Uhe, Uher, Uhertaja, Uheri, Uha, Ohe, Oher, Oherdada, Uherdada, Oherdi, Oasse (poraaja, kaivertaja, nävertäjä), Uhke, Uhkea, Uhkeus, Uhki, Uhkia, Uhkie, Uhku, Uhkus, Uhkustada, Uka, Ukaz, Ukko (komea, pulska, kärkäs, vanttera, itsetietoinen, ylpeä), Uhku, Uhkua, Uhkuva, Uhk, Uha, Uhka (kutisija), Uhma, Uhmakas, Uhmaaja, Uhmi, Uhmia, Uhmo, Uhmoa, Osve, Osveda (vastustelija, ylpeä, innokas, komea, puuhailija, päänsäryistä kärsivä, ponnistelija), Uho, Uhoaja, Uhoa, Uhoda, Juho, Joz, Uha, Eva (innokas, kerskailija, touhuaja, uhittelija), Uiku, Uikuttaja, Uikku, Uikka, Uikuttoa (valittaja, uikuttaja), Uisti, Uiste, Uistelija, Uista, Uissi, Uisto, Uistoa, Uissa, Ust, Uste, Ustke, Usto, Ustotada, Usta (heittelijä, onkija, uistelija), Uje, Ujea, Uju, Ujua, Ujentuja, Ujuttaja, Ujo, Uja, Ujakkain, Uile, Uilea, Uilo, Uive, Uivelo (laihtuva, solakka, hontelo, ujo, pujottaja), Uje, Ujeltaja, Ujellus, Ujo, Uja, Ujakka, Huje, Hujeltaja (ulvoja, vinkuja, voivottelija), Ujo, Ujostelija, Ujos, Ujostuja, Uggjo, Ujoi, Uju (ujo, vierastaja, piiloutuja), Uli, Ulis, Ulisija, Ulina, Ula, Ulla, Ulah, Ulahtaja, Ulahtelija, Ulajoa, Ulai, Ulize, Ule, Ulea (ulvoja, uikuttaja, vonkuja, nyyhkyttäjä, soivista korvista kärsivä), Ulja, Uljas, Uljai, Uljailija, Uljastelija, Ulju, Uljus, Uljuus, Ulla, Ullas, Ulo, Ulosa, Uloi, Uloisa (komea, urhea, kookas, näyttävä), Ulko, Ulkoa, Ulkoi, Ulkoinen, Ulkonainen, Ulo, Ulos, Ulostaja, Ulku, Ulkuo, Ulkoine, Ulgo, Ulgoi, Ulgoine, Ulgos, Ulgostada, Uloz, Ulgu, Ullo, Uldo, Uldzo, Olgo, Olgon, Olgu, Olgus, Olgonid, Il, Ile, Ilin, Ili, Ilis (ulkona viihtyvä, ulkona syntynyt, näyttävä, kaukaa tulija), Ulo, Ulottuja, Ule, Ulttu, Ulttua, Ulottaja, Ulote, Ulotteinen, Ulu, Ulutada, Ulotada, Ula, Ulatus, Ulato, Olle (kurkottelija, ojentelija), Ulvo, Ulvoa, Ulvoja, Ulvai, Ulvaisija, Ulvah, Ulvahtelija, Ulvottaja, Ulvu, Ulvuo, Ulvada, Ulu, Ulvuda, Ullo, Holvo, Ula, Ulai, Ulaida, Ulgu, Ulguda (ulvoja, ulisija, parkuja), Uni, Une, Unen, Uneksija, Uneksuja, Unelmoija, Unelias, Uninen, Uneton, Unettaja, Unikko, Uno, Unto, Unoh, Unohtelija, Untu, Untua, Untuja, Unetoin, Unni, Unnin, Unine, Uneksie, Uneksida, Unis, Unistada, Unetin, Uneto, Unistada, Unelda, Unetu, Un, Unsto, On (sikeäuninen, unettomuudesta kärsivä, uneksija, hourailija, unissaan puhuva, haaveilija), Uno, Unohtelija, Unoh, Unohtaja, Unohdus, Unohtunut, Uneh, Unho, Unhoittaja, Unohtada, Unu, Unus, Unustada, Unetada, Unuda, Unno, Unohtuda (hajamielinen, huonomuistinen, uneen vaipuva, pyörtyilijä), Untu, Untua, Untuva, Unte, Untelo, Untuo, Undu, Unduda, Unna, Unda (uupunut, nukahtelija, ujo, uneksija, haaveilija), Untu, Untuva, Untunen, Untui, Untuin, Untuvikko, Untuo, Unna, Unnakko, Unnakka (pehmeäkarvainen, pehmeäihoinen, haituvia omaava), Upo, Uppo, Uppoa, Uppoaja, Upottaja, Upa, Upakko, Upottada, Uppu, Upato, Opa, Opamo, Upe, Upetto, Upakka (vajoaja, uppoaja, vedessä viihtyvä, soilla viihtyvä), Urho, Urhoollinen, Urhokas, Urhe, Urhea, Urha, Urhakka, Urhei, Urheilija, Urhoi, Urhi, Urhie, Urhak, Uro, Uroho (uhkarohkea, taitava, etevä, raju, ahkera, reipas), Uri, Uris, Urisija, Ura, Urah, Urahtelija, Urina, Urri, Urrinen, Urrine, Urata, Urai, Urin, Uriseda, Uratada, Urikso, Urno, Urnom, Uron, Urondo, Urla, Urlam, Irge, Irgetini, Urgi, Urgini (murisija, valittaja, ulvoja, kurisevan vatsan omaava, mörisijä, vikisijä, parkuja), Urje, Ure, Ureta, Urke, Ura, Urga, Urgo, Urgu, Orgo, Orgode, Vorgo (pakenija, hypähtelijä, loittonija, omille teilleen lähtijä), Urkki, Urkkia, Urkkija, Urki, Urkittaja, Urko, Urkottaja, Nurko, Nusko, Urkkie, Urkkid (utelija, nuuskija, kurkottelija, kurkistelija, vaanija), Urpu, Urputtaja, Urpa, Urpi, Urpo, Urpia, Urva, Urb, Urbe, Urba, Urbe (virpoja, vastoja, hutkija, huiskija, lyöjä), Urva, Urvah, Urvahtaja, Urvahtelija, Urvo, Urvottaja, Urvi, Urvie, Urve, Urvelo, Urpe, Urpelo (torkahtelija, kyhjöttäjä, sikeäuninen, ujo, hidas), Use, Usea, Ussi, Ussia, Usse, Ussea, Usei, Useite, Usie, Usi, Useittsi, Usejas, Useja, Usin, Usina, Uzi, Uzini (ahkera, kiireinen, nopea), Utu, Utui, Utuinen, Udu, Udune, Ud, Uddi (pehmeäihoinen, untuvaiset ihokarvat omaava), Uuka, Uukah, Uukahtelija, Uuku, Uukuttaja, Ukah, Ukka, Uukko, Ukko, Uukkoa, Uukkoja, Uuva, Uugu (huhuilija, ulisija, huutelija), Uupu, Uupua, Uupuja, Uuvu, Uupunut, Uupumus, Uuvuttaja, Upu, Upua, Uupuo, Une (helposti väsyvä, voipunut, helposti uupuva), Uura, Uuras, Uurastaja, Uira, Uiras, Udri, Udris, Udre, Utra, Utras, Uutte, Uuttera, Ute, Utera (ahkera, nopea, reipas, mukava), Uurta, Uurtaja, Uurre, Uurto, Uurra, Urre, Urtama, Uurto, Uurtoa, Urtta, Urda, Urdada, Urdam, Urta, Urra, Ureh, Uure, Uurde, Urg, Urgo, Urte, Ura, Uras, Urtas, Urtai, Uurda, Urda, Ordde, Une, One (kovertaja, jälkien tekijä, jälkien jättäjä, uurtaja), Uusi, Uude, Uudes, Uuti, Uutinen, Uutis, Uudi, Uudis, Uutu, Uutuus, Ude, Udes, Uudistaja, Uudistuja, Uusia, Uusija, Uusiutuja, Uudentaja, Uutukainen, Us, Uelle, Uve, Uves, Uuve, Uuvelleh, Uuves, Uutine, Uzi, Udi, Udine, Uz, Ude, Udessa, Usi, Utin, Uus, Utsto, Oda, Odas, Od, U, Uw, Vil, Uj (uusi ihminen, uudesti syntynyt, uudistaja, uudella tavalla ajatteleva, vasta saapunut), Uutta, Uuttamaton, Uute, Uutu, Uuttu, Uuttua, Uuttuja, Uutto, Uuttoa, Uuttuo, Uta, Utta, Utan, Uttu, Uttuda (nälkäinen, helposti uupuva, liottaja, herkkävatsainen, löysävatsainen),
Vaaru, Vaarua, Vaaruja, Vaaruttaja, Vaarta, Voarto, Voartoa, Voaru, Vuaru, Vaaruda, Värtte, Värdi, Varda, Warto (horjuja, keikkuja, keinuttaja, hoippuja, tuupertuja), Vael, Vaelta, Vaeltaja, Vaeltelija, Vaellus, Vaje, Vajeltaja, Vajellus, Vaelda, Vaeldu, Vaja, Vajal (kuljeksija, paikkaa vaihtaja, levoton), Vahva, Vahve, Vahvi, Vahvis, Vahvistaja, Vahvistuja, Vahvistunut, Vahvike, Vahvui, Vahvuinen, Vahvu, Vahvuus, Vahvus, Vahv, Vahvistuda, Vahvuz, Vahvene, Vahvaneda, Vafe, Vafi (voimakas, suurikokoinen, urhea, rehti, voimistuva, tukeva), Vaihta, Vaihe, Vahta, Vaihtu, Vaihtua, Vaihtuja, Vaihte, Vaihtelija, Vaihto, Vaihdos, Vaihdokas, Vaihtoa, Vaje, Vajeh, Vajehtada, Vahe, Vahetada, Vahetus, Vaido, Vaidl, Wasta, Wosta, Vosti, Vostini, Vesti, Vestini (levoton, arvaamaton, paikan vaihtaja, tavaroiden siirtelijä, lapsi jonka luonne muuttuu äkisti), Vaike, Vaikertaja, Vaikeroija, Vaikero, Vaiga, Vaika (anelija, etsijä, valittaja, kärttäjä, mankuja), Vaikku, Vaikko, Vaihko, Vaihku, Vaik, Vaigu, Vaigus, Vaigustada (korvavaikkua omaava, pihkan tuoksusta pitävä), Vailla, Vailli, Vaillinainen, Vaile, Vailtu, Vailtua, Vailtuja, Vailtuo, Vaji, Vajo, Vajoi, Vailo (vajavainen, katoilija), Vaipu, Vaipua, Vaipuja, Vaivu, Vaivuttaja, Vaipuo, Baibu, Baibuda, Vaibu, Vaibuda, Vaibutada, Vaibtu, Vaiba (tuupertuja, uupuja, häiritsijä, vaivaaja), Vajaa, Vajava, Vaja, Vajavainen, Vajaus, Vaje, Vaju, Vajua, Vajja, Vajanain, Vajo, Vajoa, Vajag, Vajau, Vajaga, Vajadus, Vaggje, Vaggjeg, Vaaiju, Vaaijuv (vajavainen, puutostiloista kärsivä), Vaka, Vakaa, Vakava, Vakavoituja, Vakai, Vakainen, Vaki, Vakituinen, Vakio, Vakiintuja, Vakauttaja, Vakaumus, Vakuuttelija, Vakau, Vaga, Vagahine, Vagane, Vagadus, Vaggi, Vaggiz, Vuokke, Vuokko, Vakke, Vago, Vakinaz (totinen, kelpo, rehti, rauhallinen, tyyni, tasainen, nöyrä, vakuuttelija, luotettava), Vaka, Vakahainen, Vakahinen, Vakka, Vakkainen, Vakai, Vakainen, Vakahaine, Vaga, Vagahaine, Vagaz, Vagane (vastasyntynyt, sylilapsi), Vala, Valaja, Vali, Vale, Valo, Valla, Valelija, Valoa, Valada, Valle, Vallo, Valom, Valk, Valf (kaatelija, valuttaja, valelija, kastelija), Valhe, Vale, Valeh, Vales, Valehtelija, Valo, Valeteda, Valestada, Vadl, Vahte (valehtelija, pettäjä, satuilija, huijari), Valju, Valjo, Valjukas, Vallu, Vallukez, Vali, Valjus, Validus (uuttera, voimakas, ankara, luja, äänekäs, kalpea, laiha), Valmi, Valmis, Valmistaja, Valmistuja, Valmistelija, Valme, Valmius, Valmiz, Valmistada, Vaumi, Vaumiz, Valmo, Valmoz, Valma, Valmas (valmistaja, kypsentäjä, henkisesti kypsä, pikkuvanha), Valo, Valu, Valoi, Valoisa, Valottaja, Valos, Valostaja, Valus, Val, Vale, Valea, Valeva, Valoa, Valai, Valaisija, Vali, Valis, Valistaja (kirkassilmäinen, säteilevä, valon tuoja, neuvoja, auttaja, opettaja, päivän kaltainen), Valpa, Valpas, Valva, Valvas, Valpastuja, Valpe, Valppe (vireä, tarkka, herkkäuninen), Valpa, Valpas, Valpakka, Valva, Valvakka, Valvas, Valvastaja, Valpakko, Valpaz, Vouva, Vouvaz, Valvakas, Valve, Valvendada, Vale, Valeva, Valappa, Vauma, Vaumaz, Vaalma, Vaalmas (vaaleahiuksinen, säteilevä, valon tuoja, kalpea, virkku), Valu, Valua, Valuja, Valuttaja, Valottaja, Valo, Valah, Valahtaja, Valahtelija, Vallu, Vallua, Valuo, Valutada (pudottelija, valuttaja, valuja), Valva, Valvattaja, Valvatti, Vauva, Vauvatada, Valvatada, Vala, Vaata, Vaada, Vatta (silmällä pidettävä, odottaja, kaipaaja, tarkkailija, suojatti, valvottaja, valvoen odotettu, kärkkyjä), Valvo, Valvoa, Valvoja, Valvottaja, Valva, Valvokki, Valvattaja, Valvu, Valvuo, Valve, Valv, Valvanne, Valka (valvoja, valvottaja, heräilijä, tarkkailija, kärkkyjä, odottaja, vartija, liikkuja), Vanha, Vanhanen, Vanhi, Vanhin, Vanhenija, Vanho, Vanhoi, Vanhoillinen, Vanhu, Vanhus, Vahna, Vanhe, Vahne, Vahn, Vahnu, Vanh, Vana, Vanu, Vanus, Vanbi, Vanni, Vannit, Vuz, Vaz (pikkuvanha, vanha sielu, nopeasti vanheneva, esivanhempien henki), Vankka, Vanki, Vankis, Vankistuja, Vanka, Vänkki, Vanke, Vankea, Vana, Vanakka, Vane, Vanea, Vantte, Vanttera, Vantta, Vanttara, Vante, Vanttu, Vanttura (vahva, voimakas, tukeva, varma, komea, kestävä), Vanku, Vankua, Vankuja, Vankuo, Vangu, Vanguda (ulisija, parkuja, kiljuja, mankuja, ruinaaja), Vanno, Vannoa, Vannoja, Vannottaja, Vannoutunut, Vannu, Vannua, Vannuo, Vandu, Vanduda, Vannutada, Vuordno, Varno (vakuuttelija, lupailija, sadattelija, kieltäytyjä, kiistäjä), Vanu, Vanua, Vanuja, Vanukas, Vanuttaja, Vannu, Vannua, Vanuo, Vanuttada, Vanudas, Vanbo, Vanto, Vany (takkutukka, tarttuja, tappelija, tukistaja, sotkija), Vari, Varis, Varistelija, Varistaja, Variseda (putoilija, karistelija, sotkija, kokoon lyhistyjä, hyppijä, heittäytyjä),
Vasi, Vasiten, Vase, Vaseten, Vasituinen, Vasittu, Vasittaja, Vasituine, Vasa, Vasia, Vuohtje, Vuccu (leikkijä, pilailija, varoittaja, kieltäjä, muistuttaja, varovainen, tarkkailija, nuoremman lapsen hoitaja, tarkka-ampuja, suonenvedosta kärsivä), Vase, Vasen, Vasema, Vasi, Vasu, Vasur, Vasem, Vasemmus, Vasa, Vasak, Vasama, Wadi, Wadis, Wadisei, Bari, Bario, Badi, Badio, Badie, Kueda, Kuedagi, Kuedä, Kuete (vasenkätinen), Vasta, Vaste, Vasto, Vastoi, Vastoin, Vastakkainen, Vastainen, Vastai, Vastu, Vastus, Vast, Vastas, Vasse, Vasso, Vassoin, Vastah, Vastaine, Vastha, Vastane, Vassene, Vass, Vuoste, Vuosta, Vastom, Wasta (vastaan tulija, vastasyntynyt, vastapäätä istuva, vastatuulen aikaan syntynyt), Vasta, Vastaaja, Vastai, Vastailija, Vaste, Vastaus, Vastuu, Vassa, Vassu, Vassus, Vasti, Vastineh, Vastu, Vastustada, Vastus, Vastni, Vastnik, Vasa, Vassuz, Vastadus (vastailija, vastustelija, vastaan tulija, vastaan haroja), Vastu, Vastus, Vastustelija, Vassu, Vassus, Vastuz, Vassuz, Vasto, Vastos (vastaan panija, vastaan tulija, epäonnekas), Vatsa, Vatsakas, Vatsu, Vatsur, Vattsa, Vats, Was, Vatse, Vatsä, Fatte (suurivatsainen, kovavatsainen, löysävatsainen), Vatvo, Vatvoa, Vatvoja, Valvo, Valvoa, Vadvo, Vadvoda, Vadvoa, Vaddo, Vato, Vatoa, Vatu, Vatuo, Vadu, Vaduda (tempoja, pudistelija, nyppijä, pöyhijä, höpöttäjä, säheltäjä, tukistaja, saman asian vatvoja), Vehje, Vehke, Vehkei, Vehkeilijä, Vohke, Vehkeh (kujeilija, juonija, pilailija), Vello, Velloa, Velloja, Vellu, Velluttelija, Velluo, Vella, Vellamo (myllertäjä, penkoja), Venko, Venkoi, Venkoilija, Venka, Venkailija, Venku, Venkura, Venkula, Vonku, Vonkuda, Vongu, Vongutada (nälvijä, kiertelijä, vitkastelija, vetelehtijä, huojuja), Veny, Venyä, Venyjä, Venyttäjä, Venyttelijä, Venu, Venua, Venä, Venäh, Vennu, Vennua, Venyö, Vöny, Vönyö, Venuda, Veni, Venida, Venitada, Vienno, Viento, Viedna, Vadna, Vana, Vene, Venem, Veno, Venomo, Venste, Venop (pötköttelijä, maleksija, vetelehtijä, venyttelijä, nopeasti kasvava, kurkottelija), Verho, Verhoutuja, Verha, Verhoi, Verhoilija, Voru, Varu, Vahru, Vora, Orsta, Ortsa, Ursta (pukeutuja, pukija, vaatteista pitävä, hameista pitävä, renkaista pitävä), Verty, Vertyä, Vertyjä, Verry, Verryttelijä, Vertyö, Verdu, Verduda (norja, vahvistuva, verestyvä, punastuva, kiukkuinen), Veru, Veruke, Verru, Veruttelija (kiertelijä, vihjailija, vitkastelija), Vete, Veteh, Vetehinen, Vetei, Veteinen, Vetehine, Vede, Vedehine (vedessä viihtyvä, vedestä pitävä), Vete, Vetelä, Vede, Vetelehtijä, Vette, Vettelä, Vedel, Vedeluz, Vedeldada, Vieddo, Vieddol (veltto, saamaton, laiska, raukea, kulkuri), Vetko, Vetkottelija, Vetku, Vetkuttaja, Vetkuttelija, Vetka, Vetkä, Vetke, Vetkeä, Vetkale, Vetkula, Vetki, Vetkie, Vetkottaja (laiska, veltto, vitkastelija, jankuttaja, voimaton, köriläs, hilpeä), Vetre, Vetreä, Vetra, Vetrakka, Vietre, Vietreä, Vetres, Vetri, Vetristyjä, Vetrie, Vetris (notkea, nopea), Vieno, Vienty, Vientyä, Vientyjä, Veno, Vienos, Vien, Viendu, Vienduda, Viena, Ven, Vento, Vendu, Venduda (hiljainen, heiveröinen, leppeä, rauhallinen, hidas), Viera, Vieras, Vierastaja, Vieraantuja, Vierai, Vierailija, Vera, Veera, Veras, Vieraz, Veraz, Vere, Verastada, Voora, Vooras, Voorastada, Vooru, Vero, Veroz, Viro, Viroz, Verbo, Virgo, Viere, Vieres (vierastaja, arka, ujostelija), Viero, Vieroa, Vieroi, Vieroittaja, Vieroksuja, Veru, Veroi, Vieroittada, Vooru, Voorutada, Vierro, Fierro (rintaa vierastava, arka, pelokas, kieltäytyjä, hylkijä), Vierrä, Viere, Vieri, Vieriä, Vierijä, Viery, Vieryä, Vierittäjä, Vierittelijä, Vieräh, Vierähtäjä, Vierähtelijä, Vierä, Vieru, Vierty, Viertyä, Viertyjä, Viertä, Vere, Veri, Vierie, Vierdä, Verda, Veru, Veruda, Veretada, Verrä, Verä, Veräh, Veere, Veeretada, Viero, Vierto, Fierra, Wiärra (kierijä, luisuja, pyörijä, vierittäjä, makaaja, maahan heittäytyjä, kaatelija), Vihe, Viheltelijä, Viheltäjä, Vihellys (viheltelijä, vihellyksestä pitävä), Vihi, Vihis, Vihistelijä, Vihka, Vihkai, Vihkaisija, Vihiseda, Vihin, Vislo (sihisijä, viheltelijä, suhisija, vauhdikas, hiipijä, vinkuja), Vihlo, Vihloa, Vihlova, Vihla, Vihlai, Vihlakka, Vihlu, Vihluo, Vihli, Vihlingö, Vil (leikkaaja, vihlonnasta kärsivä, säryistä kärsivä, reipas, vireä), Vihta, Vihto, Vihtoa, Vihtoja, Vihdas, Vihda, Vihdottu, Viht, Viha, Vihe, Vihtle (vihtoja, vihtomisesta pitävä, vihdoista pitävä, vihtojen tekijä), Viihtyä, Viihtyjä, Viihty, Vyhty, Vyhtyä, Vihty, Vihtyä, Viihdyttäjä, Viihtyisä, Viihdy, Viihdyke, Viihde, Viihtyö, Viihy, Vihtu, Vihtutoda, Vihy, Vii (suostuvainen, mukautuvainen, nopeasti rauhoittuva, onnellinen), Viika, Viikah, Viikahtaja, Viikahtelija, Viike, Viikelehtijä (juoksentelija, vilkas), Viile, Viilettäjä, Viiles, Viilestelijä, Viileke, Viileä, Viila, Viilas, Vile, Vilendada (vilkas, vallaton, tervehtynyt, pirteä, reipas, vikkelä, levoton, nopea, juoksentelija, piristynyt),
Viillä, Viilte, Viiltelijä, Viiltä, Viile, Ville, Viille, Viiles, Viileskelijä, Viilto, Viillo, Viillos, Viilu, Viilo, Viili, Vijli, Viltä, Vilte, Viilteä, Vildä, Vilttä, Vilda, Vilta, Villä, Viil, Viila, Viilakas, Vil, Vije, Vaggja (leikkelijä, viiltelijä, laahaaja, vihlonnasta kärsivä), Viima, Viimai, Viimainen, Viimakka, Vijma, Vijme, Viibma, Viibmai, Vimma (uhoaja, innostuja), Viime, Viimein, Viimeinen, Viimeistelijä, Viimei, Vime, Vimä, Vimäin, Viimo, Viimoi, Viimi, Viimeine, Viima, Viimai, Viimaine, Viimine, Vimi, Vimin, Vimene, Viimne, Veg, Vegu, Vegul, Vine, Vii (kuopus, odotettu, myöhässä syntynyt, viimeinkin tullut), Viipa, Viipo, Viipottaja, Vipa, Vipattaja, Vipo, Vipottaja, Viippe, Viipperä, Vippi, Vippiä, Vippijä, Viipah, Vippa, Vippu, Viiba, Viipu, Viipuda (heiluja, vaappuja, viilettäjä, pyörtyilijä, väpättäjä, kipittäjä), Viipy, Viipyä, Viipyjä, Viivä, Viiväh, Viivähtäjä, Viiväs, Viivästyjä, Viivy, Viivyttelijä, Viive, Vipu, Vipua, Viibi, Viibida, Viivi, Viivitada, Vibo, Vipto, Vippa (viivyttelijä, aikailija, myöhästelijä), Viiru, Viiruinen, Viirullinen, Viirukas, Viiri, Viiriä, Viiriäinen, Viru, Veru, Viirukka, Virukko, Viir, Viiruline, Viirg, Virg, Virgo, Virgoz (viirusilmäinen, juovikas, ryppyinen), Viisto, Viistä, Viistelijä, Viistäjä, Viiste, Viista, Viistada (vinossa kävelijä, maata laahaava), Viitsi, Viitsiä, Viitsijä, Viitsittäjä, Vitsi, Vitsiä, Vittsi, Viitsida, Viisi, Vits, Vitsli, Vissa, Vissal, Visse, Visso, Wit, Witso (ujo, häpeilijä, ahkera, tarmokas, iloinen, rohkea), Vika, Vikahinen, Via, Viallinen, Viaton, Vio, Vioittunut, Vioittaja, Vija, Vijatoin, Vijo, Vijoi, Viga, Vigahine, Vigane, Vea, Vealine, Vigatu, Veatu, Vigali, Vahe, Vahho, Vikke (erikoinen, lahjakas, kykyjä omaava, erehtymätön, virheetön, kelvoton, moitteeton, raihnas), Viki, Vikis, Vikisijä, Vikinä, Vigi, Vike, Vikertäjä, Vikertelijä, Vikittäjä, Viku, Vikittelijä (inisijä, kitisijä, uikuttaja, houkuttelija, viekottelija), Vilhu, Vilhua, Vilhuja, Vilhui, Vilhuilija (vilkuilija, pälyilijä), Vili, Vilistäjä, Vilistelijä, Vilis, Vilinä, Vila, Vilah, Vilahtelija, Vilaus, Vilahdus, Vilauttelija, Vilisijä, Vile, Ville, Villo, Vilu, Vall, Falle (kihisijä, hyörijä, viilettäjä, matelija, livahtaja, vikkelä, näppärä, nopea), Vilka, Vilkai, Vilkaisija, Vila, Vilai, Vilku, Vilkui, Vilkuilija, Vilkua, Vilki, Vilkis, Vilkistelijä, Vilko, Vilkoa, Vilkko, Vilkkoa, Vilkkoja, Vilkistada (silmäilijä, pälyilijä, tirkistelijä, kurkistelija, äkkipikainen), Vilka, Vilkas, Vilkka, Vilkastuttaja, Vilkastuja, Vilga, Vilgas, Vilge, Vilgene, Vilku, Vilkus (nopea, tarkkaavainen, villi, reipas, pirteä, ripeä), Vilkku, Vilkkua, Vilkkuja, Vilkka, Vilka, Vilkah, Vilkahtelija, Vilku, Vilkuttaja, Vilkkoa, Vilkko, Vilko, Vilkuda, Vilgu, Vilgutada, Vilga (viittoja, huitoja, huiskuttaja, silmien räpyttelijä, vilauttelija), Vilpa, Vilpas, Vilppa, Vilpastuja, Vilpo, Vilpottelija, Vilppo, Vilppoja, Vilppi, Vilppiä, Vilpi, Vilba, Vilbas, Vilbe (nopea, vilkas, virkeä, ripeä, toipuva, piristynyt, valpas, viilettäjä, sukkela, uuttera), Vilpo, Vilpoi, Vilpoinen, Vilpoisa, Vilvo, Vilvoi, Vilvoinen, Vilpe, Vilpeä, Vilpa, Vilpas, Vilvas, Vilva, Vilvakka, Vilvoittelija, Vilpola, Vilvoitus (raikas, vilvoittelija), Vilppi, Vilpi, Vilpitön, Vilpillinen, Vilpis, Vilpistelijä, Vilpikäs, Vilpitöin, Vilpa (kiero, uskollinen, viekas, piileskelijä, kujeilija, ailahteleva), Vilska, Vilskaaja, Vilsku, Vilskuja, Vilske, Vilsku, Vilskua, Vilskah, Vilk, Vilks, Vilksa, Vilksatada (melskaaja, telmijä, huiskija, nopea, vilkas), Viltto, Vilte, Viilte, Viilto, Viltu, Viltune, Viltunen, Vilda, Vildakas, Vilo, Vilso, Vilsto, Viltsa, Vilttsi (irvistelijä, karsastavat silmät omaava, kieroon katsoja), Vilu, Vilui, Viluinen, Viluttaja, Vilus, Vilustaja, Vilustuja, Vilukka, Viluine, Viluhinen, Viluhine, Vilustuda, Vil, Villi, Vilt, Vilto (kylmettyvä, vilustuva, kylmänarka), Vimma, Vimmai, Vimmainen, Vimmattu, Vimmas, Vimmastuja, Vimpa, Wimba, Wimpu, Vimpaantuja, Vimm, Vimb (kiukkuinen, kiihkoileva, innokas, telmijä, hurja, villi, itsepäinen, riehakas), Vini, Vinis, Vinisijä, Viniseda, Vina, Vine, Vinakka, Vinittäjä, Vineda (vikisijä, itkijä, tuhertaja, inisijä, kitisijä, valittaja, paiskoja), Vinka, Vinkka, Vinke, Vinkeä, Vinki, Vinkiä, Ving, Vingu, Vinge, Vingel, Vingo, Vingor (nopea, rivakka, reipas, näppärä, hauska, kaunainen, ryhdikäs), Vinku, Vinkua, Vinkuja, Vinka, Vinkai, Vinkaisija, Vinga, Vingahtaja, Vingahtelija, Vingu, Vinguttaja, Vinkuo, Vinkujo, Vinkahuttojo, Vinguda, Vinkta, Vingah, Vingahtada, Ving, Vingo (kitisijä, vikisijä, vonkuja, ulvoja, äkäinen), Vino, Vina, Viina, Viino, Vinoi, Vinoilija, Wanja, Wadnja, Vädnja, Vatnja, Vatnjahit, Vine, Vidnjo (viekas, vastustelija, kiero, naljailija, leukailija, täysipituinen), Vinti, Vintiö, Vintio (lurjus, nulikka, riiviö, innokas, pahantekijä), Vintsa, Vintso, Vintsi, Vintsu, Vindzo, Vindzi, Vinza, Vinzak (lipsuttelija, irvistelijä, virnistelijä, vetelehtijä, laiskottelija), Vinttu, Vinttura, Vintturoija, Vintturah (hoipertelija, niskuroija, juonittelija, kiemurtelija), Vipa, Vipattaja, Vipajaja, Vipaja, Vipi, Vipis, Vipisijä, Vipo, Vipottaja, Vipe, Vipeltäjä, Viba, Vibada, Vibu, Vibuda, Vaba, Vabai (tutisija, värisijä, lepattava, kipittäjä, viilettäjä), Vire, Vireä, Vireytyjä, Vireyttäjä, Vireda (virkeä, reipas, ripeä, virkku, vikkelä, nopea, piristynyt, ahkera, aikaisin heräävä, toimelias),
Viri, Vire, Vira, Viris, Viristäjä, Vireh, Virehtijä, Viru, Viro, Virie, Virin, Vir, Virt (väreilijä, poreilija, sirisijä), Viri, Virittäjä, Virittelijä, Virike, Vire, Virei, Vireinen, Virite, Virikeh, Virittädä, Viritez, Viritada (asettaja, virittäjä, sytyttäjä, aloittaja), Virke, Virkeä, Virki, Virkistäjä, Virkis, Virkistyjä, Virge, Virges, Virgzo, Virgi, Virgiji, Virg, Virgzi, Farga (eloisa, valpas, reipas, virkku, kevytuninen, nopea), Virkka, Virka, Virkko, Virkkoa, Virkkoja, Verkka, Virke, Virkkada, Virkta (lausuja, kutsuja, sanailija, moittija), Virkku, Virkka, Virkus, Virkustuja, Virk, Virgu, Virga, Virku, Virkui (virkeä, reipas, nopea, valpas, uuttera, eloisa), Virma, Virmas, Virmi, Virmiä, Virmijä, Virmie, Virme, Virmenen, Virva, Virmallinen (vireä, vilkas, raisu, kiihkeä, villi, hurja, toipuva, voimistuva), Virni, Virnis, Virnistelijä, Virnu, Virnua, Virnui, Virnuilija, Virna, Virno, Virnottaja, Virne, Virnistys, Virnake, Vernu (irvistelijä, ilkikurinen, virnuilija, ilkkuja, inttäjä), Viro, Virko, Virkoaja, Virkoa, Virvo, Virvoi, Virvoittaja, Virvoittelija, Virvoitus, Virku, Virkuo, Virgo, Virgu, Virgutada, Virkto, Virgodu (heräilijä, virkistyvä, toipuva, herättäjä, kannustaja), Virtty, Virttyä, Virttyjä, Virty, Virtyttäjä, Virttyö, Virto (muuttunut, sairauden takia erilaiseksi tullut), Viru, Virua, Viruja, Viru, Viruttaja, Viruttelija, Veru, Verru, Verrua, Viruo, Viruda, Virunaine, Virunainen, Virutuz, Virutada, Vierto, Viertu, Virra (makoilija, nopeasti kasvava, venyttelijä, pyörijä, paiskoja, kaatuilija), Virva, Virve, Virvendada (väreilijä, hulmuava, lepattava, tulen kaltainen), Visa, Visai, Visainen, Visailija, Viza, Visadus, Vizzo, Vizas, Visse (kestävä, sitkeä, sinnikäs, sisukas), Viska, Viski, Viske, Viskelijä, Visa, Viskoja, Visko, Viskoa, Viskuo, Visku, Viskai, Viskoda, Vizga, Vise, Vecka (heittelijä, koskettelija, kaataja, paiskoja, ammentaja), Visto, Vistottaja, Faste (pelottava, ruma, hassunkurinen, hauska), Viti, Vitis, Vitistäjä, Vitistelijä, Vitsi, Vidza, Vidzi, Vidze, Vize, Vidi, Vidiseda, Vidis, Vidisdada, Vidin (vikisijä, vinkuja, kitisijä, nopea), Vitka, Vitkas, Vitko, Vitkoi, Vitkallinen, Vitkastelija, Vitkuttelija, Vitku, Vitki, Vitkis, Vitkittelijä, Vitkistuda (hidastelija, viivyttelijä, vetkuttelija), Vito, Vitoa, Viti, Vitiä, Vidi, Vido, Vidoi, Vitto, Vittoa, Vitu, Vituo, Vidoda, Vite, Vacco, Ask, Asy, Oss, Osy, Wotso, Woso, Vasi (viipaloija, pieksijä, nopea, tarmokas, puutumisesta kärsivä, tahdokas, haluaja), Viuhka, Viuhko, Viuhkoa, Viuhkoja, Viuhku, Viuhkuttada (huiskuttaja, heiluja, liehuja, viittoilija, riuhtoja, ryntäilijä, vilistäjä, hosuja), Viuhu, Viuhua, Viuhuja, Viuha, Viuhah, Viuhahtelija, Viuhahtaja, Viuho, Viuhottaja, Viuhakka, Viuhakko, Viuhha, Viuhai (viilettäjä, nopea, pitkänhuiskea, heilahtelija), Vohka, Vohko, Vohkottaja, Voho, Vohottaja, Vohki, Vohkia, Vohkija, Vohkaisija, Vohakka, Voha (uhoaja, ähkijä, huohottaja, innokas, touhukas, reipas, liioittelija, hätäinen), Voi, Veih, Vuoi, Voihki, Voihkia, Voihkija, Voihku, Voihkuja, Voika, Voiko, Voikottaja, Voikka, Voikoi, Voiku, Voike, Voikko, Voikta, Voik, Voivo, Voivottelija, Voivotada, Fuoike, Fuoiko (valittaja, voihkija, itkijä, vaikertaja, huokailija), Voida, Voita, Voipa, Voipu, Voipua, Voipuja, Voipunut, Voivu, Vointi, Voijja, Voija, Voikse, Voiksentelija, Voiva, Voivas, Voipuo, Voiska, Veija, Voiste, Voistlu, Veido, Vuij, Uij, Veikslo, Veimi (jotain muistuttava, vahva, terve, uupuva, toipuva, kilpailija, kamppailija), Voima, Voimi, Voimakas, Voimallinen, Voimaton, Voimis, Voimistaja, Voimistuja, Voimai, Voimailija, Voimistelija, Voimatoin, Voim, Voimo, Voimakaz, Voimalikko, Voimato, Voimalik, Voimu, Voime, Voimatu, Vuoibme, Vojma (terve, väkevä, vahva, heikko, voimaton), Voita, Voide, Voite, Voitelija, Voitu, Voitua, Voituja, Voijje, Voiti, Voito, Voitoa, Voitoja, Voije, Voitta, Voida, Voize, Veita, Voie, Voidi, Voidie, Voia, Voidada, Voi, Veido, Vuido, Veida, Veita, Vuidu, Vuidug, Vuoida, Vuoidas (voitelija, sivelijä, voideltu, rasvattu, tahraaja, töhrijä), Voitta, Voittaja, Voite, Voitto, Voittoi, Voittoinen, Voitettu, Voitollinen, Voittada, Voittamaton, Voito, Voitos, Voittoa, Veitta, Veite, Voita, Voide, Voit, Voitu, Veitlo, Vuoite, Vuoito (painija, kisailija, voittamisesta pitävä, taistelija, kilpailemisesta pitävä), Voko, Vokottelija, Vokottaja, Voki, Vokis, Vokisija, Votvo, Votvotada (vikittelijä, mumisija, mutisija, jököttäjä, valittaja), Voli, Volis, Volisija, Volina, Volo, Volottaja, Vola, Volah, Volahtaja, Voliseda, Volin (itkijä, ulisija, huutaja, äänekäs, läträäjä, pulahtelija, mouruavan vatsan omaava), Vollo, Vollottaja, Volla, Volvo (itkijä, parkuja, ulvoja, valuttaja, joutelias), Vonka, Vonkale, Vönkä, Vonke, Vonku, Vonkula, Vonkka, Vonkea, Vonge, Vongertaja, Vonkaleh (komea, pulska, kiemurtelija, kömpelö), Vonku, Vonkua, Vonkuja, Vonka, Vonkai, Vonkaisija, Vonga, Vonkuo, Vonke, Vonkeh, Vongu, Vongah, Vongahtada, Vonkta (ulvoja, mankuja, älähtelijä, voivottelija, parkuja), Votko, Votkottaja, Votka, Votkale, Vota, Votakka (lojuja, laiska, pulskea, romuluinen, huolimaton, retkottaja), Vouhka, Vouhkaaja, Vouhki, Vouhkia, Vouhkija, Vuohka, Vouho, Vouhottaja, Vouhko, Vouhkoa (touhottaja, kerskailija, hupsu, lörpöttelijä, hosuja, vouhottaja, pälättäjä, liiottelija, hoputtaja, intoilija),
Vuokko, Vuoko, Vuokollinen (äkkipikainen, oikukas, tunteellinen), Vuoksi, Vuoh, Vuoho, Vuksu, Vuksui, Foly, Folyi, Folyik (jonkin puolesta syntynyt, jonkin tähden tapahtunut, nojailija, tukeutuja), Vuota, Vuoda, Vuodannainen, Vuoti, Vuotia, Vuotiainen, Vuoto, Vuoda, Vuodattaja, Vota, Vuotoa, Vuuva, Vuotta, Voda, Vodada, Vodatada, Vote, Vomi, Vooda, Voodu, Vooduda (lähtijä, varistelija, vuodattaja, valuja, tiputtelija), Vyöry, Vyöryä, Vyöryjä, Vyöryttäjä, Vyörymä, Vööri, Vööritada, Vööru (vierittäjä, vyöryttäjä), Väikky, Väikkyä, Väikkyjä, Väike, Väikeh, Väikehtijä, Väikkyö (ailahteleva, liikuskelija, viivyttelijä, heiluja, hoipertelija), Väittä, Väittäjä, Väitte, Väittelijä, Väji, Väite, Väitö, Väitös, Väitteä, Väity, Väitys, Väitty, Väittyö, Väitada, Väita, Väitu, Väitus, Väiti, Väitis, Väki, Väkiä (vastaansanoja, inttäjä, kinaaja, ponnistelija, voimistuva), Väke, Väkevä, Väkevyys, Väkevöittäjä, Väkevöityjä, Väkkö, Väkkövä, Väge, Vägo, Vägoy, Vägev, Vätse, Vätsevä, Veggi, Väkto (voimakas, vahvistuva, kiihkeä, mahtava, väkevä), Väkkä, Väkkärä, Väkke, Väkä, Väkättäjä (vapisija, väpättävä, levoton, tuuliviiri), Väle, Väleä, Välevä, Välehe, Väljä, Vällä, Välä, Väläkkä, Vaele, Vaelek (nopea, joutuisa, vilkas, ketterä, vikkelä), Väli, Väline, Välinen, Välillinen, Välitön, Välikkö, Väly, Välys, Välis, Välittäjä, Välilline, Välitöin, Välih, Vaella, Välji, Valja (vallaton, suora, vilpitön, välittävä), Väli, Välittäjä, Vaela (välittäjä, keskeyttäjä, taukoilija, väistäjä, tien antaja), Väljä, Väle, Väleä, Väljäh, Väljähtäjä, Väljähtyjä, Välje, Väljäs, Välji, Väljäinen, Väljäine, Vällu, Vällä, Välläi, Välle, Väl, Vällas, Vällau, Vällahtuda, Vältsä, Välkä, Välja, Väljas, Väli, Välimine, Väline, Väljendada, Vela (suurikokoinen, suurisilmäinen, veltto, laiha), Välkky, Välkkyä, Välkkyjä, Välkkä, Välkä, Välky, Välke, Välkeh, Välkehtijä, Välkkyö, Välkke, Välkkeä, Välku, Välki, Välgu, Välgutada, Välga, Välgatada, Välgi, Välgas (loistava, älykäs, nopea), Välppä, Välpä, Välppe, Välpe, Välppeä, Välppy, Välpäh, Välpähtäjä, Välp, Välba (leppoisa, hellittäjä, taukoilija), Välttä, Välttämätön, Vältty, Välttyä, Vältte, Vältteä, Välttelijä, Välttsy, Välda, Välti, Vaelte, Vaelta (väistelijä, karttaja, kätkijä, nyrjäyttelijä, lykkääjä), Välä, Väläh, Välähtelijä, Väläyttelijä, Välähdys, Välä, Väli, Väly, Välämä, Väläjäjä, Välu, Voli, Volit, Volk, Volki, Volkid, Welo, Weto, Wetok, Wuaok (hiertymiä saava, haavoja saava, loistavasilmäinen, liukasihoinen), Väpä, Väpättävä, Väpäjeä, Väpättäjä, Vävi, Vävis, Vävisijä (vapisija, tärisijä), Väri, Väris, Värisijä, Väre, Väreh, Värehtijä, Väreilijä, Värähtäjä, Värähtelijä, Väräh, Väristys, Värinä, Värjö, Värjöttelijä, Väry, Värin, Väriseda, Verzo, Versto (vapisija, tärisijä, hytisijä, hampaiden kalistelija, pudistelija), Väsä, Väsääjä, Väsäi, Väsäilijä (puuhailija, askartelija, kyhääjä), Väty, Vätys, Vätystelijä, Vätö, Vätös, Vättö, Vätje, Vätjeh, Vätjehtijä, Vätjä, Vätjänä (saamaton, laiska, veltto, kömpelö, hidas), Väärä, Veärä, Viärä, Vääre, Väärentäjä, Vääri, Vääris, Vääristelijä, Värä, Veäri, Veäry, Veärys, Viäri, Viäre, Viäry, Viärys, Vär, Väris, Väristada, Väry, Väryz, Vääru, Väärus, Vaerre (kiero, värittäjä, vääristelijä, taivuttaja, vääntäjä), Vötkö, Vötköttäjä, Vötki, Vötkis, Vötkistelijä, Vötkä, Vötkäle, Vötky, Vötkyö (rötköttäjä, pötköttäjä, vetelehtijä, löntystelijä), Yhdi, Yhdis, Yhdistäjä, Yhi, Yhis, Yhti, Yhtis, Yhtistada, Ito (yhdistäjä, yhteen kokoontuja, yhteen kokoaja, unelmien toteuttaja), Yhty, Yhtyä, Yhtyjä, Yhdy, Yhdyttäjä, Yhy, Yhyttäjä, Yhtymä, Yhtyö, Yhy, Yhytteö, Yhtydä, Yhte, Yhtno, Yhi, Yhin, Yhinen, Yhine, Yhineda (yhteen saava, yhteen liittäjä, yhdistäjä), Yksi, Yksin, Yksinäinen, Yksinäine, Yhzi, Iksi, Iksin, Yksni (yksinäinen, yksin viihtyvä), Yle, Ylettelijä, Ylettyjä, Yltä, Yltäjä, Ylttä, Ylttäjä, Yllä, Yllättäjä, Yli, Ylitada (kurottaja, ojentelija, yllättäjä), Ylpe, Ylpeä, Ylvä, Ylväs, Ylpei, Ylpeilijä, Ylpis, Ylpistyjä, Ylpeys, Ylvästelijä, Ylpi, Ylpiä, Ylve, Ylpie, Ylbe, Hilba, Hilbad (vallaton, tottelematon, raisu, äreä, hävytön, hillitön, röyhkeä), Ylty, Yltyä, Yltyjä, Ylly, Yllyttäjä, Yllytys, Yltyö, Yldy, Yldu, Yldutada, Ildu, Ildud (voimistuva, kiihkeä, innostuva, yllyttäjä, rohkaisija), Ynnä, Ynnääjä, Ynnäh, Ynnällinen, Ynnälline, Ynnäi, Ynä, Ynänen, Ynäne, Yne, Ynei, Yneine, Ino, Yno, Inoz, Yknä (rauhallinen, kokonainen, tasapainoinen), Ynse, Ynseä, Ynseys, Ynssy, Ynsy, Yysy, Yyssy (tyly, kopea, vastahakoinen), Yri, Yris, Yrisijä, Yrhe, Yre, Yreä, Yrhi, Yrhiä, Yres, Yrä, Yräs, Yrös, Yrö, Yreh, Yrehtyjä, Yrel, Yrelik (murisija, yrmeä, äreä, loukkaantuja, tottelematon), Yri, Yrittäjä, Yrittelijä, Yry, Yritada, Yrkä, Yrkäi, Yrkäilijä, Yrky, Yrry, Yrri (hoputtaja, rohkea, riidanhaastaja, yllyttäjä, härnääjä), Yrki, Yrkinen, Yre, Yrje, Yren, Yrty, Yrtyä, Yrtyjä, Yrtty, Yrg, Yru, Yrja, Yyr, Yyri, Yyrikene, Irg, Irgo, Yrgo (aloittaja, lyhykäinen), Yrme, Yrmeä, Yrmi, Yrmiä, Yrmy (murjottaja, tyly), Yökä, Yökkääjä, Yökkä, Yökkäi, Yökkäilijä, Yökö, Yököttäjä, Yökke, Yökkeä, Yöky, Ötsy, Ööki, Öökida, Öklö, Öklä, Ökläs, Ögläs, Öglä, Öglästydä (oksentelija, ruuan pois työntäjä, vastustelija, herkkävatsainen),
Ähki, Ähkiä, Ähkijä, Ähkä, Ähky, Ähkyä, Ähkö, Ähke, Ähkeä, Ähkäi, Ähkida, Ähi, Ähis, Ähisijä, Ähe, Äheltäjä, Ähiseda (ähkijä, itkijä, hyvän ruokahalun omaava, innokas, paiskoja, viskoja, tyrkkijä), Äiki, Äikistelijä, Äikki, Äikis, Äikkis, Äikkiä, Äikkijä, Äiky, Äikä, Äika, Äikai, Äikaidus, Äike, Äikeä (härnääjä, vahingoniloinen, piikittelijä, paukuttaja, takoja), Äimä, Äimi, Äimistelijä, Äimistyjä, Äimistynyt, Äimis, Äime, Äimen, Älmi, Äine (ällistelijä, hämmästelijä, töllistelijä, pökertyjä, tyyni, suuta ammollaan pitävä, tuijottaja), Äite, Äitelä, Äiteliäs, Äyte, Aajti, Aajtie, Äime, Äimelä, Äile, Äileä, Äilä, Äiläkkä (makea, vihainen, kiukkuinen, räikeä), Äity, Äityä, Äityjä, Äyty, Äytyä, Äityö, Äytyö, Äigne, Äigneda, Äjä, Äjäkkä, Äje, Äjeä, Äjy (kiihtyvä, kiihkeä, voimistunut, räikeä), Äki, Äkis, Äkisijä, Ägi, Ägis, Ägiseda, Eggo, Egu (kitisijä, valittaja, ähisijä, vastustelija, ynisijä), Äli, Älis, Älisijä, Älinä, Älä, Äläkkä, Äläh, Älähtäjä, Älähtelijä, Ällö, Äly (mölisijä, ulvoja, itkijä, mylvijä, parkuja), Älli, Ällitön, Ällä, Ällääjä (oikukas, itsepäinen, vaatija, kärttäjä), Älli, Ällistyjä, Ällis, Ällistyttäjä, Ällistelijä, Älliskö (häkeltyjä, hämmästyjä, hölmistyjä, töllistelijä, saamaton), Ällö, Ällöttäjä, Ällötys, Ällöä, Ällöäjä, Ello (inhoaja, oksentelija, pyörtyilijä), Äly, Älys, Älykäs, Älyllinen, Älytön, Älyä, Älyäjä, Älytöin, Häly, Ielve, Ielvet, Älve, Älwä, Al, Av (järkevä, älykäs, oivaltaja, huomaaja, havaitsija, harkitsevainen, malttavainen), Änky, Änkyttäjä, Änkö, Änköttäjä, Änkä, Änkkä, Änkyrä, Hängu, Hängutada (jankuttaja, inttäjä, väittäjä, itsepäinen, naljailija, mongertaja), Äre, Äreä, Ärä, Äräkkä, Ärhä, Ärhäkkä, Ärhe, Ärhentelijä, Ärty, Ärtyä, Ärtyjä, Ärry, Ärtyi, Ärtyisä, Ärsy, Ärsyttäjä, Ärsyyntyjä, Ärsyke, Äri, Ärie, Ärhäkkö, Ärtyö, Ärdy, Ärdyttädä, Äred, Ärdu, Ärdutada, Äre, Ärri, Ärritada, Ert, Aerdo (kipakka, vihastuja, ärsyttäjä, härnääjä, karkeaääninen, yllyttäjä, kiivas, eloisa, närkästyjä), Äri, Äris, Ärisijä, Ärinä, Ärä, Äräh, Ärähtelijä, Ärähtäjä, Ärjy, Ärjyä, Ärjyjä, Ärjyö, Ära, Ärai, Ärinen, Ärineh, Äriseda (huutaja, murisija, karjuja), Äske, Äsken, Äskettäin, Äskei, Äskeinen, Äski, Äskinen, Äskö, Äsköi, Eska, Eskai, Aske, Askei, Aeska (hetki sitten saapunut, pian saapuva), Ääli, Ääliö (saamaton, nahjus), Ääni, Ääne, Eäne, Iäne, Äänekäs, Äänetön, Ääntä, Ääntäjä, Äännä, Äännäh, Äännähtelijä, Äänte, Ääntelijä, Äänne, Eänne, Iänne, Äänti, Ääntiö, Äänteellinen, Ääntyä, Ääntyjä, Ääntö, Eäntö, Iäntö, Äänes, Äänestäjä, Äni, Äne, Änekäs, Eäni, Eänekäs, Eänte, Eänteä, Iän, Iäni, Iändädä, Än, Äne, Änekaz, Hääl, El, Öl, Jiedna, Ene, Enek, Enekel (ääntelijä, äänekäs, kovaääninen, lauleskelija, lauluista pitävä), Öhki, Öhkiä, Öhkijä, Öhkä, Öhi, Öhis, Öhisijä, Öhkä, Öhke, Öhkeä (ähkijä, puhkuja, puhisija), Öki, Ökisijä, Ökö, Ököttäjä, Ökis, Ökötada, Öky, Ökä (ähkijä, uikuttaja, mukisija, mököttäjä, jököttäjä, änkyttäjä, vaitelias), Öli, Ölis, Ölisijä, Ölä, Öläkkä, Öllö, Öllöttäjä (mölisijä, ulisija, parkuja), Öllö, Öllöttäjä, Öllerö, Ölle, Ölli, Öllis, Ölliskö (toljottaja, möllöttäjä, tomppeli), Öri, Öris, Örisijä, Örä, Öräh, Örähtelijä, Örri, Örrinen, Örrine, Öriseda, Örrä, Örräh, Örrähtäjä (murisija, ääntelijä, mörisijä, huohottaja, hengitysvaikeuksista kärsivä), Öykkä, Öykä, Öykkäilijä, Öykkääjä, Öykkäröitsijä, Öyke, Öykeä (rehentelijä, metelöitsijä, tyly, rähinöitsijä, riidanhaastaja, kehuskelija).
]]>
SYNTYMÄNIMET
1. ennen syntymää nimeäminen on kuulunut suomalaiseen perinteeseen vain erikoistapauksissa.
2. nimeämisen ajankohta on vaihdellut syntymän jälkeisistä hetkistä useaan vuoteen.
3. nimeä ei olla haluttu antaa ennen kuin ollaan oltu varmoja siitä että lapsi haluaa elää.
4. nimeämättömiä lapsia on kutsuttu lempinimin ja pientä lasta tarkoittavin nimin (vakahainen, hullukkainen).
5. nimeämisen ajoittajina ovat olleet lapsen kasvuun ja kehittymiseen liittyvät etapit (ensimmäiset ilmeet, sanat, askeleet).
6. erityisen tärkeänä on pidetty hetkeä jolloin lapsi kutsuu emoaan tai tunnistaa emonsa ensimmäisen kerran.
7. oman tahdon ilmaantuminen on ymmärretty merkkinä siitä että lapsesta on tullut ihminen ja suvun täysivaltainen jäsen.
8. tavallisista nimeämistavoista on poikettu jos raskauden aikana, synnytyksessä tai syntymän jälkeen on tapahtunut jotain poikkeavaa (unet, etiäiset, erikoiset tapahtumat, yllättävät vieraat, synnytysvaikeudet, lapsen heikkovointisuus, lapsen sairastelu, esivanhemmilta saadut viestit, haltijoilta saadut viestit, lapsen käytöksessä tapahtuneet muutokset).
9. usko uudestisyntymiseen eli henkisielujen (suomen löyly, mansin lili) jälleensyntymiseen on vaikuttanut syntymänimien antamiseen (ihmisen itsensä ei uskota syntyvän uudestaan vaan henkensä, elinvoimansa).
10. lapsessa on tarkkailtu tuttuja eleitä ja piirteitä, päätelty kenen sukulaisen henki on palannut ja annettu tämän nimi.
11. lapsen alkaessa heikentyä tai sairastaa on nimeä voitu vaihtaa.
12. syntymänimillä on toivotettu lapsille haluttuja ominaisuuksia (terve, vahva) ja taitoja (ompelija, veistäjä).
13. osa syntymänimistä on pidetty salaisina.
14. salaisia nimiä ei olla lausuttu ääneen, etenkään sukuun kuulumattomille. nimien sijasta on käytetty lempinimiä ja kiertoilmaisuja. nimi on voinut olla lapsen ja nimeäjien välinen salaisuus.
15. samaa salaista nimeä on voinut käyttää kerrallaan vain yksi sukuun kuuluva. nimen edellistä kantajaa on alettu kutsua sukulaisuutta ilmaisevalla sanalla ("eno", "täti").
16. salaisia nimiä pidetään lapsiin syntyvien sukulaisten henkien (henkisielu lili) ilmentyminä.
17. salaisten nimien taustalla ovat periytyvät suvun toteemieläimestä johdetut nimet (toteemieläimen piirteitä ja ominaisuuksia).
18. syntymänimillä voidaan kuvailla syntymän hetkellä vallinneita olosuhteita. syntymän hetkellä uskotaan olevan vaikutusta lapsen kohtaloon ja luonteeseen (tuuli=rauhaton elämä, tyyni=rauhallinen elämä).
19. syntymänimillä voidaan pyhittää lapsi jollekin tietylle haltijalle tai jumalalle, kyseisen henkiolennon suojelukseen (syntymän hetkellä ukonilma->pyhitetään Ukolle).
20. syntymänimiä voidaan antaa useita (salainen ja julkinen, periytyvä ja yksilöllinen).
21. nimien lisäksi lapselle voidaan sepittää syntymälaulu (oma laulu) joka kertoo tämän vaiheista ja sisältää elämän tärkeimmät tapahtumat. vanhemmat aloittavat laulun lapsen jatkaessa sitä varttuessaan. ihmisen uskotaan syntyvän uudestaan niin kauan kun hänet (laulunsa) muistetaan.
SYNTYMÄNIMIÄ
Ahta, Ahtaja, Ahde, Ahto, Ahti, Ahte, Ahe, Ahtoa, Ahtoja, Ahtoi, Ahtta, Ahtada, Ahtadane, Atta, Ahe, Vuokte, Vuokti, Vuoktini, Vuokteje, Afto, Aftu, Aftuma, Opte, Okto, Oktos, Okti, Oktini, Ekti, Ektini (lapselle joka ahmii / ahtaa ruokaa suuhunsa / josta toivotaan verkkojen / ansojen ahtajaa eli asettajaa), Aja, Ajo, Aju, Ajaja, Ajelehtia, Ajelija, Ajja, Ajoa, Ajokas, Ajattoa, Ajada, Ajadava, Aje, Ajeleda, Aijjo, Ailo, Ajattaja, Ajattelija, Aato, Aatos, Aate, Ajatos, Ajatus, Ajate, Aade, Vuoja, Vuojatallat, Vuoggje, Vuoggjet, Ajatallat, Aggje, Aggjet, Uji, Ujini, Uini, Vojni, Vojli, Vojlini, Vojle, Vojled, Wojt, Ajt, Ojt (lapselle josta toivotaan hyvää ajajaa / takaa-ajajaa / juoksijaa / ompelijaa / matkustajaa / unien / menneiden / ajatusten jäljittäjää eli ajattelijaa), Alku, Alje, Alke, Alkei, Alkua, Alka, Alut, Alo, Aloi, Aloittaja, Alkaja, Algo, Augo, Alg, Algu, Alge, Alged, Alget, Awo, Awol, Owl, Alon, Oto, Oton, Odo, Ulu (lapselle josta toivotaan uutta alkua / jonkin asian aloittajaa / joka aloittaa / keskeyttää mielellään asioita), Amme, Ammi, Ammio, Ame, Amelo, Ammeh, Anu, Anum, Amu, Amun, Amma, Ammas, Ammentaja, Ammu, Amul, Amula, Amulams, Amo, Ompi, Umpo, Umpi (lapselle joka on syntyessään pyöreäkasvoinen / pyöreät muodot omaava / josta toivotaan astioiden tekijää / veden ammentajaa / joka ammentaa mielellään juotavaa), Ammo, Ammottaja, Ammokas, Ammi, Ammu, Ammuli, Ammuda, Amlo, Antlo, Amma, Ammas, Ammased, Ome, Omes, Nane, Naneu, Nanem, Ama, Amak, Amo, Amoi (lapselle joka haukottelee paljon / pitää suutaan auki / jolla on suuri suu), Anne, Anni, Anti, Antti, Ante, Antero, Ande, Andek, Andeks, Anda, Adda, Addagas, Ando, Andos, Annu, Ano, Anoa, Anoja, Anu, Anuo, Anuda, Adno, Adnot, Ana, Anam, Anams, Anno, Antelias, Anta, Antaja, Antava, Antavainen, Anto, Antoa, Andoa, Adde, Addet, Amta, Udi, Udin, Udini, Udni (lapselle joka halutaan antaa / pyhittää jollekin / jonka uskotaan olevan jonkun antama / jonka avulla halutaan hyvittää / kiittää / pyytää anteeksi jotain / joka on luonteeltaan antelias / ruinaaja / pyytelijä), Ase, Asu, Aso, Asso, Aze, Azo, Azeg, Aza, Azza, Asea, Asettaja, Asettuja, Asuja, Asua, Asukas, Asus, Asustaja, Asuttaja, Azu, Azudaja, Asuo, Assu, Assua, Asuma, Assa, Azetaja, Asend, Asi, Asida, Asem, Asema, Asei, Asein, Asen, Aseme, Azum, Assam, Eze, Ezem, Izi, Izim, Ezo, Ezom, Asma, Oso, Osom, Osma, Osmo, Asom, Neso, Naesi, Äzo (lapselle josta toivotaan aseiden / työkalujen käyttäjää / vaatteiden valmistajaa / leirin / kodan pystyttäjää / uutta asujaa / asioiden aloittajaa / pärjääjää / asioiden synnyttäjää / tekijää / joka makoilee mielellään / rauhoittuu / asettuu helposti), Aske, Askel, Askele, Askeltaja, Askeldada, Askle, Esko, Eske, Eskel, Eskelks, Asko, Askolks, Askol, Osko, Oskol, Utski, Utskil, Vosko, Voskol, Uso, Usol, Usi, Usil, Ase, Asse, Asel, Aste, Astu, Astua, Astuja, Astuo, Astuda, Asto, Asta, Asa, Asatta (lapselle josta toivotaan hyvää kävelijää / juoksijaa / liikkuvaista / joka oppii kävelemään tavallista aikaisemmin / myöhemmin / jolla on erikoinen tapa askeltaa), Ava, Avaaja, Avne, Avva, Aue, Anksi, Anksima, Avsi, Avsima, Antsa, Antsama, Enk, Ank, Ano, Avo, Avoi, Avoin, Avonainen, Avonaine, Avoisu, Ave, Avei, Avein, Avolla, Avosu, Aval, Avalik, Avai, Avain, Avoa, Avoan, Aua, Auain, Avadim, Avva, Avvain, Avam, Avame, Avanto, Avato, Avand, Avandus, Ova, Ovat, Avara, Avaro, Avar, Avaru, Avarus, Ovar, Auki, Aukinainen, Auke, Aukea, Auki, Aukia, Aukio, Auko, Aukoa, Aukoja, Aukie, Aava, Aukko, Aukku, Auk, Ouk (lapselle joka aukoo mielellään asioita / tykkää riisuutua / pitää suutaan auki / joka jokeltelee / puhuu paljon / on luonteeltaan avoin / ei pidä päähineistä / jalkineista / rajoittavista / sitovista asioista / joka on syntynyt aukealle / jäälle / avannon / lähteen lähelle / joka pitää avarista paikoista / tykkää katsella avaruuteen / josta toivotaan hyvää nylkijää eli avaajaa), Ehti, Ehtiä, Ehtijä, Ehtiväinen, Ehty, Ehtyä, Ehä, Ehättäjä, Ehtä, Ehtie, Ehit, Ehittä, Ehätteä, Ehtyö, Ehdy, Ehdyttäjä, Ehy, Ehyttejä, Ehtu, Ehtus, Ehtättädä, Ehtta, Ehtitada, Ehe, Ehtida, Ehte, Edo, Eto, Asta, Astat, Aste, Astem, Esti, Estini, Jesti, Jestini, Äst, Öst, Ast, Jetso, Esto, Estom (lapselle josta toivotaan nopeaa / ahkeraa / ehtiväistä / joka syntyy nopeasti / ennen aikojaan / josta toivotaan hyvää kantajaa / kaunista / koristautujaa / asioiden valmistajaa / rakentajaa / kypsentäjää / joka on maidolle ahnas / ehdyttäjä / luonteeltaan rauhaton / vilkas / menevä / liikuskelija),
Ele, Eleh, Elehtijä, Eleilijä, Elei, Eleih, Eleg, Elegi, Elo, Eloi, Eloisa, Elisa, Elu, Elus, Elä, Elävä, Eloz, Elollinen, Elos, Elossa, Jel, Jelu, Jelud, Aello, Elpy, Elpyä, Elpyjä, Elvy, Elvyttäjä, Elättäjä, Eläke, Ela, Elatus, Elanto, Eläm, Elämä, Ael, Aelle, Aellem, Ole, Olem, Ile, Ilem, Ule, Ulem, Elävä, Eläväinen, Eli, Elli, Elin, Eliö, Eläi, Eläin, Eläjä, Eläjäinen, Elämys, Ellä, Ellävä, Eleä, Elädä, Elada, Eläb, Elav, Jello, Jela, Jelab, Aelle, Aellet, Iele, Ielep, Äle, Älep, Aele, Aelep, Uli, Ulin, Ulini, Ulni, Uwi, Uwin, Uwini, Ule, Ulep, Olni, Ovni, Oni, Ilt, Jält, Jelt, Jalt, Jelo, Jelow, Jeto, Jetop, Jilo, Jilop, El, Jile, Jili, Jilib, Jilibea, Jire, Nile, Ila, Tili, Ili, Ilin, Ilinde (lapselle joka liikkuu / elehtii / puuhailee paljon / josta toivotaan vilkasta / eläväistä / iloista / tekeväistä / hyvää eläinten hoitajaa / parantajaa / synnyttäjää / kätilöä / elämän tekijää / jonka toivotaan elpyvän / jäävän eloon / tuovan eloa / rikkautta taloon / elättävän vanhempiaan / joka edustaa jotakin uutta), Eno, Jeä, Jeänu, Jeänuo, Ätno, Aedno, Jeännä, Enuo, Enä, Ene, Eni, Enni, Enäm, Enämpi, Enentäjä, Enepä, Enim, Ena, Enam, Enämb, Inä, Inäm, Inämb, Jenno, Emi, Emin, Jemi, Jemin, Enim, Aedna, Aednag, Aene, Aeneb, Aenedit, Ine, Jino, Jinow, Jäno, Jänoj, Jänä, Jänäy, Jani, Janiy, Äno, Ani, Anie, Uno, Ino, Una, Won (lapselle joka syntyy suuren joen / järven / puron lähellä / kevättulvien aikaan / joella / suurella selällä / missä vesi on syvää / joen latvoilla / josta toivotaan perheen / suvun lisääjää / kasvattajaa / joka on suurikokoinen / paksuraajainen / vanhin lapsi / vanhin poika), Epä, Epi, Epiä, Ebä, Eba, Ebad, Ep, Äb, Aep, Iehpe, Aeppe, Eb, Eve, Evel, Ebo, Ebow, Ab, Ob, Abu, Abi, Obo, Obol, Epäröivä, Epäröitsijä, Epa, Epakko, Epatsu, Epatto, Äpä, Epätöin, Epäitto, Epe, Epeli, Ebe, Ebel, Ebelane, Eblakas, Ebla, Äbe, Äbel, Äbla, Epäröijä, Eperehtiä, Eperöijä, Epero, Epäys, Epu, Eppu, Epuu, Epäilijä, Ebalene, Ebae, Ebaelene, Aeppe, Aeppeni (lapselle joka epäilee / ujostelee / arastelee / on usein iloinen / epävarma / kahden vaiheilla / peruu päätöksiään / vaikuttaa saamattomalta / hölmöltä / oikukkaalta / kelvottomalta / vallattomalta), Esi, Essi, Eti, Etinen, Esikko, Esikoinen, Ete, Etevä, Eve, Evelä, Evä, Evälä, Etu, Etummainen, Etimäinen, Eteh, Esih, Ezi, Ezimäine, Etine, Ezmä, Ezmäi, Ede, Eded, Edes, Edellinen, Edeline, Ezine, Ezä, Eus, Ees, Eelt, Eele, Edev, Esineda, Esiintyjä, Jed, Jeddi, Eddi, Jeddo, Ezmi, Eizmi, Ieti, Ietis, Äta, Ätas, Il, Ela, Olo, Olon, Ilo, Ilon, Jälo, Jälon, Elt, Ilt, Jet, Jeto, Jea, Iapi, Itpo, Jetpo, Jeapi, Elo, Elol, Elore, Elot, Etelä, Ette, Ete, Eda, Edal, Jeda, Jedal, Edullinen, Edu, Edus, Edustaja, Etui, Etuilija, Eus, Euksi, Evu, Evus, Evusta, Edukas (lapselle joka syntyy ennen aikojaan / ensimmäisenä / kaksosista ensimmäisenä / josta toivotaan muille esikuvaa / asioiden eteenpäin viejää / menestyjää / edistäjää / etevää / esiintyjää / ulospäin suuntautunutta / puoleensa vetävää / perheen / suvun ensimmäistä edustajaa / edessä seisojaa / edeltä tietäjää / joka pyhitetään lounaalle eli etelälle / etelätuulelle / auringolle / joka syntyy etelätuulen aikaan / jonkin edustalla / edustalle / joka tykkää etuilla / on luonteeltaan eloisa / vilkas / esiintymishaluinen), Etä, Etäi, Etäinen, Etäs, Etähinen, Etäh, Etähitte, Etähäin, Etähine, Etähäine, Eda, Edahan, Edah, Edahaine, Edaja, Its, Itsko, Itskozi, Itskozä (lapselle joka on luonteeltaan etäinen / kaukainen / jonka uskotaan tulleen jostain etäältä / kaukaa), Haamu, Haamo, Hahmo, Hahmu, Hoamu, Huamu, Hoamo, Huamo, Amo, Hamo, Hamu, Tsama, Sama, Hapme, Habme, Habma, Häämi, Heämi, Hiämi, Hamme, Hapmo, Haave, Hoave, Huave, Haaveilija, Have, Haaveksija, Haavu, Hoavu, Huavu, Haavus, Hoavus, Hoaveksia, Huavus, Huabu, Huabuz, Huabus, Huabustada, Haama, Hoama, Huama, Haamatti, Haami, Hoami, Huami, Haamitsija, Hama, Hamad, Hamadzone (lapselle joka muistuttaa kasvoiltaan jotain / joka ilmeilee / ilveilee / haaveilee paljon / on usein ajatuksissaan / tuntuu poissaolevalta / näkevän näkyjä / josta toivotaan haaveiden toteuttajaa / työn aloittajaa / hahmottajaa / uutta alkua / tarkkaa / hyvää havaitsijaa / arvioijaa / ennalta arvaajaa / ennustajaa / hyvämuistista / enteiden / etiäisten tulkitsijaa / tietäjää / noitaa),
Haaska, Hoaska, Huaska, Haiska, Haaski, Hoaski, Huaski, Haaskio, Haaskaaja, Haske, Haska, Haski, Haskit, Haskedit, Haja, Hajanainen, Hajo, Hajottaja, Hajjo, Hajallah, Hajallinen, Hajalline, Hajotada, Hajeta, Hajoma, Haje, Hajes, Hajon, Hadji, Hadjit, Haggji, Haggjit, Hajotit, Sej, Soj, Hauska, Hausku, Hauskuuttaja, Hauskuttaja, Hauski, Hauskies, Hawske (lapselle josta toivotaan hauskaa / kaunista / mukavaa / hupsua / nopeaa / mieluisaa / joka on luonteeltaan hauras / huolimaton / haaskaaja / rikkoja / sotkija / tiputtelija / joka levittelee / hajottaa / kadottelee asioita / eksyy helposti / jolle sattuu paljon vahinkoja), Halke, Halkea, Halko, Halkoa, Halkoja, Halkio, Halkaaja, Halkai, Halkaisia, Halki, Halkinainen, Halku, Halkuo, Halge, Hauge, Halga, Halgaida, Halg, Halgo, Haugo, Halgoda, Houg, Hag, Halu, Halo, Halgas, Halgi, Halgit, Halga, Tsulgo, Tsulgoms, Sula, Sulalni, Sulas, Sulasni, Hakkaaja, Akko, Aka, Akaja, Tsaka, Tsakam, Tsakams, Sukki, Sukkini, Tsukni, Tsuknis (lapselle joka tykkää hakata / koputtaa / paukuttaa / särkeä asioita / kalistella hampaitaan / josta toivotaan halkojaa / halon hakkaajaa / kaskeajaa / metsuria / rakentajaa / ahkeraa / nopeaa / pyydystäjää / paloittelijaa / kuorijaa / leikkaajaa / tuohen kiskojaa / joka syntyy halkihuulisena), Hama, Amma, Ammak, Amas, Amasi, Hamaga, Ama, Sama, Samaw, Samo, Somo, Somoy, Soma, Tsama, Sami (lapselle jonka uskotaan tulevan jostain kaukaa / menevän jonnekin kauas / josta toivotaan suurikokoista / pitkää / joka kävelee suorassa / on hyväryhtinen / nousee seisomaan tavallista aikaisemmin / myöhemmin), Hara, Haro, Hari, Haria, Haroa, Haroja, Haroi, Haroilija, Harittaja, Ara, Aro, Aru, Haru, Haruline, Harutada, Ari, Arli, Arlimi, Arto, Suorre, Sar, Sor, Saro, Sarom, Soro, Sorom, Harau, Harab, Harad, Harak, Harri, Harrikka, Harro, Harrot, Harrit (lapselle jonka silmät harittavat / joka tykkää haroa / hapuilla / kurotella / hajottaa / harata vastaan / levitellä sormiaan / varpaitaan / raajojaan / joka syntyy / pyrkii / haraa johonkin suuntaan / kävelee kädet / jalat levällään / jolla on pörröiset / harottavat hiukset), Harva, Harvas, Harvi, Harvinainen, Harve, Harves, Harvai, Harvei, Arva, Arve, Harv, Ora, Orali, Tsuro, Sura, Toro, Torow, Joro, Jorow, Aoro, Aorop, Turo, Turop (lapselle jolla on harvinainen piirre / joka syntyy vuosien päästä muista lapsista / joka puhuu / kävelee hatarasti / jolla on harvat hiukset / hampaat), Havi, Havia, Habi, Hevi, Havittelija, Tank, Tanx, Lanka, Janka, Anka (lapselle joka havittelee / tavoittelee / haluaa / ahnehtii asioita / on tahdokas / innokas / josta toivotaan nopeaa / sinnikästä / kilpailijaa / voimakastahtoista / rakastavaa), Hetki, Hetkinen, Hätki, Edke, Ska, Tsoz, Tsez (lapselle joka syntyy erikoisena / määrättynä / ennustettuna aikana / nopeasti / hitaasti / jonka elämään liittyy odotuksia / odotettuja hetkiä), Hiero, Hieroja, Hieroa, Hiertä, Hiertäjä, Hiera, Hierta, Hero, Heroja, Hiro, Hiroja, Hertä, Hirtä, Hieru, Hieruo, Hierteä, Hieri, Hieroda, Herda, Heroda, Here, Heretada, Heroa, Hööru, Hööruda, Ero, Eero, Iro, Iiro, Fierro, Fierrot, Ser, Seri, Serini, Hio, Hioa, Hijo, Hijoa, Hivo, Hivoa, Hioja, Hive, Hivelijä, Hiveltynyt, Hivel, Ive, Ivel, Iive, Iivel, Iveldada, Hivu, Hivuttaja, Hiu, Hiutta, Hiuttaja, Hivi, Hivis, Hivistäjä, Hivistelijä, Hipa, Hipai, Hipaisija, Hipo, Hipoa, Hipoja, Hiva, Hivah, Hivahuttoa, Hivuo, Hivoda, Hioda, Hijo, Hijoda, Hiutta, Hivuttoa, Hipu, Hipuo, Hivua, Iho, Ihoa, Ihu, Ihua, Ihuda, Higo, Higoda, Jeuvo, Iuvo, Saggje, Saggjet, Tso, Tsova, Tsovams, Sov, Sova, Sovams, Some, Somem, Sume, Sumem (lapselle joka tykkää hangata / hieroa / hiertää jotakin / itseään johonkin / joka pitää siitä kun hierotaan / silitetään / joka likaa / töhrii asioita / josta toivotaan hyvää hierojaa / hivelijää / silittäjää / rakastajaa / survojaa / hämmentäjää / teroittajaa / hiojaa / kenen toivotaan poistavan / hierovan pois jonkun tapahtuneen / menneen asian / joka kavahtaa / aristelee / hivistää kun kosketetaan / hierotaan / joka liikkuu / liikuttaa silmiään / raajojaan varovaisesti hivuttaen), Hume, Humer, Humertaja, Humentaja, Humeltaja, Tseme, Tsemer, Tsemerdams, Sumo, Sumor, Sumordams, Simi, Simir, Simirtini, Humis, Humisija, Humi, Huma, Humina, Humu, Hummi, Humminen, Hummine, Humma, Hummaaja, Hummailija, Humah, Humahtoa, Huva, Huvah, Huvahtazeta, Huvis, Huvista, Huvi, Umi, Umis, Umiseda, Uma, Umada, Umin (lapselle joka tykkää mutustella / ahmia / puristella / rypistellä asioita / josta toivotaan vaatteiden pesijää / pusertajaa / joka puhuu / äännähtelee epäselvästi / hymisee / humisee / huutaa / oppii tavallista myöhemmin puhumaan / joka syntyy kohinan / jylinän keskelle / myrskyn / riidan aikaan / kosken äärelle / joka käyttäytyy hurjasti / on luonteeltaan villi / rauhaton / joka tykkää mitellä voimiaan / kisailla),
Hupa, Hupi, Huvi, Hupai, Hupaisa, Huvitus, Huvittaja, Huvittunut, Hupainen, Hupe, Hupenija, Huppe, Huppela, Hupaine, Huba, Hubenuda, Hube, Huvitada, Oba, Obaz, Obali, Obbi, Obbo, Hohpe, Hoppe, Hoppel, Tsova, Tsovi, Tsovine, Sova, Sovany, Hupakko, Hupakka, Hupe, Hupelo, Huppe, Huppelo, Hupero, Huppero, Hupi, Hupio, Hupakoitsija, Huppeloitsija, Hupake, Hupakeh, Huppa, Huppana, Hupetti, Huppeloija, Hupattaja, Hupeltaja, Hupertaja, Hubi, Hubiz, Hubizija, Huppelehtija, Hupperoitsija, Hupsa, Hupsakka, Hupsu, Hupsma, Hupsukka, Hupsi, Hupsija, Hupsia, Hupsuttelija, Hupsie (lapselle joka on hauska / mieluisa / pehmeä / nopea liikkeissään / syöksähtelijä / hypähtelijä / ahnas / ruuan / maidon huventaja / heikko / hoikka / pieni / hauras / laiha / ohutkasvoinen / raajainen / hidas ymmärtämään / höperö / joka toikkaroitsee / vaeltelee ympäriinsä / puhuu hiljaa / josta toivotaan hauskaa / höpöttäjää / nopeaa / kirmaajaa / iloa / koko perheen ilahduttajaa / joka syntyy odotettua / muita lapsia myöhemmin), Huuhto, Huuhtoa, Huuhtoja, Huhto, Huhtoa, Huuhtuo, Huhtu, Huuhtu, Huhtoda, Huhtoi, Huhtoida, Uhto, Uhtoa, Uhtu, Uhtuda, Udo, Stam, Stams (lapselle joka huitoo / hosuu / telmii paljon / joka pitää siitä kun huuhdotaan / huljutellaan vedessä / joka pitää vedestä / on liikkeissään nopea / äkkinäinen / hosuja / josta toivotaan pesijää / vaatteiden / astioiden huuhtelijaa / joka syntyy kylmän tuulen / vesisateen aikaan), Hyvä, Hyvittäjä, Hyvi, Hyve, Hyväksyjä, Hyväksytty, Hyväkäs, Hyvy, Hyvyys, Hyväs, Hyvästi, Hyväi, Hyväinen, Hyvys, Hyvvy, Hyvvys, Hyväilijä, Hyvyz, Yvä, Yvy, Yvyz, Hea, Hää, Hästi, Jeva, Jevi, Jevist, Syvä, Suvva, Suvi, Suvies, Sjuve, Sjuves, Savve, Savvet, Tsiv, Tsiva, Su, Suli, Sone, Soner, San, Ig (lapselle joka pitää hyväilystä / lohduttelusta / joka haluaa tulla hyväksytyksi / säteilee hyvyyttä / tyytyväisyyttä / kauneutta / halua / onnea / josta toivotaan tervettä / kelvollista / jotain hyvää / runsauden / rikkauden tuojaa / jonka tulo ymmärretään palkintona / lupauksena jostain / joka halutaan toivottaa nimellä tervetulleeksi), Hype, Hypertäjä, Hypertelijä, Hypeltäjä, Hypelöitsijä, Hyperö, Hyppy, Hyppynen, Hyppi, Hyppinen, Hyppö, Hyppönen, Hyve, Hypis, Hypistäjä, Hypistelijä, Hypi, Hyppysellinen, Hyppyi, Hyppöine, Hypri, Hypris, Hypristäjä, Hyprä, Hypräkkä, Hubrne, Hibri, Tsowo, Tsepi, Tsepe, Csi, Csip, Cieh, Ciehp (lapselle joka hypistelee / sormeilee mielellään asioita / on tohelo / hidas / käpertyy mielellään kokoon / kipristelee / on viluinen / nipistelee / pitää nipistelystä / jolla on erikoiset hyppyset eli sormet tai varpaat), Häkä, Häkääntyjä, Häätä, Häkäi, Häkäistynyt, Häkäisijä, Häkäyttäjä, Häkärä, Hälty, Hältyä, Hältyjä, Häga, Häkärä, Häkkä, Häkkärä, Häkär, Häkärtäjä, Haga, Hagar, Äga, Ägar, Aga, Agar, Ciekke, Ciekka, Cieha, Sieha, Cigga, Tsu, Tsux, Tsi, Tsiw, Siw, Haekke (lapselle joka syntyy sakeaan savuun / sumuun / utuun / joka voi pahoin savusta / jonka silmiä savu ärsyttää / kirvelee muita enemmän / joka pitää tulesta / savusta / savun tuoksusta), Hönni, Hönnä, Hönny, Hönnykkä, Onn, Unn, Hönniä, Hönniäinen, Höntti, Hönttä, Hönttänä, Hönttö, Höntty, Hönttyrä, Hönti, Höntiä, Höntijä, Hönte, Höntelö, Hönterö, Hönty, Höntys, Höntystäjä, Höntystelijä, Höntelö, Höntsy, Höntsä, Höntsäke, Höntsäkkä, Höntsö, Höntsöttäjä (lapselle joka on pieni / heikko / hiljainen / epävarma / kömpelö / hidas / horjuva / hutera / löntystelijä / veltto / ryntäilevä / luonteeltaan hidas / saamaton / hupsu / hölmöilijä / jonka keskittymiskyky on huono), Iha, Ihana, Ihala, Ihalainen, Ihanne, Ihanuus, Ihhala, Ihha, Ihai, Ihailija, Ihaleda, Ozo, Ozolgo, Ezo, Ezolgo, Ihas, Ihastus, Ihastelija, Ihastua, Ihassua, Ihastuda, Ihku, Ihkua, Ihkuja, Ihka, Ihkaaja, Ihkoa, Ihko, Ihaja, Ihkuda, Ihk, Ihi, Iho, Ihok, Ihokas, Ihopeä, Ihu, Asse, Jozo, Joza, Juz, Juzwo, Juzwot, Ez (lapselle joka on / josta toivotaan iloista / hyvää / ihanaa / kaunista / viehkeää / hauskaa / rakasta / hyväluontoista / lohduttajaa / ilostuttajaa / intohimoista / jota on haluttu / odotettu / kaivattu kovasti / kauan / jonka nähdessään ihastuu / tulee hyvälle mielelle / joka itkee / nauraa / ihkuu usein / on äänekäs / kova huutamaan / parkumaan / jonka kasvot / posket / poskipäät / hipiä / iho on erilainen / kaunis / pehmeä / suloinen / tasainen / virheetön / taivaankannen kaltainen),
Iki, Ikinen, Ikihinen, Ikine, Igi, Igine, Igih, Igihine, Itsi, Itsine, Igivana, Ikki, Iku, Ikuri, Ikui, Ikuinen, Ikuhinen, Ikuhine, Ikuisuus, Iguhine, Igune, Igu, Ikä, Iäti, Ikänä, Iäkäs, Iäi, Iäinen, Ikäi, Ikäinen, Iäisyys, Ikkä, Ikähinen, Ikähine, Ikäine, Ijä, Ijäkäs, Igä, Iga, Igäi, Igäine, Igälline, Igahine, Igihine, Itsä, Igane, Igaline, Eane, Eali, Ealine, Eaka, Eakas, Igali, Ihke, Ihkenis, Ikke, Akke, Jakke, Ije, Ij, Iäs, Ija, Ijas, Ev, Eve, Eves, Ikävä, Ikävöijä, Ikävöitsijä, Ikkävä, Igäu, Itsä, Itsävä, Igav, Igab, Akked, Ahhe, Ahheev (lapselle josta toivotaan pitkäikäistä / ikuista / suvun jatkajaa / joka ikävöi / ikävystyy helposti / on surkea / apea / surullinen), Ilma, Ilmo, Ilmoi, Ilmaantunut, Ilmai, Ilmainen, Ilmanen, Ilme, Ilmoih, Ilmes, Ilmestynyt, Ilmestyjä, Ilm, Ilmoinen, Ilmollinen, Ilmas, Ilmali, Ilmallinen, Ilmar, Ilmarinen, Ilmalainen, Ilmatu, Ilmoz, Ilbme, Albme, In, Inm, Inma, Inmar, Il, Im, Jen, Jenm, Jelo, Jelom, Ilo, Ilom, Elo, Elom, Ito, Itom (lapselle joka syntyy rajuilman / myrskyn / pilvisen sään aikaan / johonkin tuulen eli ilman suuntaan / josta toivotaan seuraa koko eliniäksi / joka syntyy eli ilmaantuu yllättäen / ulkosalla / päivän valoon / sinisen taivaan alle / joka halutaan toivottaa tervetulleeksi ilmoille eli ilman alle / josta toivotaan maan ja ilman kävijää / joka halutaan pyhittää ilman haltijalle), Ilma, Ilmaantuja, Ilmo, Ilmoi, Ilmoittaja, Ilmoitus, Ilmes, Ilmestyjä, Ilmestynyt, Ilme, Ilmennyt, Ilmei, Ilmeinen, Ilmi, Ilmoinen, Ilmah, Ilmau, Ilmoine, Ilmoitada, Ilmestuda, Ilmu, Ilmus, Ilmuda, Ilmutada, Ilmne, Ilmneda, Ilmsi, Ilmso, Ilmotit, Ilmoh, Ilmohit, Ilmusit, Ilmestuvvat, Älbmi, Älbmie, Almo, Almos, Elm, Elmse, Elme, Almu, Almus, Almusit, Alb, Albmo, Albmodit, Almo, Almos, Almuo, Almuohtit, Albma, Alma, Amma, Ama (lapselle joka syntyy / ilmestyy yllättäen / tavallisesta poiketen / väärinpäin / väärään aikaan / jota pidetään jonkin henkiolennon ilmoittamana / ilmoituksena / jolle halutaan toivoa pitkää ikää / jolla on vaalea iho / joka syntyy hiljaisena ja sitten toipuu / tulee tajuihinsa / syntyy julkisesti / kylässä / tien päällä / osoittaa syntyessään johonkin suuntaan / jolla ilmenee joku poikkeava piirre / joka valvoo paljon / haluaa tulla huomatuksi / jonka syntymästä ilmoitetaan laajalle / jonka syntymä tapahtuu / tulee ilmi poikkeavalla tavalla), Ilmi, Ilminen, Ilmih, Ilmihin, Alb, Albma, Olma, Elm, Olm, Alm, Alme, Almed, Almedje, Almma, Almmas, Alma, Almat, Almas, Almai, Ilma, Ilmaj, Olma, Olmai, Olmu, Olmus, Elo, Elom, Jel, Jelm (lapselle josta toivotaan oikeaa / todellista / ilmielävää / ilmoihmistä / erinomaista / kunnollista / ihmistä johon suhtaudutaan myötätuntoisesti), Ime, Imeä, Imi, Imijä, Imiä, Imettäjä, Imu, Immi, Immiä, Imie, Imedä, Imeda, Imettädä, Imda, Imetada, Immo, Imto, Nja, Njamma, Njammat, Njama, Njamatit, Nima, Nimas, Nimasni, Nime, Nimet, Nimetni, Em, Emlo, Emi, Emik, Nimne, Nimi, Nimir, Nimiri, Nem, Nim, Nimer (lapselle jota pitää imettää usein / joka imee mielellään rintaa / sormea / joka imee muita kovemmin / eri lailla / josta toivotaan tyttöä / imettäjää / rinnat omaavaa), Jaka, Jata, Jatta, Jaata, Jakaja, Jae, Jakai, Jakainen, Jakaus, Jaottaja, Jao, Jakka, Jako, Jakko, Jakoa, Joa, Jakau, Jakar, Jakarrus, Daga, Dagada, Dago, Jaga, Jagada, Jago, Jäga, Jagu, Jägu, Jage, Jagelda, Jaguneda, Jaotada, Jaggo, Jag, Juokke, Juokket, Juokko, Javo, Javom, Javoms, Java, Javam, Javams, Luki, Lukini, Luk, Juk, Jukni, Duk, Duki, Dukini, Luke, Luket, Juke, Juket, Juk, Jukni, Juknis, Juked, Juken, Jöka, Jökan, Joka, Juka, Jukan, Jax, Jaxti, Jaxtit, Jak, Jakto, Jaktot, Jiy, Jiyli, Jaxo, Jaxol, Jox, Joxo, Joxol, Jaxe, Jaxep, Jay, Jayop, Jiyop, Jayort, Jaxort, Jaxa, Jaxart, Jäyti, Jäy, Jäx, Jäxä, Joh, Johi, Johe, Jakalie, Jag, Jagi, Jagie, Caka, Taga, Tegä (lapselle joka syntyy jakoajalla / vuodenaikojen / kuun vaiheiden välissä / josta toivotaan lihan jakajaa / nylkijää / maistajaa / murentajaa / tuojaa / jolla on syntyessään jakaus päässä / jonka toivotaan / pelätään jakavan perhettä / lähtevän omille teilleen / jolle on jaettu perheen omaisuutta / maata / jonka pelätään aiheuttavan riitoja / joka on riitaisa / pitää kiistelystä / on hyvä ratkaisemaan kiistoja / arvoituksia / josta toivotaan riitojen ratkaisijaa / jolla on erikoinen niskan raja / erikoiset jalkojen / sormien / varpaiden välit / hiukset / jota pidetään suunnanjakajana / perheen kohtalon määrääjänä / joka syntyy joen / polun haarassa / risteyksessä), Jaksa, Jaksaja, Jaksai, Jaksu, Jakso, Jaks, Jäks, Jaksoa, Daksa, Daksada, Jaksta, Jahsa, Jaksata, Jäksa, Jahse, Jahsed, Jaxse, Jaxsed, Jakse, Juokso, Juoksot, Juov, Juovsa, Juovsatit, Ukse, Uksem, Uksems, Jukse, Juksems, Jukso, Juksom, Juksoms, Juts, Jutski, Jutskini, Jus, Juski, Juskini, Duski, Duskini (lapselle joka puhuu raskaasti / hitaasti / josta toivotaan vahvaa / kykeneväistä / voittajaa / suurien asioiden saavuttajaa / tervettä / voimakasta / joka riisuutuu mielellään / pitää siitä kun riisutaan / riistää mielellään tavaroita / ei irrota otettaan / irrottaa heti / telmii mielellään / jaksaa pitempään kuin muut / josta toivotaan noitaa / aukojaa / parantajaa / joka on noidan parantama / pelastama / aukoma),
Jalka, Jalkailija, Jalke, Jalkeilija, Jalkai, Jala, Jalas, Jalkaisin, Jalki, Jalkinen, Jalu, Jalustin, Jalo, Jaloi, Jaloittelija, Jalus, Jalussin, Jalui, Dalg, Dalge, Dalga, Dalgas, Dalgatsed, Dalgu, Daug, Jaug, Dauga, Jauga, Jalkaz, Jalgo, Jalkazi, Jalg, Jalgsi, Jalutada, Jalgi, Jalga, Jolo, Jälu, Juolge, Jalgo, Jal, Jol, Jalon, Jalaks, Jola, Jolas, Gyalo, Jalog (lapselle joka oppii kävelemään tavallista aikaisemmin / myöhemmin / joka kävelee eri lailla / josta toivotaan hyvää kävelijää / jalkineiden kuluttajaa / valmistajaa / ystävää / kumppania / rakastajaa / joka tykkää jaloitella / kävellä itsekseen / jolla on erikoiset jalat / joka syntyy jaloilleen / emon ollessa paljain jaloin / jaloittelemassa), Jama, Jamaaja, Jamo, Jamoa, Jame, Jammo, Jammoa, Jammoja, Jamu, Jammu, Jamuo, Damo, Damoda, Damu, Damuo, Jäma, Jamada, Jämada, Juo, Juom, Juommi, Juommie, Juomme, Juommedje, Jue, Juem, Jueme, Juemehka, Juomi, Juomit, Juome, Juomek, Jumi, Jummi, Jumik, Jumis, Jye, Jyem, Jyeme, Jumme, Jummek, Jummekaz, Jamsa, Jav, Jamatet, Jame, Jamme, Jammed, Jamm, Jammde, Jammded, Jam, Jamezit, Jamovat, Jamni, Jama, Jamakka, Jamoi, Jamoitta, Jamottuja, Jamdo, Jewä, Jewäe, Jewäei, Juomu, Juomuo, Jua, Juam, Juama, Juob, Juobmo (lapselle joka syntyy jollekin rajalle / ovelle / risteykseen / veden äärelle / jonka syntymä kestää kauan / joka on syntymän jälkeen heikko / elämän ja kuoleman rajalla / josta toivotaan vaatteiden / verkkojen kutojaa / erottajaa / yhteen liittäjää / jonka toivotaan yhdistävän kaksi ihmistä / perhettä toisiinsa / luovan rajan näiden väliin / josta toivotaan yhteen liittäjää / lähentäjää / rauhan / liittojen tekijää / joka syntyy kaksosena / kaksinkerroin / kaksi hammasta suussaan / josta toivotaan vahvaa / joka pitää sakeasta maidosta / keitosta / puurosta / suolaheinistä tehdystä ruuasta / joka syntyy pilvisellä / sohjoisella säällä), Jauha, Jauhaja, Jauhattaja, Jauhi, Jauhe, Jauho, Jauhu, Jauhuo, Dauho, Dauhoda, Dauhu, Dauhuo, Dauh, Gauhta, Gauho, Gauhotada, Jouho, Jouhotada, Jouh, Java, Jauhob, Jahva, Jahvatada, Jahvada, Jahu, Jauh, Jouvo, Jou, Jaffo, Jafo, Jaza, Jazam, Jazams, Jäza, Eza, Jango, Jangozem, Jon, Jono, Jonos (lapselle josta toivotaan jauhajaa / musertajaa / pureksijaa / joka pureksii / märehtii ruokansa tarkkaan / pitkään / jolle täytyy pureksia ruoka valmiiksi / tavallista pidempään), Jotka, Jotko, Jokko, Jutko, Jutka, Jät, Jat, Jot, Jut, Jod, Jode, Jodene, Jute, Jutene, Kotä, Dzode (lapselle joka syntyy keskimmäisenä / rekeen / yöllä / perheen lepäillessä / joka lepäilee / loikoilee mielellään), Julma, Julmi, Julmis, Julmistuja, Julmistunut, Julmu, Julmur, Julmuri, Julm, Julbme, Jun, Jon (lapselle josta toivotaan suurta / vankkaa / lujaa / vahvaa / joka on luonteeltaan tuima / villi / ilkeä / jörö / juro / vaitelias), Juoda, Juoja, Juottaja, Juoma, Juoppo, Juopo, Juopottelija, Juola, Juolas, Jovva, Joma, Jomi, Jotta, Juuva, Juvva, Juotto, Juottoa, Duoda, Duomi, Duomine, Duotta, Duottada, Joda, Jom, Jomne, Jotta, Juv, Jum, Juma, Jutta, Juua, Jook, Joom, Joota, Joot, Joodu, Juodo, Juoi, Juoimi, Juo, Juoji, Juoto, Jukka, Jukkat, Juäm, Duam, Juimi, Juni, Äj, Aj, Jänt, Jes, Jen, Jens, Iszi, Iszik, Inni, Ivo, Juomi, Juominki, Juopu, Juopua, Juopuja, Juovu, Juovus, Juopunut, Juovuttaja, Jope, Jopu, Jopua, Juopuo, Duopu, Duopuda, Joobu, Joobuda, Juobo, Juotto, Juottoa, Duotta, Duottada, Juovuttaja, Juopa (lapselle joka juo mielellään / ahnaasti / joka on usein janoinen / vaikuttaa juopuneelta / pyörtyilee / kärsii huimauksesta), Juoma, Juuma, Juova, Juomu, Juomi, Juominki, Joma, Juuma, Juomo, Juova, Duom, Joom, Jooma, Joomi, Joome, Juum, Juom, Juomi, Juumi, Juomu, Juomunki, Juumi, Juuminki, Juoni, Juono, Juonia, Juonija, Juonittelija, Juonikas, Juonta, Juontaja, Juonikki, Juonikko, Juonie, Joni, Jonikainen, Jonikaine, Jonoi, Joon, Joone, Joones, Joonestada, Juon, Juone, Juonna, Juodna, Jan, Juonne, Juonto, Juontua, Juontu, Juontoa, Juonna, Juodde, Juoddet, Juovo, Juovoa, Juovu, Juovua, Juovattaja, Juovas, Juovastelija, Cuov, Cuovvo, Cuovvot, Cuovo, Cuovotit, Juovuo, Jut, Jutta, Juta, Jutti, Juttia, Jutt, Jutu, Juti, Jutli, Jutlimi, Juotti, Juoto (lapselle jolla on juovia / raitoja / viiruja / uurteita / täpliä / syntymämerkkejä / naarmuja / joka saa helposti naarmuja / joka syntyy / viihtyy matalassa vedessä / joen uoman / ojan / väylän / särkän / syvänteen lähellä / joka tykkää seurata toisia / emoaan / kävellä jonossa / poluilla / teillä / tehdä kepposia / temppuja / asioita salaa / joka antaa verukkeita / on oikukas / puuhakas / touhukas / juoksentelija / kuljeskelija / etsiskelijä / jota etsitään usein / josta pelätään riitojen aiheuttajaa / kulkijaa / rettelöitsijää / joka viivoittaa / juovittaa / ompelee / piirtelee / kaivertaa mielellään / pitää vauhdista / matkoista / josta toivotaan matkustelijaa / tien näyttäjää / tien tekijää / polun polkijaa / juonteen eli suvun jatkajaa / ansatien käyjää / ohjaajaa / opastajaa / johdattajaa / nopeaa kulkijaa / perässä vetäjää / vahvaa / kestävää / tavaroiden kuljettajaa),
Jutte, Juttelija, Jutta, Jututtaja, Jutu, Jutus, Jutustelija, Juttu, Jutto, Juttui, Juttuilija, Juttoi, Jute, Juolla, Ute, Utelda, Öel, Öelda, Utle, Jutustada, Jutlu, Jutlus, Jutus, Jutlus, Jutlustada, Jut, Juti, Jutis, Jutistada, Jovta, Jov, Jof, Jofta, Jovtams, Jovtalmo, Jovks, Jofks, Juttus, Juhtto, Juhte, Juhted (lapselle joka puhuu paljon / keskustelee / kertoilee mielellään tarinoita / joka pitää puheesta / kertomuksista / arvoituksista / joka jankkaa / väittelee / riitelee / on pitkäsanainen / selittelee tekemisiään), Jyrsi, Jyrsiä, Jyrsie, Jursa, Jursat, Jurse, Jurset, Jir, Jirji, Jirjini, Jirni, Jär, Jar, Jura, Jurada, Jyrä, Jär, Järsi, Järsijä, Järsiä, Järsä, Järsääjä (lapselle joka pitää ruuan / esineiden nakertelusta / järsimisestä / joka puree toisia / pureskelee pitkään ruokaansa), Jälki, Jälkimmäinen, Jälke, Jälkei, Jälkeinen, Jälkeläinen, Jälji, Jäjittäjä, Jäljittelijä, Jälje, Jälle, Jälkiä, Jälkeh, Jäle, Jäli, Jälitsys, Dälg, Dälgi, Dälgimäine, Dälge, Dälgeh, Dälgele, Jälg, Jälgmäine, Jälge, Jälgele, Jälges, Jältsi, Jälle, Jäldi, Jälgi, Jälgida, Jael, Jaelga, Jaelgas, Jel, Jelgi, Jal, Jäy, Jäyol, Jaw, Jawol (lapselle joka syntyy toisena / kaksosista jälkimmäisenä / viimeisenä / jonkin tärkeän tapahtuman jälkeen / josta toivotaan jälkien jättäjää eli merkittävän teon tekijää / jäljittäjää / metsästäjää / kalliomaalausten / ihomaalausten tekijää / joka on palannut jälilleen eli eläväisten maailmaan), Kado, Kadonnut, Kato, Katoaja, Katoa, Katoi, Katoilija, Kadottaja, Kadotettu, Kadotus, Kate, Katei, Kao, Kavo, Katu, Katuo, Kadoda, Kadottada, Kawa, Kadu, Kaduda, Kaotada, Kaddo, Koto, Guodde, Guoddet, Gaadu, Gaadud, Gaadudh, Gaahto, Gaahtoot, Gahto, Kahto, Katta, Kattad, Gado, Gadotet, Katotit, Kadons, Kode, Kodem, Koda, Kodam, Kil, Kili, Kilini, Kilni, Kel, Kelti, Keltini, Kolni, Koltni, Kol, Kul, Xul, Xol, Kaj, Xij, Xaj, Hag, Hagy, Hajo, Haje, Koua, Kai, Kueda, Kojo (lapselle joka katoilee usein / on ollut kateissa / jolta häviää / katoilee asioita / joka on ollut lähellä menehtyä / kadota / josta toivotaan vaatteiden kaventajaa / jolle täytyy usein kaventaa vaatteita / joka syntyy kuun / auringon ollessa kateissa / jonka avulla / voimin vältytään kadotukselta / kuolemalta / joka on ainoa eloon jäänyt / joka aiotaan pyhittää jollekin jumalalle), Kahla, Kahlaaja, Kaala, Koala, Kuala, Kahlo, Kaalo, Koalo, Kualo, Kualada, Kolo, Kälä, Galle, Gallet, Gala, Galla, Gallag, Gaalu, Gaaluo, Kele, Kelem, Kelems, Kälo, Kelä, Kela, Kelam, Koli, Kolini, Kolni, Kelni, Käl, Köl, Kal, Kul, Kit, Kil, Kel (lapselle joka kävelee / kahlaa mielellään vedessä / lumessa / joka katselee taivaalle / syntyy auringon / kuun pilkahtaessa / ennen rajuilmaa / kahluupaikan lähellä / joka maistelee / tunnustelee / koettelee mielellään asioita / joka tykkää käydä maaten ja nousta ylös / mennä piiloon ja tulla näkyviin / joka nousee jalkeille ennen muita / muiden jälkeen), Kaiko, Kaikko, Kaikkoa, Kaikkoaja, Kaio, Kaikoa, Kajo, Kaiki, Kaikij, Kaiku, Kaikua, Kaikku, Kaikkua, Kaikka, Kaiju, Kaijua, Kaiu, Kaiuttaja, Kaikuo, Kaikuda, Kaik, Kaigu, Kaige, Kaihe, Kajge, Kajgo, Gajne, Kajgi, Gajge, Gäjge, Gäjged, Kaige, Skaige, Skaiget, Kaitu, Kaitua, Gaida, Gaidat (lapselle joka katoilee / pakenee / väistyy / häviää usein / joka pysyttelee loitolla muista / omissa oloissaan / joka huutaa niin että se saa ihmiset pakenemaan / joka kammoksuu kovia ääniä / pitää huutamisesta / kaiusta / joka syntyy sellaisessa tilassa / säässä missä ensimmäiset huudot kaikuvat kauas / jolla on kuuluva / raikuva / heleä ääni), Kaiva, Kaivaja, Kaivi, Kaive, Kaiver, Kaivertaja, Kaivertelija, Kaivo, Kaiv, Kaev, Kaevu, Kau, Kaju, Kouv, Gaivo, Kajvu, Kajva, Kaivos, Kaivelija, Kaivoa, Kaivada, Kaida, Kaeva, Kouvo, Goaivo, Goaivot, Kaja, Kajam, Kajams, Koem, Kuja, Kujalni, Koj, Kojni, Haji, Hajit (lapselle joka tykkää kaivaa / kaivertaa / tonkia / puskea / heittää / kaataa / nostella / ravistella asioita / josta toivotaan kaivertajaa / veden tuojaa / lumen lapioijaa / joka syntyy lähellä ojaa / kaivantoa),
Kajo, Kajoa, Kajoaja, Kaje, Kae, Kaeda, Kajeda, Kaja, Gaggjo, Gaggjot, Kwaji, Kwajini, Koj, Kaj, Xoj, Xaj (lapselle joka tutkii / hamuilee / tarkastelee / koskettelee mielellään / joka pitää kosketuksesta / huomioon ottamisesta / joka törmäilee paljon / joutuu usein autetuksi / pelastetuksi / jolle sattuu ja tapahtuu / jonka toivotaan parantuvan / lihovan / josta toivotaan auttajaa / pelastajaa), Kaksi, Kakko, Kakkonen, Kakso, Kaksonen, Kaksinen, Kaksikko, Kahti, Kahtia, Kahta, Kahtalainen, Kaks, Kaksikkoi, Kaksiene, Kahtalaine, Kahtie, Kahte, Kahteh, Kaksinaized, Kahten, Kaksja, Kaksjaized, Kakste, Kaksteized, Kahsi, Kaksikod, Kaksikud, Kahtle, Guokte, Kavto, Kafto, Kafta, Kok, Koka, Kokto, Kik, Kit, Kita, Kito, Kitow, Kitoy, Kiti, Kitiy, Kät, Ket, Kat, Kätko, Käto, Käton, Kato, Katon, Ketto, Side, Sire, Siti, Sede, Sitte, Syda, Kydy, Kidde, Gide (lapselle joka syntyy kaksosena / josta toivotaan kaksosta / lapsille jotka viihtyvät kaksistaan / joista toivotaan paria / lapselle jonka suu on ammollaan / joka on epävarma), Kali, Kalis, Kalisuttaja, Kalisuttelija, Kalina, Kala, Kalaus, Kalah, Kalahdus, Kalistaja, Kalai, Kalistada, Skuol, Skuolla, Skuollat, Kalda, Kaldadoms (lapselle joka pitää kolinasta / kilinästä / kopinasta / helinästä / metelistä / joka kalisuttaa / kilisyttää / kopisuttaa mielellään asioita / jonka syntymän enteeksi / aikaan kolisee / helisee / kilisee), Kanke, Kankea, Kankelainen, Kangi, Kangis, Kangistuva, Kange, Kangertaja, Kanki, Kankia, Kankie, Kanged, Kangelane, Kanges, Kangestada, Kankto, Gagga, Gaggad, Kank, Kanks, Kankstomo, Kango, Kang, Kangu, Kangutada, Gaggat, Ganga (lapselle joka kangistuu / kylmistyy / kohmettuu / jäykistyy helposti / joka syntyy kylmän ilman / viiman / lumimyrskyn aikaan / on kömpelö / uppiniskainen / puheissaan kangerteleva / joka kestää muita paremmin kylmää / josta toivotaan kylmänkestävää / sellaista joka kykenee pystyttämään kotaa kylmässä), Kara, Karka, Karkai, Karkailija, Karkaaja, Karku, Karkulainen, Karkaus, Karko, Karke, Karkelo, Karkeloitsija, Karkau, Karga, Kargai, Karge, Kargei, Karg, Karu, Kargo, Kargu, Kargob, Kargub, Garge, Gargedit, Kargad, Kory, Koryo, Kurza, Kurzam (lapselle joka tykkää karkailla / juoksennella / hyppiä / hyökkäillä / paeta / tanssia / karkeloida / kisailla / kirmata / kiirehtiä / vieriä maassa / josta toivotaan iloista / hyvää kisailijaa / karkeloijaa / juhlamielen ylläpitäjää), Karke, Karkea, Karje, Karka, Karkas, Karkeus, Karai, Karaistunut, Karaisija, Karki, Karkia, Karkie, Karge, Karged, Kargu, Kargus, Kare, Kargeneda, Garka, Gire, Girez, Giri, Giriz, Gori, Goris (lapselle jolla on kova / römeä ääni / joka syntyy kylmällä / tuulisella säällä / on luonteeltaan vahva / hauras / josta toivotaan elinvoimaista / tervettä / vahvaa), Kasi, Kase, Kasinen, Kasittunut, Kasia, Kasiainen, Kasta, Kastaja, Kaste, Kaizi, Kazzi, Kazi, Kasa, Kasanid, Käzi, Käzittid, Köto, Koto, Kotol, Kelo, Ket (lapselle joka syntyy kasteen / aamukasteen / kevätkasteen aikaan / joka pitää kosteista asioista / nestemäisestä ruuasta / vedestä / sateesta / joka kostuttaa / kastelee mielellään asioita / hikoilee / yskii pisaroita), Kat, Katke, Katkera, Kats, Katske, Katso, Kot, Kotso, Katku, Katsku, Koat, Koatsku, Katsk, Katk, Kad, Kadzo, Katsko, Katsa, Katsamo, Kotsis, Kotsi (lapselle joka syntyy savuun / katkuun / joka pitää savun hajusta / jonka syntymä ennustetaan tulesta / savusta / tulipalosta / jonka toivotaan vievän pois surua / katkeruutta / joka on luonteeltaan surullinen / katkera), Katke, Katka, Katkai, Katkaisija, Katko, Katkoa, Katkoja, Katki, Kate, Kata, Katku, Katkuo, Katkoda, Katte, Katteda, Katga, Katt, Kattsi, Kakke, Katke, Katkes, Katkestada, Katkuda, Kwas, Kwaska, Kwaskani, Kwa, Kwat, Kwatska (lapselle joka katkoo / taittaa / nyhtää / repii / nostelee / poimii / kitkee / kynii mielellään asioita / josta toivotaan edellisten asioiden tekijää / joka keskeyttää usein asioita), Katso, Katsoa, Katsoja, Katsa, Katse, Katselija, Katsah, Kattso, Kattsoda, Kattsu, Katsahtada, Kattse, Katsta, Katsu, Kattsoa, Katsuda, Gaec, Gaecca, Gaeccat, Gaeccalit, Kaza, Kazalni, Käsä, Köso, Kasl, Kasa, Käsa, Kasat (lapselle jonka perään pitää katsoa / jota pitää hoitaa paljon / joka tykkää kokeilla / kosketella / tunnustella asioita / ihmisiä / joka on luonteeltaan tarkkaavainen / odottavainen / tuntevainen / epäileväinen / taipumuksiltaan näkijä / katsoja / käden koskija / noita / josta toivotaan sellaista), Kauka, Kaukana, Kaua, Kauan, Kauas, Kaukai, Kaukainen, Kaukamoinen, Kauko, Kauva, Kaukoa, Kauga, Kaugaz, Kauge, Kaugel, Koga, Kogaz, Koug, Kougo, Kougi, Kogi, Kuva, Kuvaka, Kova, Kovaka, Kuvat, Koy, Xow, Kokko, Xowa, Xuw, Xuwa, Xov, Xovi, Koyo, Koyon, Xowo, Xowon (lapselle jonka uskotaan tulevan kaukaa / menneisyydestä / kaukaisista sukulaisista / joka syntyy / joutuu kasvamaan / asumaan kaukana kotoaan / erillään emostaan / perheestään / jota on odotettu / toivottu kauan / joka on varreltaan pitkä / joka tulee pitkästä maasta / jostain kaukaa),
Kavu, Kapu, Kapuaja, Kapua, Kava, Kapa, Kavi, Kapi, Kapia, Kavah, Kavahtaja, Kavahtelija, Kapui, Kabu, Kabui, Kaba, Kabah, Kabahtada, Kabuma, Kay, Kaya, Xav, Xavo, Xavot, Xow, Xowlo (lapselle joka tykkää kiipeillä / kavuta kaulaan / hypähdellä / syleillä / pyrähdellä / nousta ylös / pyörähdellä / ilmestyä yhtäkkiä / joka kavahtaa / pelästyy helposti / syntyy kuun / tähtien valon heijastuessa veden pintaan / kirkkaana yönä), Kei, Keit, Keittä, Keittäjä, Keito, Keitte, Keittädä, Keitto, Keittod, Keitoz, Keitta, Keeta, Keedi, Keedu, Kieto, Kit, Kiti, Kitt, Kitte, Kitted, Kipte, Kukte, Kuktem, Kuju, Kujuk, Köved, Köve, Kue, Kues, Kee, Keeda, Keev, Kiedo, Kiebo, Kuä, Kuäm, Kua, Kuam, Kuja, Kujam, Ku, Kiehu, Kiehua, Kiehuja, Kieha, Kiehauttaja, Kehu, Kehua, Kiehuo, Kiehuda, Kehuda, Keih, Keihta, Tsi, Tsihu, Tsihua, Tsihva, Keje (lapselle josta toivotaan keittäjää / paistajaa / joka on kuumaihoinen / kuumeinen / joka syntyy ruuanlaiton aikaan / jonka kunniaksi keitetään ruoka / keitto / jonka puhe kuulostaa porinalta / pulputukselta / joka tekee pulputtavia ääniä / syntyy pulputtavan lähteen lähellä / jota verrataan kypsään marjaan), Kepe, Kepeä, Keve, Keveä, Kevy, Kevykäinen, Köykä, Köykäi, Köykäinen, Keventäjä, Kevyt, Kepi, Kepie, Kebde, Kebded, Kebje, Kebdeta, Tseb, Tsebjä, Tsebje, Keb, Kebja, Kebi, Keba, Kebam, Keva, Kieva, Gae, Gaep, Gaeppa, Gaeppad, Gep, Geppi, Geppis, Gaeppanit, Gaeppe, Kaptsi, Keves, Sibi, Sebi, Sepe, Sepi, Säpe, Sumke (lapselle joka syntyy hentona / sirona / joka jää pienikokoiseksi / kivulloiseksi / jonka kivut / itkut / huolet vähenevät iän myötä), Ker, Kerho, Kerhu, Gae, Gaer, Gaerse, Kärse, Kersa, Kersam, Kör, Körz, Körs (lapselle joka syntyy aitauksen / piirin / kehän / kodan keskelle / joka kulkee / konttaa ympyrää / jota kiedotaan / kapaloidaan / hierotaan ympyrän muotoisin liikkein / jolle valmistetaan renkaita / joka pitää renkaista / helyistä / koruista / riipuksista), Kerjä, Kerjääjä, Kerjäläinen, Kerju, Kerja, Ker, Kerr, Kerro, Gaer, Gaerje, Gaerjedit, Kuri, Kurini, Kurni, Korni, Kor (lapselle joka kerjää / anoo asioita / pyytää ruokaa / juomaa / joka keräilee mielellään asioita / jota on pyydetty jumalilta / haltijoilta / joka syntyy vanhempien / sukulaisten ollessa keruulla), Kerä, Keri, Keriä, Kerri, Kerriä, Kerie, Kera, Kerida, Kerda, Ker, Kerdä, Kerib, Tser, Tserä, Tseri, Tseriä, Kärä, Kiera, Kierro, Keä, Keäri, Keärie, Kire, Kornä, Kare, Kero, Kerä, Käro, Kar (lapselle joka menee mielellään kerälle / nukkuu kerällä / josta toivotaan kerijää / käärijää / joka leikkii kerillä / palloilla / kietoo itseään toisen ympärille / pitää siitä kun ympärilleen kietoudutaan / joka kävellee / konttaa ympyrää), Keski, Keske, Keskei, Keskeinen, Keskinäinen, Keskimmäinen, Keskeyttäjä, Keskoi, Keskittäjä, Kes, Kesko, Keskonen, Kesku, Keskus, Keskustelija, Kesk, Keskmäine, Keskustada, Tsez, Tsezze, Tsehsi, Tseh, Tsehsimäine, Tsehtsi, Keskmine, Gas, Gaska, Keska, Kus, Kusk, Kos, Kosk (lapselle joka syntyy keskimmäisenä / keskosena / joka keskeyttää / estää / häiritsee mielellään asioita / on suulas / keskustelija / keskikokoinen / joka viihtyy kahden kesken / keskenään / tapahtumien keskipisteenä / on keskivartaloltaan poikkeava), Kiela, Kielas, Kielastaja, Kielastelija, Kielä, Kielastada, Kela, Kelas, Giele, Giella, Giellas, Kieli, Kielo, Keli, Kiel, Kel, Tsel, Tseli, Tsil, Tsili, Keel, Gie, Käl, Kil, Käla, Kälam, Kölo, Kölom, Kalo, Köl, Ket, Sie, Sieja, Se, Sä, Si, Sikä, Seko, Kaste, Kästä (lapselle joka on suulas / lörpöttelijä / valehtelija / viekas / tarkkailija / kyselijä / jolla on erikoinen suu / kieli / puhetyyli / joka oppii helposti uusia sanoja / sanontoja / kieliä / puhumaan muita aikaisemmin / paremmin / jonka toivotaan puhuvan hyvin / tuovan sanaa / viestejä kuolleilta / josta toivotaan matkaajaa / uutisten tuojaa), Kiima, Kiimai, Kiimainen, Kiimo, Kimmo, Kiimoa, Kiimi, Kiimie, Kime, Kim, Kimi, Kimidä, Kimda, Kiim, Gieb, Giebme, Giebma, Gib, Gibme, Gibma, Gik, Gikka, Gikkat, Kii, Koj, Kojni, Kij, Käj, Kaj, Köj, Kej (lapselle joka on luonteeltaan halukas / touhukas / nautinnonhaluinen / puuhakas / leikkisä / peleistä pitävä / jota on haluttu / himoittu kauan / joka on syntynyt suuren halun / himon / lemmen tuloksena / jonka tulon uskotaan nostattavan lempeä / josta toivotaan soittajaa / taikojaa / ennustajaa / noitaa), Kir, Kire, Kireä, Kiri, Kiris, Kiristäjä, Kirei, Kirie, Tsi, Tsir, Tsiri, Kiristada, Gar, Garra, Gara, Garas, Gir, Girr, Girra, Girrad, Kiro (lapselle joka on luonteeltaan tuima / kireä / väkevä / kiivas / joka tykkää kuristaa / pusertaa asioita / joka kärsii tukehtumisen tunteesta / syntyy kylmällä / kuivalla / raskaalla säällä),
Kiro, Kiroi, Kiroilija, Kero, Tsir, Tsiro, Kiru, Kiruda, Gar, Garr, Garro, Xor, Kor, Kar, Koro, Korom, Xur, Xuro, Xurom, Xoro, Xorom (lapselle joka kiroilee / moittii / sättii toisia / jota pitää moittia / sättiä / jonka pelätään tuovan onnettomuutta / vievän perheestä onnea / josta toivotaan noitaa / vahvaa / luonnokasta / kirousten / epäonnen poistajaa), Kisa, Kissa, Kisai, Kisailija, Kiza, Kisada, Gis, Giss, Gissa, Kas, Kes, Käs, Kuz, Kuszö, Kuszöd (lapselle joka kisailee / painii / karkeloitsee / telmii / puuhailee / hyppii / tanssii / pelailee / huutaa / kilpailee mielellään / joka syntyy kisojen eli karkeloiden aikaan / jonka kunniaksi järjestetään kisat / joka on kova parkumaan / riitelemään / meluamaan), Kis, Tsis, Kisko, Tsisko, Kisu, Kisk, Kiskoa, Kiskoja, Kiska, Kiskaisija, Kisku, Kiskuo, Kiskoda, Kiskai, Tsiskoa, Kiskuda, Kiso, Gai, Gaik, Gaiko, Gaikot, Kos, Kes, Kosko, Kesni, Kosni, Kös, Kii, Kiis, Kiisko, Kits, Kitsko, Kitskoi, Kiskodaze (lapselle joka mielellään vetää / nyhtää / nylkee / repii / raapii / riistää / särkee / halkaisee / nipistelee / josta toivotaan tuohen vetäjää / päreiden / halkojen tekijää / joka venyttelee / oikoo jäseniään), Kit, Kitke, Kitkeä, Kitki, Kitkiä, Kitkijä, Kitkie, Kyt, Kut, Kytki, Kutki, Kutkta, Kitkta, Tsi, Tsit, Tsitke, Tsitkea, Kitku, Kitkuda, Kitka, Kitko, Kot, Kots, Kotsko, Kotska, Gas, Gask, Gaske, Gasket (lapselle joka nyhtää / kitkee / kynii / poimii / kerää / lajittelee mielellään / josta toivotaan näiden asioiden tekijää), Kok, Koke, Kokea, Koki, Kokis, Kokia, Kokija, Kokemus, Kokei, Kokeilija, Koe, Koettaja, Koetus, Kokie, Koge, Kogeda, Kokto, Kuo, Kuoha, Kuohad, Xo, Koa, Kua, Qo, Ku (lapselle joka joutuu kestämään vastoinkäymisiä / josta toivotaan verkkojen ripustajaa / kokijaa / joka pelästyy helposti / varoo asioita / pitää kokemuksista / uusista asioista / tuntemuksista / on hyvä etsimään / löytämään / havaitsemaan), Koko, Kokoi, Kokonainen, Kokoinen, Kooka, Kookas, Kokoontuja, Kokooja, Kokou, Kokous, Koos, Kovo, Kogo, Kogonaine, Kogu, Koo, Koos, Kokku, Kogu, Koguda, Koguneda, Kogi, Kogin, Kuak, Kuakne, Kue, Kuey, Kueyo, Kuo, Kuoy, Kuoyya, Kuoyyaed, Koy, Koyo, Kuy, Kuyu (lapselle josta toivotaan kokonaista / ehjää / perheen / heimon kokoajaa / koossa pitäjää / joka syntyy kokouksen / kokoontumisen aikaan / jonka kunniaksi kokoonnutaan yhteen / jonka syntymän odotetaan merkitsevän jotain suurta / tärkeää), Kolme, Kolmas, Kolma, Kolmi, Kolmio, Kolmannes, Kolm, Kou, Koum, Koume, Kouma, Koumas, Kolmaz, Kum, Kume, Kel, Kelme, Kem, Kelma, Kelmai, Kelmaz, Kolmandis, Kuo, Kuol, Kuolm, Kuolmoz, Kuolmo, Gol, Golb, Golbma, Goalmad, Kolmo, Kolmotse, Kom, Kumo, Kumot, Kwi, Kwin, Kuji, Kujim, Kui, Kuim, Koi, Koime, Koimed, Kuj, Kuji, Kujimet, Kor, Koro, Korom, Kur, Kuro, Xur, Xuro, Xurom, Xurm, Xurmi, Xurmit, Kol, Kolo, Kolom, Xut, Xuto, Xutom, Xol, Xolo, Xolom, Kul, Kulmo, Kulmot, Har, Haro, Harom, Harma, Harmadik (lapselle joka syntyy kolmantena / yhtenä kolmosista / kolmantena kolmosista / perheen kolmanneksi jäseneksi / kolmantena kuuna / vuonna / kolmannella yrittämällä / kolmen asian kohdalle / risteykseen / kolmen tähden alle), Kor, Korta, Kortta, Korttaaja, Kors, Korsta, Korssa, Goa, Goar, Goarde, Goardet, Kir, Kirta, Kur, Kurta, Korta, Koro, Koroe, Koroem, Korve, Korventaja, Korventuja, Korpe, Korpea, Korvu, Koru, Korpu, Korbe, Korbendada, Korb, Kuo, Kuor, Kuorbo, Kuorba, Kuorpa, Guo, Guor, Guorpa, Kurva, Kirva, Korvä, Her, Herva, Kura, Kurr, Kurra (lapselle joka syntyy helteellä / auringon paahteessa / kuivuuden / metsäpalon aikaan / joka pitää kuumuudesta / inhoaa kuumaa / joka tykkää haalia / tavoitella / kurkotella asioita / viittoilla aurinkoon päin / penkoa / kähveltää / kaivaa / haalia / kiskoa asioita / josta toivotaan päreen kuljettajaa / savuttajaa / uskonnollisten menojen järjestäjää / ruuan paistajaa / käristäjää / kärventäjää / nuotion sytyttäjää / tulen pitäjää / jonka ympäri kuljetaan tulen / päreen kanssa syntymän jälkeen), Kos, Koske, Koskea, Koskettaja, Koski, Koskia, Koskija, Koskie, Koskettada, Koskta, Guo, Guos, Guoska, Kosk, Kosni, Guosna, Kuo, Kuos, Kuosna (lapselle joka koskettelee mielellään / pitää kosketuksesta / jota koskee / särkee / jolle sattuu vahinkoja / jota on pistänyt eli koskenut käärme / joka pieksee / työntää / sohii / liikuttelee asioita / on kourija / kovakourainen / josta toivotaan käsin tekijää / hyvää käsistään),
Kos, Koso, Koz, Koza, Xo, Xoa, Su, Sun, Xu, Xut, Xuto, Xuton, Suno, Xul, Xulo, Xulon (lapselle jonka toivotaan tuovan runsautta / hyvinvointia / rikkautta / onnellisuutta / joka on luonteeltaan onnellinen / hymyileväinen / säteileväinen / tyytyväinen), Kuj, Kuje, Kujeilija, Kuja, Kujehtia, Kujehtija, Kujei, Kujeh, Kuju, Koju, Kojo, Koj, Kojos, Kajos, Kajo, Kej, Kejto, Kejtol, Kaj, Xo, Xoj, Kad, Kadik, Kadi, Kaji, Kojd, Kod (lapselle joka on temppuilija / ilveilijä / ilkeä / juonikas / miellyttävä / iloinen / vallaton / joka pitää leikeistä / kujeista / tempuista / omasta heijastuksesta / kuvasta / sille ilveilystä), Kul, Kulke, Kulkea, Kulki, Kulkia, Kulkija, Kulje, Kulku, Kule, Kulkie, Kulge, Kulgeda, Kuge, Kugetada, Kulka, Kulg, Kulu, Gol, Golga, Kolge, Kol, Kolge, Kolgem, Kolgo, Kil, Kila, Kilal, Kile, Kiled, Kilt, Kiltni, Koy, Koyol, Koyo, Xoy, Xoyo, Xoyot, Xuy, Xuyo, Hal, Hala, Halad, Hall, Halla, Hallad, Xul, Xula, Qur, Qura, Kal, Xal (lapselle joka liikkuu / kuljeksii / kompuroi / juoksentelee / syntyy virran / putouksen lähellä / sateen / tihkun aikaan / myötävirtaan kuljettaessa / jonka kunniaksi laitetaan lahjoja veteen / myötävirtaan / jonka nenä vuotaa usein / jonka toivotaan kuljettavan eli edistävän asioita), Kul, Kulu, Kulua, Kuluja, Kuluttaja, Kuluo, Kuluda, Kulutada, Kullo, Kulto, Gol, Goll, Golla, Gollat, Gollo, Gola, Golatit, Xol, Xolt, Kol, Kolt, Kola, Koa, Xot, Xota, Hull, Hulla, Hullat (lapselle joka on kova kuluttamaan ruokaa / vaatteita / aikaa / joka on luonteeltaan apea / surullinen / poloinen / joka syntyy kuluvan / vähenevän kuun / päivän aikaan / joka vuodattaa kyyneliä / verta), Kum, Kuma, Kumara, Kumartaja, Kumartelija, Kym, Kymä, Kumma, Kumar, Kumartaze, Kumardada, Kume, Kumea, Kumi, Kumie, Kumer, Gob, Gobma, Gobmaras, Gobme, Gobmer, Kom, Koma, Komam, Komal, Kumal, Hom, Homo, Homoru (lapselle joka kumartelee mielellään / kulkee kumarassa / jonka syntymän kunniaksi kumarrellaan / uhrataan / joka omaa vinon / käyrän nenän / kasvot / jolle valmistetaan kovera lusikka / joka pitää käyristä esineistä / joka syntyy kiemuraisen / käyrän puun alla), Kum, Kumo, Kumos, Kumoa, Kumoaja, Kumou, Kumous, Kumm, Kummu, Kumoh, Kuma, Kumad, Kumai, Kumaiduda, Kummo, Kummutada, Kummi, Kummida, Kumli, Kumliz, Kumto, Gom, Gomo, Gob, Gobmo, Gobmot, Gome, Koma, Komaf, Kom, Komo, Komok, Kumok, Kem, Kemi, Kemin, Kim, Kima, Kimani, Kime, Kimes, Kimi, Kimis, Kimin, Kimni, Kam, Kamo, Xam, Xamo, Xamoj, Komoy, Xom, Xomi, Komta, Komtay, Xomta, Xamta, Xum, Hom, Homlo, Homlok, Xaw, Xawa, Xawda, Kad, Kada, Kaad, Kaada, Kaar, Kaara, Kama, Kamagu, Qamt, Qam, Qami (lapselle joka syntyy kumollaan olevan reen / veneen / kaatuneen puun suojaan / ulos / joka tykkää kumota / kaataa / käännellä asioita / joka kaatuilee usein / viihtyy / syntyy vatsallaan / etukumarassa / ylösalaisin / kasvot alaspäin / jolla on erikoinen / poikkeava otsa / silmäkulmat), Kun, Kunn, Kunne, Kunti, Kuntia, Kunno, Kunnoh, Kundo, Kunde, God, Godd, Godde, Goddet, Kunda, Kundam, Kan, Kant, Xon, Xont, Kon, Kont, Xan, Xanje, Kada (lapselle joka syntyy painanteessa / laaksossa / joka tykkää raapia / penkoa / noukkia / pyydystää asioita / joka saa helposti mustelmia / heltymiä / josta toivotaan kalan / riistan pyytäjää), Kup, Kupla, Kuu, Kuula, Kuulo, Kuplu, Kuplus, Kuplaaja, Kupli, Kuplia, Kuplija, Kuplah, Kuplahtaja, Kuplahtelija, Kuule, Kuuli, Kuulia, Kuplo, Kuploa, Kuplus, Kub, Kubl, Kublu, Kubla, Kublada, Kube, Kubel, Kubli, Kupe, Kuple, Gob, Goblu, Gobluo, Gab, Gabla, Kob, Koble, Kobla, Koblad, Kow, Kuw, Kowo, Kuwo, Kuwol, Kew, Kewl, Kiw, Xiw, Kiwlo, Xiwl, Komlo, Xom, Xomo, Xomol, Xomla, Hol, Holy, Holya, Holyag, Hup, Hul, Hupo, Huly (lapselle jolle tulee helposti rakkoja / kuhmuja / joka syntyy lähteen / hetteikön lähellä / joka pitää kuplista / kuplien puhaltamisesta / joka haluaa kellua / lipua veden pinnassa / joka värisee usein), Kur, Kuro, Kuroa, Kuroja, Kure, Kureh, Kurehtuja, Kura, Kureentuja, Kurro, Kurroa, Kuruo, Kuru, Gor, Gorr, Gorra, Ker, Kerni, Hur, Hura, Kurra, Hure, Kura, Kerlä (lapselle josta toivotaan hyvää ompelijaa / parsijaa / laskostajaa / joka pitää käsitöistä / kankaista / jonka hiuksia laitetaan usein / joka pitää hiusten laittamisesta / joka kastelee / kutistuttaa vaatteitaan),
Kut, Kuto, Kutoa, Kutoja, Kude, Kudi, Kutto, Kuttoa, Kue, Kutu, Kutuo, Kuve, Kudo, Kudoda, Kudeg, Kudegi, Kudu, Kududa, Kuddo, Kudgo, Kui, Kuigo, Kuigoz, God, Godd, Godde, Goddet, Goda, Godad, Koda, Kodam, Kot, Kotx, Koe, Koem, Kuem, Kuini, Kin, Kini, Kij, Kijni (lapselle joka kutoo / punoo / ompelee mielellään / josta toivotaan näiden asioiden tekijää), Kuu, Kuulla, Kuulo, Kuulu, Kuului, Kuuluisa, Kuuli, Kuulia, Kuuliainen, Kuulua, Kuuluja, Kuuluttaja, Kuulus, Kuulustelija, Kulla, Kulu, Kulua, Kuluja, Kului, Kulus, Kuuluo, Kulda, Kulo, Kuluz, Kuluda, Kuda, Kuul, Kuulda, Kuula, Kuulutada, Gul, Gull, Gulla, Gullat, Gullo, Gullu, Gullut, Kule, Kul, Kulem, Kulom, Kula, Kulä, Kol, Kola, Kolam, Kil, Kili, Kilini, Kilni, Kiv, Kivni, Kal, Xul, Xut, Xoa, Xol, Hall, Kuuntelija, Kunne, Kunde, Kundo, Kanta, Kontl, Xunt, Xont, Kuny, Kunyol, Kunto, Hadla (lapselle joka on / josta toivotaan hyvää kuuntelijaa / tunnustelijaa / tuntijaa / tottelevaista / kovaäänistä / kuuluisaa / julistajaa / tiedottajaa / viestinviejää / tuojaa / ymmärtäjää), Kys, Kysy, Kysyä, Kysyjä, Kyse, Kyselijä, Kysä, Kysäi, Kysäisijä, Kysymys, Kyssy, Kyssä, Kysyö, Kuz, Kuzu, Kuzuda, Tsus, Tsusu, Tsusua, Kusi, Kusida, Kiz, Kizz, Kizzo, Kuz, Kuzz, Kuzzo, Gac, Gacc, Gacca, Gaccat, Kev, Kevste, Kizo, Kizof (lapselle joka kyselee / anelee / tiedustelee / jonka kyselyikä ei tunnu loppuvan / joka on kova kerjäämään / pyytämään asioita / luonteeltaan utelias / tiedonhaluinen / jonka syntymään liittyy jotain arvoituksellista / epävarmaa / kyseenalaista), Kyt, Kyte, Kyteä, Kytö, Kytöä, Kydös, Kydö, Kyttä, Kyttääjä, Kyttö, Kyti, Kytie, Kudo, Kudoda, Tsut, Tsuttä, Tsutu, Kud, Kude, Kudeda, Kut, Kutta, Kuti, Kutu, Kutus, Kit, Kiti, Kitt, Kitto, Kutto, Kytta, Kus, Käs, Kos, Köt, Köts, Kots (lapselle joka kasvaa kytien eli hiljakseen / josta toivotaan tulen vaalijaa / joka pitää tulesta / viihtyy tulen / lämmön lähellä / joka syntyy tulen kytiessä / aamuyöllä), Kyy, Kyynel, Kyyne, Kyynelehtijä, Kyn, Kyne, Kynel, Kyynä, Kyynäl, Kun, Kuna, Kunal, Kynde, Kunde, Kyndä, Tsu, Tsun, Tsune, Tsy, Tsyn, Tsyne, Tsunel, Kin, Kindo, Kindol, Kundi, Kind, Kindlo, Kund, Kundlo, Kundloz, Gan, Ganja, Ganjal, Kil, Kili, Kön, Könny, Haj, Haje, Hajel, Haja, Hajal, Kod, Kodi, Koi, Koiri, Kel, Keli, Koi, Kejel, Kej, Keje, Kaj, Kajol, Kajo, Kaji, Kajil (lapselle joka kyynelehtii / itkee paljon / jolla on vetiset silmät / joka syntyy surun / ilon / kyynelten keskelle / jonka pelätään / toivotaan aiheuttavan kyyneliä), Kyy, Kyyn, Kyyny, Kyynö, Kyynä, Kyynäh, Kyynähtäjä, Kyynähtelijä, Kon, Kona, Konam, Kom, Kome, Komem, Kum, Kume, Kumem, Kin, Kini, Kinini, Kun, Kunn, Kunni, Konk, Konka, Konkat, Xon, Hun, Huny, Haj, Haje, Hajem, Kaj, Kaje, Kajes, Qon, Qoni, Qonij, Qonijqo, Kaj (lapselle joka nukkuu / syntyy silmät puoliraollaan / ummessa / tihrusilmäisenä / huononäköisenä / joka siristelee / ummistelee / räpyttelee / iskee silmiään usein / uinahtelee / torkahtelee helposti / omaa hyvät unenlahjat), Kär, Kärsi, Kärsiä, Kärsijä, Kärsimätön, Kärsivällinen, Kärsie, Kärsy, Kärzi, Kärzida, Tsär, Tsärsi, Tsärsiä, Gie, Gier, Gierda, Kir, Kirde, Kirdem, Kirdo, Kirdom, Ker, Kerdä, Kerta (lapselle joka sietää hyvin / huonosti kipua / puutetta / näläntunnetta / jota pitää tyynnytellä / ruokkia usein / joka on ruokkimiseen / hoitoon tyytyväinen / tyytymätön / luonteeltaan malttamaton / kärsimätön), Käs, Käsi, Käsittäjä, Käsitys, Käsite, Käsittelijä, Tsäz, Tsäzi, Käsitada, Gie, Giet, Gietta, Kie, Kieh, Kiehta, Kiehtadit, Keh, Kehta, Kieta, Kietatallat, Kät, Kätte, Kättelijä, Käto, Kätol, Kätt, Kat, Kato, Katoa (lapselle joka tuntuu ymmärtävän / hahmottavan hyvin asioita / joka tavoittelee / hypistelee / sormeilee asioita / pitää kättelystä / syleilystä / käsien koskettamisesta / josta toivotaan kätevää / käsiksi käyjää / kiinni pitäjää / käsistään vahvaa), Käs, Käsk, Käske, Käsketty, Käskeä, Käsky, Käskyläinen, Käski, Käskiä, Käskijä, Käskie, Käskedä, Käskta, Kästta, Käsko, Tsä, Tsäh, Tsähsi, Tsähsiä, Tsähsu, Kästa, Käsu, Käsuline, Gae, Gaes, Gaesko, Keä, Keäs, Keäsku, Kos, Kosi, Kosini, Kosni, Koson, Kes, Kesji, Kosji, Kus, Kuste (lapselle josta toivotaan käskijää / ennustajaa / henkien kutsujaa / viestinviejää / tuojaa / joka tottelee hyvin / huonosti pyyntöjä / neuvoja / joka syntyy käskyn eli toivomuksen / lupauksen kautta / mukaisesti / on luonteeltaan tahdokas / sallivainen / määräilevä), Köy, Köysi, Köyt, Köyttä, Köyttäjä, Köytetty, Köys, Key, Keysi, Keu, Keutte, Tseu, Tseuttä, Köi, Köis, Koi, Koie, Köita, Kie, Kieu, Kieuz, Kiedo, Kiedu, Kiev, Kievda, Keute, Gie, Giew, Giewda, Kol, Kal, Kel, Käl, Kälo, Köl, Kölo, Kal, Kalo, Kaloj, Kali, Kaliy, Ket, Keto, Kea (lapselle joka on hyvä solmujen / narujen kanssa / joka pitää köysistä / langoista / nuorista / josta toivotaan punojaa / köyttäjää / sitojaa / nuotan vetäjää / köyden tekijää), Kää, Kään, Kääntä, Kääntäjä, Käänne, Käänte, Kääntelijä, Käännös, Käännö, Käänty, Kääntyä, Kääntyjä, Kääntyilijä, Kääntymys, Käänny, Käännynnäinen, Käännyttäjä, Käntä, Känty, Käntyä, Keä, Keän, Keänte, Keänteä, Keännö, Keännös, Keänty, Kiä, Kiät, Kiätä, Kiättä, Kie, Kiet, Kietta, Kiändy, Kien, Kiendu, Kienduda, Kät, Käta, Kätä, Tsä, Tsän, Tsäntä, Kän, Käntä, Tsänty, Tsäntyä, Kääna, Käända, Käändi, Käändida, Käänd, Käänu, Kääni, Kääne, Ken, Kenn, Känn, Gae, Gaen, Gaende, Gaendet, Gen, Gendu, Gendut, Kendi, Kendid, Kod, Kodzi, Kodzini, Koz, Kozi, Kozini, Kez, Kezni (lapselle joka tykkää kääntyillä / pyöriä / käännellä / kiertää / kääriä / kaataa asioita / jonka mieli muuttuu eli kääntyy helposti / joka syntyy sään / tuulen kääntyessä / joka haluaa käännellä / väännellä omia / toisten sanoja / tekoja / kääntää maata / kiviä / poiketa polulta / kääntyä takaisin / muuttaa suuntaa / jonka tulo / elämä muuttaa suuntaa),
Lep, Lepp, Leppe, Leppeä, Leppo, Leppoi, Leppoisa, Leppy, Leppyä, Leppyjä, Leppynyt, Lepy, Lepyttäjä, Leppi, Leppie, Leppida, Lie, Lieppo, Läp, Lop, Läpä, Lopkä, Lew, Lewo, Lewot, Tep, Tepo, Teppo, Lepo, Läh, Lähpo, Lähpokis (lapselle josta toivotaan ystävällistä / kilttiä / hyväntuulista / nopeasti leppyvää / viihtyvää / tyytyväistä / rauhallista / helposti suostuteltavaa / suostuttelijaa / sovittelijaa), Liik, Liikku, Liikkua, Liikkuja, Liika, Liikah, Liikahtelija, Liikahtaja, Liike, Liikehtijä, Liiku, Liikuttaja, Liikuttuja, Liikutus, Likku, Likkua, Lika, Liikkuo, Likkuda, Liku, Likuttada, Liigu, Liiga, Liigatada, Likko, Likka, Likkat, Luk, Läk, Lak, Läkö, Tok, Lax, Laxa, Lay, Laya (lapselle joka liikkuu / hyppii / syöksähtelee / huojuu paljon / on luonteeltaan vilkas / levoton / joka vaihtaa usein paikkaa / pitää muuttamisesta / kulkemisesta / kärsii nyrjähdyksistä / sijoiltaan menoista / pitää liikkeestä / tuudittamisesta / keinumisesta / joka hämmentää / sekoittaa mielellään asioita), Lon, Longo, Lonko, Lonkoa, Lonkoja, Longa, Lonku, Longoi, Lonkku, Lonkkua, Lonkkuja, Longu, Longutada, Longus, Lonki, Log, Logg, Loggo, Logge, Luv, Luvo, Lun, Lungi, Lungo, Lan, Lanma, Lanki, Lanko (lapselle joka raottelee / aukoo mielellään ovia / irrottelee / vääntelee / heiluttelee / halkoo asioita / liikkuu pää riipuksissa / kallellaan), Lon, Lonso, Lonsa, Lonsi, Lonse, Lonsea, Lonsu, Lonsua, Loa, Loaz, Loazz, Loazzo, Loazze, Loazza, Lantso, Lan, Lanso, Lonso, Lun, Lunto, Lag, Lagy, Langy, Lontto, Lonto, Lonne, Lonni, Lonnikko, Lont, Londi, Lontsi, Lond, Londsa, Londi, Londa, Londä (lapselle joka irrottaa / heiluttaa / riiputtaa mielellään asioita / käsiä / jalkoja / joka tykkää lorvia / lompsia / kävellä omia polkujaan / joka rauhoittuu nopeasti / on luonteeltaan rauhallinen / veltto), Luk, Luke, Lukea, Luki, Lukia, Lukija, Lue, Luettelija, Lukematon, Lukio, Luennoija, Lukki, Lukkia, Lukie, Luv, Lug, Luve, Luge, Lugeda, Lugo, Lugoittelda, Lukta, Luggo, Lok, Lokk, Lokka, Lokkat, Lov, Lovo, Luvo, Luvom, Lid, Lidd, Liddzi, Liddi, Low, Lowi, Lon, Lono, Ol, Olva, Olvas, Lova (lapselle jolla on erikoinen / miellyttävä / rauhoittava ääni / josta toivotaan loitsujen / tarinoiden lukijaa / lausujaa / kertojaa / hyvää laskijaa / jonka toivotaan lisäävän perheen / suvun lukua eli määrää), Luo, Luod, Luoda, Luoja, Luonti, Luonta, Luonno, Luonnos, Lov, Lovv, Lovva, Luu, Luuv, Luuva, Lod, Loda, Lodas, Luv, Luvv, Luvva, Lova, Luua, Luodo, Lok, Lokno, Lak, Lakni, Loknoni, Luov, Luovv, Luovva, Luovvat, Lij, Lije, Lijem, Lijo, Lijom, Lon, Longa, Lona, Lona, Lonam (lapselle josta toivotaan asioiden luojaa / tekijää / aikaan saajaa / uudelleen järjestelijää / uuden aloittajaa / joka on luonteeltaan heittäytyvä / toimelias / rohkea / ennakkoluuloton / uusista asioista pitävä / joka syntyy ennen aikojaan / joka kohotetaan syntymän jälkeen ilmaan luojaa eli päivää kohti), Lyk, Lykä, Lykkä, Lykkääjä, Lykki, Lykkiä, Lykkijä, Lyke, Lykkäys, Lykkie, Lykkävys, Luk, Lukki, Lukkidä, Lukta, Lyktä, Lytsä, Lytsiä, Lytsijä, Lik, Likk, Likko, Luk, Lukk, Lukko, Likto, Lykto, Läk, Läkö, Lok, Loke, Luke, Luko, Lök, Loy, Loye, Lek, Leka, Lekani, Luka (lapselle joka tykkää työnnellä / sysäillä / lykätä / heitellä / viskoa / pujottaa / pinota / pukata asioita), Lyö, Lyödä, Lyöjä, Lyöty, Lyöttä, Lyönti, Lyömä, Lyötty, Löv, Lövvä, Lök, Lökki, Lyy, Lyyvä, Lyötte, Lyötteä, Löd, Löda, Lön, Lönd, Lyvvä, Luu, Luua, Löö, Lööm, Lööma, Löök, Löögi, Luö, Luöb, Lue, Luem, Luj, Luje, Lujem, Lij, Lijni, Läw, Läj, Laj (lapselle joka hankaa / hiertää itseään johonkin / joka tykkää paiskautua / heittäytyä maahan / jotakin vasten / heitellä / hakata / lyödä asioita / jolla on arat / heltyvät hampaat), Läh, Lähi, Lähe, Läs, Läsnä, Lässä, Lästä, Lähes, Lähestyjä, Lähentäjä, Lähentyjä, Lähei, Läheinen, Lähimmäinen, Läheline, Lähembaine, Läheneda, Lei, Leiz, Leizgo, Lez, Lezgo, Leizgi, Leizgili, Lis, Lisne, Lisä, Lisa, Liisa, Lisko, Liske, Liso, Lise (lapselle joka pitää läheisyydestä / lähellä olosta / joka pyrkii viereen / kainaloon / lähelle / josta toivotaan läheisintä ihmistä / perheen / suvun lähentäjää), Läh, Lähte, Lähteä, Lähti, Lähtiä, Lähtijä, Lähdi, Läksi, Lähtö, Lähde, Lähe, Lähettäjä, Lähetti, Lähi, Lähtä, Lähtta, Lätä, Lädo, Lie, Lieh, Liehta, Liv, Livte, Lis, Loz, Listo, Lozto, Läk, Lek, Lik, Lok, Lak, Läktä, Lekta, Likti, Lokni, Lakni, Vok, Vokni, Luy, Luyo, Luyot, Tiw, Tiwo, Tiwot (lapselle joka on rauhaton / menevä / poistuja / lähtijä / joka erottuu / irtaantuu mielellään joukosta / haluaa olla itsenäinen / tulla joksikin / joka syntyy kaivon / lähteen lähellä / auringonnousun aikaan), Läm, Lämm, Lämmi, Lämmin, Lämpi, Lämpy, Lämmiä, Lämpö, Lämpöi, Lämpöinen, Lämme, Lämmittäjä, Lämmä, Lämmeä, Lämpöine, Läm, Lämbi, Lämbittädä, Lämbu, Lämb, Lem, Lämo, Läma, Lämmö, Lembe, Lämbä, Lembi, Lembine (lapselle joka on lämpöinen / lämminverinen / joka pitää lämmöstä / kesästä / joka syntyy tulen / lämmön lähelle / helteellä / keskellä päivää / kuumuuteen / joka kestää hyvin / huonosti kuumuutta / tukehtuu / hengästyy / pyörtyilee helposti / josta toivotaan lämmittäjää / kesän / lämmön / lämpimien tunteiden tuojaa),
Mah, Mahta, Mahtava, Mahtai, Mahtailija, Mahdo, Mahdollinen, Mahdoton, Mahtu, Mahtua, Mahtuja, Mahto, Mahtoa, Maho, Mahotoin, Maht, Mahtta, Mahtte, Mahu, Mahutu, Mat, Mas, Matte, Masto, Mastom, Maste, Mos, Moste, Mahtuo, Mahtuda, Mod, Modo, Matu, Matta, Mattad (lapselle josta toivotaan taitavaa / osaavaa / kykenevää / lumoavaa / suunnatonta / suurta / vaatteisiin mahtuvaa / joka on kova liioittelemaan / mahtipontinen / vaikea / mahdoton / omapäinen / vahvaluonteinen / itsevarma), Mas, Mase, Masea, Masentuja, Masentunut, Masi, Masis, Masa, Mud, Mudz, Mudzni, Mid, Midz, Midzni, Man, Mon, Mans, Mons, Monse, Mun, Munse, Mant, Mos, Mas (lapselle joka on taipuvainen surumielisyyteen / hiljaisuuteen / väsymykseen / joka on voimaton / heikko / uupuu helposti / joutuu usein pulaan / ei halua tehdä omia päätöksiä / jota on helppo / vaikea taltuttaa), Men, Mennä, Meni, Meniä, Menijä, Mene, Meneh, Menehtyjä, Män, Männä, Menes, Menestyjä, Meno, Mäne, Mändä, Min, Mine, Minde, Mines, Minestada, Man, Manna, Mie, Miem, Mij, Mije, Mijem, Mini, Minini, Mun, Munni, Munnis, Meg, Megy, Menni, Mende, Mente, Menda, Mänte, Mon (lapselle joka pyörtyilee / taintuu / nukahtelee usein / on luonteeltaan meneväinen / lähtijä / tulija / josta toivotaan reen ajajaa / matkustelijaa / kulkijaa), Mie, Mieli, Miele, Mielei, Mieleinen, Mieletön, Mielevä, Mielis, Mielistyjä, Mielty, Mieltyjä, Mel, Meli, Miel, Meel, Meele, Miella, Mäl, Mil, Miv (lapselle jolle toivotaan hyvää mieltä / muistia / tahtoa / mielipiteitä / jolla on toisista poikkeava ymmärrys / ajattelutapa / luonto / joka tuntuu ajattelevan / pohtivan / ymmärtävän asioita / jonka mieliala / mielipiteet vaihtelevat usein / jonka aistit ovat hyvät), Mui, Muik, Muike, Muikea, Muiki, Muikia, Muikiainen, Muikku, Muie, Muikis, Muikistelija, Muj, Muja, Mujakka, Muikie, Muijo, Muige, Muigo, Muiga, Muigu, Muigutada, Muia, Mujga, Moj, Mojge, Muo, Muoi, Muoige, Mujo, Mujoa, Mujada, Muju, Mujuda, Moju, Moi, Moij, Moijjo, Mojo, Mojoa, Muje, Moa, Moam, Mua, Muam, Maj, Maja, Mad, Madi, Mojd, Mod, Mojt, Mojdni, Modni, Mujwo, Muta (lapselle joka irvistelee / muikistelee / myhäilee / maistelee / haistelee / silittelee / lörpöttelee / mutisee / näyttää myrtynyneeltä / maistelee / liikuttelee huuliaan / joka syntyy helteellä / ei pidä helteestä / jota voidellaan / pyyhitään / silitellään usein / joka pitää koskettelusta / hemmottelusta / joka kertoo / jolle kerrotaan satuja / arvoituksia / lauluja / josta toivotaan kertojaa / ennustajaa / laulajaa / asioiden selittäjää / osoittajaa), Mur, Muru, Mure, Murunen, Murentaja, Murentelija, Murus, Murustaja, Murustelija, Murendada, Mor, Mori, Moro, Mari, Mar, Marda, Mardo, More, Morei, Maru, Marua, Morru, Morna, Mura, Boru (lapselle joka tapaa murustella / murentaa / paloitella / rikkoa / murskata / purra asioita / joka pitää muruista / muruista tehdystä ruuasta / jolle täytyy murentaa ruokaa tavallista pidempään / joka kuluttaa / särkee paljon asioita / leluja / vaatteita), Myö, Myötä, Myöntä, Myöntäjä, Myöntelijä, Myöstä, Myöte, Myöten, Myötäi, Myötäinen, Myödä, Möt, Möte, Mötä, Mötäin, Myötäine, Möd, Möde, Mödhe, Mödhä, Me, Mu, Möda, Mödaine, Möta, Mööd, Mööda, Muo, Muodo, Man, Manne, Mane, Manna, Mej, Mejle, Mel, Mek, Melä, Meke, Meki, Mon, Mön, Mongo, Möngo, Monge, Mis, Mist, Mi, Mänt, Mänto, Mänti, Meg, Mög, Möge, Mögö, Mögu (lapselle joka syntyy jonkun luvalla / myöntymyksen / myönnytyksen kautta / myötäisten olosuhteiden / tuulien / tunteiden aikaan / josta toivotaan onnekasta / menestyksekästä / joka syntyy merkittävän asian aikana / jälkeen / myöteessä / takaperin), Nar, Nark, Narki, Narkis, Narkistaja, Narg, Nerg, Narge, Narget, Nerge, Nergem, Nöy, Nöyo (lapselle joka syleilee mielellään / joka tykkää polkea jalkojaan / jaloillaan / painella / puristella asioita), Nie, Niel, Niellä, Nieli, Nieliä, Nielijä, Niela, Nielai, Nielaisija, Niele, Nieles, Nieleskelijä, Nel, Nelo, Nellä, Nelu, Nellu, Neela, Neelda, Neel, Neelu, Neeld, Nielo, Nji, Njie, Njiel, Njiella, Nil, Nile, Nilo, Niilo, Nelä, Nela, Nili, Nilini, Nilni, Nul, Nuli, Nulini, Nilni, Nila, Nilalni, Näl, Nöl, Nält, Nölt, Nal, Nalt, Net, Nye, Nyel, Nala, Nod, Noddo, Nalta (lapselle joka nieleskelee paljon / vähän / erilailla / jolla on erilainen suu / nielu / kita / joka syntyy kurimuksen / nielun lähellä), Nim, Nimi, Nimittäjä, Nimeä, Nimeäjä, Nimittelijä, Nime, Nimetada, Nimetön, Nimto, Naw, Nam, Nawde, Nama, Lem, Lemde, Lemdo, Lum, Lumde, Näm, Nämt, Nem, Nemto, Nemo, Nimti, Nimte (lapselle joka nimittelee / haukkuu / matkii / määräilee muita / joka pitää nimistä / toistelee / keksii nimiä / jolle ei haluta antaa muuta nimeä / joka on kova ajattelemaan / uskomaan / epäilemään),
Nul, Nuli, Nulikka, Nulia, Nulis, Nulistuja, Nula, Nulava, Nal, Nalo, Nol, Nolo, Nel, Nil, Nila, Noli, Nali, Nat, Nato, Noa, Noai, Nalu, Nale (lapselle joka syntyy / kasvaa paljaspäisenä / pienikokoisena / joka syljeskelee paljon / sylkee ruokaansa / liukastelee / tykkää luistella / laskea mäkeä / sujahdella / pujahdella / luikkia pakoon / josta toivotaan puun kuorijaa / kalojen perkaajaa), Nuo, Nuol, Nuolla, Nuoli, Nuolija, Nuolia, Nuole, Nuoles, Nuoleskelija, Nuolai, Nuolaisija, Nuoleksija, Nol, Nolla, Nuolda, Nuolta, Nole, Nolo, Nolda, Nola, Nooli, Nuolo, Nuolu, Njo, Njoa, Njoal, Njoallo, Nul, Nule, Nuli, Nulini, Nulni, Nuv, Nuvni, Nal, Nala, Nalo, Nat, Nya, Nyal, Nan, Nant, Nantsa, Non, Nonto, Nu (lapselle joka nuolee / nuoleskelee mielellään / joka pitää siitä kun nuollaan / joka nuolee / lipoo huuliaan / sormiaan), Nyh, Nyhtä, Nyhtäjä, Nyhi, Nyhtäisijä, Nyhtö, Nyhti, Nyhtie, Nyhteä, Nyhte, Nyhä, Nyht, Nyhttä, Nev, Nef, Nevta, Nefto, Nek, Nok, Nektä, Nokta, Nyk, Nyke (lapselle joka tapaa repiä / kiskoa / nyppiä / nyhtää asioita / pelehtiä / telmiä / jyrsiä / kaluta ruokaa / esineitä), Nyk, Nyki, Nykiä, Nykijä, Nykki, Nykkiä, Nykä, Nykänen, Nykie, Nyv, Nyvä, Nug, Nugi, Nugida, Nuw, Naw, Nay, Nayo, Nayos, Nuy (lapselle joka nyppii / nykii / tönii / kiskoo / tökkii / sysii asioita / josta toivotaan kynijää / kalojen perkaajaa), Näh, Nähdä, Näe, Näet, Näes, Nää, Nääs, Näen, Näki, Näkijä, Näkiä, Näke, Näkevä, Näkeväinen, Näkemä, Nähtä, Nähtävä, Näky, Näkyä, Näy, Näyttä, Näyttäjä, Näyttävä, Nähhä, Nähä, Näkeväine, Näg, Näge, Nähta, Nägi, Nägija, Nädo, Näb, Nej, Neji, Nie, Nieg, Niega, Neje, Näj, Näjo, Naa, Naan, Naani, Niy, Niyl, Nil, Ney, Neyl, Ni, Niw, Nez (lapselle jonka syntymä nähdään etukäteen / josta on nähty / uneksittu / ennustettu jotain / josta toivotaan näkijää / kokijaa / katsojaa / unien tulkitsijaa / ennustajaa / jolle toivotaan hyvää näköä / havaintokykyä / sietokykyä / aisteja / joka syntyy eli tulee näkyviin poikkeavasti / valon häämöttäessä / aamulla / aamuyöllä), Näl, Nälvä, Nälvi, Nälviä, Nälvijä, Nälve, Nälme, Nälmo, Nälmotada, Nälva, Nälba, Nja, Njal, Njalbme, Jol, Jolmo, Jolme, Nil, Nel, Nilo, Nelo, Nälo, Nät, Näto, Nye, Nyel, Nyelv (lapselle joka näykkii / puree / lipoo asioita / joka tykkää pureskella / mutustella / näykkiä ruokaansa / on ruokahaluton / nirso), Odo, Odottaja, Odotettu, Vuo, Vuot, Vuotta, Vuottaja, Odottelija, Ote, Vuotto, Vuottoa, Vuote, Vuoto, Vuotos, Vuottada, Vuotte, Vot, Votta, Vottatada, Ood, Oot, Ooda, Ootu, Ootus, Vod, Vuod, Vodlo, Vuodlo, Od, Ut, Odso, Utso, Wot, Wut, Wotse, Wutse, At, Aat, Atti, Aatsa (lapselle joka on luonteeltaan malttavainen / odottelija / toivoja / haaveilija / jota täytyy odottaa usein / jota on odotettu / toivottu pitkään / jota täytyy vahtia / pitää silmällä), Oik, Oike, Oikea, Oikei, Oikeus, Oie, Oiko, Oikoa, Oikoja, Oika, Oikai, Oikaisija, Oiti, Oje, Ojentelija, Ojentaja, Oiki, Oikia, Oikehus, Oikie, Oikevus, Oij, Oig, Oije, Oige, Oikeg, Oigei, Eik, Eike, Eikea, Eiku, Eikuz, Oigu, Oigus, Oigeneda, Oiguda, Eig, Eigi, Eigo, Eiko, Eikoz, Vuo, Vuoi, Vuoiga, Vuoigad, Vid, Vide, Vidä, Vit, Vite, Wie, Wij, Wiem, Wija, Wijas (lapselle josta toivotaan asioiden / vääryyksien oikaisijaa / suoristajaa / puolustajaa / oikeudentuojaa / luonteeltaan rehellistä / suoraa / joka tykkää ojennella / oikoa jäseniään / oikaista polulta / joka syntyy erikoisesti / poikettaessa tutulta reiltiltä), Oiv, Oiva, Oivallinen, Oivaltaja, Hoi, Hoiv, Hoiva, Hoivaltaja, Oivalline, Oive, Oai, Oaiv, Oaive, Oaivalas, Oaiva, Ujf, Ujfte, Wuj, Näe, Näewa, Ewa, Nai, Naiw, Naiwu, Naiwuo, Aj, Ajba, Ajbaj, Aiba, Aibada (lapselle joka on / josta toivotaan kelpoa / huomaavaista / ymmärtäjää / ajattelijaa / mainioita / järkevää / lahjakasta / neuvojaa / asioiden aloittajaa / joka syntyy ensimmäisenä / vaaran / tunturin laella / jonka syntymämenot suoritetaan vaaran / tunturin laella / josta toivotaan päämiestä / päällikköä), Oll, Olla, Ole, Olei, Oleilija, Oli, Olli, Olija, Oles, Oleskelija, Oleellinen, Olennainen, Olemus, Olio, Olle, Olettaja, Olja, Olo, Olomatoin, Olda, Uda, Oleh, Olehtada, Ella, Vol, Volda, Old, Ule, Ulema, Ola, Ula, Ulam, Vil, Vili, Vilini, Vel, Velni, Al, Ol, Wal, Ut, Vol, Val, Valo, Vag, Vagy, Van, Vole (lapselle jonka toivotaan lisäävän omaisuutta / vievän köyhyyden / jonka pelätään elävän vähän aikaa / viivähtävän / jonka toivotaan elävän kauan / tulevan pitkäikäiseksi / joksikin tärkeäksi), Oma, Omi, Omia, Omija, Omaksuja, Ominainen, Omai, Omainen, Omis, Omistaja, Omituinen, Omaisus, Ema, Uma, Omandada, Um, Om, Oa, Oab, Oabme, Obmu, Oam, Oame, Umo, Umoj (lapselle jota pidetään omana / vaaditaan omaksi / joka kuuluu omiin eli omaisiin / jonka toivotaan hankkivan / saavuttavan tärkeitä asioita / lisäävän omaisuutta / josta toivotaan hyvää eli omanlaista / omansuvun tavat omaavaa / mukavaa / oikeanlaista / miellyttävää / joukkoon / perheeseen sopivaa),
One, Onhe, Onea, Onhea, Onho, Onehka, Onehko, Oneh, Oad, Oadne, Oa, Oan, Oane, Oanekas, On, Unx, Wun, Wunk, Ona, Onam, Unm (lapselle joka on heikko / saamaton / outo / surkea / raihnas / surullinen / lyhyt), Onk, Ong, Onka, Onga, Onge, Ongertaja, Onku, Ongu, Ung, Unga, Ungas, Unk, Vuo, Vuog, Vuogg, Vuoggo, Ogg, Ogge, Oa, Oag, Oaggi, Wan, Won, Wanka, Wonxo, Wonko, Wonxa, Wonk, Wonx, Onk, Wank, Bag, Baggo, Ban, Banka, Qoq, Qoqqa, On, Ons, Onsi, Onta, Onteva, Ontelo, Ontto, Ontta, Onttu, Onni, Onnis, Onnistaja, Ond, Ondz, Onde, Ondu, Ondus, Esi, Oos, Oon, Oone, Oonsu, Oone, Oones, Oonestada, En, Oonsa, Vuo, Vuow, Vuowda, Un, Und, Undo, Unda, Ud, Udur, Ontor, Oa, Oan, Oante, Ont, Unt, Unto, Untor, Odu, Om, Omte, Onot, Onte (lapselle josta toivotaan kovertajaa / kaivajaa / rakentajaa / joka tapaa kurotella / tavoitella asioita / joka syntyy onkalon / kuopan / luolan / syvänteen / puun kolon / pesäkolon lähellä / jonka arvellaan saapuvan kodan katon / savuaukon / kolon / kohdun kautta / jolla on erikoinen vatsa), Op, Opp, Oppi, Oppia, Oppija, Oppe, Oppea, Ope, Oppenen, Opettelija, Opettaja, Oppilas, Opa, Opas, Oppie, Ep, Epp, Eppe, Eppea, Epe, Epeta, Oppida, Opetada, Oppo, Opa, Epto, Öp, Öpto, Wop, Wopl, Wopi, Wap, Wapi, Oa, Oap, Oappa (lapselle joka syntyy pitojen aikaan / jonka kunniaksi järjestetään pidot / josta toivotaan innokasta oppijaa / uteliasta / kokeilijaa / opettajaa / näkijää / loihtijaa / rohtojen tuntijaa / verkkojen kokijaa / jota tutkitaan / tunnustellaan / suojellaan taikakeinoin / jota täytyy pitää silmällä / joka tarkkailee / tutkii ympäristöään / oppii katselemalla / kuuntelemalla), Ot, Ott, Otta, Ottaja, Otto, Ote, Otte, Ottelija, Ota, Otaksuja, Oto, Otollinen, Ottoa, Ottada, Vet, Vetta, Veti, Vot, Votta, Vott, Votu, Vote, Voti, Votadada, Vetto, Vetim, Votni, Wet, Wat, Vuo, Vuot, Vuott, Vuotte, Vetni, Wed, Wede (lapselle joka tykkää telmiä / poimia / nyhtää / maistella asioita / josta toivotaan painijaa / teurastajaa / nyhtäjää / marjanpoimijaa / takaa-ajajaa / selville ottajaa / tarkastajaa / usuttajaa / avaimen haltijaa / oppijaa / opettelijaa / maistelijaa), Pai, Paina, Painaja, Painava, Paini, Painija, Painu, Painua, Painaltaja, Painajainen, Paino, Painokas, Painoa, Painuo, Painada, Painda, Painge, Painutada, Pae, Paena, Paindo, Bai, Baid, Baidne, Pano, Panga, Pon, Ponta, Pono, Poni, Pando, Pango (lapselle josta toivotaan kankaiden / verkkojen tekijää / värjääjää / hiihtäjää / kaatajaa / painelijaa / vaivaajaa / parkitsijaa / murskaajaa / astioiden tekijää / taivuttelijaa / joka on syntyessään painava / joka pitää painelusta / hieromisesta / hieronnasta), Pala, Paloi, Paloittelija, Pali, Palikka, Palla, Palo, Palottelija, Palainen, Palaine, Palokkeine, Palu, Buo, Buola, Pua, Puala, Pal, Pulto, Pol, Pul, Pulo, Fal, Fala, Pale, Poli, Poldo (lapselle joka syö / ahmii / pureskelee asioita / nielee / siemailee suuria annoksia / joka pitää lihasta / paloitellusta ruuasta / viipaleista / tykkää pilkkoa / paloitella asioita), Pala, Palo, Palava, Palva, Palas, Palastaja, Palastus, Palla, Paloa, Palavainen, Palavaine, Palavus, Palah, Palahtuda, Palau, Pel, Pol, Pelo, Pole, Palu, Palav, Pallo, Palaz, Buo, Buol, Buolle (lapselle joka on kuumeinen / kuumaverinen / hikinen / tunteellinen / palavatunteinen / joka ikävöi / kiintyy helposti / tuijottaa), Pal, Pale, Palelija, Paleltuja, Palle, Buo, Buol, Buola, Buolas, Palo, Pol, Poj, Paj, Pajo, Fag, Fagy (lapselle jota palelee usein / joka paleltuu helposti / jonka veri hyytyy nopeasti / joka kiintyy helposti / palelluttaa / polttaa itsensä / hengästyy / tuskastuu / pahoittaa helposti mielensä), Pel, Pelä, Pelkä, Pelkääjä, Peläs, Pelästyjä, Pelko, Pelo, Pelokas, Peloton, Pelottelija, Pelätin, Pölä, Pölätin, Pölgä, Pöl, Pölgäs, Pölgästuda, Pölgö, Pölgöi, Pölga, Pelgä, Pellä, Pelgo, Pelja, Pelg, Pele, Pelgu, Päl, Bal, Ball, Pälg, Balla, Balde, Puw, Puwi, Puwini, Pul, Pol, Puli, Polni, Pole, Polem, Pil, Pal, Pet, Pea, Fel, Pil, Pilu, Fie, Fil, Fili, Filiti, Piti, Pim, Pym, Pyml, Pymlja, Ime (lapselle joka on arka / pelokas / joka säikähtää / pelästyy helposti / josta toivotaan rohkeaa / pelotonta / joka pitää säikyttelystä / inhoaa sitä / jolla on tapana säikytellä / karkottaa ihmisiä), Perä, Perättäin, Perätysten, Perillä, Peri, Perääntyjä, Peru, Perukka, Perätön, Pere, Pereh, Perehtyjä, Periä, Perijä, Perua, Peruja, Pera, Peraduda, Peratoine, Perrä, Perin, Pär, Pära, Päri, Pie, Piera, Pierro, Bae, Baer, Baerre, Baerra, Baerrai, Pira, Pirä, Prad, Prado, Ber, Bere, Beri, Päro, Pertä, Pärta, Parta, Perta (lapselle joka syntyy perä jälkeen / toisena kaksosista / tavallista aikaisemmin / myöhemmin / joka liikkuu takaperin / antaa helposti periksi / josta toivotaan perillistä / perinnön jatkajaa / perheen asioihin perehtyjää / perän pitäjää / joka puhuu / josta puhutaan perättömiä / joka syntyy lahden / kodan perukassa / peräpää / pää edellä / myötäisessä / myötätuulen aikaan / jonka toivotaan saavan valmiiksi / ottavan selvää kesken jääneistä asioista / jota vaaditaan takaisin jonkin toimesta / joka syntyy lapsista viimeisenä eli perimmäisenä / joka on luonteeltaan suostuvainen / myötäilijä / toisten mukana menijä / josta toivotaan jotain suunnatonta / ääretöntä / loppumatonta / ikuista),
Pie, Pies, Piestä, Pieksi, Pieksiä, Pieksijä, Piek, Piekse, Pieksä, Pieksu, Pek, Peksä, Piessä, Peks, Peksta, Pes, Pess, Pessä, Peg, Pegze, Piekso, Piv, Pivse, Pivtse, Pik, Pos, Pikso, Posni, Pesni, Pid, Pidi, Fia, Fie, Fed, Fede, Fedea, Petku, Phi (lapselle joka kurittaa / pieksee muita lapsia / josta toivotaan hämmentäjää / kirnuajaa / vatkaajaa / hierojaa / hienontajaa / puijaa / nahan pehmittäjää / joka pieksee suutaan / jota täytyy nuhdella usein), Pin, Pinn, Pinne, Pinte, Pinni, Pinnis, Pinnistelijä, Bah, Baha, Bahai, Bin, Binda, Pinde, Pindes, Pod, Podi, Podini, Ped, Pän, Pedni, Pänt, Pan, Pant, Pent, Fed (lapselle joka joutuu usein pulaan / puristuksiin / ahtaalle / joka syntyy kovina / tiukkoina aikoina / puuhun / kiveen sidottuun ahkioon / auringon / kuun ollessa pilvessä / joka peittää / sulkee asioita / tykkää upota / vajota veteen / mutaan), Pis, Pistä, Pistäjä, Piste, Pistelijä, Pisti, Pistäytyjä, Pistäi, Pisto, Pistos, Pistämä, Pistiä, Pistiäinen, Pys, Pysty, Pus, Pustyjä, Pisse, Pisteä, Pisso, Pissos, Pystä, Pistta, Pissä, Pista, Pist, Pistle, Pysto, Bis, Biste, Bas, Baste, Pos, Poste, Pise (lapselle josta toivotaan pystyttäjää / ahtajaa / sullojaa / istuttajaa / joka on rauhaton / edestakaisin viilettäjä / altis hyönteisten / eläinten pistoksille / josta toivotaan rohkeaa / kelvollista), Pit, Pitkä, Pitki, Pitkäi, Pitkäinen, Pitkällinen, Pitko, Pitkos, Pitku, Pitkulainen, Pitkäkäs, Pitkittäjä, Pitkäs, Pitkästyjä, Pite, Pid, Pir, Pil, Pide, Pire, Pile, Pis, Pisi, Piti, Pista, Pidentäjä, Pitui, Pituinen, Pitke, Pittu, Pittui, Pituine, Pitk, Pitkas, Pitkastuda, Pittune, Pitt, Pittsä, Piteline, Pitu, Pitukkaina, Pikk, Pika, Pike, Pikeneda, Päl, Pal, Pält, Pali, Palit, Pet, Pel, Pelä, Peta, Päla, Fel, Föl, Fele, Fölö, Pirtse, Fid, Fide, Pirgä, Pur, Purg, Prit, Pritse, Hir, Hur, Hirge, Hurgi (lapselle joka on / josta toivotaan pitkää / miehen mittaista / joka viihtyy pitkällään / makuullaan / jolla on kaidat / pitkulaiset piirteet / jonka syntymä pitkittyy / viivästyy / joka pitkästyy helposti / jonka uskotaan tulevan jostain korkealta / pitkän matkan päästä / joka syntyy pitkän puun alle), Pit, Pitä, Pite, Pitelijä, Pide, Pidä, Pidättäjä, Pidättäytyjä, Pitäytyjä, Pidi, Piti, Pitämys, Pito, Pittä, Piä, Piättä, Piteä, Pij, Pijä, Pije, Pid, Pidädä, Pidättädä, Pida, Pea, Peata, Peatu, Piddo, Bit, Bitte, Ped, Peda, Pät, Pat (lapselle jonka uskotaan syntyneen jonkin uskomuksen / pitämyksen johdosta / joka pitää kiinni / tarrautuu / pitelee / kantaa mielellään asioita / pysähtelee / keskeyttää / hillitsee / torjuu asioita / jota koitetaan pitää kotona taikakeinoin / joka halutaan pitää itsellään pitkään / jonka toivotaan pysyvän lujana / voittavan vastoinkäymiset / pelätään joutuvan / putoavan johonkin tuntemattomaan), Pon, Ponsi, Ponne, Ponta, Ponsa, Pontto, Ponte, Ponteva, Ponneton, Ponni, Ponnis, Ponnistaja, Ponnistelija, Ponnah, Ponnahtaja, Ponna, Ponkai, Ponkaisija, Ponka, Ponnia, Ponda, Pondo, Pud, Bod, Bodi, Pod, Bed, Poa, Poad, Poadda, Boa, Boad, Boadde (lapselle joka on / josta toivotaan tarmokasta / puhdikasta / tervettä / vahvaa / kestävää / hyvää ponnistajaa / reen työntäjää / suksilla lykkijää / vauhdin antajaa / keppien / sauvojen / varsien tekijää / rotevaa / isokokoista), Puh, Puhu, Puhua, Puhuja, Puhuttelija, Puhe, Puhelija, Puhelias, Puho, Puhuda, Puhuttada, Puhtta, Puheh, Puo, Puoto, Puot, Puotso, Bos, Bosso, Pot, Put, Poto, Puta, Putas, Pol, Pola, Pat, Poa, Puto, Puttu (lapselle joka syntyy puhurin aikaan / silloin kun tulta puhalletaan / joka puhuu / juttelee / puhaltelee / puhisee mielellään / syntyy puhallusten / loitsujen avustuksella / josta toivotaan loitsijaa / puhujaa / puhaltajaa / joka pirskottaa / purskuttaa / sylkee / roiskii vettä / juomiaan), Pun, Puno, Punoa, Punoja, Punos, Punonnainen, Punno, Punu, Punuo, Punoda, Pune, Punea, Punuda, Bod, Bad, Bodne, Badne, Pon, Pona, Pone, Puni, Punini, Pinni, Pin, Pono, Puntto, Ponoa, Pan, Pank, Panka, Fon, Fonu, Fonua, Par, Parpa, Panpa, Puna, Pune (lapselle josta toivotaan hyvää kutojaa / punojaa / kehrääjää / joka kiertää / pyörittää asioita / ihmisiä / itseään / jonka hiuksia palmikoidaan / joka pitää hiustensa laittamisesta / punoo mielellään toisten partaa / hiuksia), Pun, Punk, Punke, Punkea, Punka, Punki, Punkero, Pung, Punga, Pungi, Bun, Bog, Bug, Bunga, Bogge, Bugge, Poko, Bugi, Pox, Poxlo, Punko, Pon, Ponx, Ponxo, Ponko (lapselle joka syntyy lyhyenä / pulskana / josta toivotaan paksua / pulleaa / jolla on pömppömaha / erikoiset silmät / joka syntyy paakkuisen lumen / puiden silmujen aikaan), Pun, Puna, Punaltaja, Puno, Punoa, Punoja, Pune, Punah, Punaltazhe, Bod, Bodn, Bodnja, Bodnje, Bin, Bini, Binini, Pon, Pan, Pen, Bon, Bony, Bonyo (lapselle joka kääntelee / ravistelee päätään / joka tykkää riuhtoa / vääntää / kietoa / keriä / hämmentää / sotkea asioita / joka syntyy pyörteen lähellä / pyöriskelee / kääntyilee paljon / kiertää itseään kerälle / jolla on taipumusta kierouteen / kiertelyyn / sanojen vääntelyyn / vääristelyyn / tarinoiden sepittämiseen / josta toivotaan hyvää käsistään / kerijää / punojaa),
Pur, Purr, Purra, Pura, Purai, Puraisija, Pure, Pures, Pureskelija, Pureutuja, Purema, Puru, Purda, Puri, Puria, Purija, Purro, Purto, Bor, Borra, Pore, Poro, Pora, Purla, Purini, Purni, Por, Par, Hor, Horna, Horsu, Horsi (lapselle joka tykkää pureksia / järsiä / kalvaa asioita / joka murentaa ruokaansa / haluaa nipistellä / kosketella / jota vihloo / kolottaa / kouristelee / joka kärsii pakkasen / hyönteisten puremista / on kova kinaamaan / torailemaan / joka puree muita ihmisiä), Pur, Purs, Purska, Purskah, Purskahtelija, Purskauttelija, Pursku, Purskua, Purskuttaja, Pursko, Purskoa, Purskuo, Purskta, Pursa, Purskuda, Bur, Burs, Burske (lapselle joka purskahtelee itkuun / nauruun / joka tykkää polskia / molskia / roiskia / purskutella / pärskiä / joka pitää laineiden kuohuista / roiskeista / kosken kuohuista / syntyy näiden lähelle), Pur, Purs, Pursu, Pursua, Purso, Pursottaja, Pursuo, Bur, Burza, Pursta, Por, Porsu (lapselle joka niistää / polskii / parkuu / purskuttaa / purskahtelee itkuun / lysähtää kasaan), Pus, Puse, Pusertelija, Puz, Buz, Puze, Puserdada, Buza, Piz, Pizi, Pizirtini, Pid, Pidzi, Pos, Poso, Puso, Fac, Facsa, Poz, Päs, Pozo, Päso, Pet, Peto (lapselle joka on kova tuhertamaan / pusertamaan itkua / vääntämään / pusertamaan pyykkiä / vatvaamaan taikinaa / josta toivotaan näiden töiden tekijää / joka pitää siitä kun puristetaan syliin / joka ahdistuu helposti / tuntee asioiden pusertavan), Pus, Puske, Puskea, Puski, Puskija, Puskia, Pusku, Puskes, Puskeskelija, Puskiainen, Puse, Puskie, Pusko, Puskos, Puskeda, Puskta, Puskelikko, Pusi, Puslo, Bos, Boska, Pos, Poska, Puskä, Pow, Puw, Powt, Puwt, Poy, Poylo, Pox, Poxo (lapselle joka puskee / työntää itseään muita vasten / josta toivotaan rehkijää / survojaa / joka on altis eläinten / hyönteisten puskuille eli pistoille), Pää, Päi, Päinen, Päätön, Peätön, Piätön, Päihtynyt, Päihittäjä, Pääkkö, Peäkkö, Piäkkö, Pääkkönen, Päälli, Päällikkö, Päättä, Päättäjä, Pääty, Päätyjä, Pä, Pätöi, Päissä, Peä, Peäkkä, Piäkkä, Piä, Peäk, Peäkse, Peäkkäh, Peänä, Peännä, Peätöin, Pie, Piäi, Pai, Päh, Päha, Pea, Peatu, Bag, Bagne, Pun, Pum, Pon, Pe, Pom, Pän, Pänk, Punk, Fej, Fo, Pa, Fe, Fea, Feai, Feae (lapselle jolla on suuri pää / joka syntyy pää / alapää / jalat edellä / päät vastatusten / kaksosena / peräkkäin / isättömänä / josta toivotaan ajattelijaa / puhujaa / johtajaa / asioiden päättäjää / päihittäjää / päällikön päähineen kantajaa), Rii, Riis, Riisu, Riisuja, Riisua, Riisuutuja, Riit, Riitsi, Riitsiä, Risu, Riisuo, Riitsie, Riitsidä, Riz, Rizu, Riza, Rizah, Rit, Rits, Ritsta, Ritsi, Riisuda, Rizo, Rih, Riht, Rihttjo, Dze, Dzez, Dzezi, Dzezini, Rez, Res, Reza, Resp, Ricco, Risso, Ritte (lapselle joka riisuutuu mielellään / pitää riisumisesta / jota pitää pukea / riisua usein / vanhempana kuin muita lapsia / joka riistää / purkaa / ratkoo / aukoo / repii / anastaa asioita / on luonteeltaan kieltäytyjä / hylkääjä / omapäinen / kiivas / huolimaton / kova ponnistelemaan / joka viihtyy alasti), Saa, Saad, Saam, Saada, Soada, Suada, Saaja, Soaja, Suaja, Saama, Soama, Suama, Saamaton, Saatava, Saata, Soata, Suata, Saak, Saakka, Saali, Soali, Suali, Saalis, Saapu, Saapua, Saapuja, Saatta, Saati, Soati, Suati, Sav, Savv, Savva, Sama, Samatoin, Soa, Soaha, Soama, Soamatoin, Soata, Sua, Suada, Sad, Sat, Sam, Sada, Sata, Same, Sametoi, Saamatu, Sod, Sodo, Sakka, Sams, Saj, Sajo, Saje, Säv, Sävo, Soam, Suam, Sun, Suni, Täe, Täew, Täewa, Tae, Toe, Tua, Tu (lapselle josta toivotaan saalistajaa / ruuan hankkijaa / noutajaa / tulijaa / tuojaa / perille pääsijää / voittajaa / lapsen saajaa / siittäjää / synnyttäjää / jonka pelätään kasvavan saamattomaksi / kykenemättömäksi / avuttomaksi), Sal, Sala, Salai, Salainen, Salailija, Salaisuus, Salla, Salain, Salatuz, Saladus, Salli, Suo, Suol, Suolle, Suole, Suola, Salava, Solo, Solos, Sols, Solsta, Tol, Tul, Tolma, Tulmo, Tolmo, Tulmox, Tulma, Tulmax, Tul, Tuli, Lil, Lilo, Liloy, Lal, Lalo, Lalom, Tot, Toto, Totom, Totma, Totmax, Lalma, Lalmax, Tal, Tale, Tali, Tola, Tolar, Tel, Tho, Thol, Teli, Thole, Tholi, Tole, Tele (lapselle joka syntyy salaisesti / jonka syntymä / nimi salataan / joka on luonteeltaan salaperäinen / salailija / urkkija / piiloutuja / varastelija / jonka syntymään / elämään liittyy salaisuus), Sat, Sata, Sad, Sade, Sada, Sadattelija, Sadi, Sadin, Sato, Satu, Satama, Satta, Sae, Satoa, Saje, Sajeh, Sada, Sadada, Saja, Saddo, Cuo, Cuoc, Cuocc, Cuocce, Tja, Tjat, Tjate, Sar, Saro, Sare, Sor, Soru, Soruo, Saron, Sur, Surnu, Suru, Suruno, Sir, Sirru, Sju, Sjuru (lapselle joka syntyy lumi / vesisateen aikaan / joka pitää sateesta / juoksentelee sateessa / vierastaa sadetta / joka putoilee usein / katkoo / nyrjäyttää jäseniään), Sat, Sattu, Sattua, Satu, Satuttaja, Satunnainen, Sattuva, Sattumus, Sattuma, Sata, Sattuo, Satta, Satattada, Sato, Satom, Sam, Sams, Saj, Sajo, Cuo, Cuoc, Cuocce, Tsut, Tsutsa (lapselle joka syntyy sattumalta / jota sattuu syntyessään / joka satuttaa syntyessään emoaan / on altis sattumille/ jonka syntymä saa aikaan sattumia / tapahtumia / jonka toivotaan saavuttavan suuria / sattuvia asioita / tulevan hyväksi metsästäjäksi eli satuttajaksi / jonka syntymään / tekoihin suhtaudutaan tunteellisesti),
Sei, Seis, Seiso, Seisoa, Seisoja, Seistä, Seista, Seisottaja, Seisa, Seisah, Seisahtaja, Seisauttaja, Seisaus, Seissa, Seisu, Seisuo, Seizu, Sis, Sista, Sai, Sais, Cuo, Cuoz, Cuozzo, Sta, Stam, Son, Sonze, Sin, Sint, Sintse, Sonzä, Sintsa, Sid, Sidz, Sidzni, Ton, Tont, Tun, Tus, Tust, Lin, Lint, Las, San, Sanca, Sonso (lapselle joka syntyy istuallaan / istualleen / seisaallaan / seisaalleen / joka oppii istumaan / seisomaan tavallista aikaisemmin / myöhemmin / josta toivotaan seisauttajaa / parantajaa / rakentajaa / pystyttäjää), Sil, Sile, Sileä, Sili, Silittäjä, Silittelijä, Sila, Silo, Siloi, Siloinen, Silottaja, Silja, Siljä, Silli, Silliä, Silie, Siled, Silittada, Siliä, Salla, Sallad, Sji, Sjil, Sjilla, Silla, Cal, Calla, Sel, Sela (lapselle joka koskettaa / silittää mielellään / joka pitää silittämisestä / hyväilystä / josta toivotaan asioiden rauhoittajaa / pehmentäjää / silittäjää / esineiden / pintojen hiojaa / tasoittajaa / joka on luonteeltaan säyseä / tasainen / oksaton / kaunis / yksinkertainen), Sil, Silmä, Silmäi, Silmäilijä, Silmäke, Silmi, Silmitön, Silmu, Silmukka, Silmikko, Silmukko, Silm, Silma, Suu, Suuma, Silmätoi, Silmus, Cal, Calb, Calbme, Sel, Selme, Selmä, Son, Sonzä, Sintsa, Sint, Sin, Säm, Sam, Sem, Szem, Sew, Sei, Säi, Säime, Sai, Saj, Sim, Sima, Simo, Schime, Sji, Sjimi, Sal, Salb, Salbme (lapselle jolla on erikoiset silmät / joka katsoo maailmaa omalla tavallaan / hyvin / lempein silmin / jota toivotaan katsottavan lempein silmin / jonka pelätään olevan altis ilkeille / pahoille silmille / joka silmäilee / tarkkailee ympäristöään tarkasti / on tarkkanäköinen / huomaa asioita mitä muut eivät / jonka silmät ovat vioittuneita / josta toivotaan noitaa / silmääjää), Soi, Soid, Soit, Soida, Soitta, Soittaja, Soitto, Soiti, Soin, Soini, Sointu, Sointuja, Soidi, Soidin, Soittu, Soija, Sei, Seit, Seitta, Seite, Soide, Seito, Cuo, Cuog, Cuogg, Cuoggja, Cuoja, Soa, Soai, Soaite, Sak, Sakte, Sok, Sokte, Soj, Suj, Sej, Söj, Sij, Zaj (lapselle joka koskettelee / soittaa soittimia / joka pitää laulusta / soitosta / josta toivotaan soittajaa / laulajaa / juoksijaa / ajajaa / jolla on tapana vinkua / suhista / joka riitelee paljon / jonka korvat suhisevat / suonet tykyttävät / jolla on erikoinen / sointuva / kuuluva ääni / huuto / josta toivotaan uutisten / sanomien / tiedon välittäjää), Sor, Sori, Soris, Sorisija, Sorina, Sora, Sorah, Sorahtelija, Soro, Soronen, Sorottaja, Tsor, Tsori, Sorie, Sorotada, Sorin, Sore, Tso, Tsor, Tsork, Sory, Sur, Surr, Sury, Tor, Toro, Toroy, Tar, Taro, Sar, Sari, Csu, Cso, Csuro, Csoro, Sur, Surm, Surmpa, Sim, Simi, Sorm, Sormba (lapselle joka puhuu vuolaasti / sekavasti / sorisevalla / särisevällä äänellä / jolta lorisee / lirisee usein / joka hälisee / lörpöttelee / jonka veri juoksee vuolaasti / joka pitää veden sorinasta / lorinasta / soitinten / helistimien äänestä / joka syntyy juoksevan veden ääreen / sateella / jolla on sorahteleva ääni / puheessa erikoinen ässä / ärrä / puhujan lahja), Sul, Sula, Sulattaja, Sulava, Sulautuja, Sulo, Suloi, Suloinen, Sulla, Suloa, Sulada, Sulatada, Sullo, Sol, Sola, Sole, Sule, Silmi, Silmini, Sil, Silni, Tal, Tala, Tol, Lol, Lolo, Jol, Jolo, Tat, Tato, Lal, Lola, Jola, Tat, Lal, Ol, Olva, Olvad, Olvas (lapselle josta toivotaan notkeaa / vikkelää / lempeää / lepyttäjää / morsianta / sulhasta / joka on rakas / herttainen / kylmien aikojen / tunteiden lievittäjä / sulattaja / joka syntyy suojasäällä / sulapaikkaan / keväällä / lumen sulaessa), Suo, Suom, Suomu, Suomus, Suomuinen, Suomus, Suomustaja, Somu, Somus, Somukas, Suomi, Suomie, Suomustada, Somuz, Soo, Soomu, Soomus, Suon, Suongo, Cuo, Cuob, Cuobma, Sav, Savk, Sum, Sem, Sam, Som (lapselle josta toivotaan kalastajaa / suomustajaa / lapioijaa / lumen luojaa / joka tykkää raapia / raaputtaa / riisua / riuhtoa / tempoa asioita / on kuriton / jolle tehdään vaatteet / kengät kalannahasta),
Suu, Suul, Suula, Suulas, Suut, Suud, Suute, Suude, Suutelija, Suup, Suupu, Suupua, Suupa, Suupe, Suut, Suuta, Su, Suulastaja, Suuv, Suuve, Tjuv, Tjuvve, Cod, Codda, Sue, Sun, Suez, Sunt, Sup, Szaj, Sza, Szad, So, Suo, Suol, Suolj, Soi, Soj (lapselle jolla on erikoinen suu / kaula / ääni / jonka suu kuivuu / joka jättää ruokaa syömättä / valuttaa ruokaa suustaan / uupuu / nääntyy helposti / pitää suukottelusta / siitä kun suukotetaan / joka syntyy joen suulla / kodan suuaukolla / kynnyksellä / luolan suulla), Suu, Suuk, Suukko, Suukottelija, Suukku, Suukki, Suukka, Suk, Sukko, Sukkoi, Sukku, Tsu, Tsukka, Tsuk, Tsukta, Tsuko, Tsiu, Tsiuku, Cuw, Cso, Cuwke, Csok, Csoko (lapselle joka suukottelee mielellään / pitää suukottelusta / joka tykkää maiskutella / tehdä ääniä suullaan / joka on suulas / puhelias / josta toivotaan viihdyttäjää / tarinan kertojaa / hyvää suustaan), Syd, Sydän, Sydä, Sydämellinen, Sydäntynyt, Syönty, Syöntyä, Sydämistynyt, Sydämetön, Syän, Syäm, Syä, Syö, Seä, Syön, Seän, Seäm, Seämikäs, Sydäi, Sydäin, Siä, Siän, Syä, Syda, Sydame, Sydametu, Sydakas, Söa, Söan, Sid, Sida, Sidam, Cad, Cada, Cade, Cadda, Caddam, Sed, Sede, Sedej, Seden, Sedi, Sum, Sym, Sule, Sele, Sulem, Selem, Säm, Sim, Sem, Szi, Sziv, Sej, Seo, Sei, Seijo, Sa, Soa, Sit, Sitse, Side, Si, Kej, Keje, Kei, Gei, Geide (lapselle joka vimmastuu / suuttuu / sydämistyy helposti / on luonteeltaan kiukkuinen / äkkipikainen / joka kantaa asioita sydämellään / ottaa asiat vakavasti / josta toivotaan sydämellistä / lempeää / rohkeaa / sisukasta / pelotonta / jonka sydämen / sisimen toivotaan olevan kunnossa / kohdallaan), Syl, Sylk, Sylki, Sylke, Sylkeä, Sylkä, Sylkäi, Sylkäisijä, Sylkijä, Sylje, Syljeksijä, Sylky, Sylkky, Sylkiä, Sylkie, Sylg, Sul, Sulg, Sylge, Sylgedä, Syu, Syug, Suu, Suuk, Suukta, Sul, Sult, Sultsi, Sylt, Syltsiä, Sil, Silgo, Sylgo, Sulgo, Col, Colga, Sel, Selge, Selgä, Selgo, Sow, Suw, Sowo, Suwo, Sowe, Suwa, Sal, Sala, Salani, Sela, Selalni, Sylk, Säl, Säly, Säll, Saly, Söjo, Söjoy, Sujo, Sujoy (lapselle joka kuolaa / sylkee paljon / joka leikkii syljellä / jolla on runsas / heikko syljeneritys), Sär, Särk, Särke, Särkeä, Särky, Särkyä, Särki, Särkiä, Särkijä, Särkie, Särkyö, Särkta, Särg, Särge, Cer, Cergi, Sae, Saer, Saerga, Säry, Ser, Sery, Tsär, Tsärk, Säry, Sar, Sarr, Sary, Sari, Sariy, Tero, Teroy, Tär, Täro, Cie, Cier, Cierga, Cae, Caer, Caerge, Caergo (lapselle jolla on kolotuksia / kivistyksiä / jomotuksia / särkyjä / haavoja / joka tykkää rikkoa / särkeä / lyödä / koputtaa / pilkkoa / halkoa / kiskoa asioita / josta toivotaan näiden asioiden tekijää / jonka kädet / jalat puutuvat helposti / joka valittaa / huutaa paljon), Tai, Taip, Taipu, Taipua, Taipuja, Taiv, Taivu, Taivuttaja, Taivuttelija, Taipumus, Taive, Taima, Taipuo, Taibu, Taivutada, Dai, Daiba, Taipo, Tuj, Tujni, Täjo, Täj, Taj, Tij, Tuj, Tujo, Tajlo, Taje, Toj, Toje, Doa, Doag, Doagg, Doaggje (lapselle joka koukistelee / vääntelee itseään / joka tykkää taivutella / särkeä / murtaa asioita / on luonteeltaan myöntyväinen / mukautuvainen / suostuvainen / jolla on luontainen halu miellyttää / joka kumartelee / jonka syntymän kunniaksi kumarrellaan / taivutellaan hartaasti / joka syntyy joen / tien mutkassa), Tap, Tappa, Tappaja, Tapp, Tapo, Tappo, Tappelija, Tape, Tappe, Tappoa, Tappada, Tapta, Taple, Taplo, Tapa, Tapi, Tapso (lapselle joka tykkää loveta / oikoa / survoa / hienontaa asioita / josta toivotaan näiden asioiden tekijää / jolla on tapana riidellä / kiusata / tapella / polkea / katkoa / hakata / taputtaa asioita), Ter, Terä, Terävä, Teräs, Terästäjä, Teroi, Tero, Teroittaja, Teri, Terhi, Teriö, Tere, Tera, Teraz, Teräu, Terav, Teräz, Teras, Terane, Teritada, Tie, Tiera, Tierab, Dae, Daer, Daerr, Daerre, Tur, Tyr, Tir, Tor, Dur, Dor (lapselle josta toivotaan tarmokasta / järkevää / älykästä / etevää / nopeaa / kätevää / valpasta / tarkkaa / herkkää / tervettä / työkalujen valmistajaa / teroittajaa / joka syntyy auringon kehrään / säteisiin / suvun alueen reunamilla / syrjässä), Tor, Tora, Torai, Torailija, Toru, Tore, Tori, Torua, Toruja, Torru, Toruttu, Torrua, Tur, Turu, Doa, Doar, Doarro, Ture, Turem, Turo, Turom, Torle, Dor, Dorga, Dorgal, Tar, Taro, Taru, Taruna, Toratu, Tja, Tjaar, Toro, Torony, Doares, Tores (lapselle joka riitelee / kiistelee / jota täytyy nuhdella / moittia usein / josta toivotaan komeaa / kopeaa / hyvää painijaa / rohkeaa / voimakasta / uljasta / perheen puolustajaa), Tul, Tulla, Tulo, Tulos, Tuli, Tulia, Tulija, Tule, Tuleva, Tulevaisuus, Tuliainen, Tulokas, Tuloi, Tulda, Tulokaz, Tuda, Tulev, Tulevik, Tulu, Tulus, Tulab, Tulbo, Tulli, Tol, Tolla, Tollad, Tola, Tolam, Tal, Tala, Talal, To, Toa, Toaro, Tua, Tu, Sol, Sola (lapselle josta odotetaan runsauden / rikkauden tuojaa / tekeväistä / menijää / tulijaa / jonka tuloa on odotettu kauan / hartaasti / joka tuoksuu / maistuu erikoiselle / jolla on hyvät aistit / joka on löytölapsi / lapsista eli tulokkaista seuraava),
Tun, Tunte, Tuntea, Tuta, Tunne, Tuntei, Tunteikas, Tunteeton, Tunnelma, Tunni, Tunnis, Tunnistaja, Tuntu, Tuntua, Tunnu, Tunnus, Tunto, Tunti, Tuntia, Tuntija, Tuntie, Tuntuo, Tutta, Tundo, Tundu, Tunduda, Tundi, Tundistada, Tundis, Tunda, Tunde, Dow, Dowda, Tod, Todi, Todini, Ted, Tedni, Tud, Tum, Tumta, Tudda, Tumtu, Tumtua, Tom, Tomno, Tym, Tymne, Tumdu (lapselle jolla on / jolle toivotaan hyviä aisteja / josta toivotaan tuntijaa / tietäjää / noitaa / joka tuntuu tunnistavan / aistivan / hahmottavan ympäristöä paremmin / erilailla kuin muut / joka erottuu muista lapsista / tykkää esiintyä / olla esillä / joka tunnistaa läheiset ihmiset muita aikaisemmin / ymmärtää / huomaa asioita / on hyvä arvaamaan / ennustamaan / tunnustelemaan asioita / tunteikas / syntyy sokeana), Tym, Tymä, Tymäkkä, Tymäkäs, Tyme, Tymeä, Tymäkäz, Tum, Tuma, Dab, Dabme, Lym, Lymö, Lem, Ilo, Ilom, Elo, Ejo, Äjo, Ajo, Elom, Ejom, Äjom, Ajom, Eny, Enyv, Jib, Jibe, Ji, Jim, Jime, Tsi, Tsim, Tsimo, Nom, Nim, Nome, Nime, Äd, Id, Ädme, Idme (lapselle joka pitää / ei pidä sakeasta puurosta / vellistä / liemestä / joka on kankea / jäykkä / liikuntarajoitteinen / vankka / luja / vahva / jonka veri sakenee / tyrehtyy nopeasti / jonka jäsenet puutuvat / turtuvat helposti / ovat tunnottomia), Tyr, Tyrmä, Tyrmääjä, Tyrmi, Tyrmistyjä, Tyrmis, Tyrmistynyt, Tyrm, Tyrme, Tyrmeä, Tyrnä, Tyrnävä, Tyrne, Tyrneä, Dar, Darra, Tir, Tiri, Tirini, Tirmi, Tirni, Tero, Terom, Tar, Taro, Tarom, Tirti, Tur, Ture, Tyre (lapselle joka taintuu / menee helposti pökerryksiin / hämmästelee / nolostuu / mykistyy helposti / on vankka / kankea / jäykkä / väkevä / tukeva / kestävä / ryhdikäs / joka jäykistyy / kangistuu helposti / on kylmänarka / tulee helposti kylläiseksi / on viimeinen lapsi / astian / suvun täyttäjä), Tyv, Tyve, Tyven, Tyy, Tyyni, Tyynä, Tyynäs, Tyve, Tyventö, Tyynty, Tyyntyä, Tyyntyjä, Tyynny, Tyynnyttäjä, Tyynnyttelijä, Tyni, Tynty, Tyntyä, Tynis, Tyyntyö, Tyynis, Tyyn, Tyn, Tuuni, Tuunis, Tuunistuda, Tun, Tundu, Tynistuda, Tuni, Tuv, Tuvene, Tuve, Tuw, Tyw, Täw, Taw, Tuwe, Tywe, Täwo, Tawa, Tey, Teyo, Teyon, Tew, Tewe, Tewen, Tiv, Tivä (lapselle joka on rauhallinen / kesy / ujo / hiljainen / joka syntyy tyynen / tuulettoman sään / elämänvaiheen aikana / suojaisessa / tuulettomassa paikassa / jota pitää tyynnytellä / rauhoitella usein / joka rauhoittuu kuullessaan nimensä / jonka ääni / läsnäolo rauhoittaa), Työ, Työn, Työntä, Työntäjä, Työnty, Työntyjä, Työntyä, Työnte, Työntelijä, Työntö, Työnteä, Tön, Töntä, Työnny, Työttä, Työndä, Työndy, Työndydä, Tönt, Töntta, Töndu, Tönduda, Tuu, Tyy, Tuuna, Tyyna, Tuj, Toj, Tujni, Tojni, Täw, Täy, Tay, Tök, Töki, Töko, Tökon, Tek, Tok, Teko, Toko, Tuz, Töv, Tövi, Tövis, Teke (lapselle joka tekee mielellään työtä / työntää / heittelee asioita / purskauttelee ruokaa / juomaa / jolla on tapana koskettaa / puskea / työntää eläimiä / josta toivotaan asioiden alulle panijaa / joka tönii / tyrkkii muita / survoo / rouhii / iskee / kiinnittää mielellään asioita / josta toivotaan näiden asioiden tekijää / joka syntyy auringon työnteessä eli poltteessa), Täh, Tähti, Tähde, Tähdentäjä, Tähdellinen, Tähtimö, Teä, Teäh, Teähti, Tiä, Tiäh, Tiäht, Tiähti, Tähtiz, Täht, Tähe, Täheline, Tähtis, Tähendada, Ted, Das, Daste, Tie, Tiet, Tietta, Tes, Täs, Tis, Teste, Tästä, Tisto, Tiste (lapselle jolla on ihossaan merkkejä / täpliä / arpia / luomia / josta uskotaan tulevan jotain tärkeää / josta toivotaan tarkkaa / huolellista / merkkien / kuvioiden / enteiden tekijää / havaitsijaa / ennemerkkien tulkitsijaa / suvun tunnuksen / puumerkin kirjailijaa / jatkajaa / joka syntyy tähtikirkkaana yönä / tietyn tähden tuikkiessa / alla / tähdenlennon aikaan), Ui, Uid, Uit, Uida, Uija, Uitta, Uittaja, Uitto, Uis, Uisti, Uiste, Uistelija, Uiske, Uiskentelija, Uima, Uimar, Uju, Ujua, Ujut, Ujutta, Ujuttaja, Uj, Ujju, Ujjua, Uito, Uitoa, Ujuo, Uittoa, Uiv, Uiva, Uivada, Uive, Uittada, Ujuda, Ujutada, Voi, Voigo, Vuoi, Vuoig, Vuoigo, Vuoigu, Vuog, Vuogg, Vuoggja, Uje, Ujem, Ujo, Ujom, Iä, Iäm, Ija, Ijam, Uja, Ujani, Ujni, Oj, Wuj, Yj, Ot, Ut, Os, Uz, Uszi, Nu, Urk (lapselle joka tykkää kahlata / uida / valuttaa / uittaa asioita / joka syntyy / viihtyy veden äärellä / rannalla / jolla on tapana liikehtiä / kiemurrella kuin kalalla / sammakolla / käärmeellä / matkia veden eläväisiä / ottaa näistä oppia / joka on ottolapsi / löytölapsi / joka löydetään kellumasta virrasta / vedestä / rannalta),
Ui, Uin, Uinu, Uinua, Uinuja, Uinai, Uinah, Uinailija, Uinahtaja, Uintu, Uintua, Uinuo, Uino, Uinuda, Uinutada, In, Inno, Inu, Un, Yn, Unu, Ynu, Ajo, Ajow, Oj, Ojwo, Oja, Ojawe, Waj, Waja, Wajo, Wajom, Woj, Wojo, Wojom, Uj, Uje, Uime, Uimi (lapselle joka nukkuu mielellään / torkahtelee usein / ympäri vuorokauden / joka nukahtaa / rauhoittuu nopeasti / helposti / saa muut rauhoittumaan / joka katoilee / hukkaa tavaroitaan / jolla on hyvät unenlahjat / poikkeava yhteys unimaailman kanssa / josta toivotaan enneunien näkijää / selittäjää), Vaa, Vaal, Vaale, Vaalea, Vaaleva, Voale, Vuale, Vaala, Vaalakka, Vaalentuja, Vaalakoituja, Vaalo, Vaalottaja, Voalo, Vualo, Vali, Valia, Vala, Valakka, Voa, Voali, Voalie, Voala, Voalakka, Voalakko, Voalappa, Vua, Vuala, Vualap, Valah, Valahtava, Vaali, Vaalik, Voali, Vuali, Vale, Valeva, Vala, Valahtaja, Valappa, Valakki, Valakko, Valap, Valev, Valendada, Vallo, Valdo, Valda, Val, Vol, Vola, Volalni, Olk, Wal, Waly, Wall, Wol, Woly, Woa, Woai, Vil, Vila, Vilag, Villa, Villam (lapselle joka on hiusten / ihon väriltään vaaleampi / kalpea / joka kalpenee helposti / jonka hiukset vaalenevat iän myötä / joka syntyy valkeuteen / auringon / tähtien / salamien loisteeseen / aamun valjetessa / valoisan aikaan / jolla on loistavat silmät / häikäisevä olemus), Vaj, Vajo, Vajoa, Vajoaja, Vaju, Vajua, Vajottaja, Vajutada, Vai, Vaijo, Vaito, Vuo, Vuog, Vuogg, Vuoggjo, Vuojo, Vaja, Vajam, Vij, Viji, Vijini, Vej, Vejni, Uj, Ujt (lapselle joka tykkää piilotella / upota / vaipua / vajota / heittäytyä maahan / joka on tunteellinen / jolla on tapana vaipua tunnetiloihin / jolla on vaikeuksia nielemisen kanssa), Val, Valk, Valke, Valkea, Valko, Valkoi, Valkoinen, Valkeus, Valje, Valka, Valkai, Valkaisija, Valku, Valkua, Valkuainen, Valkko, Valkku, Valkki, Valkka, Vala, Valakka, Valki, Valkie, Vale, Valkoine, Valge, Valged, Vou, Vouk, Vau, Voukta, Vaug, Vaugne, Vaugo, Valgu, Valgus, Valkto, Valda, Wal, Waly, Walyo, Wol, Woly, Walya, Wolya, Wolye, Vil, Villa, Villam (lapselle joka syntyy kirkkaan sään / valoisan aikaan / päivän valjetessa / tähtien / salamien välkkeessä / sään kirkastuessa / joka pitää tulesta eli valkeasta / valosta / maidosta / valkoisista asioista / eläimistä / jolle annetaan lahjaksi valkoinen eläin / poro / joka on vaaleaihoinen / hiuksinen / kalpea), Vat, Vatka, Vatkaaja, Vatkai, Vatku, Vatkuttaja, Vatkuda, Vak, Vakku, Vats, Wats, Vatska, Watska, Waska, Vac, Vuo, Vuot, Vuor, Vacka, Vuotki, Vuorke, Vuö, Vuörke, Vuod, Vuedhke, Vye, Vyet, Vyetki, Vatka, Wot, Wak, Wok, Wat, Wotke, Wakta, Wokta, Wata (lapselle joka tykkää hämmentää / vispata / sekoittaa / vaivata / pöyhiä / piiskata / ravistella / nakata / kasata / taputella / sirotella / kuoria asioita / josta toivotaan näiden asioiden tekijää / joka jankuttaa / vatvoo samaa / josta toivotaan tuohen kiskojaa), Vei, Veis, Veistä, Veistäjä, Veiste, Veistelijä, Vestä, Veisto, Veistos, Ves, Vesse, Vesseli, Veisteä, Vestädä, Vest, Vestta, Vessä, Veste, Vestelda, Vez, Vezni, Wän, Wänt, Was (lapselle joka veistelee mielellään / josta toivotaan veistelijää / vuolijaa / piiluajaa / halkojaa / kaivertajaa / joka on iloinen / laulelija / puhelija / hyvä keskustelija / josta toivotaan laulajaa / puhujaa / tarinankertojaa), Ver, Veri, Verinen, Vere, Verevä, Veres, Verestävä, Verine, Verez, Verestada, Verekaz, Verev, Veris, Veristada, Verri, Var, Varra, Vara, Varas, Varde, Wor, Wur, Vir, Wiy, Wär, Wiyr, Wärt, Wärö, Wer, Vör, Vörö, Vörös (lapselle joka syntyy verisenä / punaihoisena / punastuu helposti / jonka posket / iho punoittaa / joka tahritaan syntymän jälkeen / kunniaksi verellä / jonka tulon uskotaan virkistävän / verestävän / uudistavan perheen / suvun elämää / joka kärsii huonosta verestä / verenpaineesta / verenvuodosta),
Vuo, Vuol, Vuolla, Vuoli, Vuolia, Vuolija, Vuolu, Vuola, Vuolake, Vuole, Vuolema, Vuoltu, Vol, Volla, Voli, Vuolta, Voldä, Volm, Voo, Vooli, Voolida, Uo, Uolo, Fuo, Fuolla, Vel, Veli, Velini, Vela, Wal, Wol, Walt, Wolt, Wat, Watto (lapselle josta toivotaan hyvää vuolijaa / höylääjää / leikkelijää / kuorijaa / pilkkojaa / kovertajaa / joka pitää näiden asioiden tekemisestä / on jonkin taudin heikentämä / jonka hampaat heltyvät / ovat irtoamassa), Vyö, Vyöt, Vyöttä, Vyöttäjä, Vyötetty, Vyöte, Vyötä, Vyötäi, Vyötäinen, Vyötikäs, Vyöti, Vyötiäinen, Vö, Vyötte, Vyötteä, Vyös, Vyöste, Vyötelys, Vyödä, Vös, Vöst, Vöstta, Vöd, Vöda, Vötä, Vötäz, Vy, Vöö, Vöötada, Vööt, Vööd, Vöödi, Av, Avve, Ost, Ust, Osto, Usto, Öv, Ni, Ji, Nie, Niei, Nieijo, Ned, Neda, Tsu, Tu, Tsi, Ti, Dze, Yvä, Yx, Yxje (lapselle jolla on erikoinen vyötärö / jolle valmistetaan syntymälahjaksi vyö / jota pitää vyöttää pitkään / joka osaa vyöttää itsensä aikaisin / jolla on juovia / raitoja / viiruja ihossa / vyössä), Väk, Väki, Väe, Väkinäinen, Väi, Väittä, Väke, Väkevä, Väkeväinen, Väg, Vägi, Väge, Vägekaz, Vägitoin, Vät, Vätsi, Väe, Väetada, Väeti, Väga, Veg, Vie, Viek, Viekka, Vae, Vaek, Vaekka, Vij, Vi, Wi, Wij, Wäw, Wö, Wa, Way, Wöy, Wey, Wej, Vele, Vel, Val, Wayo, Wayol, Wik, Wika (lapselle josta toivotaan voimakasta / väkevää / mahtavaa / kyvykästä / johtajaa / jonka toivotaan tuovan perheeseen / heimoon lisää väkeä / hedelmällisyyttä / joka on voimaton / vastahakoinen / heikko / jonka jäsenet / nivelet ovat suuret / vahvat / jolla on voimakas ote / joka tarttuu / tarrautuu lujasti / pitää voimankoitoksista / voimaa vaativista töistä), Yk, Yh, Yksi, Yhde, Yhte, Yhtei, Yhteinen, Yhtehinen, Yhdy, Yhdys, Yksityinen, Yksilö, Yksiö, Yksikkö, Ykkö, Ykkönen, Yks, Yhte, Yhtehin, Yhe, Yhes, Yhteh, Yhtehine, Yhtehys, Yhy, Yhys, Yhtes, Yhthji, Yhthijne, Yhsi, Yhez, Yhtein, Yhzi, Yhzikko, Yhi, Yhine, Yhis, Yhtne, Iks, Okta, Akta, Vej, Vejke, Ve, Fkä, Ikto, Iktot, Ik, Odi, Odig, Ok, Og, Eti, Etik, Et, Uki, Yki, Äko, Äkoy, Aka, Uk, Yk, Äk, Äw, Ak, Ejo, Ejol, Ejot, It, Ej, Eg, Egy, Yke (lapselle jota pidetään koko suvun yhteisenä / lempilapsena / perheiden / sukujen yhdistäjänä / joka on erilainen / eristäytyvä / yksin viihtyvä / yksinäinen / ainoa lapsi / vanhempiensa yhyttäjä / liiton vahvistaja), Yl, Ylä, Ylö, Ylös, Yli, Yllä, Ylle, Yltä, Yltäjä, Ylen, Ylei, Yleinen, Ylinen, Ylimys, Ylittäjä, Ylentäjä, Ylis, Ylistäjä, Ylistetty, Ylettäjä, Ylpe, Ylpeä, Ylty, Yltyä, Ylhä, Ylhäinen, Yles, Yläz, Ylez, Yletada, Il, Yl, Ilzo, Ild, Ildzo, Ildo, Yldo, Al, Alle, Ala, Alas, Alde, Nal, Nalde, Vel, Velde, Veldä, Velga, Velf, Wol, Wyl, Wolno, Wylno, Wolä, Wolän, Wole, Vil, Vile, Vilin, Vilis, Vili, Älk, Äly, Aly, Älyo, Alya, Ni, Nin, Nine, Niro, Nini, In, Innä, Nig, Nigi, Nigindo, Nyg, Nygna (lapselle joka syntyy yläkuun aikaan / yläjuoksulla / ihmisten eli yleisön läsnäollessa / joka kehuu eli ylistää mielellään asioita / jota ylistetään / joka pitää siitä kun ylistetään / joka ylitti syntyessään rajan / ylittää eli rikkoo mielellään säädettyjä rajoja / sääntöjä / kurkottelee / tavoittelee asioita / jonka uskotaan tulleen ylisestä / ylhäältä / kokevan läheisyyttä yliseen / joka pyhitetään ylisen haltijoille).
]]>
LUONTONIMET
1. uralilaiset kansat ovat ottaneet monenlaisia vaikutteita ympäröivästä luonnosta.
2. luontonimiä on valittu etenkin sukujen ja paikkojen nimiksi.
3. luontonimet voidaan jakaa vanhempaan eli omakantaisempaan ja nuorempaan eli naapurikansoilta omaksuttuun kerrostumaan.
4. vierasta luontonimiperinnettä edustavat kaksiosaiset yhdysnimet (grönlund=vihreä lehto, schönberg=kaunis vuori). tämän kaltaisia nimiä saapui suomeen ruotsinvallan aikana ja niitä käännettiin suomeksi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.
5. omakantaista nimiperinnettä edustavat yksiosaiset eläin ja kasvisukuja (repo, koivu) kunnioittavat totemistiset nimet.
6. totemistinen nimiperinne on alkuperältään tuhansia vuosia vanhaa ja yhteistä maailman eri kolkissa asustaville luonnonkansoille.
7. totemistiseen sukuun syntyvällä on ollut suvun toteemista (tamga) johdettu syntymänimi (pikku-jänis) ja heimoyhteyttä kuvaava sukunimi (jänö->jänönen).
8. totemististen sukujen uskotaan saaneen alkunsa eläinten, eläinhahmoisten haltijoiden ja sukujen kantaäitien (ensimmäisten emojen) välisistä liitoista (karhusta polveutuvat, majavasta polveutuvat, porosta polveutuvat).
9. synnyttyään totemistiseen sukuun on ihmisen ajateltu kuuluvan siihen aina (samaan sukuun kuuluvien uskotaan elävän yhdessä tuonpuoleisessakin).
10. sukunimi luodaan yhdistämällä eläimen nimi totemistista sukua (toteemieläimen lapsia) tarkoittavaan nen-sanaan (kurki->kurkinen, kurki-nen=kurjen lapset, kurjen pojat, muinaista nen-sanaa (nganasanin nyuo, nenetsin nyu) tavataan kaikilta uralilaisilta kansoilta, sanasta johdetaan kotoperäiset lapsia ja lapsenlapsia tarkoittavat sanat, nyuononyuo=poikani poika, koptanyuo=tyttäreni tytär, nyonanyuo=lasteni lapsi).
11. vieraan sukunimen ottaminen perhettä perustettaessa ei ole kuulunut totemististen kansojen elämään (miehen nimen ottaminen ja siihen liittyvä naisia alentava ajattelumalli on lähtöisin euroopasta).
12. totemistisen ajattelun vähennyttyä alettiin sukunimiksi kelpuuttaa asuinpaikkojen (syrjälä, saarela), vesistöjen (virtanen, lahtinen) ja muiden luonnonilmiöiden (ilmonen, talvinen) nimiä.
13. vanhimpana ja pyhimpänä on pidetty jokiin liittyvää sanastoa (joki kuvaa uralilaisille kansoille elämän lähdettä ja näkyvän maailman keskipistettä, suullaan alinen, keskellä ihmiselämä, lähteillään ylinen).
14. paikkoja (kazym-joki) ja näiden haltijoita (kazym-joen-vanha-nainen) on nimetty uusille alueille levittäydyttäessä (uudet nimet on voitu johtaa vanhoista tyyliin kazym-joen-vanhan-naisen-pojan-poika).
15. luontonimen valintaan ovat vaikuttaneet unet, syntymäpaikka, syntymän hetkellä vallinneet olosuhteet, lapsessa havaitut taipumukset ja piirteet, suku johon synnytään, eläinhahmoiset suojelushaltijat (ilmestyvät unissa), asuinpaikka, elämän aikana kohdatut eläimet ja luonnossa koetut erikoiset tapahtumat.
15. luontonimien kaukaa kantavasta suosiosta kertovat kuuluisilta noidilta ja tietäjiltä talteen saadut nimet (väinämöinen=väinä=vesi, joukahainen=jouka=joutsen).
16. alle on kerätty pitkälti koko jäljellä oleva omakantainen luontosanasto (yleisiä luontonimiä, kasvi ja eläinsukujen nimiä).
LUONTONIMIÄ
Aaje, Aaju, Oaje, Uaje, Aja, Aggja, Aggjaga (tarkoittaa lähdettä / suonsilmäkettä / hetteikköä), Aamu, Amu, Aamui, Aamuinen, Aamunen, Aami, Aamia, Aame, Aamei, Aamujainen, Aamullinen, Oamu, Uamu, Aam, Umun, Umu, Oma, Ama (tarkoittaa aamua / aamun ensi hetkiä / aamuruskoa / aamulla tapahtuneita asioita), Aava, Awa, Aavi, Avo, Avok, Ava, Avago, Avagoi (tarkoittaa laajaa / avautuvaa aluetta / järven selkää / suota / niittyä), Aha, Ahava, Ahva, Ahvas, Ahve, Ahvo, Ahvi, Ahvis, Ahha, Ahhava, Ahavo, Ahavas, Ahav, Ahau, Ahelme, Ahe, Aho, Ahatuul, Ahapilv, Ahad, Afe, Afai (tarkoittaa kuivaa / purevaa kevättuulta / ensimmäistä rusketusta / keväistä ukkospilveä), Ahde, Ahe (tarkoittaa mäkeä / törmää), Ahde, Ahdelmus, Ahe, Ahel, Ahelmus, Ahelmo, Aher, Ahermus, Ahermo (tarkoittaa kapeikkoa / solaa / paikkaa minne on muodostunut paksu lumikerros), Ahe, Ahera, Aheri, Aherikko, Ahero, Aherik (tarkoittaa jäykkää / kovaa soramaata / kevättuulen haurastamaa hankea / kiviröykkiötä), Aiti, Aitilas, Aajde, Aajdeles, Aida, Aidalas, Aidi, Aidilas (tarkoittaa hiljaista / rauhallista / syrjäisää paikkaa / aukiota), Aito, Ai´to (tarkoittaa eläinten / porojen lumeen polkemaa polkua), Ajo, Aggjo (tarkoittaa puutonta aukeaa / tasankoa / rantaniittyä), Ala, Alanko, Alai, Alainko, Ale, Alenko, Ali, Alinko, Alangu, Alang, Alangist, Alango (tarkoittaa joen / järven rannalla olevaa alavaa / tasaista maata), Albme-asse, Menel-jozo, Jen-ez (tarkoittaa taivaanlaen / taivaan ihon alapuolta / taivaankantta), Alho, Alhos, Ahl, Ahlu (tarkoittaa painannetta / kosteaa notkoa / syvennystä metsässä / suota / suoniittyä), Alge, Algo, Awo, Awol, Owl, Alon, Oton, Odo, Ol, Ulu (tarkoittaa puun latvaa / tyveä), Alli, Allikko, Allikas, Allik, Halli, Hallikas (tarkoittaa lammikkoa / lampea / suota / jäätymätöntä kohtaa vedessä / lähdettä), Ammus, Ampuja, Ampua, Ammukaar, Ammurgas, Ammurik (tarkoittaa jousimiehen tähtikuviota / ukkosen iskentää / sateenkaarta), Ankka (tarkoittaa synkkää / sankkaa metsää), Aro, Arokko, Aronne, Aru, Ora, Oraj, Oro, Oroj, Wuro, Wuroj, Ura, Uraj, Uri, Uro, Wuri, Ara, Arai (tarkoittaa kosteaa rantaniittyä / notkoa / kuivaa niittyä / tasankomaata / vetelää heinämaata / tuoretta notkelmaa kankaalla / matalaa rehevöitynyttä joenlahtea / järveksi muuttunutta joen uomaa / pudasta / ruohoista lampea), Auer, Aude, Auder, Aute, Autere, Auve, Autereinen, Auterinen, Auver, Auvero, Aur, Auru, Aure, Our, Ouru, Hauri, Hauru (tarkoittaa kuumalla ilmalla nousevaa höyryä / väreilyä ilmassa / sumun tapaista sinerrystä / usvaa), Auhto, Autto, Hauhto, Avcco, Autso (tarkoittaa kosteaa notkelmaa / jokivarsilehtoa / korpea / pehmeää suopohjaista maata / kosteaa / tiheää laaksoa / metsäistä suota), Aukea, Aukio, Aukko, Aukie (tarkoittaa aukeaa / aavaa / puutonta aluetta), Aukko, Aukku, Auk, Ouk (tarkoittaa alavaa metsämaata / aukkoa / koloa / kuoppaa), Auri, Aurinko, Aur, Ovru, Ovrudeh, Omir (tarkoittaa hellettä / hiillosta / liekkiä / loimua), Ava, Avo, Avara, Avar, Ovar, Avaro, Avarus, Avaruus (tarkoittaa avaraa / rajatonta paikkaa / aukeaa), Ehto, Ehtoo, Ehtootähti, Eht, Ehtkoine, Ehtkine, Ehtkeine, Ehta, Ehtago, Ohtu, Öhtu, Ottu, Öttu, Odang, Otak, Ohtune, Öhtune, Edog, Idog, Udog, Ydog, Jookta, Jooktaan, Ikxtu, Iektu, Ikte, Jikte, Jahta, Jot, Jut, Jyt, Dut, Dyt, It, Et, Ito, Iton, Eton, Utö, Ytö, Ude, Yde, Nudi, Niude, Njude (tarkoittaa iltaa / iltatähteä / länttä / eilistä / yötä / auringon laskemista länteen / päivän päättymistä / yön eli yöllisen eli eilisen alkamista), Ehtä, Ehta, Ehka, Öhkä, Ehdan tähti, Ehty, Ehtypimei, Ehtytiähti, Eht, Ehte, Ehtal, Ehtetiähti, Ehtaine, Ehtäline, Eha, Oha, Öha, Ohta, Öhta, Eha, Ehada, Ehas, Ehastada, Ehatada (tarkoittaa iltaa / iltatähteä / kuun ilmestymistä / kuun olemista näkymättömissä / iltapimeää / kuun laskemista / iltaruskoa / iltaruskon antamaa valoa / hohtoa), Eile, Eilen, Eilä, Eilän, Eilään, Eille, Eillen, Eilö, Eilön, Öylö, Öylön, Öylöin, Öylöön, Öyle, Öylen, Eileen, Eele, Eelen, Ekle, Eklen, Eyle, Eylen, Eylö, Eylön, Egle, Eglen, Eglä, Eil, Eilä, Ekle, Eklein, Eglein, Egläin, Egläi, Egla, Eglai, Eglei, Öglä, Eila, Eelä, Iila, Eggi, Eggil, Eglo, Jele, Jeli, Jelin, Eilinen, Eileinen, Eiläinen, Öylöinen, Eklinen, Eylinen, Eellinen, Eirinen, Eglin, Eglellin, Ekline, Eklini, Egline, Egläni, Egläne, Eglälliine, Egläine, Eglaine, Egleine, Egline, Egli, Eglin, Eilne, Eilene, Eilane, Iilane (tarkoittaa eilistä / edellistä iltaa / yötä / aikaa auringonlaskusta nousuun), Elävä, Eläke (tarkoittaa suon silmäkettä), Eno, Eno-vesi, Jeänuo, Ätno, Aetno, Jeänna, Enontekiö, Aenodak, Enuodagc (tarkoittaa emojokea / kevättulvaa / suurta selkävettä / syvää paikkaa / väylää joessa / puroa / suurta jokea jossa on järviä / joen alkua eli enon tekijää),
Etelä, Ettelä, Edel, Edal, Jedal (tarkoittaa etelää / lounasta / etelätuulta / edessä olevaa / suuntaa jota kohti kodan suuaukko avautuu), Haitu, Haituva (tarkoittaa pilven hattaraa), Hakara, Hagar, Hagur (tarkoittaa okaa / piikkiä / tiheäoksaista puuta), Hanki, Hankiainen, Hankiene, Hang, Hangiaine, Antsi, Ange, Hangu, Hanguda, Ang, Cuono (tarkoittaa hankea / kantavaa hankea / kinosta / nietosta / hyytyvää / jähmettyvää), Hapla, Haula, Haplas, Keväthapla (tarkoittaa varhaiskeväistä kuivuuden aikaa / kuivaa ja tuulista säätä / kevätkuivaa maata / tulenarkaa kuloheinää), Hapsu (tarkoittaa lehtipuun / koivun / lepän / haavan norkkoa), Harse, Harseikko, Harsi, Harsikko, Harsiekko (tarkoittaa harva / huonokasvuista metsää / harvaa männikköä), Hauhto, Hauhta, Hauhtu (tarkoittaa hiekkaperäistä / kuohkeaa maata / pehmeää / kepeää lunta), Havi, Havina, Havineh, Abin, Hapin (tarkoittaa pilvien huminaa / metsän kohinaa talvella), Helmi, Helme, Hölmy, Elmi, Helmä, Helmes, Helm, Elm, Elmaz, Helbmu, Helbme, Haelma, Hilme (tarkoittaa helmen muotoista sade / vesipisaraa), Heta, Hetava (tarkoittaa puun kuoresta lumelle karisseita höytäleitä), Hete, Hette, Hetteikkö, Hetehikkö, Hetto, Hetku, Ootsu, Ootssoo, Otsk (tarkoittaa suonsilmäkettä / rimpiä / lähdettä / upottavaa suota / liejua / lettoa / hyllyvää järven rantaa), Hiesu, Hiesukko (tarkoittaa savensekaista hietaa / hiesumaata), Hieta, Hieti, Hietikko, Heta, Hietikkö (tarkoittaa hienoa hiekkaa / hietikkoa), Hiili, Hiillos, Hiila, Hiilas, Hiilakas, Hil, Hili, Ili, Ile, Iile, Hiile, Hile, Ildo, Ilgo, Il, Silla, Hilla (tarkoittaa hiillosta / tulta / tulella annettua merkkiä), Hile, Hili (tarkoittaa jäähiutaletta / ohutta jääkuorta), Hiukka, Hiuka, Hiuke, Hiuve, Hiukkanen, Hiuesmaa, Hiukkamoa, Hiukkaine, Hiuk, Jeugo (tarkoittaa hiekkaa / hiekkamaata / merenrantaa / kuivaa ja hiekkaista maata), Hohi, Hohina, Hoho (tarkoittaa tuulen huminaa / suhinaa), Hohtaa, Hohde, Huohtaa, Hohta, Hohka, Hohkua, Ohata (tarkoittaa auringon / kuun / tulen loistamista / hehkumista / säteilemistä), Holi, Holina, Hola, Holineh (tarkoittaa sateen / virran / veden solinaa / loisketta), Horo, Horka, Horkama, Horkko, Horkoinen (tarkoittaa koloa / halkeamaa / rakoa / repeämää maassa / kalliossa), Huhtoa, Huuhtoa (tarkoittaa kylmän tuulen puhaltamista), Huoku, Huokaus, Huoko, Huokonen, Hoku, Hoko, Hooguda, Hoog, Hoou, Ug, Soogedh, Suokket, Sokani (tarkoittaa lämmintä henkäystä / notkoa / laaksoa / syvennystä / sadekuuroa / tuulenpuuskaa / tuulen vinkunaa / huminaa / puron kohinaa), Huikea, Huika, Huikaiseva (tarkoittaa tuimaa / kylmää / hyistä tuulta / jotakin häikäisevää / sokaisevaa), Hula, Hulina, Huli, Hule (tarkoittaa loisketta / solinaa / lorinaa / virtausta / poretta / kuplaa), Hulju, Huljehtia, Hulja, Huljakka (tarkoittaa lainehtivaa / tulvivaa vettä / pitkää / notkeaa vitsaa), Huove, Huovea, Huovi, Huovo, Hobi, Huopea, Huopuinen, Hopelo (tarkoittaa lauhaa kevätsäätä / auringon tuomaa lämpöä / suojasään pehmentämää lunta / jäätä), Hurme, Urma, Vied urma (tarkoittaa pyörrettä / virtaa / vesivirtaa), Hutja, Hudja (tarkoittaa nuorta / ihmisen korkuista koivun vesaa), Huude, Huuveh, Huutehine, Hudeh, Udeh, Hude, Hudegi, Uude, Udas, Huhte, Ud, Udda (tarkoittaa huurretta / härmää / riitettä / kuuraa / puissa olevaa lunta), Huumata, Huumahtaa, Huum, Um (tarkoittaa tuulen / lämmön / kylmän huminaa / hohkaa / hehkua / hämärää / aamuhämärää), Huuru, Huura, Huurre, Hurre (tarkoittaa usvaa / kuuraa / härmää / ikkunaan muodostuvaa sumua / riitettä), Hydä, Hyde, Hydelmä, Hye, Hytelä, Hytelö, Hyti (tarkoittaa jääriitettä / aaltojen ääntä / sammakonkutua), Hyhmä, Hyhme, Hyymä, Hyyhmä, Huma, Hymä, Uhmä, Yhmä, Hyhm, Huhm, Uhm, Yhm, Im, Susmin, Susma (tarkoittaa lumisohjoa / riitettä / jääsohjoa / suojalunta), Hylly, Hylli, Hylleikkö (tarkoittaa hetkuvaa suota / lähdepaikkaa), Hyrsky, Hyrskä, Hyrski, Hyrskeh (tarkoittaa aaltojen pärskettä), Hyy, Hyyte, Hyine, Y, Hy, Ylm (tarkoittaa jää / lumisohjoa / kuuraa / jääriitettä), Hyyde, Hytelö, Hye, Hyve, Hyyveh, Hyyde, Hyde, Hydegi, Hudog, Hyye, Yydes (tarkoittaa jääriitettä / ohutta rantajäätä / kuuraa), Hyöky, Hyökä, Hökö, Ööge, Hööge, Ööke, Hööke, Öök, Höök, Öögamad (tarkoittaa aallokkoa / myrskyaaltoja / rantaan lyöviä maininkeja / myrskyn jälkeisiä suuria aaltoja / rannalta takaisin vieriviä laineita), Häike, Häiki, Häikiintyä, Häiky, Häikke, Häikä, Äigi, Häikida (tarkoittaa tuulen / myrskyn laantumista / hälvenemistä), Häikä, Häikäistä, Häie, Häjä, Häijä, Häigä, Häitää, Häittä, Häiteä (tarkoittaa auringon valosta sokaistumista / häikäistymistä / valoa / häiettä / jotakin häikäisevää / häämöttävää / varjostavaa), Häipä, Häipäle, Häipätä (tarkoittaa lumihiutaletta / hiljakseen satelevaa lunta), Häkä, Häga, Hägu, Haekke, Ciekke, Ciekka, Cieha, Sieha, Cigga, Tsyx, Tsiv, Siw (tarkoittaa ohutta sumua / pilveä / utua / paksua ja sakeaa ilmaa / merisumua / ohutta alhaalla liikkuvaa sumupilveä), Häkärä, Häkkärä, Hagar (tarkoittaa kevyttä sumua / utupilveä / pakkasen huurua / pilvenhattaraa / usvaa / hämyä / härmää),
Häkkyrä, Häkkärö, Häkkärä, Häkkäreh (tarkoittaa juuriltaan olevaa kantoa / lyhyttä ja oksikasta puuta), Hälve, Hälpe, Hälvetä, Hälvi, Hälväkkä, Hälbida, Hälba, Haelbat (tarkoittaa sumun / tuulen / lumisateen / myrskyn hälvenemistä / haihtumista / laantumista / hämärtymistä / varjostumista), Hämy, Hämyinen, Hämu, Ähm, Ämune, Hämune, Ähmune (tarkoittaa hämärää / hämärtyvää / utuista), Hämärä, Hämärikkö, Hämäri, Hämär, Ämärikko, Hämar, Hämarik, Ämar, Dzomit, Tsim (tarkoittaa hämärän aikaa / hämärtyvää), Härtsykkä, Härrikäs, Härttsä, Härtsikäs (tarkoittaa oksikasta puuta / puun haaraa), Häyry, Häyrä, Häyräkkä, Häur, Äur (tarkoittaa usvaa / höyryä / sumuista ja kylmää säätä), Hölkkä (tarkoittaa maininkia / aallokkoa), Hölppä, Hölpö (tarkoittaa kallion kielekettä / maaston kohoamaa / kumparetta), Hölve, Hölvetä, Hölvötä, Hölvö, Hölvä (tarkoittaa tuulen tyyntymistä / sadetta / tulvimista), Höllä, Höllö (tarkoittaa sumua / huurua / lauhaa / kylmää tuulta), Hölmä, Hölmö (tarkoittaa pehmeää / sohjoista lunta), Hönkä, Hönky, Hönkö, Hönkeh, Hönkävö (tarkoittaa tuulenhenkäystä / viimaa / vetoa / kylmän huokua / maininkia), Hölsky, Hölskä, Hölske (tarkoittaa lumisohjoa / rapaa), Hösä, Hözähtelzetä, Hözö, Hözötada (tarkoittaa lumen / jään upottamista / lumen tupruamista), Höyry, Höur, Öyr, Öyri, Öyru, Höuri, Hewru (tarkoittaa sumua / huurua / pakkasessa näkyvää hengitystä), Ihistää, Ihkata, Accet, Acceed, Esi, Osmes, Askas (tarkoittaa jään päälle uhkuvaa vettä / nousevaa merivettä / lähdettä / uhkujäätä), Iljanko, Iljanne, Iljan, Iljen, Iljänä, Iljenä, Illen, Ille-jienna (tarkoittaa liukasta / kierää jäätä / maata / raudasjäätä / sileää / mustaa / uutta syysjäätä), Ilma, Ilm, Ilme, Ilmo, Ilmoine, Ilbme, Albme, In, Im, Jen, Jen-ez, Jelom, Ilom, Elom, Itom, Jeaom (tarkoittaa ilmaa / säätä / rajuilmaa / maailmaa / ilmansuuntaa / avaruutta / taivasta / ilman ihoa / taivaankantta / päivänvaloa / pilvistä päivää), Ilta, Iltainen, Iltama, Iltain, Illattsu, Ild, Iltaina, Ilda, Ildane (tarkoittaa iltaa / alkuiltaa / illansuuta / eilisiltaa / iltamyöhää / myöhäistä), Itä, Itäinen, Ida, Idakagu, Idapohi, Ida-puoi (tarkoittaa itää / koillistuulta / koillista / itäkaakkoa / pohjoiskoillista), Ittet, Ided, Idäntä, Itten, Itto (tarkoittaa auringon ilmestymistä / aamua / huomista), Et, Ät (tarkoittaa kuun syntymistä / näkyviin tulemista), Jaarikka, Jaarun, Järävä, Jeärävä, Diäräu (tarkoittaa lyhyttä ja oksikasta / tyveliästä puuta / visapuuta / kovaa ja visaista puuta), Janhus (tarkoittaa kovaa puuta / lylypuuta), Joki, Dogi, Jogi, Dögi, Jetsi, Jog, Joig, Joug, Jokka, Jov, Ju, Ju-sur, Jo, Joyo, Joyo-wot, Je, Ja, Jiyi, Jexo, Jixi, Joyon, Joxan, Jay, Jax, Jox, Jaxa, Jaha, Joha, Tsaqi, Taya, Tsaga, Joko, Juka (tarkoittaa jokea / virtaa / puroa / virtaavaa vettä), Jokos, Joko, Jokko, Jokoh, Dokko, Cueyyvas, Cuegas, Jolos (tarkoittaa porojen / reen lumeen jättämää uraa / eläinten polkua / talvitietä), Jolma, Coalbme (tarkoittaa salmea), Joro, Doro, Joru, Juro, Duro, Jorpakko (tarkoittaa pientä jokea / puroa / ojaa / lammikkoa), Juka, Juva, Juga, Joa, Eva, Je, Ja, Jiyi, Jexo, Jixi, Joyon, Joxan, Joxon, Jay, Jax, Jox, Jaxa, Jaha, Joha, Tsaqi, Taya, Tsaga (tarkoittaa pientä jokea / vesiputousta / vanavettä / joen uomaa / syvennystä joessa / järvessä / putousta koskessa / köngästä / koskea / virtaa / vesisuihkua / suihkusta heijastuvaa sädettä), Jousi, Juoksa, Joyol, Joxol (tarkoittaa sateenkaarta / otavan / orionin tähtikuviota), Julma, Julmu, Julmus, Julmo (tarkoittaa koivun tuohen pintakalvoa / kelmua), Jummikas, Jummikara (tarkoittaa jääpuikkoa), Jumi, Jumina, Juma, Jumie, Jumiseda (tarkoittaa myrskyn / ukkosen jyminää / kuminaa), Junku, Junko, Junkku, Junkos (tarkoittaa maahan / veteen kaatunutta puuta / kaareksi kasvanutta / taipunutta puuta), Juoma, Juuma, Juova, Juomu, Joma, Juomo, Joom, Juum, Juom (tarkoittaa uomaa / väylää matalassa vedessä / ojamaista painannetta / syvännettä / salmea / virtaa / syvää kohtaa meressä / särkkää / riuttaa), Juoni, Juono, Juone, Juonna, Juodna, Juonne, Juonto, Jan (tarkoittaa uraa / reittiä / tietä / polkua / porojen polkua / jälkiä), Juosta, Juoksu, Josta, Juossa, Juosto, Juostu, Johsu, Johsa, Juokso, Juoks (tarkoittaa veden / joen virtaamista / juoksua / virtaa / virran liikettä / joen tapaa juoda itseään eteenpäin), Jurmu, Jorbme, Jorim, Jurem (tarkoittaa syvännettä joessa / järvessä / puron uomaa), Jurmu, Jurmo, Jorme (tarkoittaa kohoamaa / uurretta / rosoa / poimua kalliossa / maassa), Juuri, Juurakko, Juures, Juri, Juurikka, Dur, Duri, Durak, Durikko, Jur, Juur, Jir, Jurta, Gyöker, Jekor (tarkoittaa kasvin juurta / maanalaista osaa / aihetta / kantaa / juurakkoa / kaatunutta puuta / pensaikkoa), Jyleä, Jylikki, Jolak, Jylittää, Jylittyä (tarkoittaa ryhmyistä / rosoista tietä / iljanteista syyskeliä / jääiljannetta / veden nousemista jäälle / jäätymistä epätasaiseksi rosoksi),
Jylhä, Jylheä, Jylhy, Jylhö, Jylheikkö (tarkoittaa synkkää / kolkkoa metsää / koleikkoa), Jyli, Jylinä, Jylä, Jyly, Jyllä, Jalla (tarkoittaa ukkosen / myrskyn jylinää / ääntä), Jymi, Jymy, Jyminä, Jymminä, Jymäkkä, Jumi, Juma, Jumina, Jabma, Jubma (tarkoittaa ukkosen jyminää / jyrinää / kosken kohinaa), Jyri, Jyrinä, Jyry, Jyrä, Jyrrinä, Jyrineh, Dyry, Duru, Guraita, Gyru, Juru, Jyris, Jyriseda, Jarra, Jurra, Juriidit (tarkoittaa ukkosen jyrinää / ukonilmaa / lumen narskumista), Jyrkkä, Jyrkäs, Nyrkkä, Jyrkänne, Dyrk, Myrk, Jerkku (tarkoittaa jyrkännettä / jyrkkää mäkeä / rantaa / mutkaa joessa / polussa), Jyrä, Jyrämä, Jyrhämä, Jyrämö, Järämä, Järä, Jyrähmä, Jyrähmö, Jarem, Jer, Jir (tarkoittaa korkearantaista puroa / syvää notkoa / jyrkkää mäkeä / pientä koskea / suvantopaikkaa / laajentumaa / syvää paikkaa joessa / joen uomaa), Jyskä, Jyske, Jyskiä, Jysky, Jyskytteä, Jyskeh, Jusket (tarkoittaa myrskyn / ukkosen / salamoiden ääntä), Jyti, Jytinä, Jydy, Jydä, Jytä, Jytäjeä, Jytsi, Jytineh, Jydi, Judi, Jucca, Juccat, Jacca (tarkoittaa ukkosen / salamoiden jytinää / tärinää / kohinaa / suhinaa), Jälsi, Jältä, Jälttä, Nälttä, Jänttä, Jält (tarkoittaa puun nilakerrosta / mäihää / mahlaa), Jänkä, Jänkkä, Jaegge, Jegir, Jekor, Jönk, Jankolmo, Jank, Jankolma, Norom, Jenk (tarkoittaa suota / rämettä / soista metsää / puutonta ja pehmeää suota / pientä suolampea / avointa / puutonta / vedetöntä paikkaa suolla), Järvi, Därv, Därvi, Järv, Jarvi, Järi, Jerv, Jara, Jora, Jawre, Erke, Ärkä, Järkä, Jär, Jer (tarkoittaa järveä / lampea), Jää, Jäätikkö, Jäätelö, Jä, Jeä, Diä, Die Jea, Ea, Jäe, Jägi, Jei, Jiegna, Ej, Ev, En, Ij, Jäj, Äj, I, Jö, Ji, Län, Jönk, Jank, Jenk, Jink, Jeg (tarkoittaa jäätä / jäätikköä / vettä / rakeita), Jähty, Jähtyä, Jäkste, Ekse, Äsä, Jäsä, Yksem, Jyksem, Ysto, Dysto, Jöyli, Jäyto, Jiai, Jahtu, Jahtua, Jaahtu, Jodo, Jaksamo, Jaksama, Joosku, Jooske, Juoskie (tarkoittaa viileää / kylmää / varjoisaa paikkaa / pakkasta / kylmyyttä), Kaalo, Gallo (tarkoittaa kylmää / kolkkoa / koleaa ilmaa), Kaari, Vihmakarre, Ukonkoari, Kar, Kareg, Karoi, Karko, Kor, Tjatsa kuonger (tarkoittaa taivaankaarta / sateenkaarta), Kaarko, Kaarkko, Karkko, Kaarkema, Kaaro, Kaarta, Kaarrake, Karvo, Gargo (tarkoittaa kapeaa harjannetta / mätäsjonoa / kivistä hiekkakangasta / suota / kivikkoista rantaa / karia / suosaarta / kahden suon välistä harjannetta), Kaata, Kaade, Kaato, Katu (tarkoittaa viettävää rinnettä / kaatunutta puuta), Kaala, Kaalatos, Koaloa, Kälä, Gallet, Käl, Köl, Kal, Kil, Kel, Kul, Kit (tarkoittaa auringon / kuun näkymistä pilviverhon läpi / paistamista / pilkistämistä pilvien lomitse / rajuilman ennettä / auringon / kuun nousemista / mailleen menemistä), Kaha, Kahina, Kahineh (tarkoittaa tuulen suhinaa / ruohojen kahinaa), Kahlaamo, Kaalaamo, Kahlatin, Kahlo, Kaalo, Koalama, Koalates, Gala, Gaaluo (tarkoittaa kahluupaikkaa / eläinten joenylityspaikkaa), Kahma, Kahme, Kahmakka, Kahmakko, Kahmie (tarkoittaa pientä pakkasta / jäätynyttä maan / vedenpintaa / jääriitettä), Kahne, Kahno, Kahnu (tarkoittaa kohmettunutta / huurtunutta / jäätynyttä maanpintaa / kylmän kohvaa / pakkasta), Kahva, Kahvala, Kahvali, Kahvakka, Kahvakko, Kahv, Kahvakas (tarkoittaa rannalle kasaantunutta jääsohjoa / riitettä), Kaihu, Kaise, Kaisse, Kaisa, Gaisa (tarkoittaa metsäistä selännettä / harjua / korkeaa / karua tunturia), Kaiku, Kaige, Gäjged (tarkoittaa kaikua / säätä jolloin ääni kaikuu kauas), Kajas, Kajos, Kajanne, Kaja, Kaje, Kajo, Kajakka, Kajea, Kajie, Kajak, Kajoz, Kajastus, Guoje, Kuojij, Kuoje, Koja, Kajni, Xajje, Xajjer, Kaija, Kou, Kuete, Kuja, Koje, Chaja (tarkoittaa auringon sarastusta / häämöttämistä / heijastumista / heijastusta / ilman selkenemistä / kirkastumista / selkeää paikkaa pilvisellä taivaalla / kirkasta / selkeää / kuulasta / tyyntä säätä / päivänkoitetta / kuun nousemista / auringon kohoamista / näkyviin tulemista / aurinkoa itseään / kuumuutta / selkeää ja kirkasta säätä), Kallak, Kallaka jussa (tarkoittaa nopeasti nousevaa sumua / syksyisin järvestä nousevaa usvaa), Kama, Kami, Kameikko, Kamakka, Kamie (tarkoittaa meressä ajelehtivia risuja / jäätynyttä / kuivunutta maata / mättäikköä / kivikkomaata), Kamara, Kamar, Kumel, Kem (tarkoittaa maan kovaa pintakerrosta / kuorta / jäätynyttä maanpintaa / niinen ulointa kerrosta / kuorta), Kangas, Kangar, Kankaro, Kankas, Kangasmua, Kangaz, Kanger, Kangur, Kanga, Konko (tarkoittaa kuivaa metsämaata / kuivaa ja kumpareista maata / kiviröykkiöitä / sorakumpuja / harjannetta / särkkää / karua ja kuivaa maata / kuivunutta puuta / kapeaa kannasta), Kankea, Kankia, Kange (tarkoittaa kovaa / kylmää / jäykistävää / rajua tuulta), Kannas (tarkoittaa kahden veden / suon välistä maakaistaletta), Kanne (tarkoittaa sivuun painavaa tuulta / hangen kantavuutta),
Kanto, Kand, Kando, Kannu, Guoddo, Kanda, Konda (tarkoittaa puun tyveä / maasta väännettyä / myrskyn kiskomaa juurakkoa / kaatunutta / kuivunutta puuta), Kapakka, Kapakko (tarkoittaa epätasaiseksi jäätynyttä / kuivunutta maata), Kapi (tarkoittaa rapisevaa keliä syksyllä lehtien pudottua maahan / kylmähköä syyssäätä), Kara, Karahaine, Karaoks, Kora, Karahka, Karah, Karahko, Karakka, Karihka, Karakka, Karhakka, Gahrak, Gahra, Karhak (tarkoittaa kuivettunutta puunoksaa / alaoksaa / kuivaa / oksikasta puuta / puolikuivaa havupuun oksaa / kuivunutta pikku puuta / monihaaraista / kitukasvuista puuta / kaadettua puunkäkkärää), Karanko, Karanka, Karanta, Karanto, Karankakuusi, Karankopetäjä, Karenko, Karanneh, Karangahaine, Karang, Karand, Kardang, Karenga (tarkoittaa pystyyn kuivunutta nuorta puuta / kuusta / kuivunutta oksaa / hitaasti kasvanutta ja vähäoksaista kuusta / petäjää / lylypetäjää / pitkää ja hoikkaa kuivahtanutta kuusta / suolla kasvavaa puunkäkkyrää / kovasyistä kuusta / oksikasta ja kuivunutta puunrunkoa), Karas, Karaste, Karaskuusi, Karasnäre (tarkoittaa kuivunutta kuusta / kuusenrankaa / pitkää kuusenoksaa / kuivunutta pientä kuusta), Kare, Vilunkare, Kari (tarkoittaa väreilyä veden pinnassa / isoa lainetta / tyrskyä / tuulenvirettä / kevyen / kylmän tuulen huokuilua / pientä lainetta), Karhie, Karkie (tarkoittaa tuimaa / ankaraa tuulta / kylmää / tuulista säätä), Karhi, Kartsa, Kurtst, Kartst, Karsa (tarkoittaa oksaa / risuja / vedessä mädänneitä risuja / oksia / ryteikköä), Karike (tarkoittaa pudonneiden lehtien muodostamaa kerrosta), Karmea, Karmakka, Karmanne, Karmu (tarkoittaa hankiaiskeliä / routaantunutta maata / kylmää talvituulta / kylmää ja tuulista ilmaa), Karska, Karske (tarkoittaa jääriitettä / sen karahtelevaa / narskahtelevaa ääntä), Kasi, Kasinen, Kaizi, Kasa, Käzi, Kötol, Kotol, Kelo, Ket, Kaa (tarkoittaa kastetta / aamukastetta / kasteenkosteaa / keväistä kosteutta maassa), Kauruma (tarkoittaa joen mutkaa / pientä järveä / joen lahtea / poukamaa), Kayayol, Xavot, Xovlo (tarkoittaa kuun / tähtien kohoamista / jonkin kohoamista veden pintaan), Kehä, Kehi, Keho, Kehikko, Kehys, Kes, Kesa, Giessa, Geha, Gaeha, Gaehe, Keäha, Keha, Tsi, Si, Ketso, Ketse, Kits, Kus, Kis, Kegy, Kegyelet, Köts (tarkoittaa rengasta / kehää kuun / auringon ympärillä / aurinkoa itseään / sateenkaarta), Keeta, Keeda, Keev, Keedis, Keedus, Kieto, Kitte, Kitted, Kipte, Kukte, Kuktem, Kujukte, Köved, Köve, Kiedo, Kiebo, Kuam, Kyäm, Ku (tarkoittaa veden pulppuamista lähteestä / marjojen kypsymistä / kiehuvaa vettä), Kekäle, Kekälä, Käkälä, Kökäle, Kekele, Kekkäleh, Kekäleh, Kegäleh, Kegeleh, Kegleh, Kegaleh, Tsutsälpu, Tsytsälpä (tarkoittaa palanutta puuta / hiillosta), Kelo, Kelohonka, Kelopuu, Keloi, Keli, Keälu, Keällä (tarkoittaa pystyyn kuivunutta puuta / mäntyä / sileää / kuoretonta / oksatonta mäntyä), Kemi, Kemä, Kemustik, Kemiö (tarkoittaa veteen sortunutta jokiäyrästä / ketoa / kumpuista heinämaata jossa kasvaa katajia), Kenkku, Kenkas, Kengäs, Könkkä, Kungas, Köngas, Kunge, Kunk, Känk, Kenk, Kink, Könk, Kenka, Kinka, Kunka (tarkoittaa kumpua / kunnasta / mäennyppylää), Kenttä, Kentä, Kend, Kendäk, Giedde, Gid, Genda (tarkoittaa joen / järven rantaa / suon laitaa / kodan ympärillä olevaa tasaista / heinää kasvavaa aukeaa / niittyä / korkeaa / hiekkaista rantaa / rantatörmää / soiden välistä korkeaa kumparetta), Keri, Kere, Keres, Garra, Ker, Kär, Kor, Kur, Kar, Kir, Kereg (tarkoittaa hangen kovaa pintakerrosta / puun kuorta / kaarnaa / tuohta / hankea), Kerkkä, Kerkki, Kelkkä, Kelkki, Kelki, Kärkkä, Kälkki, Kerk, Kärkki, Kärkky, Kärkal, Kärkulane (tarkoittaa kuusen / männyn vuosikasvainta / käpyä / terttua / maahan pudonnutta männyn käpyä), Kero, Tjärro, Caerro (tarkoittaa paljasta / tasaista tunturin lakea), Kerte, Kerteh, Kärtoy, Kärtom (tarkoittaa kovaksi jäätynyttä hangen / maanpintaa / mättäikköä / sammalikkoa / siitä lohjennutta sirpaletta / palasta / hienoa hangella olevaa riitettä), Keto, Kedo, Kuzo, Kuza, Kus (tarkoittaa lyhyttä heinää / luonnonheinää kasvavaa aluetta / kesantoa / metsäniittyä / pälveä / paljasta kohtaa metsässä), Kide, Kidet, Kiret, Kire, Kitu, Kitee, Kiteä, Kitevä, Kitie, Kidä, Kideg, Kidegi, Kidu, Kiduhang, Kiduda, Kotsä, Kotsok (tarkoittaa lumihiutaletta / jääriitettä / narisevaa / raskasta talvikeliä / kylmää pakkassäätä / syyssateen jälkeistä jäätä / kovaa pakkasta / huonoluistoista pakkaskeliä / kevyttä tuulen tuiskuttamaa lunta / ihmisen kantavaa hankea / tuiskuavaa / kevyttä / vasta satanutta / kylmällä ilmalla satanutta lunta), Kiekerö, Kiekärö, Kiekirä, Kiehkura, Ciegar, Tsiekerö, Siyr, Sayr, Taxor, Saxor, Sexe, Sexeri (tarkoittaa kovaksi tallautunutta lumikenttää / eläinten tallomaa lunta / polkua / kovaa lunta / talvitietä),
Kieppi, Kiepi, Kieppä, Kieppa, Kieppu, Cieppa (tarkoittaa pientä lumikuoppaa / lumikinosta / kinokseen muodostunutta / eläinten tekemää koloa), Kierre, Kiero, Kierä, Kieru, Kierikka, Kierikkä, Kierikko, Kierros, Kero, Kerräkäs, Kier, Ker, Keer, Keerd, Keeri, Kiermoz, Kerrä, Keeru, Kerik, Gierre (tarkoittaa kieroa / väärää puuta / pyörrettä / kurimusta / vesipyörrettä), Kiho, Kihu (tarkoittaa kuplaa / poretta / tihku / vihmasadetta), Kiille, Kiilto, Tsila, Kiila, Kilta, Kiilas, Kilaz, Kilte, Kiilu, Kiilus, Kiilos, Kilu, Kilava, Kiiltävä (tarkoittaa auringon / veden / tähtien kimallusta / loistetta / välkettä / tuiketta / häikäisevää / sokaisevaa vaikutusta), Giddad, Giddis (tarkoittaa vuolasta virtaa), Kika, Kikale, Kigal, Tjikka, Cakke (tarkoittaa lumipaakkua / palloa), Kilakka, Kileä, Kilie, Kille, Kile (tarkoittaa purevaa / pistelevää pakkasta / kirkasta vettä), Kilikka, Kilkka, Kilikas, Kili (tarkoittaa jääpuikkoa / jäänpalasta / sirpaletta), Kilko, Kilka, Kilkah, Kilke, Kilga, Kilgas, Gilgu, Kilko, Gilga (tarkoittaa kuun / auringon paistetta / pilkettä / siintämistä / häviämistä), Kilo, Kilos, Kila, Kiles, Kile, Kili, Tsiri (tarkoittaa auringon säteiden loistetta / välkettä / heijastumista / kimallusta / sarastusta / kirkasta päivänpaistetta / pilvien lomasta pilkistävää päivää / kuumaa ja kirkasta paahdetta / aikaa jolloin puiden lehdet kellastuvat ja varisevat), Kima, Kimallus, Kimeltävä, Kimmeltävä, Kimoittaa, Kimada (tarkoittaa valon / aamun valkenemista / vedenpinnan välkkymistä / kimaltelemista), Kimeä, Kimakka, Kimi, Kimmiä, Kima, Kime (tarkoittaa kirkasta paistetta / kuumaa / kirkasta säätä), Kina, Kino, Kinu, Kinos (tarkoittaa ohutta jäätä / jäänkuorta), Kinos, Kivos, Kino, Kines, Kiboz, Kinuos (tarkoittaa nietosta / lumihankea), Kipa, Kipakka, Kipakko, Kibakas (tarkoittaa kiivasta / tuimaa / äkillistä tuulenpuuskaa / myrskyä), Kipinä, Kipina, Kipine, Kipenä, Kipene, Kiven, Kivene, Kipuna, Kippuna, Kipeneh, Kibin, Pigin, Kibe, Kibena, Kipen, Kyven, Kypene, Kypenä, Kyve, Kyben, Tsyve, Kybe (tarkoittaa hehkuvaa / kytevää kekälettä / tuhkaa / hiillosta / tuhkahöytyä kekäleessä), Kireä, Kiri, Kirei, Kirie, Kiris, Tsiri, Garra, Garas, Girra, Girrad, Kire, Kiro (tarkoittaa kylmää / kiristyvää / pakastuvaa säätä / sään kylmenemistä / rutikuivaa / ankaraa / kimakkaa ilmaa), Kirkas, Tsirkaz, Kirka, Kirkkaus, Kirgaz, Kirga, Girka, Girkad, Girkis (tarkoittaa säteilevää / valoisaa / helottavaa / loistavaa ilmaa / läpikuultavaa / kiiltävää pintaa), Kirmeä, Kirmakka, Kirmiä, Kirmie, Kirmi, Kirm (tarkoittaa kirpeää / purevaa pakkasta), Kisko, Kiskos, Tsisko, Kisk (tarkoittaa tuohiliuskaa / puun sälettä / säiettä / pärettä / esiinpistävää oksaa / repeämää / lohkeamaa), Kiteä, Kitakka, Kitie, Kitsakka, Kitsak, Kitterä, Kidzo-kylm (tarkoittaa kireää / huonoluistoista pakkaskeliä / kitisevää talvitietä / kovaa / kireää / ankaraa pakkasta / vaivalloista / työlästä keliä), Kivalo, Kiveliä, Kiveliö, Cavel, Cavelk (tarkoittaa asumatonta metsämaata / sydänmaata / erämaata / vuoren harjannetta / selännettä / pitkää ja leveää kumpuilevaa / soista aluetta joka on ympäristöään korkeammalla), Lani, Klani (tarkoittaa sileää / liukasta jääkeliä), Kohista, Kohina, Kohu, Kohissa, Kohineh, Kohiseda, Kohin (tarkoittaa kosken / tuulen kohinaa / pauhua / huminaa), Kohma, Kohme, Kohmelo, Kohmakka, Kohmo (tarkoittaa riitettä / ohutta jääkerrosta / huurretta / jääkuorta / pakkasen aiheuttamaa jäykkyyttä), Kohva, Kohvajää, Kohvanne, Kohvajeä, Kohujeä, Kohv, Kohr, Kohl (tarkoittaa jäälle muodostunutta ohutta jääkerrosta / riitettä / hyhmää / lumi / jääsohjoa / veden pinnasta koholla olevaa jäätä), Koi, Kojo, Koja, Koju, Kointähti, Koi-valge, Kuoi, Koi, Koje, Kia, Kiva, Kuj, Xuj, Kunol, Kui-nol, Xunt, Xunol, Haj, Hajnal (tarkoittaa päivän sarastusta / valkenemista / itää / aamuruskoa / aamutähteä / iltaruskoa), Koillinen, Koilinen, Koiliainen, Koilline, Koiline (tarkoittaa itää / itäpohjoista / aamuruskoa / sarastusta / itätuulta), Koite, Koitto, Kojo, Koit (tarkoittaa päivänkoittoa / aamuruskoa / kirkasta taivasta / päivän sarastamista / valkenemista), Koja, Koj, Hej, Haj (tarkoittaa puun kuorta / kaarnaa / ihoa), Kolakka, Kolak, Kolakas (tarkoittaa epätasaista jäätä / koleaa / kalseaa säätä / routaa / kirsiä / isoa jäälauttaa), Kolaus, Kolina, Kolineh, Kolin, Gola, Skollo, Skoalla, Goalha, Gole, Goled (tarkoittaa ukkosen / veden / kosken kohinaa / jyskettä / pauhua), Kolea, Kolo, Kolu, Kolakka, Koli, Kolie, Kole, Kolle, Kel, Goallo, Goalos (tarkoittaa kylmää / kalseaa / viimaista / kuivaa säätä / jäistä / rosoista / epätasaista keliä), Koljo, Koilo (tarkoittaa suurta / suoraa honkaa), Kolkka, Kolk, Kuolka (tarkoittaa takamaata / merenlahtea / syrjäistä perukkaa),
Kolkko, Kolk, Kolgas, Kole (tarkoittaa koleaa / kalseaa / autiota / ankaraa paikkaa), Kolle, Kollero, Koltto, Kolda, Kolde, Koldas, Kuolta (tarkoittaa poimua / joen äyrästä / onttoa rantaäyrästä / rantaa), Kolo, Koloi, Kolu, Koll, Kollo, Kal, Xal, Kol, Xul, Xol, Halok, Halk, Hajok, Holyk (tarkoittaa lovea / kuoppaa / luolaa / halkeamaa / rakoa / repeämää), Koma, Komah, Komu, Komi, Komina, Goma, Kome, Komin, Kommin (tarkoittaa ukkosen / kosken kuminaa / jylinää / jytinää), Komero, Komelo (tarkoittaa koloa / kuoppaa), Komi, Kome, Kometto, Komu, Komo, Komeikko, Komejikko, Komin, Komik, Goabma (tarkoittaa kuoppaa / onkaloa / koloa / kivistä / kuoppaista maata / louhikkoa / onttoa / alaspäin kaartuvaa reunamaa maassa / kivessä / lumessa), Konkelo, Koggel, Gognel, Kongilo (tarkoittaa mutkaa / lenkoa puussa / kaatumassa olevaa / kaatunutta puuta / käyrää / onttoa puunpökkelöä / toisen puun varaan kaatunutta puuta / väärärunkoista / vääntynyttä puuta), Kontta, Konta, Konti, Kontsi, Kont (tarkoittaa pakkasen aiheuttamaa kohmetta / jähmettä / jäykkyyttä), Kontu, Konto, Konnu, Konno, Kontoneva, Konteikko, Konttosikko, Kontteikko, Kontozikko, Kund, Kond, Konnumaa (tarkoittaa suota / rämettä / korpimaastoa / epätasaista maata / rytöpaikkaa / vetistä ja hedelmätöntä maata / erämaata), Kopano, Kope, Kopetto, Kopelo, Kopero, Kopura, Koppelo, Kopo, Kopojää, Goppe, Goappe (tarkoittaa onttoa / lahoa kantoa / onkaloa / koloa / onttoa puuta / onttoa jäätä / syvennystä), Kopareh (tarkoittaa kumpupilveä), Korea, Korie, Korei, Kore, Korendik, Korestik, Goarrad, Gorris (tarkoittaa hoikkaa / ohutta puuta / pitkää / suoraa / sileää puuta / kuusta / nuorta metsää), Korju, Korjus, Korjuspesä, Korjut, Korjuh, Korjuhus, Korjuvo, Korjivo, Kordivo, Kori, Koarja, Goarjo (tarkoittaa karhun / muun petoeläimen talvipesää / luolaa), Korkea, Guorggo, Korka, Korok, Kir (tarkoittaa hiekkasärkkää / jyrkkää rinnettä / mäkeä), Korko (tarkoittaa luotoa / karia / matalikkoa), Korpi, Korpiainen, Korb, Korbi, Korp, Xorp (tarkoittaa tiheää / synkkää kuusimetsää / kaukaista metsämaata / erämaata / sydänmaata / kosteaa ja synkkää kuusikkoa / tiheikköä / metsää itseään), Korra (tarkoittaa kahden yhteen hankautuvan puun aiheuttamaa ääntä), Korta, Korsta, Korssa, Goarde, Kirta, Kurta (tarkoittaa auringon korvennusta / paahdetta / poltetta), Kortsi, Gorze (tarkoittaa vesiputousta), Kwar, Kor, Kur, Harap (tarkoittaa kuivia lehtiä / oksia / kuivunutta ruohoa / ruohopaloa / palanutta pensaikkoista aluetta), Korve, Korvu, Koru, Korpu, Korbe, Korb, Kuorbo, Kuorba, Kuorpa, Guorba, Kurva, Kirva, Korvä, Herva, Kura, Kurra (tarkoittaa auringon / tulen poltetta / kärvennystä / paahdetta / poltetta / paistetta / leimua / roihua / palomaata / kuihtunutta / kuivuuden / kuumuuden lakastamaa maata), Koski, Kosk, Kehtsi, Guoika, Kuoska, Kasko, Koske, Kosko, Kos, Kost, Goikes, Koskes, Kwas, Kwasmi, Kosmi, Koso, Kuska (tarkoittaa koskea / putousta / virtaavaa / vuolasta jokea / kuivunutta joen uomaa / matalaa vettä), Kosku, Koskus, Koskue, Koskut, Kosus, Kosut, Koskud, Koskhaine, Kesku, Kosk, Koskel, Kuosk, Kats, Katska, Kadz, Kint, Hars, Sesa, Kasu, Qaas, Kozo, Hancs (tarkoittaa puunkuorta / kuusen kuorta / lepän kuorta / petäjän kuoren sisäkerrosta / havupuun kuorta / lehmuksen / niinipuun kuorta), Koste, Kosse, Kosterand, Kiosta (tarkoittaa vastavirtausta / koskeen / jokeen työntyvää niemekettä joka kääntää osan vedestä poukamaan / tyveä / suvantoa / suojaista rantaa johon ei tuule), Kouru, Kopru, Kober, Kobr (tarkoittaa korkeaa aaltoa / kosken kuohua / pyörrettä / vaahtoa), Kova, Kovas, Keva, Goavve, Goaves (tarkoittaa kovaa / ankaraa säätä / tuulta / vuodenaikaa), Kuiri, Kuiru (tarkoittaa pitkää / kapeaa maastonkohtaa), Kukku, Kukk, Kukka, Kukkula, Kukkura, Kukkuri, Kukkuraine (tarkoittaa käpyä / silmua / kukkulaa / harjannetta / vaaran lakea / jyrkkää mäkeä), Golgat, Kolgem, Kolgom, Kilal, Kiled, Kiltni, Xula, Qura (tarkoittaa virtaamista / valumista / tippumista / tihkumista / myötävirtaan kulkeutumista / kulkemista), Kull, Kulk (tarkoittaa vesikuplaa), Kola, Koa, Xota, Xot, Xoaa, Xol, Hull (tarkoittaa kuun / päivän häviämistä / yön kulumista / lehtien varisemista / putoamista), Kulve, Kulvehus, Lumikulvehus, Lumikulvehti, Kulvehto, Kulvahus, Kulvahisko, Kulvahisto (tarkoittaa tuiskun tekemää lumivallia / pientä kinosta / nietosta), Kuma, Kumo, Kumu, Kume (tarkoittaa kuultoa / kajastusta / kajoa / siintoa / hohdetta / loistetta), Kuma, Kumina, Kumineh, Guma, Kumu, Kumin, Kopmot, Komi, Gobma, Gomai, Kumai, Gubmat, Gumaidit, Gubma, Kumi, Kuumman, Gim, Gima, Gimalni, Gime (tarkoittaa kuminaa / jymyä / halkeilevan jään ääntä / tuulen huminaa / ukkosen jyminää),
Kummu, Kummuta, Gobbe, Gobbeldidh, Kumbo, Kumboldoms, Kabbol, Koppoltit, Gobbo, Gobbolas, Kopol, Komba, Gibav (tarkoittaa veden pulppuamista / kuohumista / kalojen kerääntymistä kutupaikalle / vedessä uivaa / kelluvaa hyljettä / aaltoilevaa / lainehtivaa vettä), Kumpu, Kumppu, Kumpare, Komp, Kobbo, Komba, Kumba, Kumbo, Gibed, Gibad, Gubad, Kop, Xop, Kup, Kump, Xump, Xomp, Hab, Xamba, Kaba, Konfu, Qompe, Qomp (tarkoittaa kumpua / sammalta kasvavaa korpimaata / mätästä / kumparetta keskellä metsää / suota / kannon päälle syntynyttä mätästä / mätästä joessa / järvessä / turvetta / lahonneen puun jäännöksiä / hetettä / suomaata / aaltoa / kuohua / vaahtoa), Kumuri, Kumura, Kovol, Kimer, Xomxat (tarkoittaa pientä pilveä / sadekuuroa / kuuropilveä / sumun / lumipyryn aiheuttamaa hämärtymistä), Kune, Kunnu, Konnum, Kuneh, Kundu (tarkoittaa kuivunutta jokea / alentunutta vedenpintaa / laihaa / kuivunutta maata), Kunnas, Kunnare, Kynnäs (tarkoittaa suon keskellä olevaa kumpua / kumparetta), Kuntta, Kunttazikko (tarkoittaa turvemöhkälettä / mättäikköä), Kuohu, Kuoha, Kuoho, Kohu, Kiovva (tarkoittaa veden / kosken kuohuntaa / kohinaa / vaahtoamista), Kuolmus, Kuolmu, Guolmas (tarkoittaa petäjän sisäkuorta / parkkia / mäihän ja koskuen välissä olevaa kerrosta), Kuolpana, Kuolpuna, Guolba, Guolban (tarkoittaa tasaista kangasmaata / kangasta), Kuoppa, Koppa, Kuop, Kuoppe, Koobas, Koop, Gop, Gep (tarkoittaa luolaa / kuoppaa / lammikkoa), Kuori, Kuorre, Kori, Kuor, Kor, Koor, Kirs, Xorp, Xurop, Xaro, Xari (tarkoittaa puun kuorta / parkkia / kaarnaa / koivun vihreää kuorta / punertavaa kerrosta tuohen sisäpinnalla), Kuoste, Guosta (tarkoittaa pilvistä / kosteaa säätä / kylmää tihkusadetta / ohutta / sumumaista pilvikerrosta / tuulista / kylmää kevätsäätä), Kuosto, Goaste, Goastes (tarkoittaa puoliksi kuivunutta mäntyä / pystyyn kuivunutta puuta), Kuotko, Kuotku, Kuotkut, Kuotkuva, Kuotkova, Guotko (tarkoittaa rämeistä notkelmaa / alavaa kohtaa kahden järven välissä / kapeaa niemen kangasta / kapeaa maakaistaa kahden jängän välillä), Kupala, Kupelo, Kupelus (tarkoittaa poukamaa / lahtea / niemeä / notkelmaa), Kupla, Kuplu, Kuplus, Kuplo, Kobla, Kowol, Kuwol, Xiwl (tarkoittaa lähteensilmää / hetteikköä / vedessä uivaa mätästä / pehmeää / upottavaa maata / vesikuplaa / myötävirtaan liukumista / liukuvaa esinettä), Kurimus, Kurimo, Kurmus, Kuris, Kurismus, Kurist, Kuristik (tarkoittaa veden / virranpyörrettä / kuilua / rotkoa / syvännettä), Kurkkio, Kurkio, Gorze (tarkoittaa jyrkkää / ahdasta / louhikkoista koskea / köngästä / pystysuoraa vesiputousta), Kurma, Kurmu, Kuurma, Kurm (tarkoittaa poukamaa / kolkkaa), Kurso, Kursu, Vaarankursu, Värikursso, Kurseikko, Kursikko, Gurso, Gorsa, Korsa, Korca, Kurca (tarkoittaa vesiperäistä maastoa / notkoa / hetettä / vesakkoa / vetelää suota / nevaa / jyrkkärinteistä luonnonojaa / kurua / rotkoa / syvää vaaranrotkoa jossa on pensaita / puita / kiviä / rämeikköä / vetistä rantaa / ryteikköistä notkoa / varvikkoa / pientä puuta kasvavaa suoperäistä maata / tiheikköä / syvää rotkoa / jyrkkäreunaista kourua joen hiekkatörmässä / ahdasta / syvää notkoa jonka pohjalla puro / joki), Kuru, Gurra, Kor, Xor, Horho, Horog (tarkoittaa pitkää syvännettä / jyrkkää rotkoa / uomaa / solaa / koloa / puron kourua / uomaa / aukkoa metsässä / kahden rinteen välistä solaa / rotkoiseen rinteeseen kovertunutta / veden uurtamaa uraa / uurretta), Kutu, Kudo, Kudu, Kud, Godda, Goddo, Kulmi, Kulom, Koj, Xuj, Xoj, Xulom, Xojom (tarkoittaa kalojen kutua / kutupaikkaa joessa), Kuu, Kuudan, Kuutamo, Kuutama, Kuinen, Kuudoma, Kuuda, Kuuhine, Kudam, Kuldain, Kudoi, Kuldoi, Ku, Kudai, Kudain, Kudmoi, Kudmo, Kuojijit, Kov, Kon, Xav, Xuv, Ho, Hava, Ki, Kitada, Kiij, Kistin, Kistit (tarkoittaa kuuta / kuukautta / kuukauden ikäistä / kuutamoa / kuun nousemista), Kuuma, Kuhma, Kuuhma, Kuumma, Kumma, Kuume, Kuumo, Kuma, Kume, Kuum, Kumi, Gumes, Gubmo (tarkoittaa kuumuutta / valoa / kajastusta / kylmää / kuumotusta / himmenevää kuvajaista / tulipunaista / hohtavaa / siintävää / kaukana häämöttävää asiaa / säteilevää / hehkuvaa / polttavaa / hellettä / paahdetta), Kuura, Kuuro, Kuuru, Kuurugene, Kuureg, Korralahka, Korre, Ger, Gör, Gier, Kir, Ker, Kuro (tarkoittaa jäähilettä / huurretta / tuiskun muodostamaa lumijuovaa / jääkuorta maassa / puissa / puissa olevaa kuuraa / jäätynyttä kastetta / hankea / pienihiutaleista lunta), Kuurre, Kuurra, Kuurto, Kuure, Gurde, Gurdo (tarkoittaa vedenalaisen kiven kohdalle virran synnyttämää juovaa / viriä / uurretta / joen uomaa / kovertunutta / kääriytynyttä lehteä), Kylki, Kylkeinen, Kyljes, Kylg, Kylgi, Kilg, Tsyltsi, Gilga (tarkoittaa koivun kylkeä / kuvetta / sivua / puussa olevan huolaimen kovaa reunaa),
Kylmä, Kylme, Kylmyys, Kylm, Kylmy, Tsylmä, Kilma, Kylma, Galmas, Galbma, Kelme, Kelmä, Kolmo, Kilmo, Kin, Kim (tarkoittaa pakkasta / jäätä / jäätynyttä / kylmyyttä), Kymi, Kam, Kom, Käm (tarkoittaa suurta / runsasvetistä jokea / virtaa), Kynk, Könk, Kyngas, Kynge (tarkoittaa puunjuurta / siitä riippuvaa turvetta / kumparetta / kasaa), Kyte, Kytö, Kydös, Kydö, Kyttä, Kytös, Tsyty, Kyde, Kytis, Kitto, Kys, Käs, Kos, Köts (tarkoittaa kytevää / hiljakseen palavaa liekkiä / nuotiota / maata), Kähi, Kähinä, Kähy (tarkoittaa veden / tuulen kohinaa), Kähmä, Kähmi, Kähmäkkä (tarkoittaa pahkaa / pimenevää / hämärtyvää iltaa), Käkkärä, Käkkyrä, Käkkä, Käkä, Käkkiäinen (tarkoittaa mutkaista / käyrää / kitukasvuista / väärää puuta), Kälvä, Kälväkkä, Kälvi, Kälviä, Kälpi, Kälpiö, Galva (tarkoittaa kuivunutta / lakastunutta puuta / lehtipuuta), Kämä, Käme, Kämi, Keme, Kemä, Kemeny (tarkoittaa kuivaa / lujaa / kovaa maata), Kämärä, Kämy, Käme, Kämmärä (tarkoittaa käppyräistä / kitukasvuista puuta / kumparetta / kohoumaa maassa), Känkky, Känkkä, Känkylä, Känkkyrä, Känkkänä, Känkärä, Känkkäle, Känkky, Känkelö, Känk (tarkoittaa väärää / kieroa / kitukasvuista puuta / juurikkoa / lohkaretta / möykkyä / möhkälettä), Käntty, Känttyrä, Käntti, Käntäle, Kändrik, Kännas, Käntsy, Käntsäkas, Käntsik (tarkoittaa isoa kimpaletta / möykkyä / puun pahkaa / vänkyräistä / oksikasta puuta / pensasta / marjaterttua), Käpri, Käpry (tarkoittaa murtuvaa aaltoa / vaahtopäätä / veden pärskäystä / havupuun käpyä / lepän urpua / kosken kuohua), Käpy, Käbu, Tsäpy, Käbi, Käba, Gäpa, Gaeppa, Käbo, Kuli, Kol, Tsäpä, Käba, Keba (tarkoittaa puun / havupuun käpyä / kaarnaa / männyn kaarnaa), Kärhi (tarkoittaa männyn vuosikasvainta), Kärnä, Kärnäkäs, Tsärnä, Gaerdne, Kierne, Kärne, Kärni, Kärno, Kerni, Kerne (tarkoittaa rosopintaista / kovaa puunkuorta / paksukaarnaista puuta / ohutta lumenkuorta / jääriitettä), Kärtsäkkä, Kärtsy, Kärtsi (tarkoittaa monihaaraista puuta / kylmänpurevaa tuulta / pakkasta / mutkikasta / väärää koivua), Kärva, Kärvas (tarkoittaa purevaa / kylmää säätä / tuulta), Käsar, Käsaras, Käsarik, Käsä, Kässä (tarkoittaa vänkyräistä / oksaista puuta), Kääppä, Kääpä, Kääbas, Kääp, Kääbus, Käp, Kap (tarkoittaa kivikasaa / tulvaveden ympäröimää saareketta / mätästä / korkeahkoa mätästä suolla / kiviröykkiötä / kivikkoa / kumpua), Köngäs, Gaewnes (tarkoittaa jyrkkää vesiputousta), Köngäs, Köngas, Kyngas (tarkoittaa mäennyppylää / kunnasta / töyrästä / kangasmaata / kumparetta / kukkulaa), Laaja (tarkoittaa litteää kiveä), Laakso, Lakso, Laksu, Laks, Laeksa, Laekse, Laksuo, Laksaka, Los (tarkoittaa sateen synnyttämää lammikkoa / aukeaa / tasaista paikkaa metsässä / notkoa / vetistä kohtaa suossa / notkelmaa / lammikkoa / suurta rämettä / kuoppaa / alannetta / kaislaa kasvavaa kosteaa niittyä), Laama, Laamu, Loama, Laam, Labma (tarkoittaa lammikkoa / lätäkköä / jäälauttaa), Lahea, Lahie (tarkoittaa leutoa ilmaa / haurasta / helposti lohkeavaa puuta), Laikkua, Laikko (tarkoittaa loiskumista / tulen leimahdusta / liekkiä), Laippa, Laipa, Lahpa (tarkoittaa täplää / pilkkaa puussa / ulkonevaa kallionkielekettä), Laju (tarkoittaa pientä lainetta), Lampi, Lammi, Lammikko, Lampare, Lamb, Lammikas, Lamm, Lammik, Luobbal, Lompolo, Lambe, Labbek, Labbak, Lymbad, Limpä, Lap, Lop (tarkoittaa lampea / muta / vesilammikkoa / pientä ja matalaa lahtea / joen laajentumaa / suota / rämettä / nevaa / alankoa / kosteaa laaksoa), Langeta, Lanketa (tarkoittaa pölyn / savun laskeutumista / veden laskemista / veteen vajoamista / sateen ropisemista), Lansi, Lansa, Lanto, Lantea, Lantto, Laas, Land, Lonts, Laddo, Landaka, Lud, Lamdo, Lamdi (tarkoittaa syvännettä / alavaa / kosteaa maastonkohtaa / kalliolla / kallionraossa seisovaa vettä / notkelmaa / lammikkoa / kosteapohjaista / tiheää lehtoa / korpea / metsäistä alankoa / alavaa paikkaa / uhrilehtoa), Laskea, Lasku, Lask, Laskuda, Ledzni (tarkoittaa veden virtaamista / auringon laskeutumista / laskua), Lattea, Lawtok, Lota, Lapta (tarkoittaa matalaa / laakeaa / tasaista paikkaa), Latva, Larva, Lalva, Latvus, Latvusto, Ladva, Ladv, Ladvaz, Lada, Ladve (tarkoittaa puun latvaa / latvustoa / oksaa), Laueta, Lauge (tarkoittaa veden / vesien sulamista / avautumista), Laukea, Lauka, Lauku, Lauge, Laug, Lauk (tarkoittaa laakeaa / loivaa paikkaa / matalaa rantaa / tyyntä merta / matalikkoa), Lehahtaa, Lehahdus, Lehua, Lehuta, Lehos, Lehata, Lehazotta (tarkoittaa tuulen havinaa / tulen / liekin lepattamista / leiskumista / loimua), Leija, Leijas, Leijain, Liehu (tarkoittaa hyllyvää / kosteaa maata / suota / suonsilmäkettä / upottavaa maata),
Leimuta, Leimahtaa, Leimu, Leimahta, Leimahtoa, Leimoa, Leimahtelda, Lemkta, Loomata, Leäjmuoht (tarkoittaa salamoitsemista / roihuamista / syttymistä / tulen leiskumista / hehkumista / tuulen lehahtamista), Leiskua, Leiskata, Leiskahtaa, Leiskaus, Leiske, Leiskuo (tarkoittaa tulen / salamoiden loimua / leimua), Lekko, Lekka, Lekkua, Lekottaa, Lekotella, Lekkoi, Lekkuo, Lekahtoa, Lekahtada, Lekotab, Lokatada, Loke, Lokata (tarkoittaa liekkiä / auringonpaistetta / kuumuutta / poltetta / loimua / välkettä / leimausta / hehkua / nuotiota), Lellua, Lellyä, Lella, Lellu, Lellukka, Lelluo (tarkoittaa notkuvaa / vetelää maata / suota), Lelvä, Velvä, Letveikkö, Lotv (tarkoittaa pehmeää maata / suota), Lemi, Lemeikkö, Lemejikkö, Lemikkö (tarkoittaa pehmeää suota / vetisen paikan päällä kasvavaa sammalta / vetistä / upottavaa kohtaa suolla / liejua / mutaa), Lengätä, Lenkätä (tarkoittaa kylmän / lämpimän tuulen huokumista / leyhähtämistä), Lenseä, Lisok (tarkoittaa leutoa / haaleaa / lämmintä ilmaa), Leppeä, Lopkä, Lopkätä (tarkoittaa leutoa / miellyttävää ilmaa / vienoa / leutoa tuulta), Letto, Leijas, Liehu (tarkoittaa suota / hyllyvää / upottavaa kohtaa suossa / kelluvaa sammalkerrosta), Leuto (tarkoittaa lauhaa / lämpimähköä säätä), Leyhyä, Leyhkyö (tarkoittaa tuulen henkäilyä / tulen loimuamista), Liehme, Liehma, Lezmotta, Liesma, Liezm, Liesmo, Liesm (tarkoittaa loimua / paahdetta / lieskaa), Liehua, Lehua, Lehu, Liehuo, Liehata (tarkoittaa tulen loimua / kajoa / leiskuvaa tulta / hulmuavaa tuulta / hyllyvää suota), Lieju, Liejuinen, Liehu (tarkoittaa pehmeää savea / upottavaa maata), Liekki, Lieketteä, Leek, Liejkie (tarkoittaa tulen liekihtimistä / lepattamista / salamaa), Lientää, Lientyä, Lienne, Lientyö, Liemakka (tarkoittaa usvaista / tasaiseen pilvistyvää säätä / ohutta ja tasaista pilveä), Liepeä, Lepeä, Liebdo, Liwo, Lewe (tarkoittaa lauhaa / leutoa säätä / haaleaa vettä / lämmintä ilmaa), Lieputtaa, Liepottoa, Liepetteä (tarkoittaa tuulen hulmuamista / tulen loimuamista), Lieska, Lieskuta, Leska, Leskata, Leskua, Lieskuo, Leskab, Loosk, Loosata (tarkoittaa tulen / liekin leiskumista / loimua), Liete, Lete, Leede, Liedog, Lietta (tarkoittaa liejua / hienoa / matalaa rantahiekkaa / hiekkarantaa / hiekkasärkkää / kosteaa ja valkeaa ajohiekkaa), Lieto, Lietos, Lietomaa, Led, Slähto (tarkoittaa vesiperäistä / pehmeää maata / aaltojen kuljettamaa rantahiekkaa / joen rantatöyrästä / joenpohjahietikkoa), Lietsoa, Lietsuo, Lootsuda, Letsto (tarkoittaa tuulen puhaltamista), Liklittää, Liklitteä, Ligletädä (tarkoittaa veden liplattamista / solisemista / tulen palamista / lepattamista), Lita, Litakka, Litjakka (tarkoittaa liejua / savea / rapakkoa), Litma, Litmakka (tarkoittaa liukasta / mutaista / soista paikkaa), Liuka, Liukas, Livakas, Levke (tarkoittaa sileää / liukasta ensi jäätä), Liula, Liblu, Lablo (tarkoittaa suurta lumihiutaletta / tiheää lumisadetta), Lohto, Lohahtaa, Lohistua (tarkoittaa kivilohkaretta / sortumaa / sortumista), Loikka (tarkoittaa aaltoa / maininkia), Loikko, Loik, Luoik, Loilo, Loila, Loilanne, Loilas (tarkoittaa loisketta / lammikkoa / notkelmaa / kuilua / laaksoa / alavaa kohtaa niityllä / lätäkköä / matalikkoa), Loima, Loihma, Loim, Loisma, Loizma (tarkoittaa puun koloa / lammikkoa / notkoa / hiekkamaata / vesiperäistä maata), Loimuta, Loimotella, Loimu, Loimottoa (tarkoittaa tulen / taivaan loistamista / leimuamista / palamista), Loiro (tarkoittaa laihaa hiekkamaata), Loiva, Loivakka, Loiv, Loive talv (tarkoittaa matalaa / kaltevaa rantaa / laskeutuvaa maastoa / heikkoa tuulta / sellaista talvea / kevättä jolloin tulee lunta paljaalle maalle), Lojottaa, Loju (tarkoittaa kovaa sadetta), Loka, Loga (tarkoittaa lätäkköä / kosteaa notkelmaa / laaksoa), Lomp (tarkoittaa lammikkoa / notkoa), Lompalo, Lompolo, Luobbal (tarkoittaa joen laajentumaa / lampea), Longoitez (tarkoittaa rotkoa / maanvyörymää), Lonkero, Lonka (tarkoittaa kiemurtelevaa oksanhaaraa / rönsyä / pitkulaista pilveä), Lonsahtaa, Lonsea, Loazze, Lanson, Lonson (tarkoittaa lauhkeaa / lauhtuvaa / lämmintä ilmaa / haaleaa vettä / heikkoa / rauhallista tuulta), Lontto, Lonto, Lonne, Lonnikko, Lont, Lontsik (tarkoittaa alavaa maastonkohtaa / kosteikkoa / lammikkoa / notkoa / painumaa), Lopakka, Lopakko, Loppa, Lopakoida, Lopp, Lobjakas (tarkoittaa lumisadetta / räntää / sohjoa / lätäkköä / isoa lumihiutaletta / pyryä / vedensekaista / märkää lunta), Lovissa, Lopottaa (tarkoittaa satamista / lepattamista / kahisemista), Lope, Lop (tarkoittaa merenlahtea / merenloppua), Loska, Losko, Losku, Loskua, Losjkos, Lucskos (tarkoittaa lumisohjoa / märkää / sulaa), Loso, Loseikko (tarkoittaa notkelmaa / lätäkköä / koloa / kosteaa / kivikkoista maastoa), Lotko (tarkoittaa kurua / rotkoa / notkoa), Lotma, Lotmo, Lotmake, Lotmanne, Lodmo, Lozmo, Lazmid (tarkoittaa notkoa / laaksoa / syvännettä / onkaloa / alavaa paikkaa / matalaa vettä),
Loukko, Louku, Loukas, Louk, Lougas, Lokandoks, Loawko, Luk, Lyuk (tarkoittaa koloa / merenlahtea / koloa jäässä / mutkaa / onkaloa), Louru, Lovra (tarkoittaa syvennystä / rotkoa / solaa / luolaa / railoa / rakoa jäässä), Lumi, Luminen, Lum, Luim, Lubme, Lov, Lon, Lom, Limi, Lim, Jomtse, Dumu, Tsomna (tarkoittaa lunta / loskaa / keväällä joesta lähtevää jäätä / huurretta puiden oksissa / lumisadetta / heikkoa lumisadetta), Luksa, Lulle, Luwi (tarkoittaa etelää / joen alajuoksua), Luode, Luuve, Luoteinen, Loe, Luuveh, Luodeh, Lode, Loode, Looe, Luod, Päeva loode ajal, Päev läheb loode, Loojak, Loojang, Päivykäs laskija loja, Päva läb luojo (tarkoittaa pohjoisen ja lännen välistä ilmansuuntaa / länttä / lounasta / auringonlaskun suuntaa / auringonlaskun aikaa / auringon laskemista / auringonlaskua), Luola, Luolikko, Luolakko, Lool, Lulle, Luv, Luve, Luvela (tarkoittaa onkaloa / louhikkoa / kivikkoa / kivien välissä olevaa kuoppaa / lähdettä / syvää suolätäkköä puron rannalla / matalaa / märkää maastonkohtaa / joen alajuoksun suuntaa), Luoska, Luosku (tarkoittaa vetistä maata), Luoto, Loto, Luod, Luodo, Lodo, Lood, Luotto (tarkoittaa pientä ja kallioista saarta / metsäsaareketta / kivistä / kallioista paikkaa / karia / muta / hiekkapohjaista matalikkoa / kuivaa liuskakivitasankoa / metsätöntä pientä saarta / hiekkasärkkää / erämaata / kesälaidunta), Luru (tarkoittaa pientä puroa), Lusto, Lusta, Luste, Lustu, Lustuva, Lasto (tarkoittaa vuosirengasta / puun kovaa pintakerrosta / kiven halkeamissuuntaa / vitsaa / pajua), Luppo, Luppa, Luppu, Lappo, Nupon, Lupon (tarkoittaa naavaa / sammalta), Luda, Luga (tarkoittaa kaislaa / ruokoa), Luusua, Luspa, Luspe, Lusme, Luusna (tarkoittaa joenniskaa / järven laskukohtaa / joen mutkaa), Lyly, Lylypuu, Lylyinen, Lylykäs, Lylys, Lylyksine, Lylypu, Lyl, Lylykaz, Lyli, Lylikylg, Roosk kylg, Lylikas, Lil, Lilli, Lo, Lol, Loled, Lel, Läl, Tät, Lälon (tarkoittaa kovaa / tummahkoa puuainesta havupuun selkäpuolella / janhusta / kesäistä puuta jonka kuori voidaan vetää halkeamatta / luonnonkäyrää puuta / puun pahkaa / puun tummempaa ja kovempaa sisäosaa / puun kovempaa ja punertavaa ulkopuolta / puun pehmeämpää sisäpuolta / ylöspäin kasvanutta puuta jossa on kovempi punertava sisäpuoli ja pehmeämpi sisäpuoli / käyräksi kasvanutta havupuuta / puun mutkan kovaa puolta), Lynkä, Lynkäpuu (tarkoittaa kallellaan olevaa puuta), Lähde, Lähe, Lähte, Läte (tarkoittaa lähdettä / avantoa), Listoma, Loxtoma, Läktäm, Lektam (tarkoittaa lähdettä / auringon esiin tulemista / nousemista), Läikkyä, Läikyttää, Läikkä, Läikkyö, Läikkydä, Läikitas, Läik, Läikuda, Läigatada (tarkoittaa veden lainehtimista / loiskumista / välkehtimistä / salaman / revontulien leiskumista / pälveä / lainetta / välkettä / liekihtimistä / kimaltamista), Läimähtää, Läimä, Läimeä, Läimähytteä, Läimähtädä, Läimähtelda (tarkoittaa leimahtamista / kiiltämistä / loistamista / välkehtimistä / kuultamista), Läiskyä, Läiskiä, Läiskä, Läiskyö, Läiskeä, Läiskätä, Läiskytteä, Läisky (tarkoittaa roiskumista / paljasta paikkaa / pälveä / tulen / salamoiden leiskumista / kimaltamista / välähtelyä), Lämmä, Lämmeä, Lämpöine, Läm, Lämmi, Lämme, Lämm, Lämb, Lembe, Lämbä, Lembine, Liwo, Lewe (tarkoittaa lämpöä / kuumuutta / tukahduttavaa lämpötilaa / lauhaa), Lämbuz (tarkoittaa taipunutta puuta), Länkä, Länkky, Lönkä, Laegge (tarkoittaa mutkaista / väärää puuta / pitkää notkelmaa / painannetta), Läpättää, Lävähtää, Läpätteä, Läpetädä (tarkoittaa haavan / lehtipuun lehtien lepattamista / tulen leimahtamista / lehahtamista), Lätäkkö, Lätäkkä, Lätikkä, Lätikkö, Lätäk, Lätik (tarkoittaa lammikkoa / rapakkoa), Läyli, Läylö, Läylöttää, Läylemä, Aia, Aya (tarkoittaa auringon porottamista / hiostavaa / tukahduttavaa ilmaa / kylmää / kevätkylmää), Löhötteä (tarkoittaa tulen loimua / veden lorinaa), Lököttää, Lökötteä (tarkoittaa auringon porottamista / tulen liekehtimistä / loimua), Maa, Ma, Makas, Maalline, Mua, Makaz, Mo, My, Mu, Me, Mey, Mex, Mow, Mou, Mava (tarkoittaa maata / multaista maata / maalta päin puhaltavaa tuulta / maallista / mantereenpuoleista ilmansuuntaa / maailmaa), Mahi (tarkoittaa sisältä mustunutta puuta / halkeamaa puun kuoressa), Mahla, Mahala, Mahlaja, Mahl, Mahle, Maihle, Malle (tarkoittaa koivun mahlaa), Marasto, Morosto, Murista, Marras, Moorast, Merast, Moarast, Maras, Maras-tievva (tarkoittaa matalaa koivikkoa kasvavaa vaaran rinnettä / harjannetta / koivuvyöhykettä tunturin rinteessä / metsän peittämää tunturin harjannetta),
Marja, Marjikko, Marikko, Marjakas, Marjakko, Muord, Mard, Marg, Mari, Mora, Muorje, Mar, Mör, Möro, Moori, Morin, Morip, Murop, Murow (tarkoittaa maan marjaa / hyvää marjapaikkaa / marjaterttua / kimpuksi sidottuja muuraimia), Masea (tarkoittaa leutoa ilmaa), Mastata, Mastoa (tarkoittaa jään röykkiytymistä), Matalikko, Madalik (tarkoittaa matalikkoa / alankoa), Matka, Muotke, Muotkot, Muotka, Matke (tarkoittaa kangasta / taivalluspaikkaa / kankaan / kosken sivua / kahden järven välistä kangasta jonka yli ruuhi vedetään), Muottet (tarkoittaa lumen satamista), Meuruta, Meuru (tarkoittaa tuulen / veden myllerrystä / jyryä / myrskyä), Miestää, Miestyä (tarkoittaa lehteen puhkeamista / metsän vihertämistä), Mojottaa, Mojo, Mojuta, Moju (tarkoittaa kylmän hohkaamista / kylmää ilmavirtaa / jyminää / pauhua), Moita, Myejdi, Mojda, Motse, Mote, Mat, Majda (tarkoittaa metsää / talvista metsää / talvista peuranpyyntiä / syvän lumen aikaista metsää), Molista, Molina (tarkoittaa veden solinaa), Mora, Moarre, Mur, Muri (tarkoittaa kovaa mutta upottavaa lunta / höytylunta puun oksilla / paksua huurretta puissa / keväistä hyhmää jäällä), Muikie (tarkoittaa kirpaisevaa säätä), Muju (tarkoittaa soraa / pientä / pyöreää / sileää kiveä / kivensiruja), Mulista, Mulina, Mulin (tarkoittaa kuohua / kohinaa / solinaa), Munninkainen, Munt, Munn, Männimunn (tarkoittaa kuusen / männyn käpyjä eli munia), Mura, Morre, More, Murju (tarkoittaa mutaa / turvemultaa / soran / savensekaista multaa / karkeaa hiekkaa / tomua / moskaa / murskaa), Murkku, Murko, Murkko (tarkoittaa usvaa / sumua / pakkasusvaa), Murto, Murd, Murded, Murdo, Mortet, Morto (tarkoittaa myrskyn / tuulen taittamia / kaatamia puita / kaatunutta puuta / ryteikköä / risukkoa / ukkosen särkemää / kaatamaa puuta), Muta, Muda, Modde, Moda, Motte (tarkoittaa merilevää / meren mutaa / liejua / maata / multaa / mutaista / liejuista vettä), Myhistä, Myhiseda, Myhin (tarkoittaa ukkosen hiljaista jyminää / kohinaa / pauhua / huminaa), Mykkylä, Mygar, Mygarik (tarkoittaa pientä kumpua / mäennyppylää / suurehkoa ja ohutta pilveä / ohuessa pilvessä olevaa taivasta), Mylläkkä (tarkoittaa myrskyä), Myristä, Myrinä, Myrissä, Myrätä, Myriseda, Myrin, Myrz, Myrs (tarkoittaa jyrinää / tuulen ulinaa / jyminää / pauhua), Myrsky, Myrsk, Myräkkä (tarkoittaa myrskyä / rajuilmaa / ukkosta / tuulista ja pilvistä säätä), Myreä (tarkoittaa synkkää ilmaa), Myötäinen, Myötäine, Myödäine, Mödaine, Mödeine, Miette (tarkoittaa myötätuulta), Mähje, Mähke (tarkoittaa hiillosta / kuumaa tuhkaa), Mäihä, Maiha, Määhä, Mäjäz, Mejaz, Mähä, Mähk, Mähi, Mäih, Myjsie, Mueisek (tarkoittaa petäjän / koivun mäihää / jälsiä / hienokuorista puuta / lähimpänä puuainesta sijaitsevaa ohutta kuorta / syksyllä kiskottua huonosti irti lähtevää tuohta), Mäki, Mägi, Mätsi, Mäg, Myy, Miy, Miw (tarkoittaa mäkeä / kukkulaa / kumpua / mätästä / ruohokumpua), Mätäs, Mättäikkö, Mätäsikko, Mättähikkö, Mätäz, Mätas, Mätastik, Mätal, Miekta, Met, Mäkte, Mekte, Mäkto, Bäkte (tarkoittaa mäkeä / kumpua / harjannetta / mättäikästä maata / pehkoa / pensasta / kunnasta / kukkulaa / turvetta), Möyrytä, Möyreä (tarkoittaa ukkosen jyrinää / aaltojen pauhua / kuohua / myrskyä / tyrskyjä), Nahkea, Nahkia, Njuoskas, Njuoska, Natska, Natsko, Notsko, Nasax (tarkoittaa kosteaa säätä / sadesäätä / tuoretta / alastonta puuta), Nasakka (tarkoittaa kovaa / kireää pakkasta), Natta, Naatta, Nata, Njetti, Nijetti (tarkoittaa veden pinnalle kertynyttä siitepölyä / sammalta / limaa vedessä / meressä / liejua / mutaa), Ner, Nayor, Naxor, Noxor, Naxar (tarkoittaa sembramännyn siementä / käpyä / pajun / lehtipuun norkkoa), Navakka, Navea, Napakka (tarkoittaa voimakasta / kovaa tuulta / siitä syntyvää vinkuvaa ääntä), Nenä, Nenäke, Nina, Nona, Njuonne, Njunne, Njunnje (tarkoittaa niemekettä / niemeä / niemen nokkaa / kallion kielekettä / matalahkoa / kaitaa tunturin rinnettä), Nepsa, Nepsä, Nepseä, Nepsi, Nepsak, Nepsjas (tarkoittaa tyyntä suojasäätä / kosteaa / lauhkeaa ilmaa / leutoa säätä), Neste, Nesse (tarkoittaa puun mahlaa / kosteaa / hikevää maata), Neva, Nova, Neev, Neeb (tarkoittaa aukeaa / puutonta suota / hyllyvää suoniittyä / hetettä / jokea / vesistöä / vetelää suopaikkaa / virtapaikkaa / ojaa / kanavaa / entistä joenuomaa), Niemi, Niemeke, Nemi, Niemes, Niemekeh, Niemukka, Niemyt, Niem, Nem, Nemak, Nemud, Neem (tarkoittaa niemeä / rantaniittyä), Nietos, Niatos, Nijatos, Ijatos, Nivatos, Nivotus, Nios, Nijos, Niake, Nijake, Nivake (tarkoittaa kinosta / kostean tuiskun muodostamaa sitkeää ja kovettunutta lunta / nietoksen pinnalle muodostuneita aaltoilevia viivoja), Nihkeä, Nehkeä, Nihkie (tarkoittaa tahmeaa / raskasta keliä / kosteaa nuoskaa),
Niini, Nin, Ninna, Ni, Nij (tarkoittaa lehmuksen / pajun kuorta / nuoren lehmuksen kuorta josta tehdään virsuja), Niiska, Niska, Liiska, Nisk, Niisk, Niske, Näntsi, Nins, Nison, Neyson, Nenkson (tarkoittaa kalan maitia), Nika, Nikapuu, Niko, Niga (tarkoittaa pystyyn kuivunutta havupuuta / kuivettunutta / sinistynyttä puuta), Nikama, Nikara, Nikales, Nikaleinen (tarkoittaa kasvin varressa olevaa solmua / mäen nyppylää / pientä vesiputousta / törmää / epätasaista tietä), Nila, Njalle, Nola, Näl, Nel (tarkoittaa puun jälsiä / mäihää / kuorta / tuohta / kuorenlähdön / mahlanjuoksun aikaa / koivun / pajun mahlaa / puun limaa), Nilva, Nilvakka, Nilpa, Nilppu (tarkoittaa liukasta / luistavaa keliä), Niro, Niru, Nire (tarkoittaa pientä puroa / noroa), Niska (tarkoittaa kosken alkukohtaa / yläpäätä), Niva, Njavve (tarkoittaa virtapaikkaa joessa / pientä koskea / vesiperäistä / alavaa kohtaa), Niva, Niverä, Iver (tarkoittaa visaa / kovaa ja kierosyistä puuainesta / loimukoivua / koivun juurta), Nojailla, Nojed, Njuoijal (tarkoittaa puiden huojumista / taipuisaa / notkeaa nuorta puuta / vitsaa / risua / koivun oksaa), Nolv, Nolvak, Nolvik (tarkoittaa rinnettä / törmää), Norkko, Norko, Norkonen, Norkkuo, Norguda, Nurg (tarkoittaa lehtipuun kukintoa / urpua / havupuun vuosikasvainta / kerkkää / pisaraa / tihkumista), Noro, Nur, Ner, Nar (tarkoittaa pientä puroa / uomaa / uraa / vesiperäistä notkoa / soista maata / puron reunaa), Njoaske, Nocka, Notka (tarkoittaa notkoa / laaksoa), Notko, Notkelma, Notkelmo, Notkelmus, Notk, Netku, Notku (tarkoittaa laaksoa / notkopaikkaa / alannetta / hyllyvää paikkaa), Nousu, Nouzu, Neisu (tarkoittaa auringonnousua), Nalo, Nolo, Nel, Nila vilin, Nolip, Naa, Nali, Nalu (tarkoittaa mahlaa / nilaa / mahlanjuoksun aikaa / irtoavaa puun kuorta / tuohta / puun nilakerrosta), Nummi, Nemmi, Nomm, Num, Nome, Nom, Numi, Numk, Nomen, Numon, Nomon, Nop (tarkoittaa kanerva / hiekkapohjaista maata / kangasta / ylistä / taivasta / tasaista mäen lakea jolle on hyvä pystyttää kota / säätä / jumalaa), Nuoha, Nuuha (tarkoittaa roskakerrosta veden pinnalla / lentävää pölyä / siitepölyä / lumipyryä / tuiskua), Nordi (tarkoittaa uutta / pehmeää heinää), Ner, Ner-kidz (tarkoittaa nuorta koivua), Nuorikko, Nuorejikko (tarkoittaa nuorta metsää), Nuortea, Nuortua, Norelle, Nuortelee (tarkoittaa lumen pehmenemistä suojasäällä / taivaan menemistä pilveen / sään muuttumista kosteaksi), Nuoska, Nuoskea, Noska, Njuoskas, Njuoska, Natsko, Natska, Notsko (tarkoittaa leutoa talvisäätä / suojalunta / kosteaa / nihkeää keliä / märkää / sateista säätä), Nuotio, Nuorio, Nuotivo, Nuodiu, Nuodivo, Nodjo, Nodi, Notjo, Nodja, Nötna, Nuta, Nota (tarkoittaa leiritulta / rakovalkeaa), Nupu, Nupukivi, Nupula (tarkoittaa pientä ja pyöreää kiveä / kumparetta / mäennyppylää), Nuristaa, Nurista, Nuru, Nurissa (tarkoittaa veden noroa / norisemista / valumista), Nurmi, Nurmikko, Nurmikka, Nurmoi, Nurmittsu, Nurm, Norm, Norma, Nurom, Norom (tarkoittaa nurmikkoa / niittyä / nurmikenttää / ruohottunutta paikkaa / ketoa / vedessä / saarella sijaitsevaa heinikkoa / mättäistä / pientä mäntyä kasvavaa suota / rantaniittyä), Nysty, Nystyrä, Nystermä, Nystyrikkö (tarkoittaa mäennyppylää / epätasaista maata), Näljä, Näljy (tarkoittaa mahlaa / limaa), Näre, Näreikkö, Näräisikko, Närejikkö, Närestik (tarkoittaa nuorta kuusta / havupuuta / pientä / keskenkasvuista puuta / kitukasvuista metsää / pieniä kuusia kasvavaa aluetta / kuusikkoa), Nätä, Njacco, Njazos, Njacco-muotta, Njieccat, Näc, Nac, Nätsäkkä (tarkoittaa kosteaa lunta / nuoskaa / suojasäätä / suojalunta / kostuvaa säätä / kosteaa / vetistä maata), Nöyrä, Neyrä, Naewre (tarkoittaa huonoa säätä / pyryä / tuulista säätä / huonoa maaperää), Voz, Woz (tarkoittaa joen haaraa / sivujokea), Ohto, Oakte (tarkoittaa äkillistä sadetta / lumikuuroa / synkkää sadepilveä / kuuroa), Oiva, Oaive, Wuj (tarkoittaa pyöreähköä tunturia / tunturin huippua / puun latvaa), Oja, Ojanne, Ojanneh, Ojandeh, Eja, Voja, Vuoja, Vuojj (tarkoittaa uomaa / puroa / kosteaa notkelmaa / puroa / puron uomaa / vartta / vanhaa joen uomaa / lammikkoa / veden täyttämää notkelmaa), Oksa, Oks, Ehsa, Ohsa, Oakse, Uks, Usj, Oso, Vos (tarkoittaa oksaa / oksanhaaraa / piikkiä), Onkalo, Ongelma, Onkura, Ungas, Unk, Vuoggo, Ogge, Oaggi, Wanka, Wonxo, Wonx, Wonk, Onk, Wank, Baggo, Banka, Qoqqa (tarkoittaa luolaa / onttoa kohtaa puussa / onkaloa / kosken alla olevaa syvännettä / kapeasuista pientä lahtea / kuoppaa),
Onsi, Ontelo, Ontto, Ons, Ondz, Ondus, Onz, Esi, Oos, En, Oansa, Undo, Unda, Udur, Odu, Vuowda, Onot, Onte (tarkoittaa onteloa / koloa / notkelmaa / notkoa / syvennystä / onkaloa / luolan / puun koloa / onkaloa / mehiläispesän aukkoa / vesilinnun pesäkoloa), Ontua, Ontuo (tarkoittaa puun taipumista / huojumista), Orko, Orkko, Oro, Orkonen, Orkama, Org, Oorgaa, Oorge, Orgo, Urge (tarkoittaa kosteaa notkoa / laaksoa / koloa / noroa / kahden korkeahkon mäen välissä olevaa laaksoa / vesiperäistä kuusikkoa kasvavaa notkoa / rotkoa / kuusikkokorpea / hiekkaharjannetta / nummea / hiekkaista metsämaata / harjannetta), Otava, Ottava, Pien otava, Atama, Odama, Lapin otava, Adam, Odamus, Odav (tarkoittaa ison karhun / pienen karhun tähtikuviota), Oulu, Oulo, Ouloi, Ouru (tarkoittaa tulvaa / tulvavettä / sulanutta lunta / lumisohjoa / lumensekaista vettä), Ouru, Ouranne, Ouring, Oavrre (tarkoittaa notkoa / kapeaa / syvää laaksoa / syvännettä / koloa / onkaloa puussa), Outa, Vuowde, Unt, Wont, Vad (tarkoittaa metsää / metsämaata / saloa / asumatonta aluetta), Ovi, Aw, Ew, Ow (tarkoittaa joen suuta), Paahtaa, Pahtaa, Pahde, Paahde, Pahutada, Poahtoa, Poahe, Puahtada, Pahted, Pahta, Pasta, Piz, Pez (tarkoittaa auringon porotusta / kuumuutta / paahdetta / poltetta / paistetta / kovaa tuulta), Paakku, Paakale, Poakku, Paak (tarkoittaa kimpaletta / lumimöhkälettä / kokkaretta / palloa), Paaltaa, Palto (tarkoittaa veden pohjan kuultamista / auringon valon heijastumista veden pinnassa), Paanne, Panne, Baddat, Baddas, Pattatahka, Baaddetes, Bandat (tarkoittaa uhkujäätä / virtaavan veden muodostamaa monikerroksista jäätä / tilapäistä / jään muodostamaa tukkeumaa joessa / paannekeliä / pohjaan asti jäätynyttä / tulvivaa jokea), Pahta, Poahto, Bakte (tarkoittaa jyrkkäseinäistä kalliota / rantatörmää / lohkaretta / kallioseinämää), Pakista, Paata, Pakina, Pakize, Pagi, Pagin (tarkoittaa myrskyn jyrinää / räiskettä / tuulen / sateen puuskaa / puhetta), Pakkanen, Pakainen, Pakastua, Pakkain, Pakkaine, Pakkavuo, Pakastada, Pakaine tsylmä, Pakkaina, Pakane, Bakkas, Bakka (tarkoittaa yltyvää / kiristyvää pakkasta / kylmää / kylmentyvää ilmaa / pakastumista / kovaa / läpitunkevaa / viiltävää kylmyyttä / hyvin kylmää / kuumaa), Pako, Pakovesi, Paeta, Pago, Pageta, Pageda (tarkoittaa laskeutuvaa / pakenevaa merivettä / laskuvettä / juoksevaa / virtaavaa vettä / laskevaa jokea), Palo, Palava, Palavaine, Palau, Palada, Palla, Pelo, Poleda, Polendik, Palu, Palavus, Palami, Buollet, Paloms (tarkoittaa palavaa / metsäpaloa / kuumuutta / tulipaloa / palanutta / palavaa paikkaa metsässä / loistavaa / tulista / nummea / kangasta), Palas, Pallas, Balges (tarkoittaa eläinten polkua / porojen oleskelupaikkaa / jäniksen / hirven polkua / porojen kesälaidunta), Päivänpalaus, Päivänpalaaminen, Pallat, Palavni (tarkoittaa kesä / talvipäivänseisausta / päivän kimpoamista takaisin / tulemista tajuihinsa), Palella, Paleltumus, Buolas, Paloms, Poj, Paj, Pajot, Fagy (tarkoittaa palelemista / pakkasta / kylmää / paksua hankea / jäätymistä), Palsa, Balsa (tarkoittaa roudan synnyttämää turvemätästä / kumpua / mätästä suolla), Pamahtaa, Pamaus, Pamu, Pamahella, Pammahos, Pamissa, Pamahtoa, Pamakko, Pamahus, Pamahtada (tarkoittaa myrskyä / ukkosen jyrinää / pauketta), Paras (tarkoittaa lauhkeaa ilmaa), Parvi, Parv, Parva, Paro, Por (tarkoittaa lintu / kalaparvea / peuralaumaa), Pata, Patama (tarkoittaa pyöreää syvännettä / lampea), Patvi, Patvinen, Padv, Badva, Balma, Balva, Palvi (tarkoittaa kovaa puuta / visaa / koivun kylkeen kasvanutta kovaa ainesta / koivun kylkeä / kelopuuta), Pauhata, Pauhina, Pauhu, Pauhuta, Pahvata, Baffat (tarkoittaa kosken / veden kohinaa / kuohua / loisketta / pauhua), Pehko, Paju pehko, Pehe, Peheikko, Pöheikkö, Pehkosikko, Pehkozikko (tarkoittaa pensasta / pensaikkoa / pajupensaikkoa / sakeaa pensaikkoa), Pehku, Pehka, Pehk (tarkoittaa kuivaa puun jätettä / lahoa puuta / lahoa / mädäntynyttä puuta / kantoa / koivua), Pehme, Pehmeä, Piemdo (tarkoittaa leutoa / lauhaa ilmaa), Pensas, Pensaikko, Pensikko, Pensasto, Pendzahaine, Penzaz, Penzhist, Pezaz, Poosas, Poosastik, Pezoz, Baesse, Bessudak, Bestak, Biesta (tarkoittaa pensasta / pehkoa / pensaikkoa / tuohta / koivua / koivuista vitsaa), Penseä (tarkoittaa leutoa / lauhkeaa ilmaa), Porm, Perm, Parma (tarkoittaa tomua / maata / metsäistä ylänköä), Perukka (tarkoittaa pientä lahtea / pohjukkaa), Perin tule, Perälin tuli (tarkoittaa myötätuulta), Pesä, Pesäkkö, Peza, Pesa, Pieza, Baesse, Pize, Piza, Pozäs, Pozas, Puz, Piz, Pus-kar, Poz, Piti, Pit, Pel, Feszek, Pide, Fide, Fote, Pito, Phidä (tarkoittaa eläimen / linnun pesää / pientä kuoppaa / munaa / munia / saukon pesää),
Pieska, Peski, Baeske (tarkoittaa soiden välistä kapeaa kangasta / vaarojen välistä kangasmaata / ajoittain kuivuvaa joen sivuväylää / matalikkoa joessa / vetisen heinikon muodostamaa kangasta / kahden saaren välistä matalikkoa / kapeaa heinikkoista salmea / notkelmaa / tunturipolkua), Pihka, Pihkavesi, Pihk, Pihke, Pihku, Pihkuzikko, Pihestik, Pekke, Piyoa, Piyli (tarkoittaa havupuun pihkaa / koivun mahlaa / tiheää havu / lehtimetsää / mäntyä / männikköä / metsää / pöheikköä / vesakkoa / tiheää nuorta metsää / pihkaa jolla paikataan venettä), Pii, Piilevä, Piimaa, Pikivi, Binal, Päe, Fu, Fala, Py, Pi, Hilä, Hyla (tarkoittaa piikiveä / piihappoa sisältävää levää / piilevää sisältävää huokoista maata / kovaa puuainesta lengon puun alapuolella / kiveä / vuorta / kalliota / malmia), Piiska, Piiskoa, Piisk, Piisata, Pisk (tarkoittaa sadepisaraa / pisaroimista / vihmomista / tihuttamista), Pilpa, Pilva, Pilpaleh (tarkoittaa hitua / lastua / männyn kaarnasta maahan / hangelle putoavaa hilsettä / kariketta / roskaa), Pilvi, Pilvinen, Pilves, Pilvettyä, Pilvine, Pilvetöin, Pilv, Pilvestuda, Pilvez, Pilvin, Pila, Pilu, Balva, Pejel, Pel, Pol, Pilem, Pildini, Pil, Piv, Pelon, Peton, Pälon, Felho, Felleg (tarkoittaa pilveä / pilvistä / pilvetöntä säätä / pilvipeitettä / varjopaikkaa / pilveen menevää taivasta / myrsky / ukkospilveä), Pimeä, Pimennys, Pimeys, Pimento, Pimmehys, Pimie, Pimetä, Pimevys, Pimitteä, Pimed, Pimenzuda, Pimeduz, Pimitada, Pimiä, Pime, Pimedus, Pimdo, Pimdom, Ku pimdoks, Päva pimdoks, Pelmit, Pejmit, Pejmini, Tolez pejmitomon, Pemid, Pemdini, Päewde, Feide, Faemei, Pimedä, Pilmitä (tarkoittaa pimeyttä / kuun / auringon pimennystä / pimentyvää / hämärtyvää / tummuvaa säätä / aikaa), Pent (tarkoittaa auringon peittymistä / menemistä pilveen), Pirakka, Pirhakka (tarkoittaa kovaa pakkasta / raikasta / rapeaa / viileää säätä), Piristä, Pirata, Pirauttaa, Piristää, Pirisytteä, Pirahuttoa, Pirskoa, Pirskuo (tarkoittaa sateen / veden tihkumista / valumista / roiskumista / kuuroja / kuurosadetta / lehtien varisemista / karisemista / rapinaa), Pirjanne, Pirjanki, Pirjanti, Pirjo, Tuulenpirjo, Piring (tarkoittaa myrskyä / tuiskua / tuulenpuuskaa / lumisadetta / kovaa tuulta / rajuilmaa), Pisara, Pisaroida, Pisota, Pisareh, Pizar, Pizerta, Pisar, Pisu, Pizems, Pizeme, Pizom, Pisko, Piskottaa, Pesk, Pesy, Pess, Posoy, Poso, Posi (tarkoittaa tihkumista / pisaraa / sadetta / satamista), Pitkäinen, Pitkänen, Pikne, Pitki (tarkoittaa ukonilmaa / ukkosta / salamaa), Pohja, Pohjonen, Pohjoinen, Pohjantähti, Pohjannaula, Pohjain, Pohjukka, Pohjaine, Pohd, Pohdaine, Pehja, Pohi, Pohine, Puoi, Puoj, Boahje, Boaihe, Boje-nawle, Pohjanael, Puoi-Naggol (tarkoittaa pohjoista / syrjäseutua / pohjoistuulta / pohjantähteä / pientä lahtea / pohjukkaa / pohjoisnapaa), Pohjan maa, Pohja-maa, Pohjola, Pohjala (tarkoittaa saloseutua / sydänmaata / äärimmäistä pohjolaa), Pohjanpalo, Pohjavalgus, Pohjalased, Pohjalesed (tarkoittaa revontulia), Pohja-meri (tarkoittaa jäämerta), Poikki, Poikkinen (tarkoittaa lounastuulta / sivutuulta), Polku, Polanne (tarkoittaa kovaa / pinnalta kantavaa ja alta upottavaa lunta / hankea / poljettua lunta / uraa), Pono, Ponojää, Spoadna, Spoadnot (tarkoittaa kohojäätä / uhkujäätä vanhan jään päällä / lumetonta jään pintaa / ohutta / kovaa lumipeitettä / sileää / kokkareista jään pintaa), Pore, Poreilla, Porettuo, Pori, Poret, Boara (tarkoittaa säröä / halkeamaa / railoa / sulaa paikkaa jäässä / veden kuplimista / jään halkeilua / rantasulaa / jään päälle nousevaa vettä / vedestä nousevia ilmakuplia / sulaa aukkoa joka keväällä ilmestyy jäähän / kirkasta kevätjäätä jonka päältä lumi on sulanut / heikkoa kevätjäätä), Porhuta (tarkoittaa veden pulppuamista koskessa), Porista, Porina, Porottaa, Porissa, Borato, Purams, Bired (tarkoittaa veden / sateen ropinaa / lorinaa / kosken kuohua / jyrinää / jään päälle noussutta vettä), Poro, Porokko, Pori, Por, Puure, Bor (tarkoittaa pölyä / tomua / hietikkoa / lentohiekkaa / kuraa / lokaa / savua / tuhkaa), Porottaa, Porotta, Porotada (tarkoittaa auringon paahdetta / tuulen puhaltamista / kovaa tuulta / pakkasen puremista / sitä kun tuuli puhaltaa jään puhtaaksi), Boatka (tarkoittaa kapeikkoa / solaa / salmea), Potkasto (tarkoittaa salaman lyömistä), Poukama, Poukamo (tarkoittaa lahtea / joen mutkan pohjukkaa / syvännettä / lahdelmaa), Poukkaa, Poukta, Poukahtada, Tulipoukko (tarkoittaa tulen räiskymistä / rätinää / palavien puiden paukkumista / kipinöitä), Pounu, Pounikko, Bowdna (tarkoittaa mättäikköä / isoa mätästä), Pudas, Puvas, Budes, Bovces, Poovtes, Pasol, Posol, Posal, Past, Posoa, Parad, Parod (tarkoittaa joen sivuhaaraa / joenhaaraa joka muodostaa kuivana aikana erillisen lahden / järven / syvännettä / joen pyörrettä / kolmen päivämatkan pituista / päässä olevaa sivujokea / joen käsivartta), Putous, Putovus (tarkoittaa vesiputousta), Puhaltaa, Puhaltoa, Puhaldus (tarkoittaa tuulen puhaltamista / puhuria / puuskaa), Puhde, Puhe, Boktet, Puvtams (tarkoittaa aamun / illankoittoa / aamuhämärää / iltahämärää / heräämis / nukkumaanmenoaikaa),
Puhi, Puhikko (tarkoittaa pehmeää hiesumaata), Puhista, Puhina, Puhissa, Puhin (tarkoittaa tuulen suhinaa / puhallusta / pauhua), Puhti, Pohti (tarkoittaa tuulen puuskaa / ilmavirtaa / kovaa tuulta), Puhua, Puhhua, Puhuri, Puhuda, Puoto, Puotso, Bossot (tarkoittaa tuulen puhaltamista / puhuria), Pujo (tarkoittaa pitkää ja taipuisaa oksaa / vitsaa / nuorta puuta), Bokke (tarkoittaa kapeikkoa), Pulakka, Pulake (tarkoittaa heikkoa / rikkoutuvaa jäätä / suonsilmäkettä), Pulista, Pulahtaa, Pulissa, Bulisa, Puliseda, Pulin, Bulikso, Puljahtaa, Puljata, Pulkita (tarkoittaa veden solinaa / lorinaa / loisketta / pulputusta / aaltoilua / kalojen hyppimistä / molskimista / nousemista pintaan), Pulju, Buolza (tarkoittaa harjua / kumpua), Pulputa, Pulpettoa, Bulbotada, Bulbutob, Pulbitseda (tarkoittaa lähdeveden kuplimista / pulppuamista / poreilemista / solisemista), Punni, Punnimi, Punno (tarkoittaa punaista / punertuvaa / aamu / iltaruskoa / revontulia), Punkol, Ponxol, Ponkol, Bog (tarkoittaa lumipaakkua / puun pahkaa / oksan / tuohen rosoa / silmua), Puosta, Puost, Puostas (tarkoittaa rannalle ajautunutta jääkerrosta / vaahtoa / roskaa / jäälohkareita / röykkiöitä / jyrkkää / korkeaa joen / puronrantaa), Puoto, Puotto, Buoddo (tarkoittaa patoa / vesiputousta), Puras, Puraz, Pura, Purikas (tarkoittaa jääpuikkoa), Purha, Purhottaa, Purhuaa, Purhata, Purhuta, Burhu, Puras, Burz, Borsot (tarkoittaa vesiputousta / kosken / virran kuohua / vaahtoa / pyörrettä / kuohuvaa / poreilevaa virtaa / kohisevaa koskea / ilmakuplia vedessä), Purista, Purina, Pure, Purissa, Purata, Purineh, Puriseda (tarkoittaa poretta / kuplaa / vaahtoa / veden solinaa / pulputusta), Purku, Purkaa, Purkoa, Purgu, Purguta, Purg, Borga, Porf, Puryoz, Purya, Purdzini, Pira, Pirzini, Porke, Pork, Porzaj, Porki-wat, Parxa, Porxa, Porto, Parto, Parontaj, Purqat, Purqaltse (tarkoittaa lumipyryä / kinosta / tuiskua / lumituulta / aaltojen särkymistä vaahdoksi / tuiskuttamista / pyryttämistä / lehtien pyörimistä ilmassa / umpeen tuiskuamista / peittymistä lumeen / hiekkaan / pölyyn / lumimyrskyä / tuuletonta / suuria lumihiutaleita satavaa ilmaa / tuulista ja kylmää tihkusadetta), Puro, Purakko (tarkoittaa puroa / kosteaa maastonkohtaa / lampea / rapakkoa), Purra, Purema, Borrat (tarkoittaa pakkasen puremista / puremaa), Putskahtoa (tarkoittaa tulen hulmahtamista), Putu, Putista (tarkoittaa rikkoja / roskia / varisemista / karisemista), Puu, Puusto, Puihisto, Puukas, Pu, Puistu, Pui, Fa, Pa, Po, Cha, Hä, Chy (tarkoittaa puuta / suurta määrää puita / metsikköä / runsaspuista metsää), Puurtaa, Puurtelee, Puurre, Puurto, Puurtava, Puurtamo, Lähteenpuurto, Meripuurto, Purde, Purtkist, Purdi (tarkoittaa virtaavan veden jättämää vanaa / värinää / vedenpinnan alapuolella olevan kiven aiheuttamaa vanaa / pyörrettä / kuohua / lähdettä / pientä lähdettä / merenpinnan nousua / laskua / soista / lähteistä paikkaa metsässä), Puuska, Puska, Pusku (tarkoittaa äkillistä tuulenpuuskaa / tuulispäätä / vihuria), Pylväs, Pylväke, Pylvänne (tarkoittaa pientä ylännettä / kumpua / ympäristöstään erottuvaa metsäkumparetta / mäennyppylää), Pyry, Pyryttää, Pyräkkä, Porrad, Pyra, Pöry, Myry, Myräkkä (tarkoittaa lumipyryä / pyryttämistä / tuiskuttamista), Pysty, Pystö (tarkoittaa ukkospilveä / pystyjyrkkää seinämää), Pyterä, Pyteriäinen, Pydel (tarkoittaa sameaa / sumeaa vettä / ilmaa), Pyöhtää, Pyöhätteä, Pyörre, Pyörte (tarkoittaa lumen / veden pyörimistä / tuiskuamista / pyörrettä vedessä), Päivä, Päiväinen, Päivettyä, Päiväys, Päivittyö, Päiv, Päiduda, Päev, Päevituda, Päva, Päuvi, Baeive, Bi, Bia, Feabe, Py, Pö, Pötpi, Pejwä (tarkoittaa aurinkoa / ruskettumista / päivän matkaa / päivän valkenemista / tulta / valoisaa / lämpöä / lämmittävää), Pälgatada, Pälk (tarkoittaa elosalaman välähtämistä / elosalamaa), Pättärä (tarkoittaa kumpua / töyryä), Pöhö, Pöhistä, Pöhissä (tarkoittaa tuulen suhinaa / kohinaa / puuskaa), Pöhlö (tarkoittaa kantoa / pökkelöä / lahoa puunrunkoa), Pökkö, Pökö, Pökkelö, Pökkilö, Pökkylä, Pökkä, Pökköi (tarkoittaa pölkkyä / lahopuuta / käpyä / havupuun kerkkää / lahoa kantoa), Pölhö (tarkoittaa onttoa / lahoa puuta / kantoa / kääpää), Pöly, Pölly, Pölu, Pelu, Pölly (tarkoittaa pölyä / tomua / siitepölyä), Pönttö (tarkoittaa onttoa puuta / pökkelöä), Pöyry (tarkoittaa vilunvärettä),
Raatikko, Ratikko, Räätikkö, Niitunräätikkö (tarkoittaa savensekaista / kivistä / kuivaa maata / vesiperäistä mättäikköä), Rahn, Ron, Ronoz (tarkoittaa pölkkyä / lohkaretta / järkälettä / kaatunutta juurakkoa / meren pohjassa olevaa puunrunkoa), Raikas, Raikea, Raiketa, Raikostuo (tarkoittaa raikasta / kylmää ilmaa / tuulen / sateen tyyntymistä / tulen hiipumista / savun hälvenemistä / taivaan kirkastumista), Railo, Raito, Rairo, Raivo, Roiro, Roilo, Roila, Lairo, Rairo, Raira, Rajlu (tarkoittaa halkeamaa jäässä / säröä / uurretta), Raisu, Raisa (tarkoittaa rajua / koleaa / ankaraa säätä / myrskyä), Raju, Rajuilma, Rajumyrsky, Railakka, Raimakka (tarkoittaa ankaraa / rankkaa säätä / sadetta / myrskyä), Rakka, Rakas (tarkoittaa tunturissa sijaitsevaa kivikkoa / louhikkoa), Ramu, Ramakka (tarkoittaa kovaa tuulta / rankkaa sadetta), Rani, Ranimoa (tarkoittaa kivikkoista maata), Rankka, Rank, Ränk, Metsaränk, Rang, Ränka (tarkoittaa koleaa / sateista / myrskyistä ilmaa / rajua sadekuuroa / lohkaretta / järkälettä / tiheää metsää / paksuja pilviä / autiota ja sankkaa metsää), Rapa, Rapakivi, Rapahine, Rapatsivi, Rapapu, Rapaso, Raba, Rappe, Rappa, Ropa (tarkoittaa lokaa / kuraa / liejua / pölyä / soraa / haurasta kiveä / puuta / hyllyvää suota / rämettä / jään kappaletta), Rapakko, Ropakko (tarkoittaa kuralätäkköä / lammikkoa / soista / vetistä maata / mutaa / liejua / kuraa), Rapista, Ravissa, Rapina, Rapineh, Rabin (tarkoittaa oksien / sateen rapinaa / ropinaa), Rapista, Ravissa (tarkoittaa lehtien varisemista / rapinaa), Rasea, Rassi (tarkoittaa raskasta / painostavaa ilmaa), Raueta, Raugeda (tarkoittaa jään sulamista / tulen hiipumista / tuulen laantumista), Ravauttaa, Rabaita (tarkoittaa äkillistä sadetta / hallan panemista), Rehakka, Rehissä, Rehka, Rehahtoa (tarkoittaa roihuavaa tulta / roihua / hehkua / leimahtamista / kytemistä), Rehevä, Reheä, Rehie, Rehed (tarkoittaa runsaskasvuista / vehmasta / tuuheaa), Rehu, Reu, Riuv, Rähk, Rohk, Rohu (tarkoittaa havupuun kariketta / ruohoa / soraa), Remahtaa (tarkoittaa liekkiin leimahtamista), Retu, Redu, Reo (tarkoittaa likaa / kuraa / lokaa), Riehua, Riehuo, Rehuda (tarkoittaa tuulen / tulen pääsemistä valloilleen / roihuamista / kytemistä), Riemu, Riemuta (tarkoittaa pyryilmaa / tulen roihuamista), Riena (tarkoittaa lokaa / riitettä), Rihk, Rähk, Rohk (tarkoittaa mutaa / soraa / rikkaa), Riistää, Riista, Riiste (tarkoittaa ukkosen pirstomaa puuta / sälöjä / tikkuja), Riittää, Riittyä, Riite, Riitta, Riitto, Riitteä (tarkoittaa riitteeseen jäätynyttä vettä / veden jäähtymistä / hiilloksen hiipumista / ohutta jääkuorta vedessä), Riivanne, Riive, Riivannes, Riivannos, Riivanneh (tarkoittaa lasimaista / karkeaa jääkerrosta hangen päällä / jäistä keliä / lumen pinnalle muodostuvaa kohvaa), Rimpi, Rimmi, Rimmikko, Rimpe, Riipi (tarkoittaa hyllyvää / vetistä suota / suonsilmää / hetteikköistä ja puutonta suota / suolampea), Rinne, Pilverinne, Radda, Baeive-radda (tarkoittaa mäen viettävää puolta / rinnettä / pilvijuovaa / päivän puoleista rinnettä), Ripottaa, Ripotella, Rippoa, Ripeksiä, Riputada, Roppad (tarkoittaa harvakseen satamista), Ripsaa, Ripsahtaa, Ripsiä, Ripsata, Ripsed (tarkoittaa ripottelevaa ilmaa / pisaroimista), Ritva, Rihva, Rilva, Ritvakka, Ritv (tarkoittaa hentoa lehtipuun oksaa / kerkkää), Rohista, Rohissa (tarkoittaa tulen roihuamista), Roihu, Roihuta, Roihahtaa (tarkoittaa liekkiä / tulen roihua / loimuamista), Roju, Rojakka, Rojeikko, Rojuilma, Rojukas, Rojusta (tarkoittaa ryteikköä / sateista / tuulista / myrskyistä ilmaa / vanhaa / mädäntyvää metsää), Rome, Romo, Romottaa, Romottoa, Romie, Romssu, Rompsu, Rompsi, Romsi (tarkoittaa loimua / kajoa / ruskoa / nuotiota / roviota / kajastusta / paistetta / auringon / taivaan / nuotion paloa), Romista, Romahtaa, Romeikko, Romahtada (tarkoittaa puun kaatumista / rytinää / kivien sortumista / ryteikköä), Ropista, Ropina, Ropaus, Rovissa, Ropissa, Roappat, Ropsia, Ropsta (tarkoittaa sateen ropinaa / sadekuuroa), Roppa, Roppasade, Roppavihma (tarkoittaa rankkasadetta), Roso, Rusa (tarkoittaa halkeamaa / rosoa puun kyljessä / koloa / pahkaa), Roitova (tarkoittaa rankkasadetta), Rotko, Rötkö, Roatko (tarkoittaa jyrkännettä / maaston halkeamaa / vesiperäistä notkelmaa / rämeikköä / sortumaa joenuomassa / kivistä aluetta), Rousk, Rousane (tarkoittaa muhkuraiseksi jäätynyttä tietä / jäätä), Rouskua, Rouskaa, Roawsket, Röyskeä (tarkoittaa hangen / risukon narskumista / ritinää), Rouste, Rousteinen, Rousteikko, Roustikko, Roustanne, Roustale, Röyste, Röysteikkö (tarkoittaa rosoiseksi jäätynyttä maan / lumen pintaa / teräväsärmäistä jäätä / routaa / kelirikkoa / sohjoa / pintaroutaa), Rova, Roavve, Rava (tarkoittaa metsäistä harjua / mäkeä / harvametsäistä / kivikkoista ylänköä / vaaraa / kangasmaata / vanhaa paloaluetta / mäntyjä kasvavaa harjua / vaaraa / kivikkoa / vedenalaista kiveä / kivikkoista merenpohjaa / särkkää / karikkoa),
Ruija, Ruijat, Rutja, Rutjat (tarkoittaa revontulia), Rujo, Ruja, Ruju (tarkoittaa huonoa ilmaa / risuja / roskia), Ruka, Ruakas, Ruga (tarkoittaa kovettunutta kuusenpihkaa / kuivaa pihkaa), Rumauttaa, Rumissa (tarkoittaa rankkaa sadetta / myrskyn jyrinää), Runka, Rogge (tarkoittaa lumeen painunutta jälkeä / kuoppaa / syvännettä / joen uomaa), Runnata (tarkoittaa jäiden liikehtimistä / kasaantumista röykkiöiksi), Ruznaz, Runses (tarkoittaa suurikokoista eläintä / kalaista vettä), Ruoja, Roja (tarkoittaa mutaa / liejua / likaa / lokaa), Ruona (tarkoittaa puroa / pientä / matalaa lahtea / vesiperäistä rantaa), Ruopas, Ruopikko, Ruopastuo, Ruopaz, Roppaz, Ropas, Ropak, Ryöpäs (tarkoittaa kiviröykkiötä / jääkasaa / jään ahtautumista röykkiöiksi / jäälauttaa / sorakumpua / törmää), Rupa, Ruupu, Ruuppu, Ruppa, Rupakko (tarkoittaa mutaa / rapaa / kuivunutta mutaa / kuralammikkoa), Rupajaa, Rupista (tarkoittaa sateen ropisemista), Rusahtaa, Rutsahtoa, Rutsata (tarkoittaa risujen / jään ritinää / murtumista / narinaa), Ruzu, Rocce (tarkoittaa kiviröykkiötä / kapeikkoa), Ruska, Ruske, Rusjka, Rusko, Ruso, Ruskottoa (tarkoittaa ruska-aikaa / lehtien punertumista / ruskoa / punerrusta taivaalla), Ruta, Rutainen, Rutakka (tarkoittaa suomutaa / ruoppaa / risukkoa), Ruto, Ruteikko, Rotto (tarkoittaa kostealla paikalla kasvavaa rantapensaikkoa / ryteikköä / tiheää pensaikkoa / lehtoa), Ryti, Ryty, Rytä, Rydi (tarkoittaa rannalle kerääntyneitä kuivia kaisloja / aaltojen tuomia roskia), Ryönä, Ruona, Ryöneikkö, Ryönäkkö (tarkoittaa rannalle ajautunutta törkyä / vesikasveja / risukkoa / ryteikköä / puroa / lahdeketta), Ryöpytä, Ryöppy, Ryöpäkkä (tarkoittaa rankkaa sadetta / tuulta / pyryä / lumituiskua / myrskyä / kosken putousta / rajuilmaa), Rähmane, Rähk (tarkoittaa likaista / usvaista / soraa), Räikkä, Räikää, Räike (tarkoittaa tulen / nuotion pauketta / rätinää / kirkasta ilmaa), Räjähtää, Räjähys, Räjahtada (tarkoittaa ukkosen pauketta / jyrinää / salaman leimahdusta), Räkittää, Räköttää, Räkki, Räkittä, Räkitteä, Räkittada, Räkitada, Räkkevys, Räkatada, Raeaehad (tarkoittaa auringon paistetta / kuumuutta / hiostavan lämmintä ilmaa / hellettä / äkkikuumaa), Rägin, Rägastik (tarkoittaa räiskettä / rätinää / tiheikköä / ryteikköä), Räme, Rämeikkö, Rämäkkö, Rämäkkä, Rämejikkö, Rieme, Riemejikkö, Rämik (tarkoittaa kitukasvuista puuta kasvavaa suota / suoperäistä maata), Rämäkkä, Rämie (tarkoittaa laihaa maata / onttoa / lahoa), Ränsy, Ränsä, Ränsyilma, Räntsä, Räntsätä (tarkoittaa räntäsadetta / huonoa säätä), Räpeikkö, Räpejikkö, Räbastik (tarkoittaa rämeikköä / vesakkoa / pensaikkoa), Räpsiä (tarkoittaa vihmomista), Räsähtää, Räsähteä, Räzaita, Räzeleda (tarkoittaa kaatuvien puiden / oksien rytinää / pauketta / murtumista / huojumista tuulessa), Räteikkö, Rätäsikkoi, Räde, Rätäzikko, Rädi, Rädine, Rädastik (tarkoittaa ryteikköä / tiheää kuusikkoa / risukkoa), Rätistyä, Rätsistyö, Rätsäkkä, Rätsäkkö (tarkoittaa lakastuvaa / lakoutunutta metsää / rosoista maata), Rätistä, Rätinä, Rädin (tarkoittaa rätinää / rytinää / sadekuuroa), Rätkähteä, Rätkeä, Rätky, Rätskähtää, Rätskeä, Rätskäitä (tarkoittaa ukkosen jyrinää / pauketta / salaman iskuja), Räykeä, Räätyä, Räytyö (tarkoittaa kuumaa / hautovaa ilmaa / palavaa / hiipuvaa / roihahtavaa tulta), Rääseikkö, Räseikkö, Rääsikkö, Räsikkö (tarkoittaa kitukasvuisia puita kasvavaa rämettä / ryteikköä), Räätää, Räätyä, Reäteä (tarkoittaa auringon kuumuutta / paahdetta / tulen palamista / kuumottamista), Römpsy, Römsy, Römsytä, Römssytä, Rönsy, Röntsä, Röntseilma, Rönttäilma, Röntsytä, Rönttsä, Röntsäkkä, Rönäkkä (tarkoittaa räntäsadetta / sateista ilmaa / myrskysäätä / loskakeliä), Rönsy, Röntsy, Rönsytä (tarkoittaa kasvien vaakasuoraan kasvavia versoja / marjaterttuja / kasvin vesomista), Röyheä, Röyhevä, Röyhelö, Röyhy, Röyhätä, Röyhkytä (tarkoittaa rehevää / rehevöityvää / heinäkasvin kukintoa / tulen roihuamista / savun tupruamista), Saajo, Saijo, Saajio, Saatio, Saario (tarkoittaa suon ympäröimää metsäsaareketta), Saari, Saaristo, Saareke, Sari, Soari, Soarekeh, Suar, Suari, Sar, Saar, Sor (tarkoittaa saarta / saareketta / metsää / saloa / korpea / metsäsaareketta suossa), Sahi, Sahista, Sahu (tarkoittaa pientä koskea / kahluupaikkaa / matalaa rantaa / kohinaa / heinän kahinaa), Suar, Sar (tarkoittaa joen / sivujoen haaraa / puron haaraa), Sakkia, Sakie, Soata, Sakevuo (tarkoittaa rankkaa sadetta / pilvistä ilmaa / pilvistymistä), Salama, Salahma, Salasma, Salma, Salanko, Salava, Samalta, Samata, Samaldus, Sel, Sal, Salna, Sat, Päj-sat, Sot, Salomt, Sotomt (tarkoittaa salamaa / revontulia / salamointia / ukkosen nuolta / leimahtelua / ukkosen iskemää tulta),
Salmi, Salmeke, Salmes, Salm, Soum, Coalbme, Salma, Sum, Son (tarkoittaa salmea / lahtea / solaa), Samea, Samakka, Samie, Sameta, Samistuo, Samissa (tarkoittaa sumeaa vettä / pilvistä / sumuista ilmaa / pilvistyvää / hämärtyvää säätä), Sammal, Sammale, Sammalikko, Sammalisto, Sammau, Samal, Samou, Sammale, Somal, Samel, Saemol, Saeimol, Seänul, Seänuleädneme (tarkoittaa sammalta / sammalta kasvavaa maastoa), Sankka, Sanka, Sangdo (tarkoittaa paksua / sakeaa sumua / synkkää ilmaa), Sarastaa, Sarastos, Sarana, Särada, Sorada, Cuorrijed, Säre, Saerrad, Säredä (tarkoittaa päivän sarastusta / kajoa / loistetta / taivaan valkenemista / kirkasta taivasta / säätä), Sataa, Sadella, Sade, Satu, Satama, Satta, Sae, Vihmasae, Satoa, Saje, Sajeh, Sata, Sadada, Saddo, Cuoccet, Tjatet, Saro, Sare, Sorua, Soruo, Saron, Surnu, Suruno, Sirru, Sjuru (tarkoittaa veden / lumen satamista / sadetta / hiljakseen vihmomista), Sato, Vihmasato, Sadu, Sad (tarkoittaa irtoavassa vaiheessa olevaa tuohta / sadetta / rankkasadetta / eläinten sulkasatoa), Savi, Savvi, Sau, Säv, Säuv, Saauva, Sovon, Sun, Sun-soj, Sowl, Sol, Sul, Sayi, Sawo, Sowi, Cuje, Suj, Sy, Se (tarkoittaa savea / sinistä / mustaa / kovaa savea / savimaata / liejuista / upottavaa paikkaa), Savu, Sauhu, Sauvu, Sau, Savvu, Savvuta, Sou, Suovva, Suvtams (tarkoittaa savua / savuttamista / savuamista), Sees, Sekeä, Seies, Seestyä, Seesteinen, Säes, Säe, Sies, Siestyö (tarkoittaa taivaan / sään kirkastumista / juonnetta taivaanrannalla / kirkasta / selkenemistä), Seita, Seitakivi, Sieide (tarkoittaa erikoisen muotoisia / värisiä kiviä / palvottuja kiviä / kallioita), Sekava (tarkoittaa epävakaata säätä), Selkeä, Seljetä, Selitä, Selko, Selkiä, Selittä, Seletä, Selged, Selgitä, Suuged, Selge, Selgida, Sieldo, Selto, Cielgas, Cielgat, Saelgad, Saelgat (tarkoittaa kirkasta / pilvetöntä säätä / selkenevää / kirkastuvaa ilmaa), Selkä, Sölkä, Selänne, Selkonen, Selänneh, Selg, Seljak, Sälga, Cielge (tarkoittaa selännettä / ulappaa / erä / sydänmaata), Seutu, Sous (tarkoittaa tienoota / syvänteen ja rannan välistä matalampaa kohtaa joessa), Sieni, Siena, Seni, Sien, Sen, Sini, Seen, Cadna, Sin, Senki, Sinow, Senoj, Senoy, Seniy, Sänöy, Säno, San (tarkoittaa sientä / helttasientä / kääpää / koivun pahkaa), Sieruo, Sierottuo (tarkoittaa puun / maan halkeilemista / kuivumista), Sihahtaa, Sihuuttaa, Tsihestädä (tarkoittaa sateen tihuttamista), Siide, Siite, Siitää, Sijje, Tsiitteä, Tsiite, Tsitata, Tsittada, Tsite, Tsidada, Sidig, Siidar, Sidardid (tarkoittaa jäätävää tihkua / hienojakoista lunta / tihkusadetta / vedensekaista lunta / riitettä / hienoa sumua / pilvistä / kosteaa säätä / veden ja lumensekaista sadetta), Siintää, Sintää, Sinteä (tarkoittaa kumotusta / häikäistymistä / tulen / puun tummumista / hiipumista), Siimes, Siimeke, Siimestää, Siimesteä (tarkoittaa varjopaikkaa / katvetta / tuulensuojaa / varjostamista), Sileä, Siled (tarkoittaa oksatonta puuta), Silpa, Silve, Silvettö (tarkoittaa puunkuoren irtoavaa pintaa / tuohen / männyn kuoren ohutta pintakerrosta / nuoria mäntyjä kasvavaa metsikköä / hienokuorista mäntyä), Silmäkeh, Silma (tarkoittaa suon / lähteen silmäkettä / meren poukamaa), Sipsu, Tsipsu, Sips (tarkoittaa lumisohjoa / pehmeää hankea / auringossa sulavaa lunta), Siristä, Sirissä, Tsiritteä, Sirie, Sirakka, Tsirakka (tarkoittaa kirkasta auringon paistetta / häikäisyä / paahdetta / kirkasta säätä), Sirkka, Sirkkalehti, Sirk, Csira (tarkoittaa ensimmäisiä näkyviä lehtiä / versoja / ituja), Sohjo, Sohju, Sohja, Sohka, Sohma, Suhju (tarkoittaa loskaa / tihkusadetta), Soihtu, Soihto, Soitto, Soittu (tarkoittaa valojuovaa / sädettä / revontulia / pitkänomaisia pilviä / pitkäliekkistä tulta / loimua), Soilahtaa, Soilehtia, Soilu (tarkoittaa leimahtamista / välkkymistä / pitkänomaista leimahdusta), Soga (tarkoittaa vetistä lumisohjoa / jääkuorta), Solea, Solakka, Solkeva, Solkikoivu, Soleikko (tarkoittaa pitkää / suoraa / oksatonta puuta / solakkarunkoista koivua / suorarunkoista ja oksatonta mäntymetsää), Somero, Somera, Somer, Somerikko, Semer, Sumar, Cuomar, Suemar-muotta (tarkoittaa karkeaa soraa / vierinkiviä / harjusoraa / rapakiven muruja / soraista maata / karkearakeista pohjalunta), Sondalla, Sondistunnu (tarkoittaa vääristynyttä / vääräksi kasvanutta puuta), Soppi, Sopp (tarkoittaa perukkaa / lahtea), Sorie (tarkoittaa suoraa ja vähäoksaista puuta), Sore, Soro, Soronen, Tsorissa, Sorie, Sorissa, Sorisa, Sorida, Sory, Sari, Taro, Sury, Surr, Simi, Sormba (tarkoittaa veden lorinaa / kaatosadetta / lirinää / solinaa / veden virtaamista / tippumista / kuplaa / poretta veden pinnalla), Sorppa, Tsorppa, Sorp (tarkoittaa oksaa / oksan haaraa / haarukkaa / piikkiä), Sose, Sostaa, Suossa (tarkoittaa lumisohjoa / auringon pehmittämää lumen / jään pintaa / sohjoista / upottavaa lunta), Suihkoa (tarkoittaa leiskumista / loiskumista), Suitsu, Suitsuta, Suittsa, Suits, Cokcet (tarkoittaa savua / sumua / savun tupruamista / veden suihkuamista),
Sula, Sola, Solams, Solem, Sulem, Sil, Silni, Tal, Talan, Tol, Lolo, Jolo, Tato, Jola, Tat, Lola, Lal, Olvad (tarkoittaa sulaa / sulavaa / suojailmaa / suojasäätä / sulapaikkaa jäässä), Sumu, Sume, Sumea, Sumie, Sumevuo, Sumeg, Sumotada, Sobmo, Suv (tarkoittaa sumua / utua / tihkusadetta / sumuista / pilvistyvää säätä / vihmaa), Suo, So, Soine, Aapasuo, Suohine, Soo, Suoji, Ti, To, Toy, Tew, Tuw, Turku, Tu, Toa (tarkoittaa suota / soista maata / lampea / pientä järveä / jokea / sivujokea), Suokko, Suoco, Sokk, Soakke (tarkoittaa koivua / koivun lehteä / hieskoivua / pehmeälehtistä koivua), Suosto, Suosno (tarkoittaa pystyyn kuivunutta mäntyä / puuta / puunrungon lahonnutta sisusta), Supettoa (tarkoittaa tihuttamista), Suppo, Suppu, Suppujää, Supp, Soppa (tarkoittaa jääsohjoa / hyhmää / lumisohjoa / kuraa), Suppu (tarkoittaa kukintoa / muuraimen raakiletta / suojuslehteä / kukan nuppua), Suvanto, Suvanne, Savo, Suvvene, Suvvan, Syventö (tarkoittaa ennen koskea / kahden kosken välissä olevaa tyyntä kohtaa / järvimäistä laajentumaa joessa / syvää kohtaa järvessä), Suvi, Suveta, Suveilla, Suveuttua, Suvakka, Suvea, Suviene, Suveutuo, Suitada, Seu, Seuv, Siu, Siuv, Suuv, Suvv-iggja, Suuvviz-peivi, Sagnat, Sanas, Toj, Tuj, Tuw, Lon, Jon, Ton, Ta, To, Tana, Tan, Tagi, Tai, Tano, Taga, Dagan, Dana (tarkoittaa kesää / suojasäätä / etelää / sään lauhtumista / vesien / ilmojen lämpenemistä / lämpimähköä vettä / tuulta / etelätuulta / kevätkesää / kesän tuloa / kesäöitä / päiviä / jääkerroksen sulamista / jäätöntä / lumetonta / sulanutta maata), Syksy, Syksyinen, Sykysy, Syys, Sygyz, Sytsyzy, Sygis, Sykys, Siks, Syks, Cakca, Soks, Sozo, Sizo, Sizil, Tyks, Täks, Täx, Taks, Söyos, Sewos, Sus, Osz (tarkoittaa syksyä), Synkkä, Synketä, Synkistyä, Synkeä, Synky, Synkie, Synge (tarkoittaa synkistyvää / pimenevää iltaa / ilmaa / tiheää / pimeää metsää), Sysi, Sysimusta, Siz, Syz, Cadda, Sed, Sy, Syj, Syli, Söj, Sij, Tun sij, Sio, Tu-sio, Siitj, Si (tarkoittaa hiiltä / nokea / sammunutta / hehkuvaa hiiltä), Syttyä, Sytty, Syttö, Syöttyö, Sytytteä, Sytutada, Syttida (tarkoittaa rajuilman nousemista / tulen syttymistä / sytyttämistä), Syvä, Syvänne, Syvennös, Teva, Tiva, Davve, Tavven, Tu, Tynö, Tivä (tarkoittaa syvännettä / pohjoista / ulappaa / vedenselkää / kauempana rannasta olevaa / lännempänä olevaa / joen vuolteiden välistä tyyntä kohtaa), Syy, Syu, Sir, Syr, Siggja, Soj, Soja, Sija, Siti, Pot-ty, Ty (tarkoittaa puun vuosirengasta / syytä / kasvin kuitua / säiettä / sienen helttaa), Säde, Sätenöidä, Säteillä, Sädehtiä, Sätiä, Sädeg, Säeh, Sädendada, Sädgoz, Säen, Säkenöidä, Säe, Säjehtiä, Säkkehet, Säveh (tarkoittaa auringon / valon sädettä / tulikipinää / halkeamaa / kipinöintiä / puun sirua / pirstaletta / säkenöintiä), Säjähtää, Säijähteäkseh, Säikähyö (tarkoittaa tulen leimahtamista / salamien välkettä / leimua), Sälpä (tarkoittaa liuskoiksi särkynyttä kiveä / kivimurskaa / soraa), Caergot (tarkoittaa ukkosen jyrinää / rytinää), Särkkä, Särkke (tarkoittaa vedenalaista hiekkakohoumaa / pientä mäenharjannetta / kukkulaa / hiekkaharjua / töyrästä / jyrkkää joen rantaa), Suossa, Suzu, Suz, Sez (tarkoittaa jääsohjoa / karheaa / lahoutuvaa puuta / heikkoa jäätä / karkeaa lunta), Sävähtää, Säväys (tarkoittaa leimahtamista / välähtämistä / leimausta), Sää, Sä, Seä, Siä, Sined, Eg, Säne (tarkoittaa myrskyä / rajuilmaa / sadetta / ukkosta / tuulta / kuumalla säällä näkyvää auerta / taivasta / ilmaa), Sääriä, Säärii, Sääri, Seärie, Särada, Sära (tarkoittaa auringon säteilyä / pilven takaa tulevia säteitä / sädekimppua / loistetta), Söhlö (tarkoittaa sohjoa), Tahkea, Tahe (tarkoittaa tahmeaa keliä / viileää / poutaista säätä), Taimi, Taimen, Taimikko, Taimisto, Taime, Taimeh, Taim, Taimes (tarkoittaa taimea / taimikkoa / kasvia / pientä lasta), Taipale, Taival, Taipaleh, Taibal, Taibalo, Taebla (tarkoittaa kahden paikan / vesistön välistä kangasta / matkaa / pitkää pilveä / metsäsaareketta), Taima (tarkoittaa taivetta / mutkaa kasvavassa puussa), Taittuo (tarkoittaa pakkasen taittumista / lauhtumista), Takkikeli, Takkilumi, Takki, Takkela, Takkala (tarkoittaa nuoskaa / nuoskalumista keliä / tarttuvaa lunta / huonoa keliä), Talttua, Talttaa (tarkoittaa talven / pakkasen / tuulen tyyntymistä / lauhtumista), Talvi, Talv, Tola, Tala, Talu, Dalve, Tele, Tala, Tel, Telo, Tol, Täl, Töl, Tal, Teloy, Teto (tarkoittaa talvea / vuotta), Tanner, Tantere, Tannar, Tandara, Duoddar (tarkoittaa kovaksi tallautunutta maata / lunta / tasaista paikkaa / lumikenttää / kukkulaista / aukeaa paikkaa / tunturia), Tärom, Tarom (tarkoittaa kovaa / ankaraa pakkasta), Teno, Daedno (tarkoittaa isoa jokea / pääjokea), Terho, Toro, Turu, Toru, Termoz (tarkoittaa tammen hedelmää / terhoa), Terttu (tarkoittaa marja / kukkarykelmää / havupuun latvatupsua), Terä, Tiera, Daerre, Tyr (tarkoittaa auringon kehrää / sädettä / jyvää / pähkinän ydintä / reunaa / rantaa), Teuhata (tarkoittaa tuivertamista / tuiskuttamista),
Tieva, Dievva, Di (tarkoittaa kumpua / töyryä / harjannetta / saarta / niemekettä / metsäsaareketta / kukkulaa), Tihti, Tiuha (tarkoittaa tihkuista), Tihuuttaa, Tihuttaa, Tihvata, Tihahuttoa, Tihutada (tarkoittaa kevyttä sadetta / tihkua / ryöpsähtelyä), Tihku, Tihkusade, Tihkua, Tihkuvihma, Tsihkuttoa (tarkoittaa tihkusadetta / vihmaa / kevyttä sadetta), Tihma, Tihmasade, Tihmusade, Tihmoi, Tihmoa, Tihmua, Tsihma, Tsihmerä, Tihmak, Tsihmer, Tsihmerta (tarkoittaa vihmomista / tihkusadetta / sumua), Tikahtua, Tikahtuda (tarkoittaa läkähtymistä / kuumuutta / auringon laskemista), Tohu (tarkoittaa pölyä / sumua), Tohlo (tarkoittaa lahoa / onttoa puuta / pökkelöä), Tohmero, Tohma (tarkoittaa pehmeälumista / raskaskulkuista keliä / kuraa / mutaa), Tola, Doalle (tarkoittaa eläinten polkua / uraa / lumen peittämää polkua / jälkiä), Tomu, Tomahtaa, Tomuttoa, Tömy (tarkoittaa tomua / pölyä / pölyämistä / sumua / höyryä), Torri (tarkoittaa sojottavaa puuta / oksaa), Toukka, Touk, Teukka (tarkoittaa kovakuoriaista / hyönteisen toukkaa), Touko, Tundo, Tunda, Tud, Tud-vu, Tulis, Tuwis, Tuni, Tulini, Tujo, Tuja, Toyi, Täwo, Tow, Towi, Tawi, Tavasz (tarkoittaa kevättä / kevättulvaa / tulvan aikaa / lisääntyvää / nousevaa vettä), Tuhertaa (tarkoittaa sataa tihuttamista), Tuhu, Tuhusade, Tuhuuttaa, Tuhuta, Tuhurdada, Tuho, Tuhutan (tarkoittaa tihkusadetta / lumituiskua / pyryä / myrskyä / rajua sadekuuroa), Tuijottaa, Tuiju (tarkoittaa kituliaasti / pienellä liekillä palavaa tulta), Tuikkia, Tuike, Tuikku, Tuikkoi, Tuikkoa, Tuigata (tarkoittaa pientä / heikkoa tulta / valoa / välkkymistä / tuikahtelua), Tuiskoa, Tuisku, Tuiskahtoa, Tuisata, Tuiska, Tuiskuta, Tuiskuttaa, Tuisata, Tuiskuo, Tuisk (tarkoittaa tuulen pauhaamista / meren aaltoilua / kovatuulista lumipyryä / lunta maasta ryöpyttävää tuulta / tuiskua / puuskaista tuulta), Tujakka, Tujissa, Tujuta, Tuju (tarkoittaa lumipyryä / tuiskua / tuulista ilmaa / pyryttämistä), Tukahtua, Tukehtua, Tukahtoakseh, Tukehtuo (tarkoittaa tulen / liekin sammumista / tukahtumista), Tokka, Dukka (tarkoittaa pensasta / pehkoa / lintuparvea), Tuli, Tulinen, Tulekas, Tul, Tulli, Dolla, Tol, Til, Tu, Tui, Ty, Siy, Siu, Tue, Dui (tarkoittaa tulta / tulista / kuumaa / valoa / salamaa / nuotiota / tuluksia), Tulva, Tulvia, Tulvavesi, Tulv, Tulvata, Dulve, Dulvat (tarkoittaa tulvavettä / tulvimista), Tuma, Tuuma, Tumi, Tuumi, Tuum, Tov, Ton, Tomu, Tom (tarkoittaa pähkinän / hedelmän sydäntä / marjan luuta / siementä / ydintä), Tumma, Tummua, Tummeta, Tummea, Tum, Tommu, Tumea, Tumie, Tumakka, Tuma, Tume, Tumeneda (tarkoittaa tummaa / sumuista ilmaa / pimeää / hämärää / pimentyvää / pilvistyvää / synkistyvää), Tunturi, Duoddar, Tundar (tarkoittaa tunturia / tunturialuetta / puutonta aluetta), Tupehtua, Tupehtuo, Tupehtuda (tarkoittaa tulen sammumista / tukehtumista), Tupruta, Tupruttaa, Tupru, Tupero, Tuppura, Tuprakka, Tupruttoa, Tupera, Tupertuo, Toppar (tarkoittaa lumipyryä / tuiskua / raskasta / tarttuvaa lumikeliä / tuulenpuuskaa / nuoskalunta / synkistyvää / pilvistyvää ilmaa), Turo, Turas, Tura, Tureikko (tarkoittaa liejuista / soistuvaa matalikkoa / ryteikköä / tiheikköä), Dutkum, Dutkun, Dutkamak, Tulim, Talok, Talox, Talk, Töj, Tej, Täj (tarkoittaa lehden silmua / koivun norkkoa / puun latvan nuorta versoa / joen latvaa / puun / joen huippua / loppupäätä), Tuuhea, Tuhea, Tuheikko (tarkoittaa tiheikköä / pensaikkoa), Tuuli, Tuulonen, Tuulinen, Tuli, Tulla, Tul, Tulda, Tuli, Tullij, Tuul, Tuuline, Tuldo, Tel, Tea, Tuxli (tarkoittaa tuulta / tuulemista / tuulensuuntaa / tuulista ilmaa / myrskyä / myrskytuulta / säätä), Tukta (tarkoittaa liekin lepattamista), Tylkyvä (tarkoittaa kovaa maata), Tymeä, Tymä, Tymäkkä, Tyme (tarkoittaa hämärää / pimeää), Tympeä (tarkoittaa hämärää), Tymä, Tymäkäz, Tyma (tarkoittaa veden päällä kelluvaa limaa / limaista vettä / pehmeää / liejuista maata), Typehtyä, Typehtyö (tarkoittaa tulen tukahtumista / sammumista), Typpy, Murointyppy (tarkoittaa marjan raakiletta / muuraimen suppua), Tyrsky, Tyrskiä, Tyrskähtää, Tyrske, Tyrskyö, Tyrskeä (tarkoittaa vaahdoten murtuvaa lainetta / kuohua / tuulen rannalle / rantakivien päälle kasaamaa jäätä / aaltojen tyrskettä), Tyven, Tyyni, Tyventö, Tyvetä, Tyventyä, Tyni, Tyntyä, Tyyntyö, Tyn, Tyun, Tynduda, Tyvene, Tyyn, Tywet, Täwot, Tawant, Teyon, Tewen, Tivä (tarkoittaa tyyntä ilmaa / tuulen tyyntymistä / tuuletonta säätä), Tyvi, Tyvekäs, Teu, Tiuv, Tyu, Ton, Tyn, Din, To (tarkoittaa paksutyvistä puuta / puun ala / juuriosaa / runkoa), Tyty, Tyry (tarkoittaa pientä risupatoa / tukosta purossa), Tuz (tarkoittaa auringon poltetta), Tähti, Teähti, Tiäht, Tiähti, Tähtiz, Täht, Ted, Daste, Dawle, Teste, Tästä (tarkoittaa tähteä / kointähteä / pyrstötähteä / täplää / lumitäplää / läikkää / maatilkkua / pälveä), Töherteä, Töhissä, Töhy (tarkoittaa lumen pyryttämistä / savun tupruamista / maan pölisemistä / tomua / pölyä / lunta), Töhmerö, Töhmerä (tarkoittaa suojakeliä / tuiskuista ilmaa), Töppy, Töppö, Töppä, Töpäz, Töpäs, Töppähäine, Top (tarkoittaa kimppuna kasvavia heiniä / ruokoja / tupsuja / tiheää pensas / puuryhmää / sammalmätästä), Törmä, Tölmä, Termä, Daerbme (tarkoittaa rantajyrkännettä / mäenrinnettä / äyrästä / kumparetta), Törröttäjä (tarkoittaa pystyyn kuivunutta / hangesta törröttävää kasvinvartta), Töyräs, Töyrä, Töyräke, Töyry, Teuru, Tölläs, Tönnäs (tarkoittaa kumparetta / äyrästä / kumpua),
Uhku, Uhkujää, Uhkuvesi, Uhkuta, Uhk, Uhkua, Uhku-raige (tarkoittaa jäälle noussutta vettä / jääsohjoa / hyhmää / hyydettä joessa / kylmää höyryä / keväistä luonnon luomaa avantoa), Uho, Uhota (tarkoittaa viimaa / kylmää huokua / vetoa / lumituiskua / tuiskuttamista), Ujeltaa, Ujellus, Ujo, Ujakka (tarkoittaa tuulen ujellusta / vinkunaa / viimaa), Ukko, Ukkonen, Ukkostaa, Uk, Hukko, Uku, Ukk (tarkoittaa ukkosta / ukostamista), Ulappa, Ulle, Olle, Ulli, Ullivesi (tarkoittaa veden selkää / aavaa / suota / aukeaa / nousuvettä / tulvavettä), Ulta, Ulise (tarkoittaa jään paukkumista / tuulen vinkumista), Ulgu, Ulgumeri, Ulguvesi (tarkoittaa avomerta / vettä), Ume, Umea, Umeh, Umakka, Umettoa, Umosine, Omokis, Homokis (tarkoittaa sumua / usvaa / hämärää / tihkuista / pilvistä ilmaa / tihkusadetta / leutojen talvipäivien sadetta), Untuo, Unnakka, Unnukko (tarkoittaa pilvistyvää taivasta / utuista / synkkää ilmaa), Uoma, Vuobme, Vuoma (tarkoittaa joen uraa / veden maahan syövyttämää uraa / metsää kasvavaa laaksoa / jokilaaksoa / suurta suota / tunturien välistä laaksoa), Uppokeli, Upakka, Upakko, Upetto, Opa, Opamoms (tarkoittaa upottavaa lumikeliä / kosteaa / soista paikkaa / lämmintä ja seisovaa ilmaa / tulen tukahtumista / sumuista ja kosteaa säätä), Ura, Uru, Urksä, Oraj, Oroj, Wuroj, Uraj, Uri, Uro, Wuri (tarkoittaa uurretta / polkua / uomaa / solaa / rotkoa / jälkeä / joenjuomaa / järveksi muuttunutta vanhaa joenuomaa / pudasta), Urkama, Urkkonen, Urkka, Urgas, Urk, Urg, Urga, Orge, Urge, Urkoi (tarkoittaa syvennystä / uomaa / uraa / koloa / onkaloa / pientä puroa / vuorenharjannetta), Urpa, Urpamaa, Urbne, Urve (tarkoittaa kuohusavea / kuivuessaan murenevaa savea / huokoista / kuohkeaa maata), Urpu, Urpa, Urpi, Urpo, Urva, Urb, Urbe (tarkoittaa lehtipuun kukintoa / norkkoa / silmua / koivun urpua / koivun / lepän norkkoa / aikaa keväällä kun silmut puhkeavat / aikaa syksyllä kun lehdet putoavat), Usva, Usma, Usvainen, Usve, Utsve, Udzve, Osve (tarkoittaa sumua / utua / kuuraa / huurretta / kevyttä lunta / märkää ja takertuvaa lunta), Utu, Utusade, Utuinen, Udu, Udune, Ud, Uddi (tarkoittaa sumua / usvaa / höyryä / vihmaa / tihkusadetta / utuista / sumuista ilmaa), Uu, Uuttu, Uukku, Uukko, Uttu, Ut, Uk, Une, Onte (tarkoittaa linnun pesäkoloa / metsälinnun lumeen tekemää makuupaikkaa / onkaloa / koloa puussa), Uumen, Uumi, Umen, Ume, Wim, Wum, Umi, Ompi, Umpo (tarkoittaa onkaloa / rakoa / pesäkoloa / onttoa puuta / vesilinnun pesäkoloa), Uumottaa, Huum, Um, Uumata, Uumoa (tarkoittaa kumoa / kajastusta / hohdetta / aamuhämärää / kylmän / lämpimän huokumista), Uve, Uveavanto, Uuve, Upesavento, Uvehavanto, Uvehlähe, Ubehlähte, Uva, Eva (tarkoittaa itsestään syntynyttä / virran synnyttämää avantoa / aukkoa jäässä / virtausta / virtaa), Vaalottaa, Valahtaa, Valev, Valendada, Vallo, Valdo, Valda, Val, Tsil-val, Olk, Wall, Woly, Woai, Vilag, Villam (tarkoittaa kajastusta / valkenevaa / valoisaa / loistetta / kajoa / valoa / salamaa), Vaara, Voara, Varre, Or, Wor, Wur, Ur, Yr (tarkoittaa metsäistä kukkulaa / vuorta / metsää / harjua), Vaaru, Varakka, Varre (tarkoittaa pientä pilveä / sade / ukkospilveä / sadekuuroa / vaaraa / maankohoumaa), Vaikku, Vaikko, Vaihko, Vaihku, Vaik, Merevaik (tarkoittaa pihkaa / kuusen / kirsikkapuun pihkaa / meripihkaa), Vaidot (tarkoittaa tuulen tyyntymistä), Vakava, Vakautuo, Vaga, Vagane (tarkoittaa tyyntä / tyyntyvää ilmaa), Valla, Vale, Valella, Valoms (tarkoittaa rankkasadetta / sateen kastelemaa / syvännettä / virtapaikkaa), Valju, Valjo (tarkoittaa kovaa / ankaraa säätä), Valkama, Valgamo, Vougma, Valga-mo, Valgam (tarkoittaa ylimenopaikkaa joen / järven rannassa / kalastuspaikkaa), Valkea, Valkoinen, Päivänvalkea, Valkie, Valeta, Valged, Valgeta, Vauged, Päivavouktal, Valko, Vaugneda, Valge, Päevavalgel, Valgus, Valk, Valkto, Walyaltam, Wolyaltam, Wolyentso, Villam (tarkoittaa valoa / valkenevaa / päivänvaloa / tulta / valoisaa / kirkastuvaa ilmaa / välkettä / salamaa / salamoitsemista / kirkkautta / kajoa / loistetta), Valo, Valu, Valoisa, Valottaa, Valostaa, Kuvvalo, Valge-valu, Valus, Val, Ku val, Valeva, Valistaa (tarkoittaa kajoa / hohdetta / valoa / kuutamoa / valkeutta / päivänvaloa / valoisaa / kuunvaloa), Valvakka, Valvas, Valvendada, Vaalmas (tarkoittaa valoisaa / valkenevaa / kajoa / vaahtopäätä), Valvanne, Valvanneh, Valvatus, Valvas (tarkoittaa uhkuavantoa / sulapaikkaa / silmäkettä), Vana (tarkoittaa kasvinvartta / lehdetöntä ja niveletöntä kukanvartta / railoa / rotkoa), Varista, Varistaa, Varistella, Varissa, Variseda (tarkoittaa lehtien varinaa / siitä syntyvää ääntä), Varpa, Varvikko, Varpukasvi, Barbe, Barbik, Barb, Varb, Varbik, Varvik, Varpe (tarkoittaa oksaa / varpua / pientä puuvartista kasvia / marjanvartta / vesakkoa / nuorta lehtimetsää / lehtien varinaa), Vataja, Vata, Wuotse (tarkoittaa vesiperäistä / alavaa maata / suvantoa / matalaa / tuuheaa pensasta / ketoa / nurmimaata), Velloa (tarkoittaa voimakasta aaltoilua), Venkura (tarkoittaa mutkalla olevaa puuta), Vesa, Vesakko, Vesaikko, Vesoa, Vesuo, Veza, Vezazik, Veso, Vosa, Vosu, Viza, Vezzo, Veässud (tarkoittaa lehtipuun juurella / juuresta kasvavaa vartta / taimea / nuorta lehtipuuta / nuorta vesaa kasvavaa aluetta), Vesi, Vezi, Veiz, Veizi, Ved, Wot, Wyt, Vu, Va, Yt, Wit, Viz, Ji, Bi, Be, Bu (tarkoittaa vettä / märkää / merta / järveä), Vieno, Vientyä (tarkoittaa leutoa / lauhtuvaa), Vieri, Verus, Vierra, Vir (tarkoittaa mäen rinnettä / metsäistä kunnasta / harjua / metsää),
Vieru, Vierikko, Veru, Verukaz, Vero, Veer (tarkoittaa viettävää rinnettä / maata / notkelmaa / auringonlaskua), Vihlakka, Vihlingö (tarkoittaa purevaa / ankaraa tuulta), Vihma, Vihmoa, Vihmoja, Vihmuo, Vihm, Vihme, Vihmuda, Vihmda, Vim, Vihmasadu, Vasbme, Vasmalit, Vasmadit (tarkoittaa sadetta / vastasatanutta lunta / vitiä / kevyehkön pakkaslumen varisemista), Vihreä, Vihertää, Viheriöidä, Viher, Ozar, Uzar, Virit, Virul, Virag, Voz, Vez (tarkoittaa vihreää / vihantaa / keltaista / kukkivaa / kukkaa / ruohonvihreää / niitynkeltaista), Viileä, Vileä, Viilakka, Vilakka, Viiletä (tarkoittaa viileää / viilentyvää ilmaa), Viima, Viimainen, Viimakka, Viimata, Vijma-piegga, Vijme, Viibmai (tarkoittaa kylmää / kovaa / purevaa tuulta / vetoa), Vikke (tarkoittaa osittaista auringonpimennystä / auringossa olevaa vikaa), Vikevä, Vakkad (tarkoittaa vuolasta / nopeaa virtaa), Vilkkua, Vilkka, Vilkoa, Vilkuttoa, Vilgutada, Vilko (tarkoittaa välkkymistä / valon pilkahtelua / häivettä / tulen vilkkumista), Vilpoinen, Vilvoinen, Vilpoisa, Vilpeä, Vilpas, Vilvakka (tarkoittaa raikasta / viileää / vilpoisaa ilmaa / tuulenvirettä), Viltto, Vilttorinne, Vielte, Fielte (tarkoittaa viettävää / kaltevaa maastoa / rinnettä), Vilu, Viluhine, Vilustuo, Vilus, Vilune, Vill, Villi, Vilt (tarkoittaa kylmää / koleaa / hallaa / pakkasta / pakastuvaa / viilenevää ilmaa / varjopaikkaa), Vina, Vine, Vinakka (tarkoittaa koleaa / navakkaa / purevaa tuulta), Vinka, Vinkka, Vinkeä, Vinkiä, Vingel (tarkoittaa kylmää / purevaa tuulta / pakkasta / kuivaa / kirpeää tuulta), Vinkua, Vinkuo, Vinguda (tarkoittaa tuulen ujellusta), Vipattaa, Vipajaa, Vabaidit (tarkoittaa tulen / liekin värinää / tuulen lepatusta), Vireä, Vire (tarkoittaa navakkaa / purevaa tuulta), Viri, Vire, Vira, Viristä, Virehtiä, Tuulevire, Viru, Viro, Vir, Virt (tarkoittaa tuulenvirettä / pientä lainetta / värettä / tuulen henkäystä / veden väreilyä / tuulahdusta), Virittää, Virite, Viri, Vire, Viritä, Viritada, Virizuda, Viritez (tarkoittaa tulen syttymistä / sytyttämistä / sytykettä), Virkeä (tarkoittaa raikasta / raitista ilmaa / vettä), Virva, Virvatuli, Virve, Virvendada (tarkoittaa tuulenvirettä / suoperäisillä mailla itsestään palavaa heikkoa tulta / tuulen väreilyä / tulen lepatusta), Visa, Visakoivu, Visapahka, Vizakoiv, Visa puu, Viza, Visse (tarkoittaa koivun tyvessä olevaa kovaa pahkaa / visautuneen lehtipuun kovaa ja koristeellista puuainesta / koivunvisaa / sitkeää puuta), Vita (tarkoittaa vedessä olevaa limaa), Viti, Vitilumi, Vitisade, Vitiseä, Vidi, Vacca (tarkoittaa vasta satanutta kevyttä pakkaslunta / pakkaslumen pinnalla kimaltelevia kiteitä / kevyttä lumisadetta / lumimyrskyä), Viuhkoa (tarkoittaa lumen tuiskuttamista), Viuhua, Viuha, Viuhakka, Viuhottoa (tarkoittaa tuulen vinkunaa / viimaa / koleaa tuulta / säätä), Vohkata, Vohkaa, Vohottaa (tarkoittaa lämpimän / kylmän huokua / puuskaa), Volista, Volina, Volize, Voliseda, Volin (tarkoittaa veden solinaa / kaatosadetta / tuulen / veden kohinaa / huminaa / pulputusta), Vonkua, Vonka, Vonguda (tarkoittaa tuulen ulvontaa / viimaa / vetoa), Vuo, Vuoksi, Vuolle, Vuolas, Vuolaisa, Voog, Voo, Voogata, Voolas, Vool, Uwe, Uvwe, Ow, Oy, Aw, Oya (tarkoittaa virran uomaa / virtaa / suurta jokea / vuorovettä / virtaisaa kohtaa / kovaa virtaa / joen keskivirtaa / virtausta / aallokkoa / virta / väyläpaikkaa koskessa / kosken niskassa), Vuono, Vuodna (tarkoittaa pitkää / kapeaa meren / järven lahtea), Vuopio, Vuopaja, Uopaja, Vuopa, Vuoppe (tarkoittaa kapeaa / pitkää joen / järven lahdeketta / lammikkoa), Vuori, Voor, Vir, Ver, War, Wor, Wur, Ur, Yr (tarkoittaa selännettä / harjua / kukkulaa / metsää / jalokuusta / harjannetta joen rannalla / vuorenhuippua / metsäistä vuorenselännettä), Vote, Vota, Vomin (tarkoittaa virtaamista / valumista / veden virtausta), Vuottua, Vuotos, Vuttut, Vuottos (tarkoittaa uutta lunta / jälkiä uudessa lumessa), Vyöryä, Vyöry, Vyörymä, Vööri (tarkoittaa maan / lumen vyörymää), Väkevä, Vägev, Vägo, Väkegaz (tarkoittaa vahvaa / hedelmällistä maata), Väl, Väli, Väljameri, Väljak (tarkoittaa laihaa maata / huonoa säätä / aukeaa / ulappaa), Välkeä, Välkki, Välkky, Välk (tarkoittaa avaraa / valoisaa paikkaa / aukeaa metsässä / pälveä), Välkkyä, Välkehtiä, Välke, Välkky, Välkeh, Välgatada, Välk (tarkoittaa loistetta / välkettä / salamaa), Välpähtää (tarkoittaa sateen hellittämistä), Välähtää, Väläyttää, Välytä, Väly, Välähteä, Välu (tarkoittaa revontulen loimua / salamaa / salamointia / loistetta / leimua / metsäaukeaa), Väristä, Värinä, Väre (tarkoittaa pientä lainetta / ilman / veden värettä), Ylänkö, Ylähäine (tarkoittaa ylävää maata), Yläkuu (tarkoittaa kasvavaa kuuta), Yö, Ö, Y, Öö, Ie, Iggja, Ve, Vä, Uj, Voj, Ji, Jiy, Ej, Jej, Ej (tarkoittaa yötä), Ähky, Ähkyä (tarkoittaa tuulenpuuskaa), Äimässä (tarkoittaa liikkumatonta veden pintaa), Äityä, Äityö, Äigneda (tarkoittaa yltyvää / kiihtyvää tuulta), Äristä, Ärjyä, Ärjy (tarkoittaa myrskyä / myrskyn pauhua / kovaa tuulta).
ELÄIN JA KASVISUKUJEN NIMIÄ
Ahven, Ahve, Ahvena, Ahveni, Ahn, Ahvakko, Ahva, Ahvenjas, Ahvenas, Ahnes, Ahne, Ahnik, Ahni, Ahu, Ahun, Ahunas, Ounoz, Ouno, Vuosko, Vuskun, Vusku, Viezva, Viezvan (ahven), Alli, Allo, Alloke, Alla, Allaj, Aul, Aulik, Auli, Avlik, Avli, Awlox, Awlo, Awlex, Awle, Avlyk, Avly, Änlaj, Änla (alli), Ammu, Ammujainen, Ammulintu, Ammusorsa (härkälintu), Ampi, Ampiainen, Ampu, Ampujainen, Ampinen, Ampujaine, Ampulaine, Ampulahaine, Ampuraine, Ampurahaine, Ampiaine, Ambu, Ambujaine, Amburiaine (ampiainen), Ange, Angervo, Angerva, Angervoinen, Angerma, Angermainen, Angelma, Änge, Ängermä, Ängelmä, Anke, Ankerva, Ankervo, Ankeri, Änge, Ängeriäni, Angerhein, Angerva, Angervarsikas, Anga, Angas, Angastob-aina (mesiangervo), Arho (pihatähtimö), Haahka, Aahka, Hahka, Ahka, Haha, Hoahka, Hahk, Ahkas, Aha (haahka), Haapa, Hapa, Hoapa, Huab, Huabe, Hoabu, Hab, Habi, Habik, Apa, Haab, Haav, Obo, Oboz, Abo, Aboz, Suppe, Sapki, Sapi, Sopke (haapa), Haapana, Hoapalo, Hoapana, Huabal, Hoabalo, Hapana, Haapasorsa, Haapasuorsa (haapana), Haili, Haila, Haala, Haula, Haalakala, Haulakala, Aili, Ail (silakka), Hakki, Hakkinen, Hakk, Haak, Ak (naakka), Hapro, Äbro, Häbro, Aewro (hapro), Hiiri, Hiirikka, Hiirakko, Hiiro, Hiri, Hir, Iri, Hiir, Ir, Tsejer, Tsever, Sejor, Sir, Tankor, Lönkor, Jönkor, Jankar, Tenkor, Lenkor, Eger, Ainer, Sinere (metsähiiri), Hiistakka (kivitasku), Hilla, Hillo, Hillu, Hilli, Hillikka, Hillukka, Hilloi, Ill (suomuurain), Hohka (rahkasammal), Hohka, Hohko, Hohkaharakka, Ohk, Ohkalind (närhi), Honka, Honkio, Honko, Honkoi, Hong, Honge, Hongi, Hongoi, Hongist, Hongas, Hongaspuu, Ongas, Onga, Konda (mänty), Horsma, Horma, Hormaheinä, Hormu, Horsku, Orsku, Vormu, Hormhein, Horm, Hörmhin, Horbma, Xorma (horsma), Vorm, Vormikene (mesiangervo), Hosia, Hosiainen, Hosio, Hossi, Hose, Huosia, Huosiain, Huosio, Huosja, Huodze, Hozj, Ezza, Osi, Oosi, Voza, Hoassa, Ossje, Ossie (kangaskorte / järvikorte), Hotti, Hotta, Hottinen, Hötto, Höttine, Höttiaine (muikku), Huuhkaja, Uuhkaaja, Huuhkaaja, Huhka, Huuhka, Uhkaja, Huhkaja, Huhkuri, Huuhkai, Huuk, Jänesehuuk (tunturipöllö), Vuuk, Hung, Hungei, Hunkta, Unge, Ungö (huuhkaja), Hyttynen, Hyttinen, Hyttönen, Hytikkä, Hytikkäinen, Hyttiäinen, Hytykkä, Hytykkäinen, Hyde, Hidas, Sicca, Cicca (hyttynen), Hyypiä, Hyypiö, Hyppiäs, Hypiäine, Hyypie, Hyybi, Hybd, Hybu, Hybö, Ypiäine, Hypäinä, Hyyp, Jipp, Jippe, Jiehpaga, Oppuv, Yppeye, Heppi, Hippii, Jäpow, Jipoj, Jipiy, Jewoy, Jepo, Jipi (huuhkaja), Hähnä, Häähnä, Hähni, Hähn, Ähn, En, Enoz, Caihne, Sisto, Siz (käpytikka), Seksej, Tsektsem (tikli), Hämähäkki, Hämmähäkki, Hämmäshäkki, Hämöi, Hämöläin, Hämähikkö, Hämähikki, Hämärik, Hämäräkkö, Hämane, Hämähouk, Hami, Häpei, Hämö, Hämöläin, Ämblik, Ämmelgas, Ämälane, Emriki, Emelki, Ebriks (hämähäkki), Häntimys, Häntti, Hännikäs, Händikaz, Händ, Händo (susi / kettu), Ilves, Ilvez, Ilbez, Ilboks, Ilbuks, Alpas, Albas, Iilvas (ilves), Jevikaz, Johvik, Johvikas, Jovik, Jovikas (karpalo), Joutsen, Joeksin, Joukkonen, Joukkainen, Joukhainen, Douttsen, Doutsim, Doutsin, Jousne, Joudsin, Joos, Jues, Njukca, Loksij, Lokstim, Loksti, Dukso, Juktsö, Jus (joutsen), Juola, Juolas, Juole, Juolo, Juolanen, Juoliainen, Juoliene, Juolis, Juolies, Juolea, Juoleva, Juolava (juolavehnä), Juolukka, Juolas, Juolukas, Juoli, Juolikka, Juomikka, Juomukka, Juomo, Juopikka, Juopukka, Juovikka, Juovukka, Huolukka, Jomukka, Juomukkaine, Juominkaine, Juomunkaine, Juomo, Juomoi, Duomoi, Jonikaine, Jomukas, Jomukez, Joovikas, Joovik, Johvik, Joobik, Juoimki, Juoipki, Juoipkoz, Juogok, Jolukka, Jobukka (juolukka), Juomu, Juobmo (suolaheinä), Jäkälä, Jäkäle, Jäkärä, Dägäl, Jaegel, Jaekkal (jäkälä), Jänis, Jänö, Jänönen, Jänöi, Jänöine, Jänkkä, Jänkkö, Jänez, Jännäs, Jänds (jänis), Kaakkuri, Kakkuri, Kaakuri, Kaakkeri, Kaakari, Kaakko, Kaakkonen, Kaakkolintu, Kakara, Gagara, Gegera, Kakari, Kaakertaja, Kakats, Gagats, Kakar, Kakardaja, Kakerlane, Kakul, Kakoul, Gakkur, Kaatra, Kaatro, Katra, Katar, Kaader (kaakkuri / kuikka), Kaarne, Karne, Koarneh, Koarnis, Kaaren, Kaarnes, Kaarnas, Karnaz, Garanaz, Krents, Krandos, Kurnoz, Kurmoz, Kurnuz, Kirniz, Kirnidz, Kirnis, Harona, Harna, Harna, Chargoi, Karhul (korppi), Kaarnikka, Kaarne, Kaarnu, Koarnehus, Koarnahus (variksenmarja), Kaarel, Kaarnas, Kaarmas, Kaarmari, Kabal, Kapar (suomuurain), Kajava, Kajaa, Kajain, Kajaja, Kajakka, Kajjava, Kaja, Kajai, Kajoa, Kajag, Kajuoi, Kajagi Kajang, Kajaga, Kajakas, Kajuha, Gaggjeg, Kaaijuv, Kajji, Kajjeg, Gada, Kala, Kojex, Xojex, Kalak (lokki), Kanerva, Kanerma, Kanarva, Kannarvo, Kanapro, Kanabro, Kanar, Kanarik, Kamarik, Kanabor, Kanermo (kanerva / suopursu),
Kara, Karainen, Koskikara, Koskikarakka, Kaaranen, Koskaraine, Koskorahaine, Koskenkarango, Guoik-gahrek, Kuoihka-karek (koskikara), Karpalo, Karpala, Karpale, Karpola, Karpula, Garbal, Garbalo, Garbol, Karpolo, Karbal, Karbalas, Garban (karpalo), Kaskas, Kaska, Kaaska, Kaaskanen, Kaaskainen, Kaskhaine, Kastkhaine, Kasko (kaskas), Kataja, Kattaja, Kadai, Kadag, Kataga, Kadakas, Kadak, Kataj, Kadajas, Kadajane, Gadag, Kats (kataja), Katkiainen, Kakkiainen, Hapsenkatkiainen, Hapsenkakkiainen, Hiukse-katkuja, Karva-katk, Katikas, Karva-katikas (sarvijäärä), Katti, Hapsenkatti, Heinäkatti, Hepokatti, Kittikatti, Marjakatti, Pihkakatti, Marjukatti, Martkat, Mardkatti, Kattimard (hepokatti), Kiekki, Kiekiäinen, Kiekkinen, Tsieksa, Ciefca, Ciekca (sääksi), Kieri, Kieririsu, Kierikoivu, Skierre (vaivaiskoivu), Kiiri, Kirri, Kirra, Kiir, Kira, Kir, Kirkajag (tiira), Kiiski, Kiiskinen, Kiski, Kiiskoi, Kiskine, Kiis, Kiisk, Kis (kiiski), Kimalainen, Kiimalainen, Kimaleh, Tsimo, Tsimolain, Kimalane, Kimeline, Kimulane, Kymaline (kimalainen), Koivu, Koivas, Koivi, Koiv, Keuv, Kiu, Kiuv, Kuu, Kuuv, Koaivu, Ki-lej, Ki-len, Ke-lu, Kiv-ger, Kuj-gor, Kuyi, Koyi, Kue, Kel, Xal, Ho, Ko, Kua, Koa, Qwä, Kye, Koju, Kuju, Kyjy, Kuo (koivu / koivun tuohi), Kojama, Kojamo, Goaggjem (uroslohi), Kokko, Kokkolintu, Kokkoi, Kokuoi, Kokas (maakotka), Kontio, Kontia, Kontja, Kontii, Kontiain, Kontie, Kondi, Konja (karhu), Konna, Konnikka, Konnakas, Konn, Kond, Kuona (rupikonna), Koppelo, Koppali, Koppeli, Koppala, Koppalo, Koppal, Koppau, Goappel, Kuwoltso (naarasmetso), Korento, Korenta, Korend, Korendo, Korond, Korilo, Pittsä kere, Suekere, Kelikorend, Kereta (sudenkorento), Koro, Koroi, Kora, Torolind, Puukoristaja, Puukoristi, Kohran, Koaras, Koarattoh, Muora-koarattoh, Korra (palokärki), Korri, Skoarra (pilkkasiipi), Korra (silkkiuikku), Korte, Korteh, Kortes, Korre, Kortez, Gordeg (korte), Koskelo, Koskela, Koskel, Kosklane, Kostlane, Kostal, Kossal, Kosla, Koslas, Korskla, Koskus, Koosel, Kosis, Kosk, Koske, Goalse, Kolsa (koskelo), Koururuoho, Kourulehti (ratamo), Kotka, Kotku, Kotkoi, Kotke, Kotko, Kotkas, Kodask, Goaskem, Koackem, Kutskan, Kutskoz, Kutkoz, Kutkos, Kuts, Kits, Tsuni-kits (kotka), Kuiri, Kuigas, Skuika, Kulli, Kullittsa, Kulikka, Kulik, Kulikke, Kulling, Kuovi, Koovi, Koovitaja, Koov, Koovitas, Koovit, Koovis, Koovisk, Koovik, Koove (kuovi), Kuikka, Kuikko, Kuiko, Guik, Guikke, Guikku, Kuikke, Guikastak, Skuikastak (kuikka), Kukkulintu, Kukulind, Kuko, Kukov, Kuku, Kiki, Kuki, Kek, Kukku, Kaku (käki), Kukertaja, Kujertaja, Kudrutada, Kudres, Kodor, Kudor, Kutori, Kutor (teeri), Kuoksa, Kuoksi, Kuovse (majavanpentu / majava), Kuore, Kuores, Kuoret, Kuorre, Kore, Kuoreh, Kuoris, Kuoriene, Kuoroi, Kuoriz, Kuoroi, Koreh, Kurvi (kuore), Kor, Kuor, Kur (muksun), Kurki, Kurgi, Kurg, Kurtsi, Kure, Kurgoz, Guorga, Gurgi, Kargo, Karga, Xaru, Kori, Qara, Kuro, Kurujo, Kurou, Koru (kurki), Kurppa, Kurpa, Kurvi, Kurvilo, Kurvitsa, Kurmitsa, Kurmoi, Kurvoi, Suogurbits, Suokurmoi, Kurmittsu, Gurbits, Gurb, Kurp, Kurb, Kurbiits, Korbits, Korbitsikas, Kormozak, Kurmozak, Korr-pits, Korpiitsak (kurppa), Kusiainen, Kusilainen, Kusiljainen, Kusilaine, Kutsahaine, Kutsoi, Kudzuoi, Kudzoi, Kuzihaine, Kuziaine, Kuzjane, Kusikas, Kusilane, Kuzili, Kudzili, Kodzul, Kodzil, Kuns, Xons, Xosyoj, Hangya, Hangyal (muurahainen), Kuuja, Kuujo, Kuujas, Koja, Guggjur, Gujar, Kujeri, Kueri, Kuveri (naarastaimen), Kuukkeli, Kuukso, Kuuksilainen, Kuusko, Kuuskain, Kuuskilainen, Kuuksiainen, Kuusinkainen, Kuusanka, Kuuhanka, Kuukkainen, Kuukka, Kuukkajainen, Kuuksoi, Kuuksa, Kuksoi, Kuksa, Guovsak, Kuovska, Kuusek, Kusenge, Kisinge, Kopsolo, Kupsulo, Kuksulo, Qaasera, Kazora, Kaisrae, Gaeschira (närhi / pähkinähakki / kuukkeli), Kuusama, Kuusamo, Kuusain, Kuuselma, Kusan, Kuseme, Kusimi, Kuusami, Kuutsain, Kudzain, Kuslapuu, Kuusman, Kuhlapuu, Kuhlap, Koslapuu, Kuzo, Kuzo-wando, Kuze, Koza, Os-kuzo, Guzem-pu, Gizen-pu, Közan-pu (kesän puu / valkea-kuusama / kuusama), Kuusi, Kuusa, Kusi, Kuzi, Kuz, Kuusk, Kuus, Kuzo, Guossa, Koz, Kiz, Kez, Xowt, Kowt, Kayt, Kol, Koa, Xut, Xol, Xoa, Xoa-jux, Xadi, Kat, Kari, Kadi, Kua, Qut, Ko, Kot, Kat (kuusi), Kyyhkynen, Kyhkynen, Kyhky, Kyyhkyläinen, Kyyhköi, Kyyhkyöi, Tsyhkyläine, Kyhklane, Kyyhkyläne (kyyhkynen), Kyy, Ki, Kyi, Kuj, Kijov, Kju, Kosko, Kisko, Kij, Kigyo, Kijo, Sijet, Su, Sy (kyy), Kynnepää, Kynnäppä, Kynnäpäs, Kynetpää, Kynnepuu, Kynnäppuu, Kynnöppää, Tsynnä-puu, Kynnöppä, Kynnäspä, Kyynäspuu, Kynnap, Kynnapas, Kynnis, Kinda, Kyndabä (jalava), Kärki, Kärg, Kärgi, Kärik, Kerga, Kärgä, Kärga, Keryo (palokärki), Kärppä, Tsärppä, Kärp, Kärbik, Kärk, Kärpa (hilleri / näätä / vesikko / kärppä),
Kärsilintu, Kärsimälintu, Kärsittäjä, Kärsyttäjä, Kärsälintu, Kirestei, Kerstij, Käros, Gerskan, Gertskan (ruisrääkkä), Lahna, Lahn, Lasn, Lonoz (siika / lahna), Lakla, Laklut, Lagla, Lagle (hanhi), Latikka, Latikko, Latsikka, Latik, Latikas (särki / nuori lahna), Lehmus, Lesmus, Löhmys, Lehmuz, Lohmus, Levs, Levos (nuori lehmus / lehmus), Lepakko, Yölepakko, Yölipakko, Yölipakka, Yöläpäkkä, Yöräpäkkö, Ölapakeine, Eläpäk, Yöleikko, Yölilakko, Yöliloi, Yölevoi (lepakko), Lillukka, Lillikka, Lillikkain, Lillikez, Lillakas, Lillikas, Lillekas, Lillukas, Lintikka (lillukka), Liro, Liras (liro), Lokki, Lokka, Loue, Louke, Lougas, Lovkäi (kalalokki / selkälokki), Luikka, Luikko, Luikku, Luike (luikka), Luikko, Luiko, Luikkoi, Luikku, Luik (joutsen), Lude, Lutikka, Lutikkainen, Lutu, Lutikkain, Lutti, Lutik, Lutsikka, Lutikas, Luttihas, Ludik, Lutaki, Totek, Tatek, Tatäek (lude), Lumme, Lumpe, Lumpukka, Lupukka, Luppo, Lummeh, Lumpukkaine, Lommuleht, Lemmalehe, Luubbask, Lumpont, Lopant (lumme / ulpukka), Löpö, Lötti, Lötty, Löttö, Slöttö, Löpsöi, Lotoi, Lötyöi, Löksyöi, Lötoi, Lopei, Löpshäne, Lötsöi (sammakko), Made, Matikka, Mae, Majeh, Moah, Madeh, Madez, Madas (made), Majava, Maja, Majai, Majag, Majaja, Majajas, Maggjeg, Mijav, Mijal, Mij, Miji, Moj (majava), Marjas, Marjos, Maarias, Marjus (naaraslohi), Mettinen, Toukomettinen, Mettiäinen, Meigas, Mehik, Mehikas, Moo, Metse, Metsa, Pormets (uuttukyyhky / sepelkyyhky / tunturikyyhky), Mettos, Mettus, Motus, Metuks, Mituks, Mytuks, Mänsom, Mansin, Mäntsim (vanha metso / metso), Muikku, Muje, Mujeh (muikku), Mullo, Mullonen (järvilohen poikanen / järvilohi), Mustikka, Mussikka, Mustoi, Mustik, Mustikaine, Mustikeine, Musikaz, Musikka, Mustikas, Muskoz (mustikka), Muurain, Muurama, Muramet, Muuramet, Suomuurain, Maamuurain, Muran, Muuroan, Muuroi, Muroi, Murm, Murikeine, Murask, Muraga, Murakas, Mir, Mir-pon, Morak, Marox, Morok, Morax, Murox, Morox, Marana, Modagga, Moragga, Muraka (muurain), Myyrä, Myyri, Mykrä, Myyriäinen, Myriäinen, Mygrä, Mygr, Mygre, Mygri, Myger, Mykr, Migriki, Megriki (maamyyrä), Mäkärä, Makara, Mäkäräinen, Mäkäräine, Mägär, Mägar, Muoger, Miekker (mäkäräinen), Mäkättäjä, Mäketaja, Maekkastak, Meäkkatas, Mököttäjä, Mögitäjä, Mokitaja (taivaanvuohi), Mäyrä, Mäkrä, Mägr, Mägre, Mäger, Mäggor (mäyrä), Mönni, Mörkö, Mörisijä, Möyryäjä (karhu), Naakka, Snakka, Noakka, Nuak, Nuakke, Nak, Näk, Naak (naakka), Naali, Njalla (naali), Nauska (kivitasku), Nieriä, Nieriäinen, Nieriäs, Nieriene, Nieries, Noorijas, Noorjas, Norjas (nieriä), Niini, Niinipuu, Nini, Ninipu, Nin, Niin, Niinepuu, Ninna, Ni, Nij, Nin-pu (lehmus), Nikko, Nikk (lohen poikanen / nuori purolohi), Nirkko, Nirkki, Luminirkku, Nirk, Nirt, Nirkku, Nirppa, Nirppi, Nirppo, Nirppu, Nirppi (lumikko), Nokko, Nois, Nugis, Niz, Naz, Noks, Noxs, Noxos, Noyos, Nyuszt, Noxo (näätä / soopeli), Nokkonen, Nokilainen, Nokulainen, Nukulainen, Neken, Noges, Nogene, Noes, Mukkonen, Mukuliainen, Nukulainen, Nodal (nokkonen), Norppa, Norp, Noarvve, Norva, Nerpa (norppa), Närhi, Närri, Näri, Näris, Näryöi, Näriz, Näre, Näär (närhi), Nätä, Nätäruoho, Näty, Nätty, Nätsä, Nätsäheinä, Nädzä, Nädzähein, Nätsehin, Nädzälikke, Nätselmu, Nätse-hain (pihätähtimö), Ohto, Oksi, Ott, Ota, Ote, Oti, Oks, Ovto, Ofto, Ofta (karhu), Oivukka, Oivuke, Oivikka, Ojukka, Ojuke (mustaherukka), Orava, Orrava, Orau, Orav, Ora, Erava, Voraboz, Orab, Oarre, Ur, Orop (orava), Osma, Osmo, Ozmut (pieni karhu / ahma), Paarma, Parma, Paarmo, Parmas, Poarma, Puorm, Poarmu, Parm, Parmaz, Paarm, Puromo, Purom, Parmo, Pormo, Boaro, Booruve (paarma), Paatsama, Padzama, Paatsain, Paattama, Paahtama, Paatsema, Patsapu, Paakspuu, Paatsapuu, Pahaksipuu, Paaksmapuu, Ohopaats, Payatsma, Pajakka, Pajakki, Pajatti, Pajastin, Pajatsin, Pajatin, Pakatsu, Pakatsinpu, Pagatsin (paatsama), Paju, Paiju, Paj, Bad, Badpu, Pew, Pe, Po, Poajui, Pi-pu, Pojo, Paijo (paju), Pakkunen, Pakuine (tummarusokki), Pallas, Baldes, Paltassu (ruijanpallas), Paltta, Pallo, Palta, Palla, Pallas (kyyhky), Partti, Parkki, Parkkisuorsa, Part, Par (sorsa), Partti, Parkki, Lahnanpartti, Parttilahna, Paru, Paruli, Parkkoi, Parikka, Paso, Pasu (pieni lahna / lahna), Peippo, Peipponen, Peiponen, Peipoinen, Peipuinen, Peipinen, Peipoi, Peipoine, Peibuoi, Peippe, Peibelane, Beibus (kiuru / metsäkirvinen / peippo), Perhonen, Perho, Pörhönen, Pelhonen, Peronen, Perholintu, Pörhöinen, Permunen, Perpunen (päiväperhonen), Petäjä, Petäjäs, Petäjäinen, Petäinen, Pettu, Pettäjä, Petäjäin, Petäjähine, Pedai, Pedajine, Pedai, Pedam, Petäin, Pedajas, Petäi, Piedag, Piedagi, Baecce, Pitse, Pitsä, Pontso, Pyntsö, Puzim, Pozem (mänty), Piekana, Piehani, Biekkan (piekana),
Pihlaja, Pihjala, Pihlas, Pihlajainen, Pihloja, Pihjava, Pihlai, Pihl, Pihle, Pihlä, Pihlak, Pihläm, Pyhläm, Pihlaga, Pihlakas, Pihel, Pihelgas, Pilog, Pilgoz, Pilgo-pu, Pihlejaz, Pizol, Pizolks, Pizle, Pozle, Palez-pu, Paledz-pu, Pelis, Pelidz-pu, Pitsär, Päsor, Petor, Petar, Pisar (pihlaja), Piitiäinen, Piitoi, Piitiene, Piitsiene, Pidahaine, Pidzahaine (pillike), Pilli, Pillike, Pilliäinen, Pillis, Pilles, Pilliheinä (peipi), Pilpero, Pilperoinen, Pilvikköinen, Pilpo, Pilpoi, Pilvisieni, Pilvik (hapero), Pinniäinen, Pinoi (hyttynen), Polttiainen, Polttajainen, Polttainen, Polttarainen, Poltikkain, Peltikkaine, Poltsikaz (nokkonen), Polttiainen, Polttajaine, Poltelaine, Poutteine, Boldijas (mäkärä), Popo, Popottaja, Puputtaja, Pupu, Puputti, Pupeltaja, Pupertaja (jänis), Poro, Boazo, Putso, Pytso, Pudzej, Pasiy, Petsoy, Petso, Pesi, Pez, Podu, Podo, Poca, Pocoj (vasa / sarveton poro / peura), Pujo, Puju (pujo), Pulkka, Pulu, Buloi, Buluine, Bulbune, Pulpukka, Pulppa, Pulppo, Pulpukkain, Pulppu, Bulbuk, Bulboi, Bulbune, Pulpukas, Bulbukaz (ulpukka / lumme), Pulmunen, Pulmuinen, Pulmu, Pulmukainen, Lumipulmunen, Lumipurmu, Pulmuine, Purmuine, Bulmog, Bulmogas (pulmunen), Pulu, Pula, Puli (kyyhkynen), Punkki, Pung, Metspung, Puukki, Puukke, Pukki, Puuk, Metspuuk, Puutiainen, Puuntäi (puutiainen), Puola, Puolain, Puolamet, Puolama, Puolukka, Puolakka, Pola, Puolaine, Buol, Bol, Bolane, Polaz, Polekez, Pohl, Poolas, Poolgas, Puhulgas, Pohlakas, Poolakas, Buolgoz, Buolgon, Puolut, Pul, Pol, Pil, Bogyo (puolukka), Putki, Putkiheinä, Butki, Butk, Putk, Putkeline, Putke, Boska, Potska, Puts (väinönputki / karhunputki / ukonputki), Pyy, Py, Pyvi, Piki, Baggo, Pov, Povnä, Penk, Fogoly, Peke, Puze (pyy), Pähkinä, Pähken, Pähkynä, Pähkänä, Päähkinä, Päähke, Päähkäin, Päähkänä, Pähkänikko, Pähtsenä, Pähtsenikko, Pähkel, Pähme, Pähknä, Pegoz, Peste, Pästä, Pyks, Pas-pu (pähkinäpensas), Pärnä, Pernä, Pärn, Pärna (jalava / lehmus), Pääsky, Pääskynen, Pääskönen, Päsköi, Päskyläine, Peätsköi, Peäsköine, Peätskyine, Piätsköi, Päskheine, Pätsko, Päsko, Pääsukene, Päästlane, Päästal, Peslinki, Beskus, Pizgun, Pezgata, Pizgata, Pizgun, Poski, Pisti, Pistsi, Fecske (pääsky), Päästäinen, Päästäin, Päästäjäinen, Päistäinen, Päistäjäinen (päästäinen), Pöllö, Pöllöi, Pulo, Hirpulo (pöllö), Pörhäpää (voikukka), Raate, Raade, Radake, Raake, Ralake, Rarake, Rajake, Roateh, Raakeleht (raate), Raita, Raid, Raida (raita), Repo, Repoi, Rebo, Reboi, Rebane, Rebu, Rebbi, Repäinen, Rieban, Rievan, Riemnjis, Rebäs, Repäs, Rebis, Riepij, Rives, Rowoz, Dzitsi, Ruts, Ravasz, Roka (kettu), Riekko, Riekka (riekko), Ronkku, Ronku, Ronk, Kronk, Runka (korppi), Rousku, Rouskusieni (rousku), Rätvänä, Retvana, Rättänä (rätvänä), Räyskä, Räiskä (räyskä / kihu), Rääkkä, Räkki, Ruisrääkkä, Rukkirääk, Heinarääk (ruisrääkkä), Rääpys, Räpys, Reäpöi, Riäpyz, Riäpöi, Räpuz, Rääbis, Rääbus, Reps, Raevas (muikku), Rökäs (kiiski), Saarni, Saarne, Saarniaispuu, Saarenpuu, Sarni, Saar, Saarepuu, Saarna, Särna, Sarn, Särni, Särtni, Sertne, Sartne (saarni / raita / hopeapaju), Saarva, Soarva, Sagarvo, Sagarv, Sagarm, Saarmas, Sagermas, Sagrob, Sagroboz, Sayarma, Caewres, Saukko, Saukoi, Saya (saukko), Salakka, Salahka, Salkki, Salkka, Salakki, Salatti, Salag, Salakas, Salak (salakka), Salava, Salahva, Salaja, Selej, Säli, Sol, Solo, Szil, Szilfa (salava / jalava), Sammakko, Sammakka, Samba, Cuobbo (sammaleen kulkija eli sammakko), Sampi, Sämpi, Sempi, Samme, Sammekala, Sampiaiset (sammen poikanen / pieni kala / sampea pienempi kala), Samb, Samm, Supu, Sopoj, Supin, Supiy (sampi), Sananjalka, Sanajalka, Saniainen, Sannikkain, Sänijoug, Sonajalg (sananjalka / kallioimarre), Sarapuu, Sarapisto, Sarava, Sarakas, Sarap, Tarab (saarni / pähkinäpuu), Sieppo (sieppo), Siestar, Siestarmarja, Siestarlainen, Siehtar, Siehtarlainen, Siester, Hiestain, Hiestama, Siestama, Sestara, Sestarain, Siehtarla, Sestroi, Sestrikäine, Sessar, Sostar, Sukstoru (mustaherukka / punaherukka), Siili, Tsiili, Sili, Siil, Sil, Sejel, Sejol, Sylo, Soule, Syn, Syl, Szyl (siili), Siippo, Nahkasiippo, Sippoi (lepakko), Silmu, Silm (nahkiainen), Sipi, Tsipi, Rantasipi (rantasipi), Sirkka, Serkka, Tsirkka, Tsirkku, Tsirk, Sirk (heinäsirkka), Sirkku, Sirkkunen, Sirkkulain, Tsirkkulain, Tsirkku, Tsirkkuine, Tsirk, Sirk (sirkku / varpunen), Sisilisko, Sisalisko, Sisuliusku, Sisälieska, Tsisiliusku, Siziliuhku, Sizlik, Sizelikko, Tsidziliusk, Sizalikki, Daezalagges, Säksälö, Kendzali, Tzodsul, Soslä, Sosla, Sosol, Sas, Tysi, Tants, Tansu, Tanza, Tanze, Cinsil, Cisil (sisilisko), Sonsar, Sonsari, Tsontsoi, Sonzar, Tsitsav, Sitsav, Surso, Sos, Sons, Sus, Tsunts, Tunt (kirppu), Sorsa, Suorsa, Sorz, Sorzaz, Sors, Soorsk, Soosk, Sortsas, Suorsso, Duorsso, Duorse (sorsa), Sotka, Sotk, Sotke, Sotkas, Coadge, Sulgo, Sulga, Soe, Sue, Suli, Sul-tsez, Sel, Sal, Saj, Soj (telkkä / sotka / koskelo), Supiainen, Supihiiri, Tsupi, Tsupihiiri, Tsubi, Tsubihir (päästäinen), Surviainen, Survojainen, Surviaissääski, Surviaine, Surusääsk (parvessa tanssiva sääski),
Säkiä, Säkä, Säekala, Säga, Sogi, Sije, Sijä, Si-kol, Sij-kol, Syw, Siy, Sey, Sex (monni / made), Tsäkutaja (kivitasku), Särki, Saergi, Särg, Särgi, Särtsi, Serge, Särgä, Serenyo, Tärow, Töroj, Taroy, Tarka, Läroy, Järoy, Täro, Lär (särki / kiiski), Sätkin (leinikki), Säynävä, Säynäs, Säynäjä, Säyne, Sääne, Säyneä, Säynäg, Säune, Säynijä, Säinas, Saewnjad, Senej, Seni, Son-tsorig, Sin, On, Onyhal, Yn (säynävä), Sääksi, Kalasääski, Sääskeläinen, Sääsk, Sääskas, Ciekca, Syyos, Siwos (sääksi), Sääski, Sääksi, Säski, Seäksi, Seäski, Säsk, Säks, Säske, Sääsk, Säskud, Cuoika, Cuoska, Saske, Seske, Säskä (sääski), Taimen, Taimin, Tajmen (taimen), Talvikki (pikkutalvikki), Talviainen (lumikko), Talvikko (joessa talvehtiva lohi), Tammi, Tammipuu, Tamm, Täm, Tumo, Tuma, Tum, Ti-pi, Tu-pu (tammi), Tammukka, Tammakko, Dabmuk (tammukka), Tatti, Tatt, Tatikas (tatti), Tavi, Tavisorsa, Tapi, Tapisuorsa, Tavikkain, Tavisorz, Davits (tavi), Teeri, Terri, Teyri, Töyri, Teiri, Tedri, Tetri, Tedre, Teder, Teddorz, Tedroz, Tur, Tar, Kodor, Kotor, Kudres, Kudrutada, Tedra (teeri), Tevana, Teva, Tevanes, Tevane, Deävene, Ti, Tia, Ta (naarashirvi / poro), Tiainen, Tyainen, Tiianen, Tihanen, Tintti, Tijaine, Tiaine, Tsejane, Tiäine, Tihane, Tigane, Tiitinen, Titinen, Tiitiäinen, Did (tikli / punatulkku / tiainen), Tihi, Tihu, Tiho, Tihijäine, Tihoi, Tihaine, Tihikkein, Tihulane (sääski), Tiira, Tiiri, Tiiro, Tiroi, Tsiirakko, Tsirak, Tirine, Tiir (tiira), Tikka, Tik, Tikk (tikka), Tilhi (tilhi), Tiltaltti, Tiltalttinen, Silksolk, Tsilk-tsolk (tiltaltti), Tsirska, Tsirskada (västäräkki), Tohtaja, Tohtava, Dovta, Tokto, Tokto-ludu, Tokti, Tetka, Taxt, Takt, Tayt, Taytan, Taxton (kuikka / kaakkuri), Toutain, Touta, Tougjas, Toudjas, Toudas (toutain / turpa / karppi), Tuomi, Tuomipuu, Tomi, Tuom, Tuompu, Tuomik, Tom, Tomikpu, Toom, Toomingas, Tuoimki, Duobma, Lom, Lajmä, Lombo, Lem, Lem-pu, Lam, Jom, Jum, Tsem, Tew (tuomi), Turpa, Turpakka, Turpukka, Turpikka, Turb, Durba, Turba (turpa / säyne / karppi), Tylli, Rantatylli, Pikkutylli, Tylly, Tyll, Tyllyk (tylli / pikkutylli / rantasipi), Tähtimö (pihätähtimö / heinätähtimö), Täi, Tiäi, Tei, Ti, Tij, Tej, Toj, Täkom, Töxom, Takom, Töytom, Tewtom, Tetu, Dikke (täi), Tädynruoho, Tädyke (nurmitädyke / rantatädyke), Töppyheinä (suovilla), Törö, Rantatörö (törö / kivennuoliainen), Uikuttaja, Uikku, Silkkiuikku, Mustakurkku-uikku, Uikka (uikku), Uivelo, Ungelo, Uinelo, Njunjaloh, Nunnel, Nunel, Njunnalak (mustakurkku-uikku / uivelo), Ulpukka, Upukka (ulpukka), Uuvana, Uuvanaruoho (uuvana / vanamo), Vaahtera, Vaahder, Vahtera, Vahder, Vahteri, Vaher, Vahtere, Vahtara, Voahteri, Vahtar, Vaherpu, Vahter, Vodor, Ukstor, Ukstur, Ustor, Wastar (vaahtera), Vaapukka, Vapukka, Vapukkain, Poapukkaine, Babukaz, Vaabaka, Vaarain, Vaarama, Vaarami, Faarama, Vaarik, Vaarikas, Vadelma, Fadelma, Valerma, Vavarno, Babarm, Vevvar, Vabarn (vadelma), Vahveroinen, Vahvero, Vahveroine, Vahoi, Vahvoi, Vahvoine, Vahalauk, Bahalouk, Vahelik (keltavahvero / suppilovahvero / karvarousku), Valokki, Valokka, Valokas, Valakka (suomuurain), Vanamo (vanamo), Varis, Vares, Varoi, Varez, Variks, Vuorrazas, Vuorces, Varaka, Varsej, Varsi, Urin, Urin-jekwä, Urin-eka, Urni, Warnaj, Warna, Varju, Warnäe, Kerä, Kwerä, Bari, Bare, Bere (varis), Vata (pihätähtimö), Vatukka, Vattu, Vaduk, Vadok, Vaddak, Vatikka (vattu / mesimarja), Vehka, Suovehka, Peuranvehka, Vehk, Vohk, Vohu (vehka / raate), Vesikko, Vesikkö (vesikko), Vilisijä (kyy), Viklo, Vikla, Vikli, Viglu, Vigli, Vigle, Viglitaja, Vigla-coawzo, Figle-coawso (viklo / kuovi / mustapyrstökuiri), Viiri, Viiropääsky, Viir, Viires (tervapääsky / tiira), Vilukko (vilukko), Virmajuuri (lehtovirmajuuri), Virna, Virne, Virnas, Virnajainen, Virn (virna / ahomatara / peltohatikka), Vita, Vitta, Vitsa (pohjanpalpakko / leinikki), Västäräkki, Vestrikka, Väistäräkki, Västärö, Västi, Västöi, Päistärikkö, Väisti, Vässo, Västrik, Bestur, Baesteragas, Pesnirik, Pieste-rieggez, Uskerej, Voskorej, Wärsok, Wärsox, Ruxnon wursok (västäräkki).
]]>
NIMENANTOON LIITTYVIÄ TAPOJA
1. lapsen nimikkoeläimeksi valitaan samana vuonna, vuodenaikana, kuuna tai päivänä syntynyt eläin (arvokkain samana päivänä syntynyt, eläimen uskotaan elävän lapsen kanssa rinnakkaiselämää, eläimen vaiheista ennustetaan lapsen tulevaisuutta).
2. lapselle valitaan metsästä nimikkopuu (arvokkain lapsen ikäinen, puun ajatellaan varttuvan lapsen kanssa ja olevan yhteydessä lapsen kohtaloon, puuhun sidotaan punaisia nauhoja joita siirretään ylöspäin lapsen kasvaessa).
3. lapsi nimetään saunassa ensimmäisen hampaan puhkeamisen jälkeen (hampaiden tuloa pidetään elinvoiman saapumisen merkkinä).
4. nimettävän lapsen kaulaan tai käteen ripustetaan suojeleva taikakalu (isovanhempien valmistamia pidetään arvokkaimpina).
5. nimettävää lasta kylvetetään vatsallaan kevyesti vihtoen ja ihoa sivellen.
6. lapsille ei anneta elävien sukulaisten nimiä (pelätään lopettavan suvun jatkumisen, sielujen jälleensyntymiseen liittyviä uskomuksia).
7. nimiä ei lausuta ääneen ennen nimijäisiä (pelätään heikentävän nimen voimaa ja tuovan lapselle huonoa onnea).
8. lapselle valitaan syntymäyönä oma nimikkotähti (tähtiä pidetään sielujen olinpaikkoina).
9. lapselle sepitetään oma laulu joka sisältää tämän nimen ja tärkeinä pidettyjä asioita lapsen elämästä (lauletaan nimenannon aikana ja perhejuhlissa siitä lähtien, lapsi jatkaa lauluaan aikuisena, laulu kasvaa sitä pidemmäksi mitä vanhemmaksi ihminen elää, laulua voidaan hyräillä silloin kun ajatellaan ihmistä, toisen laulun kuullessaan on kohteliasta esittää omansa).
10. omaa laulua kutsutaan suulauluksi (suy, esitetään hartaasti hiljaisella äänellä).
11. emo antaa lapselle saunanimen heti syntymän jälkeen (salassa muilta, saunanimeä ei lausuta ääneen, nimi suojelee lasta ja yhdistää emoa ja lasta).
12. lapsen lausumista nimistä ennustetaan (jos lausuu ensin isän nimen seuraava lapsi poika, jos emon tyttö).
13. hantit puhuttelevat aikuisia lasten mukaan (x:n emo, y:n eno).
14. saamelaiset antavat esikoistytölle ja pojalle sukulaisten nimet ja kuopukselle vanhempien nimen (vanhempien nimellä halutaan lopettaa lasten tulo).
15. lapsi nimetään hiustentulon jälkeen (yhden sieluista ajatellaan saapuvan hiusten mukana, hiuksettomana aikana käytetään lempinimiä ja vältetään periytyvän nimen lausumista, syntymähiuksia säilytetään perheen vakassa varsinaisten hiusten ilmestymiseen asti).
16. nimi valitaan lausumalla ääneen edesmenneiden sukulaisten nimiä ja tarkkailemalla lapsen ilmeitä ja tuntemuksia.
17. lapsena saatua nimeä voidaan muunnella aikuisena päätteiden ja lisänimien avulla (salla-täti, vanha-valpio).
18. mordvalaiset nimeävät lapsen saunassa heti syntymän jälkeen (pään päälle kaksi leipää, lausutaan valittu nimi).
19. karjalaiset nimeävät lapsen ensimmäisen hampaan puhjettua (vyötetään suojelevalla punaisella kankaalla).
20. lapselle nimetään syntymän jälkeen oma poro (nimtem t´ela-ker, nimetön pieni poro, pidetään lapsen kaksoisolentona tai suojelushaltijana, poron elämästä ennustetaan lapsen tulevaisuutta, uskotaan menettävän yhteyden lapseen 2-vuotiaana ja muuttuvan tavalliseksi poroksi).
21. komit antavat ensimmäisen nimen heti syntymän jälkeen (pidetään salassa, vain vanhemmat tietävät nimen).
22. komien nimenantoon kuuluu lapsen peseminen männystä ja tuomesta valmistetussa astiassa, vyön sitominen lapselle ja lapsen terveydeksi ruokaileminen.
23. saamelaiset sepittävät lapselle oman joiun (joiulla oma tunnistettava sävelensä tai elämän myötä kehittyvä tarinansa, omaa joikua lauletaan yksin oltaessa, joikuja sepitetään ihmisille ja eläimille).
24. obinugrilaiset antavat ensimmäisen nimen syntymähetken (tähdenlento, sadekuuro) tai paikan mukaan (toinen nimi myöhemmin luonteen perusteella).
25. saamelaiset antavat esikoiselle isänisän tai emonemon nimen, seuraaville lapsille emonisän tai isänemon (jos ei olla annettu jo serkuille, vanhempia nimiä käytetään vain jos ihmiset olivat läheisiä, sukulaista jonka nimi otetaan käyttöön aletaan kutsua kaima-äijäksi (käim-äjjih) tai akaksi (käim-akk)).
26. saamelaiset kutsuvat lasta vanhemman mukaan (aila ja pirtä->aila-pirtä->ailan pirtä).
27. saamelaiset lisäävät tyttöjen nimeen dz-päätteen (aila->ailadz) ja poikien nimeen ylimääräisen kirjaimen (ande->andde).
28. saamelaiset antavat nimiä lasten ominaisuuksien (vahva, kömpelö), ulkonäön (paksuhuuli), luonteen (kulkuri, vilkuilija), vaatetuksen (leveähelma, pyörölakki) ja suojeluseläinten (kuukkeli-uula) mukaan.
29. kolttasaamelaiset antavat lapselle 12-vuotiaana oman nimikkopennun (koiranpentu).
30. saamelaiset pitävät lapsille sepitettyjä henkilökohtaisia joikuja yhtä tärkeinä kuin syntymänimiä (jos lasta kutsutaan omalla joiullaan vastaa kuin olisi kutsuttu ei-lauletulla nimellään).
31. lapsi nimetään ensimmäisen hymyn tai naurahduksen jälkeen (uskotaan tuolloin "tulleen ihmiseksi").
32. nimijäisiin kuuluu lapsen pujottaminen oksista tehdyn renkaan tai onton puunkannon läpi ja vyön kietominen lapsen ympärille sanoin "otan sinut perheeseeni, kasva niinkuin muutkin lapseni ovat kasvaneet".
33. saamelaiset saavat nimet unissa (emon uni tärkein).
34. marit valitsevat nimen ottamalla itkevän lapsen syliin, luettelemalla sukulaisten nimiä ja valitsemalla sen jonka kohdalla lapsi lopettaa itkunsa (toisen tavan mukaan lyödään tulta tuluksilla ja valitaan nimi jonka kohdalla tuli syttyy).
35. lapsi nimetään ensimmäisen hampaan puhjettua ("ei hampaitta nimen hakuun").
36. kahdelle ensimmäiselle lapselle annetaan edesmenneiden isovanhempien nimet (lasten uskotaan tulevan siihen jonka nimen saavat).
37. nimien ajatellaan "nousevan sukujuonia pitkin".
38. nimien toivotaan tulevan unissa (jos eivät tule valitaan muin keinoin).
39. lapsille ei anneta pilattuja nimiä, kuolleiden sisarusten nimiä tai elävien sukulaisten nimiä (elävän sukulaisen nimen saaneen pelätään vievän kaimansa onnen).
40. nimeä valitsemaan voidaan kutsua arpoja eli noita (ulkopuolisiin turvaudutaan jos sopivaa nimeä ei löydetä omin keinoin).
41. lapsi vyötetään nimettäessä sanoin "rinta umpeen, vyö vyölle".
42. saamelaiset saavat nimen (nabma) unessa syntymänhaltija Sar-akalta (kertoo kuka jabmek eli sukulaisen henki lapseen syntyy).
43. saamelaiset tiedustelevat nimeä noitarummun, kirveen tai vyön kanssa (jos ei tule unessa).
44. saamelaiset antavat sairastelevalle lapselle uuden nimen (adde nabma) tai pyhänä pidetyn paikan nimen (saivo nabma, jos valitaan pyhän paikan nimi tulee lapsen uhrata paikalle läpi elämänsä).
45. nimiä annetaan ja vaihdetaan vastoinkäymisten ja suurten muutosten jälkeen (jos läheinen ihminen kuolee nimetään seuraava lapsi tämän mukaan).
46. saamelaisten nimijäisiin kuuluu lapsen pujottaminen ympyräksi taivutetun koivunoksan läpi, pienen renkaan (nimi-siella) sitominen lapselle (pojalle käteen, tytölle rintaan) ja terveyden toivottaminen rengasta sidottaessa (toivotaan "tervettä ja vahvaa kuin koivu", "tervettä ja somaa kuin rengas").
47. sukulaisen nimellä halutaan toivottaa lapselle "samaa onnea ja iloa mitä kaimallaan oli".
48. lasten nimikoiksi valitaan tuntureita, puroja, järviä ja eläimiä.
49. saamelaiset voivat vaihtaa lapsen nimeä 2-3 kertaa kymmenen ensimmäisen elinvuoden aikana (nimi vaihdetaan jos joku isovanhemmista kuolee, jos lapsi sairastelee tai tätä seuraa huono onni, vanha nimi poistetaan punaisella lepänkuorinesteellä).
50. inarinsaamelaiset ottavat nimeä antaessaan verta lapsen vasemmasta nimettömästä, sivelevät sillä pehmeää kohtaa lapsen päälaessa, pesevät lapsen huolellisesti, kantavat pesuveden syntymäsijalle, siirtävät syntymän jälkeen istukan haudalle istutetun puun syntymäsijalle, veistävät puusta lasta esittävän kuvan ja laskevat kuvan syntymäsijalle.
51. udmurtit käyttävät sukunimenä periytyvää suvun kantaäidin nimeä (totemistinen nimi).
52. udmurtit antavat lapselle saunanimen syntymän hetkellä vallitsevien olosuhteiden tai luonnonilmiöiden mukaan (nimeäjänä toimii kätilö, syntymänimeä käytetään häihin asti).
53. udmurtit vaihtavat sairastelevan lapsen nimen huutamalla tai lausumalla ääneen sukulaisten nimiä ja tarkkailemalla lapsen käyttäytymistä.
54. udmurtit kutsuvat nimen arpomista nimen löytämiseksi (nim kuskon) ja henkisielun etsimiseksi (lul uttsan).
55. udmurtit laittavat lapselle ensimmäisenä tupaan tulleen nimen (toisen tavan mukaan ensimmäinen samaa sukupuolta oleva tulija valitsee nimen tullen samalla lapsen "isäksi" tai "äidiksi").
56. marit kiikuttavat lasta sylissä, luettelevat sukulaisten nimiä ja valitsevat sen jonka kohdalla lapsi lakkaa itkemästä (lapsen onnen uskotaan olevan sidoksissa nimeen).
57. niittymarit kutsuvat taloon tietäjän joka hakee lapselle nimen henkien maailmasta ("tulemalla halteihinsa").
58. mordvalaiset antavat lapselle ensimmäisen vastaantulijan nimen.
59. hantit valitsevat nimen lapsen luonteen, ulkonäön tai ympäristöstä ensimmäisenä silmään sattuvan asian mukaan (nimeä annettaessa lapsi asetetaan polvelle).
60. hantit antavat nimen nukuttamalla lapsen ensimmäisille unilleen, nostelemalla kätkyttä ja luettelemalla sukulaisten nimiä (oikean nimen kohdalla kätkyt tuntuu kevyemmältä tai raskaammalta, samalla keinolla voidaan tiedustella mille haltijalle lapsi tulisi pyhittää).
61. mansit sitovat nimettävän lapsen hiuksiin nauhan ja alkavat selvittää kenen sukulaisen henki tähän on palannut (lasta voidaan liittää nimellä myös elävään ihmiseen tai toiseen vastasyntyneeseen).
62. mansit nimeävät lapsen 5-6-vuotiaana (15-vuotiaana nimi muutetaan pysyväksi).
63. samojedit eivät anna lapsille lähisukulaisten nimiä (sukulaisten nimiä käytetään toisessa ja kolmannessa polvessa, kuolleiden nimiä ei lausuta ääneen).
64. samojedit nimeävät nuorukaiset 15-vuotiaina miesten sukuun (aikuisnimi saadaan ensimmäisen metsästyssaaliin jälkeen).
65. nimikkopuille ja eläimille viedään lahjoja (vanhempana lapsen toivotaan huolehtivan nimikoistaan itse).
66. udmurtit käyttävät syntymänimeä syntymäkodissa ollessaan tai käydessään (nimet sidottuja paikkaan).
67. lapsen nimikkoeläin eli nimellinen valitaan heti syntymän jälkeen (nimikoista pidetään muita eläimiä parempaa huolta, nimikot otetaan mukaan omaan kotiin muutettaessa).
68. nimikoita kutsutaan lepinnöiksi ja lepingoiksi (lepingoiksi voidaan kutsua myös lapselle lahjoitettuja maita ja esineitä, "lepinto-lehtoni").
69. ensimmäiselle lapselle istutetaan tuomi, seuraaville pihlajia ja herukoita (alkuperäisen tavan mukaan valitaan metsästä, istuttaminen myöhäistä perinnettä).
70. inkeriläiset istuttavat lapselle tammen tai omenapuun (sukupuolen mukaan).
71. nimikkopuita puhutellaan lasten nimillä ja niihin sidotaan värikkäitä nauhoja (lasten suojelijoita).
72. kesällä syntyneille valitaan nimikkokukkia (uskotaan tuovan onnea).
73. kainuulaiset istuttavat nimikkopuun lapsen ollessa parin vuoden ikäinen.
74. perheen tytär ottaa naimisiin mennessään nimikkopuunsa versoja ja istuttaa ne uudessa kodissa.
75. nimikkopuun kuihtuminen tulkitaan kuoleman enteeksi.
76. nimikkopuita kutsutaan kasvinpuiksi (kasvavat yhdessä lasten kanssa).
77. saamelaiset liittävät lapsen nimellä koivun yhteyteen (koivut alkuperäisiä lasten suojeluspuita).
78. udmurtit vaihtavat lapsen nimen jos talon onni kääntyy vastaiseksi (väärän nimen pelätään suututtaneen sukulaisten henget).
79. hantit pyhittävät lapsia haltijoille nimien avulla (lapsi "tehdään haltijalle" jolloin haltijasta tulee tämän "pään suojelija", lapsen tulee muistaa haltijaansa läpi elämän, lasten lisäksi haltijoille pyhitetään vaaleita punaisin nauhoin merkittyjä poronvasoja).
80. lapsen uskotaan perivän sukulaisen nimen mukana kaimansa haltijan (haltijan toivotaan suojelevan lasta "niinkuin suojeli nimen edellistä kantajaakin").
81. nimen mukana periytyvän suojelushaltijan uskotaan tuovan lapselle "yksilöllisyyden ja luonteen" ja ryhtyvän puolustamaan tätä heti nimeämisen jälkeen.
82. lapsi nimetään syntymää edeltävien tapahtumien, olosuhteiden tai luonnonolojen mukaan (syntymää edeltävän ajan uskotaan olevan yhteydessä lapsen tulevaisuuteen).
83. kaimoja pidetään lasten suojelijoina (jos lapsi sairastelee kutsutaan paikalle joku kaimoista).
84. saamelaiset liittävät emon nimen lapsen nimeen (inkuna piera, inkun piera).
85. saamelaiset kyselevät ennen syntymää sukulaisilta onko kukaan nähnyt unta lapsen nimestä (nimen toivotaan tulevan unessa).
86. saamelaiseen nimenantoon kuuluu lapsen peseminen ja kietominen jäniksen nahkaan, nimen antaminen syntymänhaltija Sar-ahkan nimeen, lapsen siveleminen suojelevalla lepänkuorinesteellä ja yhdessä ruokaileminen.
87. saamelaiset uskovat eläinhahmoisen suojelushaltijan Nammaguollin (nimikala) siirtyvän lapseen nimen mukana.
88. mordvalaisten nimijäisiin kuuluu lapsen asettaminen isänsä valmistamaan kätkyeen, kätkyen ripustaminen vanhempien vuoteen viereen, nimen antaminen, mukana tuotujen kestitysten laskeminen kätkyeen ja lapsen keinuttaminen (jokainen keinuttaa vuorollaan ja ottaa sen jälkeen kätkyestä tarjoiluja).
89. samojedit nimeävät lapsen luettelemalla suvussa olleita nimiä ja valitsemalla sen jonka kohdalla lapsi lopettaa itkemisen (nimeäjänä toimii perheen tai suvun vanhin).
90. udmurtit kutsuvat sukuja lyhyin totemistisin nimin (mozga, kaksa, kutja, nimistä tuli myöhemmin kylien nimiä).
91. samaan totemistiseen sukuun (udmurtin turja, utsa) kuuluvat eivät saa mennä naimisiin keskenään (saman sukunimen omaavat).
92. naimisiin menneitä udmurttinaisia puhutellaan syntymäsukunsa mukaan (totemistinen suku säilyy läpi elämän).
93. udmurtit perivät sukunimen lisäksi esikoisille periytyvän puumerkin (nuoremmat lapset tekevät merkistä oman muunnelman) ja sukupyhäkön (kuala) salaisuudet (pyhäkön vartijan toimi periytyy vanhimmalle pojalle, omilleen muuttavat perustavat omat pyhäköt, naiset suorittavat kualamenot syntymäkotinsa pyhäkössä).
94. udmurtit kutsuvat kotamaisia perhepyhäköitä (kuala) sukujen mukaan (utsa-kuala=utsien suvun kota, utsa-pijos=utsan pojat).
95. ennen nimeämistä lausutun nimen uskotaan tekevän lapsesta itkeväisen (nimen lausumista vältellään / käytetään kiertoilmaisuja).
96. nimeämätöntä lasta kutsutaan hullukkaiseksi, vakahaiseksi ja vakahiseksi (hullukkainen=mieletön, hullu, vakahainen=vakassa nukkuva, lapsi joka ei osaa kävellä).
97. lapsen kehityksen vaiheita kuvataan sanoin "yks kuu ei ymmärrä, kaks kuuta katselemmaa, kolt kuuta kukasiil, neljä kuuta nauramaa".
98. lapsi nimetään sen jälkeen kun tämä alkaa ymmärtää uutta ympäristöään (ennen ymmärryksen ilmaantumista tämän ajatellaan olevan tai vierailevan tuonpuoleisessa).
99. alle kuukauden ikäistä lasta kutsutaan hullukaiseksi ("hullukkaisen huntuloissa, vakahaisen vaatteisissa").
100. marit antavat lapselle väliaikaisen saunanimen (montsa lum) heti syntymän jälkeen.
101. udmurtit kutsuvat nimen valitsemista hengen (lul) ja hahmon (urt) etsimiseksi (lul=henkisielu, urt=varjosielu).
102. inarinsaamelaiset uskovat vieraiden nimien antamisen suututtavan sukulaisten henget (pelätään "ottavan lapsen takaisin").
103. saamelaiset pitävät sukulaisten nimien unohtamista epäkunnioittavana (käyttämättömiä nimiä pidetään muistissa laulamalla).
104. marit antavat lapselle syntymänimen pian syntymän jälkeen ("ettei eksyisi tuonpuoleisessa", ennen nimenantoa lapsi pestään ja vihdotaan pihlajanlehvillä, myöhemmin annetaan vielä toinen nimi).
105. marien nimenantoon kuuluu lapsen ojentaminen pöydän (rajan) yli loitsuja lukien (emon toimesta) ja tulen iskeminen piikivellä nimiä lausuen (valitaan nimi jonka kohdalla tuli syttyy, nimi voidaan valita myös sään ja kuunvaiheiden mukaan).
106. mordvalaiset antavat nimen saatujen enteiden mukaan (nimenanto toimitetaan perheen kesken).
107. mordvalaiset valitsevat nimiä lintujen, asuinpaikkojen, esivanhempien ja syntymäpaikkojen mukaan.
108. obinugrilaisten mukaan ihmisen täytyy olla kuolleena saman ajan mitä oli elänyt ennen kuin nimensä voidaan antaa uudestaan (vain niiden keiden nimet muistetaan uskotaan syntyvän uudestaan).
109. obinugrilaiset antavat nimiä sen mukaan mitä näkevät ensimmäisenä synnytyskodasta tullessaan, syntymäjärjestyksen ja lasten ominaisuuksien mukaan (nimeäjinä toimivat isä, emo, napaemo tai emonisä, toisen tiedon mukaan emo nimeää tytön ja isä pojan).
110. obinugrilaiset antavat suojelevan syntymänimen heti syntymän jälkeen, toisen nimen 5-6 vuotiaana ja kolmannen 15-vuotiaana (tyypillisiä nimiä pöllö, kettu, musta, muurain, kiero, metsä, kauniskasvoinen, oksa, heittäväkäsinen, vaeltaja, kärpänen).
111. obinugrilaiset tiedustelevat nimeä esivanhemmilta ja haltijoilta luettelemalla nimiä ja nostelemalla kätkyissä makaavaa lasta (tiedustelun suorittaa napaemo eli kätilö).
112. obinugrilaiseen syntymänimen antoon kuuluu tuohivakkaan laitetun istukan ripustaminen lähellä olevaan puuhun, napanuoran leikkaaminen ja nimen määrittäminen ennemerkeistä ja lapsen eleistä (määrittäjinä toimivat läsnäolevat sukulaisnaiset).
113. unkarilaiset asettavat lapsen nimeämisen jälkeen lattialle tai pöydän alle (maan yhteyteen).
114. obinugrilaiset heimot nimetään jokien ja sivujokien, suvut eläinten (peura, ahma, pöllö) ja lapset luonteen ja ulkoisten piirteiden mukaan (levoton, murisija, läpättäjäsydän, miehinen).
115. hantit nimeävät lapset eläintoteemin, perhenimen, sukulaisen, tarunomaisen sankarin tai merkittävän teon tehneen henkilön mukaan.
116. hantisuvuilla on periytyvät nimensä, salaisuutensa, pyhät eläimensä ja puunsa, kirjailunsa, sukumerkkinsä (tamga), pyhäkkönsä, kalmistonsa ja totemistiset esivanhempansa.
117. saamelaiset toivovat nimen tulevan unessa raskauden aikana (emolle tai lähisukulaiselle).
118. saamelaiseen nimenantoon kuuluu lapsen pujottaminen ympyräisen koivuvitsan läpi ja nimihelyn (nabma-skiello) sitominen tämän käsivarteen (poika) tai rintaan (tyttö) toivoen lapselle samaa onnea kuin nimen edellisellä kantajalla.
119. saamelaisten mukaan nimikkohaltija ilmaantuu kalanhahmossa (nemo-guale, nimi-kala).
120. saamelaiset vaihtavat nimeä 70 ikävuoteen asti (läpi elämän).
121. marit uskovat oikean nimen tuovan lapselle terveyttä ja menestystä.
122. marit etsivät nimeä kiikuttamalla lasta sylissä, luettelemalla nimiä ja valitsemalla sen jonka kohdalla lapsi käyttäytyy eri lailla.
123. "syntyi poika puolikuinen, kaksiviikkoinen kalevo, ei tietty nimeä panna" (keskosten nimeämisestä).
124. "poika süntü Marjatalla, sen ei tiijetä iseä, eikä varsiten emeä, ei tietä nimiä panna" (orpojen nimeämisestä).
125. "synty tyttö nuorimalla, nuorimalla, pienimmällä, perehen parahimmalla, miksi panemma nimyen, kuvoamma Kullikiksi, ei ole kultia isolla, eikä kultia emolla, eikä kullan kantajoa, miksi nimi, kuksi nimi, ravahkama Raunikiksi, ei ole isällä rahoa, ei ole emolla rahoa, ei rahan kantajoa, miksi nimi, kuksi nimi, luokamapa Luorikiksi, Luorikki hyvä niminen" (oikealta tuntuvan nimen hakemista).
126. "iso kuttu Ilmoriksi, emä ehtopoiaksehe, veljet veittiverraksehe, sisaret sodiporokse" ja "iso kutsuis kullaksesen, mamma kutsuis mansikas, veikkoni vesi-kalaksi, siso kutsuis sirkkuseksi" (lempinimien antamisesta).
127. "hoi on muamoin, kandajoini, magein maijon andajoini, maltoit suaha, maltai nimi panna" (emot perinteisiä nimenantajia).
128. "poigueni, päivyeni, oli miel miul sius miestä loadie, ennätit emäksi virkkoa, kandajoiksi kaiverrella, ole vanha Väinämöni" (nimi annetaan sen jälkeen kun lapsi kutsuu äitiään emoksi ensimmäisen kerran).
129. "Katrina papin panema, Kati mamman herkuttama" (vierasperäisten nimien alkuperästä).
130. mansinaiset kerääntyvät syntymän jälkeen man-koliin (pikku-talo) ja alkavat selvittää kenen sukulaisen henki (lili) lapseen on palannut (syntymän jumalattaren uskotaan hengittävän lilit lapsiin, ensimmäinen lili "naisen hengittämä").
131. mansit pitävät lapsen öistä itkua merkkinä henkisielu lilin saapumisesta (voidaan nimetä).
132. mansit selvittävät lapseen syntyneen henkisielun (lili) alkuperää nostelemalla kätkyttä ja luettelemalla edesmenneiden sukulaisten nimiä (nimi oikea jos kätkyt vaikuttaa raskaalta tai tuntuu tarttuvan lattiaan).
133. mansit eivät lausu henkisielujen nimiä ääneen (sukulaisen nimen sijasta käytetään sukulaisuussuhdetta ilmaisevaa sanaa).
134. mansit kutsuvat syntymän jälkeen paikalle vanhan naisen (najt=noita) selvittämään lapsen suojelushaltijan nimeä (noita saapuu lapsen luokse kahden hanhen tai joutsenen siiven kanssa (syntymän jumalattaren lintuja), nostaa viuhkaksi sidotut siivet korkealle ilmaan ja alkaa lausua ääneen haltijoiden nimiä, lapsen suojelijaksi valitaan haltija jonka kohdalla siivet vaikuttavat raskaalta tai tuntuvat liimautuvan käsiin).
135. mansit selvittävät sukulaisen hengen (lili) nimeä asettamalla lapsen kätkyeen, kätkyen polvelle ja luettelemalla mielessä sukulaisten nimiä (luetellaan siihen asti kunnes kätkyt tuntuu raskaalta, nimen selvittäjänä toimii suvun vanhin nainen).
136. mansien luomiskertomusten ensimmäistä lasta kutsutaan nimellä Pikku-jänis-jolla-kurki-reidet.
137. mansien tarinoissa miehet nimeävät pojat ja naiset tytöt (heti lapsen synnyttyä lähdetään viemään lahjoja suvun toteemin pyhäkköön, pojalle toteemin miespuoliselle ilmentymälle, ojka=ukko, tytölle toteemin naispuoliselle ilmentymälle, ekwa=akka).
138. udmurttipari kutsuu toisiaan kiertoilmaisuin ("karhun pää", "uunin patsas").
139. mordvalaiset nimeävät nuorikot uudestaan raskaaksi tulon tai esikoisen syntymän jälkeen (tehdään nimellä sukulaiseksi, pidetään vieraaseen sukuun kuuluvana lapsen syntymään asti).
140. udmurtit kutsuvat naimisiin menneitä naisia syntymäsukunsa mukaan (isän suvun totemistisen kantaäidin nimellä, mies ja ystävät käyttävät etunimeä, muu suku kutsuu miniäksi).
141. samojedinainen menettää vieraaseen sukuun muuttaessaan etunimensä (totemistinen sukunimi pysyy samana, vanhaa etunimeä käytetään oman suvun luona vierailtaessa).
142. "kun ennen olin isäni koissa, isä kuhtu kukkaseksi, emo päivän nousemaksi, veikkonen vein kalaksi, siskoni sini-kukaksi" (lempinimiä).
143. "syntypä tyttö pienemmälle, pienemmälle, nuoremmalle, mikä nimi pantannee, pannaa nimi Palaka, Palaka nimi pahane, pantais Nassu, tullee nauru, Iriska kyläkäviä, Hekka hemmo neitone" (oikealta tuntuvan nimen hakemista).
144. selkuppien nykyisten sukunimien takaa löytyy alkuperäisten totemististen sukujen nimiä (karalkins=qara=kurki, kargachevs=qorqi=karhu, sengepovs=senki=metso).
145. selkupit antavat nimiä lapsen ensimmäisten sanojen tai huutojen (huudahdus qarr=nimeksi qara), syntymäpaikan, syntymän jälkeen nähtyjen eläinten, lapsen piirteiden ja tapojen ja lapselle toivottujen ominaisuuksien mukaan.
146. selkupit luovat nimiä yhdistämällä kuvailevia nimiä ikää ja sukulaisuussuhdetta ilmaiseviin nimiin (selci panis ira, selci panis=seitsemän lettiä, ira=ukko, seitsen-lettinen-ukko).
147. selkupit keksivät nimiä suvun toteemieläimen ominaisuuksista ja piirteistä (tornan omtil topi=vasan sarvien reunus).
148. saamelaiset nimeävät perheenjäsenille porot (poomnik, hirvas tai vaadin, poron kuollessa tai kadotessa nimetään uusi, poroa hoidetaan kuolemaansa asti).
149. hantit antavat kuolleen ihmisen kaimoille uudet nimet (kuolleiden nimistä tulee pyhiä henkisielujen nimiä).
150. kuolleiden sukulaisten nimiä ei lausuta ääneen (toisen tiedon mukaan nimiä ei lausuta ääneen suruajan jälkeen, pyhiä siihen asti kunnes syntyvät uudestaan).
151. udmurtit kutsuvat sairaan lapsen nimen (sielun) vaihtamista sanoin urt-kuton ja lul-uttsan (urt=varjosielu, lul=henkisielu).
152. obinugrilaiset antavat lapsille ja paikoille suvun toteemieläimestä johdettuja nimiä (pidetään onnea tuovina).
153. hantit keksivät nimiä suvun toteemieläimen (peura, majava, karhu) piirteistä ja ominaisuuksista (nimen lisäksi lapsi perii suvun pyhät paikat, tarinat, laulut ja salaisuudet).
154. "se o joku toine semse antamanime sil vaa antanu" (antamanimi=lempinimi).
155. "ei asumuksem mies tarttel liikanimee" (tiloilla sukujen nimet).
156. "silloha niille nimi pantii kuv vietii keväil mettää enskarjasena" (vasikoille suojaava nimi).
157. "tyttölaps ko nimettii sille laitettii neula johokii, et tul kästyöihmine" (pojalle pieni jousi).
158. "Peilikki on aina etummaisena ja Ihana perimmäisenä kun ne kotia tulii" (lehmien luonnenimiä).
159. "siitä tul hoaso, räpäkkö" (jos lapsi on rauhaton nimeä annettaessa).
160. "onhan ne lappalaeset asunna muutamessa paekassa" (nykyisten paikannimien myöhäisestä alkuperästä).
161. "luustakin tekvät hankoja, siitähä se nimesäkki sai Luhanka" (Luhanka=Luuhanka, osa yhdysnimistä kotoperäisiä).
162. "kaigil on omad imed, inmihizil i linduloil" (kaikella nimensä).
163. "lapsille pietti imenaissia" (inkerissä nimijäisiä vuoden vanhana).
164. "näin sureks pittä kazva" (sanotaan nimijäisissä ja kohotetaan lasta ylös).
165. "ain oli hilja, se oli ni kainu hiljain tyttöi" (luonnenimi Hilja).
166. "ne on randalaist, ne kera pytät kalla" (Rantalaiset, sukunimien luomisesta totemistisen ajattelun jälkeen).
]]>
SYNTYMÄÄN LIITTYVIÄ TAPOJA JA USKOMUKSIA
1. syntymään liittyvät tavat voidaan jakaa raskauden aikaisiin, syntymän hetkellä tapahtuviin ja syntymän jälkeisiin.
2. syntymään liittyvien tapojen tarkoitus on suojella lasta ja liittää tätä sukuun ja eläväisten maailmaan.
3. raskauden aikana aloitettuja suojelevia toimia voidaan jatkaa läpi lapsuuden aina nuoruuteen asti.
SYNTYMÄÄ EDELTÄVÄ AIKA
1. raskauden edistymistä juhlistetaan vaihtamalla vaatteita (uudet vaatteet kuukautisten loppuessa, vatsan näkyessä ja lapsen liikkuessa ensimmäistä kertaa).
2. raskausaikaa ja lapsen varttumista mitataan solmujen avulla (avataan solmu päivässä, solmitaan solmu päivässä).
3. lapselle raskauden aikana ommellut vaatteet viimeistellään syntymän jälkeen (toisen tiedon mukaan vaatteita ei valmisteta tai lahjoiteta ennen syntymää, pelätään tuovan huonoa onnea).
4. lapsen sukupuolta päätellään emon ihosta (näppyjä=poika) ja vatsan muodosta (pyöreä=tyttö, soikea=poika).
5. kaksosia toivottaessa etsitään luonnosta parillisia asioita (kaksilehtisiä kasveja, kaksihaaraisia oksia, kaksilatvaisia puita, pareittain liihottavia perhosia).
6. raskauden aikana vältellään yllätyksiä, äkkinäisiä liikkeitä ja suuria muutoksia.
7. raskauden aikana muistellaan menneitä ja kerrotaan tarinoita esivanhemmista (sukulaisten henkien uskotaan löytävän tiensä lapseen puheiden myötä).
8. odottavan äidin makuusijan alle laitetaan esineitä sen mukaan toivotaanko tyttöä vai poikaa (toisen tiedon mukaan sukupuolta ei toivota etukäteen, toivotaan "tervettä lasta").
9. odottavan äidin ja synnytykseen osallistuvien naisten ei tulisi riidellä raskauden aikana (huonoa onnea lapselle).
10. päivällä alkuun laitetuista lapsista uskotaan tulevan kauniita (illalla laitettaessa tärkeää valita suotuisa kuun vaihe, suotuisin uusi kuu).
11. lapsen sukupuolta päätellään raskaana olevan naisen katseesta (terävä=poika, lempeä=tyttö).
12. lapsen sukupuolta voidaan päätellä emon kasvoissa olevien ruskeiden läiskien määrästä (vähän=tyttö, paljon=poika).
13. poikalapsen kantajalla uskotaan olevan kalpeat kasvot, tyttölapsen kantajalla verekset eli punertavat.
14. kuutonta aikaa pidetään huonoimpana lasten tekoon (kuu=hedelmällisyys), uuden kuun aikaa parhaimpana ("terveitä ja pitkäikäisiä", "viisaita ja hyväpäisiä").
15. raskauden aikana ei leikata hiuksia (hiusten pituuden uskotaan olevan sidoksissa lapsen elinikään, samaisesta syystä neito voi ottaa miehen vasta hiustensa ollessa tietyn pituiset).
16. lasten määrää ennustetaan naisen otsaviivoista ja pikkusormen sivuun ilmestyvistä viivoista (käsi nyrkissä).
17. lasta toivottaessa laitetaan punaisia marjoja tai lankaa makuusijan alle (elämän väri).
18. odottavan äidin vyötäisille kiedotaan punaista lankaa tai nuoraa johon sidotaan suojelevia taikakaluja.
19. ennen syntymää ei anneta tai heitetä mitään pois (lapsen onnen uskotaan menevän samalla).
20. raskaana olevalta naiselta ei kielletä mitään ("samalla kiellettäisiin lapseltakin").
21. odottavien äitien ajatellaan olevan lähellä tuonpuoleista ja sukulaisten henkiä (saavat viestejä tuonpuoleisesta, käyttäytyvät poikkeavalla tavalla).
22. lapsen sukupuolta ennustetaan morsiamen hiuksia letitettäessä (jos oikea letti valmistuu ennen vasempaa=poika).
23. raskauden aikana nähdyn sammakon uskotaan lupaavan poikaa, sisiliskon tyttöä.
24. kaksosia toivottaessa laitetaan hautumaan kaksi vihtaa (toisen tavan mukaan uuniin kaksi leipää).
25. tyttölasta toivottaessa peseydytään lämpimällä vedellä, poikaa toivottaessa kylmällä.
26. kaunista lasta toivottaessa lemmitään kauniilla ilmalla päivänpuoleisessa rinteessä.
27. "ei syntyjä sijoa valitse" (syntymän ajankohtaa ei kuulu tietää liian tarkkaan).
28. lapsen sukupuolta ja terveyttä ennustetaan tähdistä (lähin tähti kuun yläpuolella=poika, alapuolella=tyttö, lähin tähti kuun edellä=terve, jäljessä=sairaalloinen).
29. raskauden aikaa jaetaan kahteen lapsen liikkeiden mukaan (uskotaan saavan hengen alkaessaan liikkumaan).
30. emolle raskauden aikana tapahtuvien asioiden uskotaan tapahtuvan lapsellekin.
31. lapsettomuudesta kärsivät naiset kääntyvät Veden-emon puoleen (joelle mennään salaa keskiyöllä, vyöttöminä, hiukset hajallaan, mukaan salaa valmistettuja ruokia joista osa jokeen, osa syödään veden äärellä, Veden-emoa puhutellaan sanoin "Ved-ava, Emonen, anna anteeksi, ehkä olen loukannut sinua ja sen vuoksi en synnytä" tai "Emonen, anna anteeksi, löytäisitkö paikan minulle").
32. lapsia pidetään vedenhaltijan (Ved-ava) lahjoittamina ("niin asia selitetään vanhemmille lapsille").
33. poikaa toivottaessa valellaan saunan jälkeen rintoja kylmällä vedellä, tyttöä toivottaessa lämpimällä.
34. tummahiuksisia lapsia laitetaan alulle öisin, vaaleita päivän paisteessa ja punatukkaisia hiilloksen loisteessa.
35. odottava äiti kietoo uumalleen tai kätensä ympärille punaisen langan (suojelevia toimia).
36. saamelaiset aloittavat lapsen komsion (kätkyt) ja vaatteiden valmistuksen raskauden aikana (ei tehdä valmiiksi, viimeistellään syntymän jälkeen).
37. "alakuulles se tullee tyttö ja ylikuullep poika" (kuun vaikutuksesta), "tyttölaps ylhäälä, poikalaps alapuolella" (vatsassa) ja "se on elompualellen kääntynyl lapsi" (kun alkaa liikkua).
38. raskauden aikana pidetään mustia ja punaisia villavöitä paljasta ihoa vasten (vyö luo suojelevan kehän).
39. lapsen ensimmäistä liikahdusta pidetään pyhänä.
40. emo voi suojata lastaan kietoutumalla pehmeään punaiseen kangasvyöhön, esiliinaan tai miehensä vyöhön (öisin vyön paikan voi ottaa miehen käsi).
41. syntymää edeltävän vuoden tapahtumista ennustetaan lapsen tulevaisuutta (myötäistä, vastaista).
42. harvinaisia ja vaikeavalmisteisia esineitä pidetään syntymättömien lasten suojelijoina ("vaikean syntymän kokeneita").
43. "sill on miull äänöi pienoi, äänöi pienoi, henkoi hienoi jot on kannettu kesoilla, syvänkuilla synnytetty" (raskauden ja syntymän ajankohtien uskotaan vaikuttavan lapsen piirteisiin).
44. "siitä tyyty, siitä täyty, siitä paksuksi panihen, niin kohun kovoa kanto, vatsan täyttä vaikieta, kanto kuuta kaksi kolme, kolme kuuta, neljä kuuta, neljä kuuta, viisi kuuta, seitsemän, kaheksan kuuta, ympäri yheksän kuuta, vanhojen vaimon määriin, kuuta puoli kymmenettä" (raskausaikaa lasketaan kuista).
45. hantien mukaan jousi ja kaari merkitsevät poikalasta, neula ja neuleet tyttölasta (unissa nähdyt).
46. hantit pitävät toivomista tärkeimpänä lapsen saamisen vaiheena (lasta toivotaan perheen kotihaltijalta tai joltain naispuolisista jumalattarista, Ankilta, Pyhän-niemen-vanhalta-naiselta).
47. hantinaiset käyvät toivomassa lasta kahden vierekkäin kasvavan puun tai suvun pyhän puun alla (pyhä puu sijaitsee siellä missä suvun naiset käyvät synnyttämässä, toiveisiin voidaan liittää lahjoja, lahjoja annettaessa toivotaan tervettä lasta).
48. hantien mukaan miehillä ei ole lasten saapumiseen osaa eikä arpaa (haltijat päättävät lasten tulosta).
49. "poikani vereväks, tyttäreni kauneheks” (loihditaan ennen syntymää).
50. "söi kauan kutukaloja, paljon särpi sären lientä" (lapsia haluavat pyrkivät hedelmällisyyden lähteiden lähelle).
51. mansit veistävät raskaana oleville naisille (4-5 kuulla) peukalonkokoiset naispuoliset nuket (sos) kuivuneista koivun käävistä (nuken veistää emo itse tai toinen nainen, nuket pyhitetään syntymänjumalatar Sanille, nuken uskotaan helpottavan synnytystä ja estävän lapsia syntymästä liian suurina, nukkea säilytetään kirjailtuun liinaan käärittynä naisen pyhässä ompelupussissa (tut san), onnistuneen synnytyksen jälkeen liina lahjoitetaan Sanille).
52. mansit käyttävät syntymänukkeja (sos) ennustamiseen (roikutetaan nauhoista kolmella sormella, jos keinuu rauhallisesti synnytyksestä ja lapsen elämästä suopeaa).
53. mansit syöttävät synnytystä lähestyville naisille vahvistavaa hirvenlihaa (muuten vältellään liikaa lihan syömistä).
54. syntymättömien lasten sielujen uskotaan kasvavan linnunpesissä koivun oksilla (elämänpuu).
55. synnytykseen valmistautuva mansinainen uhraa syntymänjumalatar Kaltas-ekwalle (Kaltas-akka) kauniisti kirjailemansa huivin ja uskonnollisissa menoissa käytetyn uhripeiton (arvokkaita).
56. lasta toivovat virolaisneidot tanssivat kesäisin tulien ympärillä.
57. saamelainen nainen voi tiedustella lapsen onnea ja sukupuolta kuulta tai lähimmältä tähdeltä.
58. hantit pitävät lumessa nähtyä kaarta tai jousta poikalapsen enteenä.
59. hantinaiset eivät syö riistaa raskaana ollessaan (pelätään tekevän lapsesta suurikokoisen).
60. koiranpentuja toivottaessa huudetaan kovaan ääneen pennun nimeä ja jätetään haltijalle puinen koirankuva.
61. selkupit uskovat elämänjumalatar Ilinta kotan (elävä-vanha-nainen) lähettävän lapsen elinvoiman (ilsat) ylisestä auringonsäteiden kärjissä ja laittavan tämän naiseen (lapsen ensimmäiset liikkeet).
62. saamelaisten mukaan syntymänhaltija Uks-akka luo poikalapset, sisarensa Sar-akan luodessa tytöt (luovat lihan Madder-akan välittämään sieluun).
63. saamelaiset pystyttävät asuinkodan lähelle erillisen synnytyskodan ("Sar-akan kota") jonne lähdetään synnytyksen lähestyessä.
64. "se on tullu väkeväst aamukasteest" (aamukaste=vesi=hedelmällisyys).
65. "muijat löi arpaa ette kyl se pojan saap ku se on nii vatta pystys" (sukupuolen ennustamista).
66. "jopa on kessääm päen tuonniit tytön asijat" (kesään päin=raskaana).
67. "se lähtee sillo eloo" (sikiö ensi kerran liikahtaessaan), "se ensinnää tytkytteä niinku elohiir" (sikiö vatsassa), "koskas se käänty elompualelle" (alkoi liikkua vatsassa).
68. "katti kaks, koira kolome, määkiväinen viis, vinkuvainen kuus, ammovainen yheksän ja minä itte yheksän" (kantoaikoja).
69. "män eestäaikojee", "tek keskeaikojaa" (keskenmenon nimityksiä).
70. "häetä piti ruveta jouvuttaam kum morsian oli jo hyvästij etteempäen", "Eemeli akallaa näky olovan varpaiset tievossa", "alakaa jo ollak kottiim päen minnie siinäet talossa" (raskauden kiertoilmaisuja).
71. "etuset ol koristettu kohtumekois" (kohtumekko=vyötärön alapuolelle ulottuva mekko).
72. "lampaallep pitäs haaratähkä antaa että tulleep kaksosemä" (kaksosten toivomista).
73. "täm on tydöin kera" (odottaa tyttölasta).
]]>
SYNTYMÄ
1. lapsen tulee syntyä maahan tai maan lähelle (maahan putoavien eläinlasten tavoin).
2. lapsen uskotaan saavan maasielun maasta, ilmasielun ilmasta ja kolmannen sielun emoltaan.
3. tulen lähelle syntymistä pidetään tärkeänä (suojeleva Tulen emo).
4. ensimmäisen maidon antamista pidetään syntymää seuraavista toimista tärkeimpänä.
5. lapsi vihdotaan kevyesti lapsisaunasta palattaessa (kotiovella ja kotitulen ääressä).
6. syntymän hetkellä vallitsevasta säästä ennustetaan lapsen tulevaisuutta (tyyntä, myrskyisää).
7. saunassa synnytetään maassa tai lauteilla, maaten tai polvillaan (synnyttäjältä avataan letit, solmut ja napit).
8. emon ja lapsen kasvot pyyhitään istukalla (suojeleva syntymäveri, istukka haudataan maahan tuohivirsussa).
9. lapsi puhdistetaan kankain (ensimmäinen pesu pari päivää syntymän jälkeen, pesemistä jatketaan 4kk ikäiseksi, pesuvesi heitetään perheen pitämyspuun juurelle).
10. emoa ja lasta hoidetaan ja vihdotaan saunassa vähintään kolme päivää (toisen tiedon mukaan isäkin vihdotaan).
11. emo ja lapsi nukkuvat ensimmäiset päivät tulen ääressä.
12. naispuoliset sukulaiset vierailevat saunassa mukanaan lahjoja ja ruokaa (vierailun kunniaksi keitetään puuro, emo ja lapsi lepäävät saunassa 3-7 päivää).
13. lapsen kunniaksi järjestetään varpajaiset joihin tuodaan samana päivänä valmistettuja eli synnytettyjä ruokia (nautitaan yhdessä sukulaisten kanssa, lapselle tuodaan kankaita, vaatteita ja suojelevia esineitä).
14. syntymän hetkestä pannaan merkille vuorokaudenaika ja kuunvaihe (ajankohdan uskotaan vaikuttavan lapsen luonteeseen).
15. lapsi esitellään syntymän jälkeen maalle, ilmalle, tuulille, päivälle ja muille luonnonvoimille (esittelyn suorittaa baabo eli kätilö, ämmö eli isoäiti tai vanhin paikalla oleva nainen, esittely suoritetaan saunan edessä kohottamalla lasta eri suuntiin).
16. lapsen posket sotketaan suojelevalla syntymäverellä (elämän ja terveyden väri).
17. syntymän jälkeen lasketaan maahan tilkka maitoa ("maan akoille").
18. lasta kohotellaan kotitulen ja kiukaan yllä loihtien samalla terveydekseen.
19. istukka haudataan maahan koivuntuohessa (vrt. kuolleiden kietominen tuoheen).
20. napanuora kuivataan ja laitetaan sellaisen esineen yhteyteen jota lapsesta toivotaan (onnenkalu).
21. lasta peittävän syntymäkalvon uskotaan tuovan onnea ("onnen lakki", pidetään merkkinä tuonpuoleisesta).
22. syntymää juhlistetaan keittämällä syntymäpuuro, leipomalla leipä, toivottamalla lapsi ("uusi tuoksu") tervetulleeksi ja pyytämällä tälle onnea, järkevyyttä ja pitkää ikää (lasta aletaan pitää suvun täysivaltaisena jäsenenä parin kuukauden ikäisenä).
23. lapsen käteen laitetaan punainen helmi tai punaista lankaa, otsaan musta piste ja lakkiin kolikoita ja helmiä (suojelevia).
24. sukulaiset lupaavat lapselle lahjoja jotka annetaan ensimmäistä kertaa nähtäessä (lupausten toivotaan pitävän lasta elossa).
25. lapsi kiedotaan vanhempiensa paitaan (isän jos seuraavasta lapsesta toivotaan poikaa, emon jos tyttöä).
26. syntymän jälkeen haetaan vaahtoa lähimmän kosken pyörteestä ja luetaan loitsu sen mukaan minkä luontoista lapsesta toivotaan (myötäpäivään pyörivä pyörre=hyvätapainen, vastapäivään=vallaton, vaahtoa otetaan kolmasti, viimeinen kourallinen laitetaan takaisin).
27. synnytyksen tapahtuessa muualla kuin saunassa pyritään lapsen kanssa tulemaan saunalle heti kun pystytään (ennen saunoja synnytysmajalle tai puulle, yhteisen synnytyspaikan ajatellaan yhdistävän sukupolvia).
28. syntymän ajankohdasta pannaan merkille kuunvaihe (alakuu lyhyttä, yläkuu pitkää ikää), vuorokaudenaika (aamulla syntyneestä reipas ja tarmokas) ja sää (pouta huoletonta elämää, sade vaikeuksia).
29. poapona eli kätilönä toimii perheen tuntema vanhempi nainen joka tietää mitä missäkin synnytyksen vaiheessa pitää tehdä ("puoli lasta poapohos, toini moamohos").
30. lasta suojellaan painamalla tämän suu kolmasti emon vasempaan kantapäähän ("suulassutus"), nostamalla lapsi kolmasti emon jalan ympäri ("jotta seuraisi emoa") ja kiertämällä emo ja lapsi tulen kanssa (kiertäessä luetaan "Tulen eukko armollini, sie olet vanhin vaimoloista, ennustaja ensimäini, varo kaikki vahinkoista, varo tahi varjele").
31. emo voi suojata lapsensa hivelemällä tämän kasvoja alhaalta ylös ja valuttamalla kasvoille tilkan maitoa.
32. lapsesta uskotaan tulevan sen luontoinen kenet näkee tai kehen kiinnittää huomiota ensimmäisenä syntymän jälkeen.
33. synnytyksen aikana puhutaan hiljaa tsuhuttamalla (pyhä ajankohta).
34. napanuoran asennosta ja solmuista ennustetaan lasten määrää ja tulevaa elämää.
35. lapsi kiedotaan vanhempiensa vaatteisiin ja esitellään maalle sanoin "terveh moa terveh tanner, terveh piha terveh pelto, terveh tervehyttäjällä, tälläkin tulokkahalla".
36. emoa ja lasta kylvetetään ja näille laitetaan oljista tai kankaista lämmin makuupaikka saunan lauteille tai lattialle.
37. saunasta pirttiin palattaessa lausutaan "meillä on teällä perehen liseä, sopiuko tänne" ja ojennetaan lapsi ensin emon ja sitten anopin syliin.
38. lapsi mitataan kylvetyksen jälkeen vaaksoin ja kyynärin (terve lapsi=poapon käsikyynärän pituinen, mittaamisen jälkeen puetaan isänsä paitavyöhön tai emonsa hivusrihmaan).
39. ensimmäistä kertaa rintaa annettaessa sanotaan "tätä on syönyn sukus, syntys, ja helie heimokuntas, tätä rupie siekin syömäh".
40. saamelaiset antavat lapselle rintaa ja kylvettävät tätä koivun-jäkälä-kylvyssä (lapset synnytetään kodassa).
41. karjalainen emo viettää saunassa 7-9 päivää jona aikana lapselle tuodaan hammaslahjoja (hambahia) ja vaatteita ja emolle leivonnaisia (vehnäsiä, pehmeitä piiraita, lasta tullaan katsomaan valkoisissa tavallista pehmeämmissä vaatteissa).
42. saamelainen lapsi pestään kattilassa ja kääritään riepuihin (synnytyksessä auttaa sielgi-ädni eli selkä-äiti).
43. lapsen haituvia ja syntymähiuksia solmitaan yhteen ja laitetaan perheen tai suvun pyhään vakkaan.
44. emo vie synnytysvaatteensa puun (parantava puu, usn juh) oksille roikkumaan (yhden lapsen sieluista pelätään eksyvän, toivotaan hakeutuvan vaatteisiin).
45. lapsi puhdistetaan katajan savulla heti syntymän jälkeen.
46. tyttöjen toivotaan syntyvän iltaruskoon ("pitää tytöistä"), poikien aamuruskoon ("pitää pojista").
47. synnyttäjää istutetaan kuumaa vettä sisältävän astian päällä, kävelytetään ympäri saunaa ja tämän alaselkää sivellään kuumalla vastalla (kipujen lievittämistä, kipujen nimityksiä poltot, sätkät ja kuurot).
48. uuden kuun uskotaan olevan suotuisinta aikaa syntyä (kuu syntyy).
49. synnytykseen kutsutaan isoäiti tai joku useasti synnyttänyt sukulaisnainen ("onnea ja viisautta tuomaan").
50. synnytyssaunan lauteet ja lattia peitetään lehvin tai oljin (saunaan astutaan paljain jaloin).
51. synnyttäjää savustetaan ja valellaan vedellä.
52. napanuora sidotaan emon hiuksilla tai tämän paidasta otetulla langalla.
53. lapsen navan päälle kaadetaan ripaus tuhkaa ja otsaansa piirretään syntymäverellä viiva.
54. emoa ja lasta kylvetetään suolta tuodun vaivaiskoivun lehvillä.
55. emo ja lapsi viettävät saunassa sen ajan mitä napanuoranpätkän kestää irrota navasta (kuvaa yhteyttä tuonpuoleiseen).
56. synnytyssaunasta palataan yöllä lehteä tai puunpalasta purren.
57. poikalapsen otsaa kosketetaan pirtin kiukaaseen sanoin "nopea kuin tuli, vahva kuin kiuas".
58. syntymäkalvoa kutsutaan onnenpaidaksi ja lakiksi (sen mukaan kuinka suuren osan lapsesta peittää).
59. napanuora irrotetaan puremalla (vanhin tapa).
60. lapsi pestään lähdevedellä aloittaen päästä (vesi heitetään myötätuuleen ("terveyttä ja viisautta") tai ruohikkoon ("kasvua ja pituutta")).
61. uutta kuuta ja täysikuuta pidetään suopeina aikoina syntyä (vanhaa ja pimeää kuuta ei).
62. synnytyksissä auttavaa vanhempaa naista kutsutaan sauna-akaksi, saunavaimoksi, paapoksi ja paarmuskaksi.
63. karjalaiset tuovat lapsiakalle vehnäsiä, kukkoja ja piiraita (tuomisten kuuluu olla lämpimiä, vastasyntyneitä, vierailulle tullaan illalla ja ollaan yön yli, lapselle tuodaan kangasta ja vaatetavaraa).
64. emon ja lapsen luona vierailemista kutsutaan hambahiksi, rotinoiksi, juuville menoksi, saunoiksi, lapssaunoiksi, pirttipussin tai kaasin kannoksi, varpaisiksi ja varpajaisiksi (3-7 päivää syntymästä).
65. emoa kylvetettäessä loihditaan "kell on kipie, sill on apie, kipu kiukoam peräh, pako pattsahan nenäh, juoksijalla jalkah, lentäjällä siipeh".
66. vatjalaiset pukevat tytön isän ja pojan emon paitaan (toimella halutaan harhauttaa vahingollisia henkiä, vanhemman tavan mukaan lapsi kiedotaan jäniksennahkaan).
67. ensimmäinen pesuvesi lasketaan kolmasti kiukaan läpi (ei keitetä, veteen lisätään suojelevia taikakaluja, kiviä ja kolikoita).
68. lapsi esitellään maalle sanoin "terveh moa, terveh manner, terveh tervehyttäjälle, tälläkin tulokkahalla".
69. saamelaiset pesevät lapsen kylmällä vedellä tai lumella ja käärivät sen jälkeen lämpimään jäniksennahkaan.
70. saunassa synnytetään polvillaan, istuallaan tai seisaallaan (avustajina toimivat äiti, isoäiti tai joku synnytyksiin erikoistunut nainen).
71. jälkeiset ja istukka haudataan maahan.
72. lapselle kuuluu antaa lahja ensimmäistä kertaa nähtäessä.
73. synnyttäjän vuode laaditaan saunan peräpuoleen.
74. synnyttäjää kylvetetään leppäisellä tai pihlajaisella vastalla (suojeleva punainen).
75. syntymän jälkeen kiitetään haltijoita ja esivanhempia uudesta elämästä ja pyydetään tulokkaalle pitkää ikää.
76. emo vie lapsensa niitylle, laskee tämän sammalille ja lausuu "voi maan mätäs, niityn haltija, tuudita lastani kovalla tuulella, imetä vahvalla kasteella, vaateta vihreällä ruoholla".
77. synnytyksen kestäessä pitkään luetaan rukous Veden-emolle "silkkipalmikkoinen Ved-ava, armahda sikiötä, päästä hänet ilmoille, ehkä hän on kaatunut, ehkä hänen jalkansa on luiskahtanut, armahda häntä".
78. aamua, aamuyötä ja aurinkoista päivää pidetään onnekkaina aikoina syntyä (valo=myötäistä).
79. sydäntalvea pidetään suopeana aikana syntyä (kuun aikaa).
80. "jo miä ilot unohin, laulut kaikki lakkaelin, vaan en kolmea unoha, yhtä en synnyntä sihhaa, toista kasvin kallastani, kolmatta omaa emotta” (syntymäsijan tärkeydestä).
81. marit synnyttävät saunassa (ei lämmitetä liian kuumaksi, lasta kylvetetään suojelevalla pihlajavastalla).
82. marit pesevät lapsen toivoen tälle terveyttä ja rikkautta (pesuveteen laitetaan onnenkaluja, pesijänä toimii lapsenpäästäjä tai sukulaisnainen, tytön peseminen aloitetaan kasvoista (kauneus) tai takapuolesta (lapsionni), pojan selästä (vahvuus)).
83. virolaiset kutsuvat emon ja lapsen luona käymistä katsojaisiksi (katsikud, kaejatsid, katsel käimine, tuhul käimine).
84. virolaiset käyvät katsomassa lasta mukanaan ruokalahjoja ("koko perhe tulee ravita", katsomaan tulevat naineet sukulaisnaiset (tanunkantajat), tapahtumassa ennustetaan ja tarkastellaan lapsen ulkonäköä, katsomassa voidaan käydä niin kauan kun emo on lapsivuoteessa, tapahtumaan ei kutsuta).
85. virolaisten mukaan vierailijoiden piirteet tarttuvat lapseen (katsomassa käyvät lähimmät ja rakkaimmat).
86. komit kysyvät vanhemmilta syntymän jälkeen tuliko kuusi (koz, poika) vai hopeakuusi (niv, neiti).
87. lapsen kaulaan tai käsivarren ympärille kiedotaan suojelevaa punaista lankaa.
88. komit antavat napanuoran leikanneelle kätilölle (gegin) nenäliinan tai pyyhkeen.
89. komit kuivaavat istukan ja liittävät sen kaulassa pidettävään riipukseen.
90. komit pesevät lapsen männystä ja tuomesta valmistetussa astiassa.
91. komit lahjoittavat lapselle vyön (ven) ja syövät terveydekseen.
92. obinugrilaiset synnyttävät erillisessä synnytysmajassa.
93. obinugrilaiset puhdistavat emon majavanhaustalla ja uhraavat sen jälkeen syntymän jumalattarelle.
94. "kui mie synnyi, synnyi maalla, ja otettii onni maalla, paloi pari tuohuksia, toine pari kynteliä” (syntymän kuvaus).
95. syntymän jälkeen nuolaistaan lapsen otsaa ja sylkäistään tämän oikeaan ja vasempaan käteen.
96. syntymävedeksi kutsutaan vesistöä jonka ääreen synnytään (mistä haetaan vesi syntymäsaunaan, pidetään "vesistä rakkahimpana").
97. synnyttäjällä ei saa olla solmuja, nauhoja tai mitään matkaan viittaavaa.
98. saamelaiset synnyttävät kodassa polvillaan tai kontallaan (polttojen alettua synnyttäjän lähelle ei päästetä miehiä tai vanhoja piikoja, lapsen napanuora solmitaan ja napa voidellaan rasvalla).
99. saamelaiset pesevät lapsen kattilassa tai puisessa kaukalossa (pesuvesi heitetään "metsän puolelle kotaa", pesty lapsi kannetaan kolmasti tulen ympäri ja lasketaan komsioon, komsion pohjalle laitetaan pehmikkeitä ja nahkaan kääritty veitsi).
100. saamelaiset kutsuvat kätilöä selkä-äidiksi (seälg-eädni, selg-enn, sielg-jienn).
101. saamelainen seälg-eädni sammuttaa syntymän jälkeen kodan tulen, ottaa istukan, hautaa sen metsään, pystyttää haudalle kepin, palaa kotaan, sanoo hyvää iltaa ("kuin vieraille") ja sytyttää tulen (pysyttelee kodassa kunnes emo ja lapsi ovat tervehtyneet).
102. saamelaiset käyttävät komsion silmipeitteenä suojelevaa punaista huivia (vaihdetaan emon toivuttua).
103. saamelaiset vierailevat kodassa kolme päivää syntymän jälkeen (lapselle tuodaan vaatteita, helyjä ja pieniä lahjoja (tsalbme-siella), isovanhemmat lahjoittavat lapselle poron).
104. saamelaiset muuttavat uuteen kotaan emon ja lapsen tervehdyttyä (vanha kota hylätään, pystypuut jätetään paikoilleen, kuoleman sattuessa toimitaan samoin).
105. saamelaiset pitävät kasvavaa ja luovaa kuuta hyvinä aikoina syntyä.
106. saamelaiset vievät lapsen jälkeiset järveen (toisen tiedon mukaan haudataan rannalle).
107. lasta ei jätetä yksin hetkeksikään (pidetään haavoittuvaisena siihen asti kunnes saa ensimmäisen hampaan).
108. kodassa synnytetään polvillaan heinien päällä tukeutuen kainaloista kodan läpi pingotettuun köyteen (selkä-äiti pitää synnyttäjää sylissä painellen tätä varovasti).
109. saamelaiset "kehuvat" pojan peuran nilkkaluulla, tytön marjatertulla (menestystä elinkeinoihin).
110. poikalapsen isää nipistetään korvasta sanoin "opeta lapsesi ihmiseksi".
111. saamelaiset pesevät lapsen puisessa kaukalossa jota ei käytetä mihinkään muuhun (pesuveteen tulirauta tai mustaa villaa).
112. napanuora sidotaan kasvavaan puuhun, komsioon tai laitetaan koskeen.
113. saamelaiset antavat lapsen pudota vapaasti maahan (nostetaan ylös käden selkämillä).
114. poikalapsi kääritään isänsä, tyttö emonsa vaatteisiin.
115. lapsen napa sidotaan emon hiuksilla.
116. saamelaiset laittavat lapsen selälleen emonsa viereen (isä ei saa koskea lapseen kolmeen päivään).
117. "emä näki suuret vaivat, ja kärsi kovat kipjät, ku teki tätä tytärtä, tätä synniä synnytteli, tätä marjaa maalle toi, puri puuta, söi kivveä, haukkas saunan sammaleita" (synni=syntyjä).
118. heikkona syntyneen lapsen ympärille kiedotaan vyö ja tätä pujotetaan oksista väännetyn lenkin tai onton puunkannon läpi (toinen syntymä).
119. sikiökalvon sisässä syntynyttä kutsutaan ozakkaaksi (onnekas).
120. lapsi asetetaan pirtin katosta roikkuvaan pärekoppaan (kiinnitetään kattoon neljällä nuoralla, keinutetaan koivuisella vivulla, pehmikkeeksi olkia, höyheniä ja riepu).
121. "etsi syntymä sihasi, etsi kazvikallahasi, etsi luontosi luosta, haon alta haltijasi, synnykkis syvästä maasta" ja "Mari tyttöseni, etsi luontos luoksi, etsi veres vieryeen, etsi syntymäsijasi" (syntymäsijaa pidetään tärkeänä koska sinne jää osa ihmistä).
122. unkarilaiset kääntävät synnyttäjän itää kohti (nouseva aurinko).
123. mansit tuovat lapsen syntymäkodasta asuinkotaan jalat edellä (vastaavasti kuolleet kannetaan kodasta pää edellä).
124. komit imettävät, hellivät ja koskettelevat lasta koko saunassa olon ajan (pidetään tärkeänä).
125. "telläs peänalusen ettei vettä menny korvii" (vastan pestävän lapsen pään alle).
126. "kenne o sormet haralloa ni siint tuluo antava" (lapsen sormista ennustetaan).
127. emoa ja lasta ei jätetä hetkeksikään yksin (jos pakko poistua lyödään puukko ovenpieleen).
128. lapsen pieluksen alle laitetaan pieni kivi, luun palanen, karhun kynsi, emon synnytyspaidan kappale ja synnytyksessä käytetty vasta.
129. boabo kiertää emon ja lapsen kiven kanssa, ojentaa kiven lapselle ja loihtii "i min kovuz on kivi, sen kovuz olgah haldie haldiettomal" (toisen tavan mukaan kierretään kiven ja keritsimien kanssa).
130. boabo ottaa palan lapsen rievusta, ojentaa sen ilmaan ja lausuu "terve tuuli, terve ilma, terve tervehdyttämät, tässä lahjat kelvolliset, sekä lahjat laatuisat".
131. napanuora kuivataan, kääritään emon synnytyspaitaan ja laitetaan kätkyeen (jos lapsi kasvaa terveeksi käärö poltetaan).
132. hammas suussa syntyneitä pidetään luonnokkaina ja haltijoiden suosikkeina (hampaiden tulon ajatellaan merkitsevän suojelushaltijan saapumista, lähdön poistumista).
133. lapsen päätä ei harjata tai kammata ennen avonaisen sulkeutumista (päässä oleva pehmeä kohta).
134. lapsen kasvot noetaan heti syntymän jälkeen (suojeleva Tulen emo).
135. synnytyksissä avustavaa vanhempaa naista kutsutaan napaemoksi eli napabuaboksi (napaemon kädet pestään ja tälle annetaan kiitokseksi paita tai kangas).
136. synnyttäjälle tuodaan purtavaksi kivi (vaikeassa tapauksessa repäistään paita auki).
137. napanuora sidotaan emon hiuksilla tai pellavalangalla.
138. ensimmäisen kylvetyksen (ens kyly) vesi säilytetään ja käytetään uudestaan.
139. napaemo kantaa lapsen saunan eteen ja esittelee tämän tuulille sanoin "terveh suvel, terveh pohjazel, tuulen lapsi, ahavan lapsi, kaiken ilman lapsi".
140. lasta pyöritetään lauteilla ennen kylvettämistä.
141. lapsi pestään puisessa saavissa (veteen onnenkaluja ja puhdistavia heiniä).
142. synnyttäjä pitää kädessään suojelevaa kiveä tai riipusta.
143. saunaan tuodut ruoka ja vaatelahjat asetetaan lapsen rinnan päälle sanoin "rauhua, tervehyttä da onnie".
144. saamelaiset uhraavat syntymän jälkeen puuroa syntymänjumalatar Sar-ahkkalle (puuron valmistaminen myöhäistä perinnettä).
145. merisaamelaiset juottavat synnyttäjälle valaanrasvaa.
146. saamelaiset pesevät lapsen ja kietovat tämän suojelevaan jäniksennahkaan (syntymänjumalattaren eläin).
147. lapsen kätkyeen laitetaan emon hiuksia ja palanen emon paidan alasesta.
148. jälkeiset eli puhtiaiset haudataan saunamaahan tai viedään loihtien metsään (paikkaan minne päivä ei paista / missä kukaan ei kulje, toisen tavan mukaan kuivataan ja laitetaan kätkyeen).
149. marit hautaavat jälkeiset saunamaahan vanhassa tuohivirsussa.
150. komit kätkevät jälkeiset synnytyspaikalle (toisen tiedon mukaan kuivataan ja kannetaan mukana).
151. mansit ja hantit ripustavat jälkeiset puuhun tuohisessa vakassa (toivotaan puun voiman tarttuvan lapseen).
152. virolaiset kuivaavat jälkeiset ja käyttävät niitä parantamiseen.
153. obinugrilaiset kutsuvat istukkaa Lapsen-elättäjä-eukoksi (sikiötä suojeleva haltija tai haltijan sija).
154. napanuora kiedotaan emon lanteille (toisen tavan mukaan kuivataan, hienonnetaan ja syödään).
155. napanuoran katkaisusta tullutta verta sivellään tyttölapsen kasvoihin ("kauneus ja terveys").
156. mordvalaiset ripottelevat syntymän jälkeen tuhkaa oviaukkoon ja ikkunalaudoille.
157. mordvalaiset kiertävät lapsen koivunoksan kanssa sanoin "pyhä puu, valkea koivu, suojele lasta pahalta, yöllä unen aikana, päivällä valvoessa, häntä ylös nostettaessa, rinnalla ruokittaessa, ruualla ruokittaessa, juotettaessa" (toistetaan joka päivä).
158. vienankarjalaiset synnyttävät salaa "kuun tieten, päivän tieten, vain rahvahan tietämättä".
159. lapsisauna lämmitetään ukkosen lyömillä puilla.
160. synnyttäjä hengittää saunaan astuessaan löylyä oven raosta ("nyt kipiehini kylyh tuluo, jotta saisi sairas moata, heikko henkensä vetöä").
161. synnyttäjää kylvetetään sanoin "puul löyly kivosel lämmin, väki vanhaj Väinämöisen, hiki nuorej Joukahaisen, monest on hyvästä tehty, usijast on siunaeltu, kipejillä voitehikse, vammoilla valevesikse".
162. lapsi tuodaan saunasta vakassa (nostetaan kynnyksen yli, emo astuu kynnyksen ja vakan yli).
163. lapsen vakka laitetaan roikkumaan kiukaan korvalle (pirtin lämpimimpään paikkaan).
164. napanuoran leikkaamisen jälkeen lasketaan maahan tilkka maitoa.
165. lasta ensimmäistä kertaa kylvetettäessä lausutaan "kylyl löyly kylvettämäh, vassal löyly vahvottamah, puu om puhtahuokse, päivä ov valkevuokse, ihalakse ilmal linnun, tämän kylyn kylpehyössä, vassal lehev vaipuvuossa".
166. synnytykseen kutsuttu napaemo lämmittää saunan ja viettää ensimmäisen yön synnyttäjän kanssa (jos ehditään kutsua ajoissa, kiitokseksi kintaat ja rätsinä).
167. "yskä se lapsen ylentäy, poapo sel lapsem parentau, varvikko heposev varsan, vassal lehti vaimol lapsen", "pyyhe peäm peällä, vasta persiem peällä, kylyl löyly kylvettämäh, vassal löyly vaivuttamah", "vesi alahakse, lapsi ylähäkse, pesem puhassan, puuhuom puhtahuokse, päivyöv valkevuokse, ihalakse ilmal linnun, merivejev vetrevyökse" (kylvetyssanoja).
168. lapsi kääritään emon synnytyspaidasta otettuun riepuun (loppu paita haudataan jälkeisten kanssa maakiven lähelle, "toattos ta i moamos vassatah ta i kaimatah, makoa niinku moamos vattsasessa").
169. lasta käärittäessä lausutaan "makoa kun moatinttsa, veny ku vesihako, elä tiijä tulijista, elä tiijä läksijistä".
170. "syntymätä, kasvamata, emon maidon maistamata, emon tuomata tuppaan, käärimätä kätkyeen, vaalimata vaatehien” (syntymän jälkeisiä toimia).
171. lapsi tuodaan saunasta suvun vanhimman syliin.
172. mordvalaiset naiset aloittavat leipomisen esikoisen syntymän jälkeen (syntymän merkiksi pöydälle syntymälimppu).
173. udmurtit turvautuvat esivanhempien apuun jos synnytyksessä tulee ongelmia tai jos lapsi vaikuttaa heikolta (sukulaisten henkiä puhutellaan sanoin "vanhemmat, antakaa lapselle henki").
174. udmurtit esittelevät syntymän jälkeen lapsen sukulaisten hengille.
175. udmurtit uhraavat poikalapsen syntymän kunniaksi sukupyhäkössä metson (lapselle pyydetään "kirkasta silmää ja terävää korvaa").
176. udmurtit uhraavat lapsen onnen edistämiseksi haukiparin (syödään juhlallisin menoin).
177. mordvalainen emo esittelee lapsensa maalle sanoin "voi maan mätäs, niityn haltija, viime yönä lapsen synnytin, annan sen sinulle, tuudita sitä kovalla tuulella, imetä sitä vahvalla kasteella, vaateta sitä vihreällä ruoholla, ruohon kukilla".
178. marit kylvettävät lasta suojelevilla pihlajanoksilla.
179. udmurttien syntymäjuhlaan (nuny suan) kuuluu ruokalahjojen valmistaminen ja tuominen syntymätaloon, rukouksen lausuminen sukuhaltijalle (lausujana perheenpää kädessään voilla täytetty kousa), syntymäpuuron syöminen (voisilmän kera), tanssiminen, laulaminen, nauraminen ja pienen tyynyn ompeleminen lapselle.
180. saamelaisten mukaan lapset tulevat metsästä (miehtsest mon tan kavnim, metsästä tämän löysin) tai löydetään hangelta (näin asia selitetään vanhemmille lapsille).
181. saamelaiset pesevät talvella syntyneet lumessa.
182. kainuulaisten mukaan lapset tulevat saunan sillan alta eli maasta (silta=lattia).
183. synnyttäjän vatsanpohjille asetetaan lämpimiä kiukaankiviä (helpottamaan kipuja).
184. synnytyksen pitkittyessä synnyttäjä pelästytetään kaatamalla päälleen kylmää vettä ja loihtimalla "päästä maalle matkamiestä, pienisormista pihalle, pihalle pirisemähän, pihaa pitkin juoksemahan".
185. lasta käytetään ulkoilmassa heti syntymän jälkeen ("jotta paremmin kestäisi kylmää").
186. kainuulaiset sitovat lapsen navan emon hiuksilla.
187. lapsen ensimmäiseen pesuveteen laitetaan hopearahoja, äimä ja tervaa (äimä=neulan kotoperäinen nimi, alkuperäiset neulat luusta ja kasvien piikeistä).
188. ensimmäinen pesuvesi haetaan ennen auringonlaskua ja heitetään pesun jälkeen korkealle ilmaan ("roihu ja rohkea").
189. lapsen pärekoriin laitetaan puukko ja tuuliajoa.
190. emo ja lapsi välttelevät ihmisiä seitsemän kuun ajan (kuu=kuunvaihe).
191. obinugrilaiset synnyttävät pikku kodaksi (äi xot, man kwol) kutsutussa synnytyskodassa (emo ja lapsi pysyvät kodassa kunnes ovat tervehtyneet, miehet eivät saa tulla pikku kotaan, ennen pikku kotia käytiin synnytyspuiden juurella).
192. emo ja lapsi puhdistetaan polttamalla pihtakuusen kuorta tai koivun kääpää.
193. obinugrilaiset sitovat lapsen navan poronsuonirihmalla.
194. obinugrilaiset kutsuvat synnytyksissä avustavaa naista napaemoksi (sitoo napanuoran, pesee lapsen, valmistelee kätkyen, uskotaan olevan sukua napalapsilleen).
195. obinugrilaiset ripustavat jälkeiset ja synnytyksessä apuna käytetyt pajunkuoret puuhun tuohisessa vakassa.
196. obinugrilaiset sitovat lapsen koppaan pieniä työkaluja (pojalle pieni jousi ja nuolia, tytölle nokkosia ja ompelutarvikkeita).
197. obinugrilaiset pitävät istukkaa elävänä haltijana jolle ommellaan vaatteet ja jonka kunniaksi syödään naisten kesken ("Lapsen-elättäjä-eukko sinä syö, Tuli-emo sinä syö, juo, onnistuvina, osakkahina ollaksemme").
198. obinugrilaiset juhlistavat pojan syntymää uhraamalla poron, kutsumalla sukulaiset syömään, ampumalla jousilla, kopauttamalla isää lusikalla otsaan ("opeta poikasi ihmiseksi") ja käyttämällä lasta joen rannalla olevassa pyhäkössä.
199. samojedit ottavat lapsen syntymän kunniaksi esiin puiset haltijoiden kuvat (perheen suojelushaltijat).
200. hantit pyhittävät lapsen oman tai naapurikylän suojelushaltijalle (näin tehdään etenkin synnytyksen vaikeutuessa, lapsi voidaan naittaa vanhempana haltijansa kylään).
201. mansit hankkivat lapselle terveyttä pyhittämällä tämän mieleiselle haltijalle (pyhittäminen suoritetaan kiertämällä esinettä (hopea, kangas, oksa) seitsemän kertaa lapsen pään ympäri).
202. "päässä piiat pintehestä, naiset vatsan vääntehestä, voiat alta, voiat päältä, voia keskestä keralla, päältä tuntemattomaksi, sisästä kivuttomaksi", "saa tänne, hyvä eukko, täällä on tuskain tuvassa, hätähäinen huonehessa, naisen ainavoin aviksi, yhtäläisen ympärille, hot et itse jovvakkaan, niin lähetä sulat sannais, heitä helpoit kämmenees, päästä piiat pintehestä, vaimot vatsan vääntehestä, naiset koprista kovista, ikenistä ilkeöistä, tie tehty, portti avattu, avvaa lihhain portti, luinen portti lonkahuta", "tule luoja, tule luonto, tule meitä auttamaa, tääll on appuu tarvis, tääll on vaimo vaivoissaan, lokkatukka tuskissaan, lopetahan vaimon vaivat, lokkatukan suuret tuskat, ko on potra poikalaps, sirahtakko maahan sirkkuiseen, a jos tuo lienee tyttölaps, tulkoo maahan mansikkaan", "avaa auk veriveräjä, luine lukku lonkottele, matkamiehen moale tulla, pienisormine pihalle" (lapsenpäästösanoja).
203. lasta valmistetaan vieraiden kohtaamiseen kiukaan ympäri kiertämällä ja loihtimalla "niin siä uo luonnollaais ku kiukaa paikallaan, sevvera sinnuu nähtäköö ku kiukaata nähhää" (lapsi sylissä).
204. hantit veistävät tytölle pienen pullon tai kulhon ja pojalle pienen jousen tai nuolen (esineet ripustetaan suvun suojelushaltijan pyhäkön auringonnousun puoleiselle seinälle).
205. syntymästä yhteen liitettyjen lasten napaveret juoksutetaan yhteen (tällaisia lapsia pidetään "Turem-isän ja Turem-emon yhteenmäärääminä" eli jumalten yhdistäminä).
206. obinugrilaiset synnyttävät asuinkodasta erillään olevassa pienessä kodassa (malen´kii dom, kotaan ei päästetä miehiä, kodassa asutaan myös kuukautisten aikana).
207. obinugrilaiset laittavat istukan tuohivakassa ylävirrassa olevaan koivuun (joka istukalla eli syntymähaltijalla oma puunsa, syntymäpuihin käydään sitomassa liinoja ja pyytämässä lapsille terveyttä).
208. unkarilaiset asettavat synnyttäjän maan yhteyteen.
209. unkarilaiset hautaavat lapsen sikiökalvon merkiksi siitä että perheeseen ("pajun juurelle") ei haluta enempää lapsia.
210. obinugrilaiset toivottavat lapselle "jalan kuljettavaa kuopatonta tietä" (toivotuksen jälkeen uhrataan haltijoille).
211. lapsen sieraimiin puhalletaan elävästä puusta saatua savua ("niin että aivastaa").
212. saamelaisten syntymänjumalatar Madder-akka luo sikiölle hahmon ja saattaa naiset ja naaraseläimet raskaiksi.
213. saamelaiset uhraavat Madder-akalle ja tämän tyttärelle Sar-akalle synnytyksen alkaessa (tehdään polttopuita (ei polteta), haetaan vettä lähteestä ja kaadetaan vesi kodan maalattialle "missä akkojen tiedetään asustavan").
214. Sar-akan tiedetään auttavan synnytyksessä ihmisiä ja poroja, tuntevan samat tuskat kuin synnyttäjäkin ja pyrkivän lieventämään niitä.
215. saamelaiset juovat Sar-akan kunniaksi ennen synnytystä ja syövät kiitokseksi syntymän jälkeen.
216. saamelaiset tiedustelevat lapsen tulevaisuutta kodan ovi-aukon alle laitetuilla tummalla ja vaalealla tikulla.
217. "ohhaa siulla niinkun muilla, iso ilmoin tehtäess, emo synnyteltäess, maammo moaalle soaataess" (ilma ja maa).
218. marit kääntyvät syntymän ja perheonnen haltijan Jumen-awan (Jumen-emo) puoleen kaikissa lapsiin liittyvissä asioissa (haltijalla lehdossa oma uhripuu).
219. Wui-jume (wui=pää) nimisen syntymähaltijan uskotaan määräävän lapsen iän ja elämänvaiheet syntymän hetkellä (joka lapsella oma).
220. marit hakevat kalpeille ja sairasteleville lapsille terveyttä päivänhaltija Ketse-awalta (lahjat kannon nokkaan sanoin "valkoinen Päivä, anna lapselle verevät kasvot").
221. syntymähaltija Sotson-awan (Syntymä-emo) uskotaan valvovan ja lisäävän hedelmällisyyttä, varjelevan jokaista synnyttämään kykenevää ja olevan läsnä synnytyksissä.
222. marit uhraavat vaikeissa synnytyksissä Sotson-awalle (lahjat valkoisia), Jumon-awalle ja Perke-awalle.
223. marit kutsuvat syntymähaltijoita nimin lasten antaja (iksowo-puirso), hengen antaja (tson-puirso) ja luurangon luoja (lulege-puirso).
224. "kuulin mie kurjan kuikuttavan, hättäisen häihättävän, honkasessa huoneessa, petäjäisessä pesässä, vastan varpoja purevan, leheksiä leikkelevä", "taivas päällä halkiaa, maa alla pakahteloo, lase lasta lattialle, pientä sormia pihalle, lyö liukku lihanen portti, avaa verinen arkku, empä tarkoin tiiäkkään, liekkö piika vain lie poika", "tule pian, välliin jou'u, hättäisen huutaissa, pakkoisen parkuissa, päästä luonto, päästä luoja, päästä näistä päätteistä, synnyttäjän kuormaista", "pääst vaimon vantehista, akan koprist kovist, kun lienet poika laps, lohen purstoll puttoo, ku lienet tyttölaps, maalle siikan siraha", "anna käyä matkamiehen, tien kävijän tempotella, anna tulla tälle maalle, tätä maata katsomaan, ilmaa ihhaamaan" (lapsenpäästösanoja).
225. "etsi luontois lumesta, syntyis syvästä maasta, hoaaon alt haltiais" (talvella syntyneiden syntymähaltija lumessa).
226. "i miä vet olin niin nooren nojalla i nosseteltuiseen, i olin veel niin arvaamatoin akkimaiseen, ko en kyssyynt siule onnia i synnykkisiallaas naisen synnytelty" (emon kuuluu pyytää lapselleen onnea syntymäsijalla).
227. lasta emon syliin laitettaessa lausutaan "niin sie makua, kuin makait muamos mahassa, alla rinnan riuvottelit, alla keuhkon kellittelit, alla maksojen makasit".
228. hantien mukaan jokaisen naisen sisällä asustaa toinen nainen (Anki) joka antaa syntymässä lapselle yhden sieluistaan (varjosielu ilt).
229. "jouvu pirttihin pikemmin, vaimon vanki-huonehesen, nyt on piiat pintehessä, vaimot vatta-vantehissa, jos ollet joen takana, jouvus joen takoa, koalaa polvesta merehen, vyölapasta lainehesen, kun huuan hätäsen äänen, parun pakkosen sävelen", "päästit päivän pohjasesta, päästä maalle matkamiestä, niityllä nisallisia, pikkusormista pihalle, näkemähän näitä maita, ilmoja ihahumahan", "tules tänne tarvitessa, tules tulla, meällä jouvu, tule, tuskat tummuttele, kivut pannos kinttahisi, vaivat vanttusi nenähän, vie kinas kiven rakohon, vantut vaarojen lomahan", "tules saunahan saloa, piilten pikku huoneh, tääll on piika pinnehissä, vaimo vatta vääntehissä, kivi kiukaasta murota, muja neitosen povesta, päästä piika pinnehistä, vaimo vatta vääntehistä", "avukseni, armokseni, väjekseni, voimakseni, tule saunahan salova, kylin kylpyhuoneheesen, tuo vasta varjossasi, simasulka suojassasi", "päästä piika pintehestä, vaimo vaivoista kovista, ettei vaivoihin vajoisi, tuskihinsa tummeneisi, päästä maalle matkamiestä, pieni kätistä pihalle, ilmoa ihailemahan, otavaista oppimahan, päiveä tähyämähän", "puhun suulla puhtahalla, suulla suuruxettomalla, kielellä jyvättömällä, käy saunahan saloon, piilten piika huoneesen, kivi sorra kiukuasta, muju muurista murenna, lapsi vaimon lantehista", "juokse polvesta merehen, tuua kiiskiltä kinuua, matehelta nuljaskata, jolla voija luun lomii, perävieriä vetelen, sivelen sivuja myöten, päästän mailla matkamiehen, niityllä nisallisen, pieni sormisen pihoilla", "päästä kahta erilläh, kuun tieten, päivän tieten, inehmisien tietämättä", "peässä moalla matkamiestä, niityllä nisallista, pikkusormista pihalla, tätä ilmalla itikköä, läpi lämpimien lävien, läpi luisien lukkuloien, läpi lämpöisten lihojen" (lapsenpäästösanoja).
230. synnyttäjän suuhun ja sivuihin valellaan hetteestä tuotua vettä (valeltaessa lausutaan lapsenpäästösanoja).
231. emo ja lapsi kierretään tulen ja tuohitorven kanssa ("olkah yöllä ympärillä, päivällä peän peällä, varomah, varjelomah, vassen kohti vassuksie, kohti kaikkie kovie").
232. syntymän jälkeen luetaan suojelevia tulen ja veden sanoja ("vesi vanhin velleksistä, tuli nuorin tyttäristä").
233. hantien syntymän jälkeisiin menoihin kuuluu yhdessä ruokaileminen (isän naispuoliset sukulaiset tarjoilevat emon naispuolisille sukulaisille, naisten jälkeen kestitetään miehet ja koirat), suvun suojelushaltijan luona käyminen, haltijoiden kestittäminen pyhäkössä (jokainen kiittää tahoa jolta oli lasta toivonut) ja koivunmahlalla pestyn lapsen kietominen jäniksennahkaan.
234. hantilapsen ajatellaan syntyvän neljän naisen hoivaan (jumalatar-emo Ankin, napaemon, oman emon ja nuoren sukulaistytön jonka tehtävänä on viihdyttää lasta emon poissaollessa).
235. hantit uskovat jumalatar-emo Ankin elävän ikuisesti ja olevan kaikkien ihmisten emo.
236. hantit vievät istukan Ankille heti syntymän jälkeen ("jotta voi jatkaa sukua ja mitata lapsen elämän pituuden").
237. Ankin uskotaan "antavan lapsia yhdellä kädellä ja ottavan pois toisella".
238. hantit pitävät Ankia kaikkien miespuolisten jumalten yläpuolella (miesjumalat tyttärenpoikiaan).
239. syntymänjumalatar Ankin uskotaan saavan pelkkiä tyttäriä (vanhin tytär naimisissa Vezhakarin-vanhan-miehen eli Karhun kanssa).
240. maahan syntyneelle lapselle lausutaan "elä kuren ijät, kären ijät, harmoan havukan ijät, kasva pinon pituoks, hoasion korkeuoks" (sanojen jälkeen nostetaan ylös ja aletaan puhdistaa verestä).
241. napaemo ottaa lapsen polviensa päälle, valuttaa vettä kyynärvartta pitkin lapsen selkään ja loihtii "laps ylähäks, ves alahaks".
242. "synnytteli, kasvatteli, luonnon lähtie laidejilla, ei siitä syntyt syntymiset, synnytteli toisen kerran, kahen kallivon lomassa, kolmannen kiven kolossa, eikä syntyny syntymiset, sigeyty karun sigeymiset, mänibä puron varrella, josta männyt ladvon laski, sihe synty syntymiset" (synnytyspaikkoja).
243. "päästit kuutaman kehillehen, päästit päivän takana, päästele sinä päivän lapsi, maita myöten maitamahan, ilmaa myöten kulkemahan, tätä ilmaa elämähän", "tules tänne tarvitessa, hädähise huudahissa, meidän vaimo varzillaa, poikin puolin polvillaa, yli kynnyksen kygryttää, vassen varboja pureloo, lehtilöjä leikkelöö", "lämmitä metinen sauna, haloilla haluttomilla, puilla muurehettomilla, risuilla rikottomilla, tules saunahan saloa, ilman uksen ulvomatta, saranan sanelematta, sivaltele, voialtele, sormella nimettömällä, kätysillä kultasilla" (lapsenpäästösanoja).
244. tyttölapsen kantapään ääriviivat piirretään syntymäsijalle sanoin "nainen tiensä tuntekon, tuuli tietä neuvokoon, emo olkoon opassa".
245. hantit pesevät lapsen koivussa elävän pakurikäävän kuoresta valmistetulla nesteellä (käytetään myös teehen).
246. hantit kutsuvat napanuoran katkaisevaa naista pukon ankiksi (napanuoran emo).
247. hantien syntymän jälkeisiin menoihin kuuluu suvun suojelushaltijoiden ja esivanhempien kunniaksi syöminen, napanuoran kuivaaminen ja vieminen metsään korissa ja korin ripustaminen puuhun (toisaalla nuora kiinnitetään kätkyeen tai emon pyhään ompelupussiin).
248. hantit pitävät sammakkoa (naworti ne, hyppivä nainen) lemmen ja hedelmällisyyden tuojana ja perheiden suojelushenkenä (ihmishahmoista syntymänhaltijaa vanhempi).
249. hantit uhraavat sammakolle huiveja onnistuneen synnytyksen jälkeen (uskotaan suojelevan emoa ja lasta syntymän hetkellä).
250. emo ja lapsi kierretään riepuun käärittyjen jälkeisten kanssa ("loajin linnan rautasen, rautasilla seipähillä, teräksisillä vitsaksilla, katehia kaitsemaan, varuksii vastoamaan").
251. napaemo vie lapsen saunan ulkopuolelle, esittelee tämän luonnonvoimille, palaa takaisin saunaan ja alkaa kylvettää lasta ("terve, kylysein, terve, moamosein, tervehyttä tekemään, rauhutta rakentamaan").
252. lapsen syntymäsijaa puhutellaan sanoin "Maan emä, Manteren emä, syöttäi, anna rauha, tervehys, oikielle hengelle, tälle ilmalle syntynyölle, vasta synnyttän, vasta kasvattan, tähä ilmaan terveytän" (toisaalla sanoin "terve moa, kallis kantajani, tervehyttä tekemään, rauhutta rakentamaan").
253. lapsi otetaan kämmenille, viedään ulos ja kumarrellaan tuuliloille sanoin "terve tuulella, terve tyynellä, anna rauhoa, terveyttä, laps siulla, laps tyynellä, laps kaikell rahvahalla".
254. napaemo ottaa kiven käteensä, kylvettää lasta ja loihtii "i min kovuz on kivi, sen kovuz olgah haldie haldiettomal" tai "nouse luontoin lovesta, haon alta haltiani, syntyni syvästä maasta, isäni luonto, emäni luonto, päälle luontoni omani".
255. lapsisaunaan mentäessä lausutaan "mitä emä suvaitsoo lämpee, kuin isä suvaitsoo, muka hän suvaikahese, tämän löylyn löytäjessä, lämmäsen lähettäjessä, anna mi lämmäsen lähetän kuin on isä lämmäsen löytänyt, ta emä".
256. lasta kylvetetään sanoin "peskäh, puhastakkah, puhastakkah purmuseks, päästäkäh pääskyseksi".
257. saunasta tuotu lapsi lasketaan pirtin kiukaan eteen sanoin "terveh teille, terveh meille, Maa emä, Tule emä, anna rauha, tervehyt uuvelle tulijalle, uuvelle matkalaiselle".
258. lapsi laitetaan kätkyeen, kierretään kätkyen taakse, leikataan napanuora terävällä kivellä ja loihditaan "kiven kovus olkah, olkah oikiel hengel, min verta kiveh tarttuu, sen verta tarttukah oikieh henkeä".
259. "aug on veriset veräjät, säre luiset lugutki, piäsis pienonen pihoilla, hoikkasormi hoiberdelmah, kuuta on katsomahan, päivyä on ihailomahan", "peässä, luoja, peässä, luonto, ennen, päivän nousemista, koijumalan koittamista", "lämmitin kylyn medosen, medosil on halgosilla, halgosil haluttomilla, puilla puutomattomilla, keräin kossesta kivyttä, kogoin kossesta kivyttä, katkain vastan varvikosta, haudelin tuol on hardijoida, siidelin sivuloita" (lapsenpäästösanoja).
260. mansit ripustavat pojan syntymän kunniaksi pienen jousen perheen miespuolisen suojelushaltijan pyhäkön läpi viritettyyn orteen tai naruun (ripustajana toimii lapsen isä, ojkaa eli ukkoa pyydetään ottamaan lapsi suojelukseensa, naiset suorittavat vastaavat menot tytölle ekwa eli akka-haltijan pyhäkössä).
261. mansit kutsuvat synnytysmajaa man-koliksi eli pikku-taloksi (majassa asutaan myös kuukautisten aikana, majassa olevaa käydään katsomassa naisten toimesta).
262. mansinainen pitää synnytysmajassa ollessaan samoja vaatteita, hiuksia auki, eikä käytä koruja (elää arjen vastaisesti).
263. mansinainen pukee synnytyksen alkaessa päällensä vanhat vaatteet, sytyttää tulen, keittää vettä ja laittaa valmiiksi sileät kivet joilla lämmitetään lasta syntymän jälkeen (avuksi tulee kokeneempia naisia).
264. mansinainen pysyy synnytysmajassa kolmen kuunvaiheen ajan.
265. mansit puhdistavat emon ja lapsen koivunkäävän savulla ja majavanhaustalla.
266. mansien tarinoissa synnytetään "naisten syntymä-puun kauniilla juurella" ja "sen puun oksien luona missä naiset synnyttävät" (synnyttäminen tapahtuu kyykyssä, myöhemmin syntymä-puun eli sielu-puun rungon ja oksat korvasivat pikku-taloon rakennetut tolpat (son-jiw) joista otettiin tukea).
267. mansit uhraavat syntymän jälkeen padallisen ruokaa Mir-susna-xumille eli Maailmaa-katsovalle-miehelle ("nouskoon kultainen merivetinen olemuksesi, Obin-vetinen olemuksesi, jos joskus ilmestyisit kuuman kattilan kaulan yläpuolelle, höyryävän padan yläpuolelle", uhri toistetaan lapsen ollessa vanhempi ja kolmannen kerran aikuisuuden kynnyksellä).
268. mansit pyytävät lapselle Naj-ekwan eli Tulen akan hyväksyntää sanoin "älä heitä kipinöitä lapsen päälle kun tämä opettelee konttaamaan, jääköön kipinät tulisijaan" (sanojen jälkeen lahja tulen viereen).
269. mansit uhraavat pojan syntymän kunniaksi pienen jousen ja nuolia ja tytön syntymän kunniaksi ompelupussin (jousi viedään suvun toteemin miespuoliselle ilmentymälle ojkalle, nuolet metsänhaltijoille ja ompelupussi toteemin naispuoliselle ilmentymälle ekwalle).
270. nenetsit eivät synnytä paikassa missä tietävät toisen naisen synnyttäneen.
271. nenetsit siirtävät kodan lapsen syntymän jälkeen (samoin toimitaan kuoleman jälkeen).
272. lapsen syntymäsijalle asetetaan niekla eli neula sanoin "terveh muat, terveh manteret, terveh, terveh tuleisie, annas rauhaa, tervehyttä lapselle".
273. napaemo pukee lapsen ylle puhtaan liinan, näykkii liinaa hampaillaan ja lausuu "puren kaikki puutunnaiset, kaikki mahkurat kaluun, puren kaikki puututtajat, tapan tauvin tartuttajat".
274. lasta kohotetaan saunan ovesta sanoin "ota hirven luonto, elä säitä säikähtele, vasta rintoja vapise, elä itke ilman syytä, ilman vaivoita valita" (toistetaan kolmesti).
275. saunasta tuotu lapsi kannetaan pirtin perinurkkaan sanoin "pois entisii eläjii, veres tulloo sijjaan".
276. "salvatar, sauna vaimo, tule saunahan saloa, tuovos vastat varjossansi, tule saunahan saloa, kenenkänä keximätä, kunkana havahtemata, saranat on voilla voijut, toki rasvalla rapatut, tule saunahan saloa, puota kivi kiukahasta, lapsi vaimon varpahille", "kuin ollet mies tuleva, tule, mies, melun keralla, uros urhosellen, kuin ollet piika tuleva, tule piika pienemmästi, tyttölapsi tyynemmästi", "kun sie lienet tyttölapsi, tyttö maalle tyyräele, kun sie lienet poikalapsi, niin potkase emosi puota", "tääll on huono huonehessa, sairas saunan lämpimässä, piika piinoa pitävi, vaimo vaivoa näkevi, saunassa savu seassa, kylän kylpy-huonehessa, päästä piika pinttehista, vaimo vatsan vääntehistä, kuun tietä, päivän tietä, ihmeisten tietämättä, päästä maalle matkamiestä, pienisormia pihalle, ilmoille imeisiä, näkemähän näitä maita, näitä kuita kuulemahan", "lonkauta luinen lukko, portti suoninen porota, vesi päästä ensin päästä, veri päästä sen perästä, laske maalle matkamiestä, näitä kuita kuulemahan, näkemähän näitä maita, kuun teittä, päivän teittä, ilman tieotta imeisten", "kuut on nosnet, päivät nosneet, taivaan on aurinko havainut, lyö nyt linkku, avaja portti, luinen lukku luikahuta, päästä kuuta kahtomaan, päivää ihoamaan", "kave eukko, vaimo vanhin, paras luonnon tyttäristä, tule pijan, välehen jouvu, juokse joka askeleelle, juokse polvesta mereen, vyölavasta laineheesen, ota kiiskiltä kinoa, matikalta nuljakkata, jolla voijat luun lomia, sivele sivuja myöden", "kave eukko, luonnon tyttö, kave kultainen, koria, joka olet vanhin vaimoloista, ensin ehtoista emoista, tule tänne tarvittaissa, käy tänne kutsuttaissa, ajaavu anottaissa, tääll on piika pindeheissä, vaimo vatsan väänteheessä, saunassa savun sejassa, tiijoitonna, taijotonna, tarkasti tajuamatta" (lapsenpäästösanoja).
277. "kurki hyppäsi, kärki tanssasi, harakka lapsisaunassa, pikkulintu puita pilkko, västäräkki vettä kanto" (synnytyksessä avustavia henkiä).
278. "syntynyt on synkeällä, aivan kuutolla ajalla" (pimeätä kuuta pidetään onnettomana aikana syntyä).
279. saamelaiset uskovat uuden kuun tietävän lapselle terveyttä.
280. obinugrilaiset pitävät jumalatar Pugos ankia ("kaiken äiti", "pää-nainen", "tulenantaja") naispuolisista haltijoista tärkeimpänä (asuu auringonnousun suunnassa, lähettää lapset keskiseen, tyttärensä auttavat ihmisiä löytämään uutta viisautta).
281. hantit pitävät pojan syntymän kunniaksi seinälle ripustettua pientä jousta (joyol) elinvoiman ja väkevyyden tunnuksena.
282. komit kutsuvat vastasyntynyttä "vihreäksi lapseksi".
283. "kun lienevi poikalapsi, tulkohon melulla miehen, piikalapsi pienemmästi" (lapsen sukupuolta kuvaavissa sanoissa kotoperäinen alkusointu, vrt. vierasperäinen tytär=daughter).
284. "kave eukko, luonnon tyttö, kave kultanen korea, jok olet vanhin vaimoloita, ensin emä itselöitä, joka ennen jaksot jaksoit, jaksot jaksot, päästöt päästit, kun sä kuun kehästä päästit, päästit päivän kalliosta, päästäpä tämäkin päästö, jaksappa tämäkin jakso, päästä piika pintehestä, vaimo vatsan vääntehestä, avaja lihanen arkku, arkku luinen lonkahuta, päästä maalle matkustaja, ensi kerta eläissänsä" (syntymänhaltijan sanat).
285. "on sie piika tahi poika, tule tietä kahtomaan, ilmoo ihoamaan" (saunaämmän luvut).
286. tyttölasta kylvetetään kaatamalla päälleen vettä kellosta, pyyhkimällä lasta jäniksenkäpälällä ja loihtimalla "tule kielevä kun kello ja sukkela kun jäniksen käpälä" (pesemiseen käytettyjen esineiden merkityksestä).
287. "ropu, ropu reisijäin, punasia poskijain, vesi voiteeksi, löyly hauteeksi" (loihditaan nuoltaessa lasta puhtaaksi, vrt. eläinemojen käyttäytyminen).
288. "makkaa niiku maa makajaa, leppää niiku lehto lepäjää" (toivottaessa lapsesta hiljaista).
289. "terve löyl, terve lämmin, terveheks oma poikain", "vitsat viroittammoa, koivun kannat kasvattammoa, piikoa peräkkähäks, miestä hartiakkahaks", "ves moaaha vierimeää, piika ylös kasvamaa", "ves muaha vieremää, laps ylös kasvamaa, vetonen pölästymmää, lapsee ihastummaa", "kylvettelen pienoistain, piällä polvien pätösen, piällä helman hienokaisen", "vetonen pölästymmiä, poikain ihastummua, ves moahan vieremiä, poikain suureks kasvamua", "kuin mie peipposen pesin, niin pesin pienosein, kuin ma pulmusen puhastin, niin puhastin piikasein, kuun kirkkauueks, päivän valkeuueks, auringon terän suuruueksi" (kylvetyslukuja).
290. lasta kylvetetään emon kämmenien päällä sanoin "ves alas vierimää, laps ylös kasvamaa, koivun lehet korotelkoot, haavan lehet hauvotelkoot" (vastaan koivun ja haavanlehviä).
291. lasta kylvetetään vettä kaataen ja koivun lehdellä varovasti sivellen (etenkin suun seutu sivellään huolellisesti).
292. emo kuivaa kylvetetyn lapsen omalla suullaan (korvista selkää pitkin alas).
293. lasta heilutetaan kahdesti myötä ja vastapäivään, lyödään hellästi takamuksiin ja lausutaan "en lyö kappeeks, en lyö lappeeks, lyön pahhoi henkii pois ajaiksein".
294. selkupit uhraavat pojan syntymän kunniaksi veteen jousen (inti) ja nuolen.
295. selkupit uskovat syntymäkuun antavan lapselle tiettyjä voimia (marraskuussa syntynyt pystyy kutsumaan talvea).
296. selkupit veistävät lapselle puisen kaksosen ja vievät sen perheen pyhäkköön (toisen ihmisen henkisieluista (quwterge) uskotaan irtautuvan lapsesta heti syntymän jälkeen ja asettuvan kaksoseen, kaksosen ajatellaan elävän pyhäkössä muiden haltijoiden suojeluksessa).
297. selkupit uhraavat tytön syntymän kunniaksi veteen ruohoista palmikoidun letin (ruohoja pidetään maanjumalatar Ilinta kotan hiuksina).
298. saamelaisten mukaan lapsi saa syntymässä vapaasielun esivanhemmiltaan ja henkisielun syntymänhaltija Sar-ahkkalta (henkisielun uskotaan kiertävän kuolleen sukulaisen luurangosta taivashaltija Radienin ja maanhaltija Mattar-ahkkan kautta Mattar-ahkkan tyttärelle Sar-ahkkalle).
299. lintujen uskotaan tuovan lapselle hengen syntymän hetkellä.
300. lapsi puhdistetaan katajansavulla suojelevia sanoja lukien.
301. komit kylvettävät lapsen vaivaiskoivun varvuilla.
302. hantit ripustavat tyttölapsen jälkeiset koivuun tuohivakassa (syntymä eli suojelushaltijan sija).
303. "äetin tissiiv viettiij jotta pikkisen soa alakkuu" (vastasyntynyt).
304. "ois antaneet olla vaa jot lautasii alt o tult se ois paljo mukavampaa" (oli mukavampi kertoa että lapset tulevat lauteiden alta).
305. "siitähä niitä kohtuvikoja ja alusvikoja saahaha ko hypätähä jalakasehe kohta saannin jäläkehe eikä kehata maata lapsivuojetta niinku pitäs" (lapsivuoteen tarkoituksesta).
306. "apumuorha se pittää semmosis asjois olla varalt" (napaemo, kätilö).
307. "tule moan manteren haltie, apunes ja armones mul luoksein joka avuton on", "kun moam mantereen haltia tulis aottamaan apuneesa ja armoneesa jotta se syntys" (Maan emon apuun kutsumista).
308. "tulihiili viskathan ensimäishev vetheen" (lapsen ensimmäiseen pesuveteen).
309. "se ol maetolämmitös ensimmäener ruoka sillä saonavaemolla" (synnyttäjällä).
310. "olim pukannut tuolta ronkasta jalam pois paikaltaa, että ne pääsi antautumaan ne luut" (lonkasta luun, kätilöjen hätäkeinoja).
311. "mullakaan ei oo tiejosa ko yks ainul laps joka on syntynyh hammas suusa" (harvinaista).
312. "se tarvii pestä ensimmäeseltä hirveän tarkkaa, sitte keärittiir rättilöehij" (vastasyntynyt).
313. "kyllä minum miehen ol ensittem mutta sillä ol semmotteh hellä luonto että se ei voent olla" (alkujaan miehet osallistuivat synnytykseen vain pakosta, jos paikalla ei ollut vanhempia naisia).
314. "se ol sellane ihmine minu äetvaenoa että ne hak sitä noehi synnytyksii aena" (napaemo).
315. "täst lapsest tulluu mänettäjä ku on synnyttyyviä koprat hahalloa" (syntyessä kourat auki).
316. "haikusaonassa se om minunki poeka syntynä" (savusaunassa).
317. "haovveltii selekee ja mahhoo" (selkää ja vatsaa lämpimällä vastalla ennen synnytystä).
318. "ja ku tuli heijen se aiga, lapsinsamizen, no sid lämmidetti saunad" (lapsisaunan lämmittäminen).
319. "ko laps synty ni sill olivat hakulit pässä" (syntymähiukset).
320. "annetti lapsella hoppeata rahha hampaisikse ko laps synty" (hopeaa hammasrahaksi).
321. "kaikin kaipavat sinnä syntympaikka" (syntymäpaikan tärkeydestä).
322. "ain veti katsalaissia" (marja ja rahkapiirakkaa lapsen saaneelle ja toivotettiin lapselle hyvää).
323. "no sid lämmidetti saunad, i sid viti nain sauna" (synnytyksen alkaessa).
324. "ei jo pitkäikkäin, täm om marraz laps" (marraslapsi=huonokuntoisena syntynyt lapsi).
325. "syntymäsial kaig ellämä kirjudetta" (syntymäpaikan yhteydestä kohtaloon).
326. "oli semmoin lundo" (uskomus ettei vastasyntynyttä näytetty vieraille).
]]>
SYNTYMÄÄ SEURAAVA AIKA
1. talvella syntyneelle tehdään lumesta pieni lumi-ukko tai akka.
2. lapsille tuodaan lahjoiksi puu-ukkoja ja akkoja (isovanhempien tuomat halutuimpia).
3. lasten vaipat valmistetaan jäkälistä, puun kuorista ja lastuista.
4. lapsen maitohampaat laitetaan tuleen (Tulen emän uskotaan antavan tilalle uudet).
5. kaksosia pidetään hyvänä enteenä (edustavat ilmaa ja vettä).
6. lapsia kasvatetaan koko suvun voimin (yhteisöllisyys estää epäterveitä vanhemmuussuhteita syntymästä).
7. kätkyeen ripustetaan heiluvia ja säihkyviä esineitä (lapsen ihailtavaksi ja heiluteltavaksi).
8. lapsen "ensimmäisiä" pidetään pyhinä (1. hymy, 1. hammas, 1. sana, 1. askel).
9. lapsen pesuveteen laitetaan kukkia, heiniä, taikakaluja, koivunoksia ja hunajaa (vanhemmat pesevät kasvonsa samalla vedellä, kylvyn jälkeen taikakalut kätkyen alle, vesi puun juurelle).
10. lapsen kätkyeen laitetaan suojelevia karhunkynsiä ja hampaita.
11. lasta imetetään 1-5 vuotiaaksi (rinnasta vierottaminen talvisaikaan).
12. kätkyt kiinnitetään kattoon neljällä nuoralla (pohja suojataan pehmeällä kankaalla).
13. kätkyttä pidetään tulen lähellä olevassa hämärässä paikassa (suojainen ja lämmin paikka).
14. kätkyen alle, pohjalle ja lapsen tyynyn alle laitetaan suojelevia heiniä ja taikakaluja.
15. sairasta lasta pujotetaan onton puunrungon tai koivunvitsoista taivutetun vanteen läpi ("syntyy uudestaan").
16. lapsen pesuveteen laitetaan puiden lehtiä ja heiniä sen mukaan millaista luonnetta tälle toivotaan.
17. lapsen annetaan oppia asioita itsenäisesti (lapsen tehdessä väärin sanotaan "me teimme väärin").
18. lapsia ei koskaan nöyryytetä tai nolata (elävät tunteella ja kokevat kaiken aikuisia vahvemmin).
19. ensimmäisen maitohampaan puhkeamista pidetään suojelushaltijan ilmestymisen merkkinä (tapahtumaa juhlistetaan saunassa).
20. lasta kylvetetään joka päivä parin kuukauden ajan (jotta tottuu elinympäristön muutokseen).
21. lapsille sidotaan omat pienet vihdat.
22. syntymän jälkeisinä kuukausina järjestetään "lapsenhäät" joissa lapsi julistetaan suvun täysivaltaiseksi jäseneksi (syödään, juodaan, seurustellaan).
23. ensimmäistä maitohammasta pidetään tärkeänä (hampaan huomannut lupaa tai antaa lapselle lahjan).
24. lapselta leikatut hiukset kääritään kankaaseen tai poltetaan (ei haluta käytettävän vahingoittavaan taikuuteen).
25. lapsen tulevaisuutta ennustetaan sen mukaan miten kohtelee lelujaan (jos pitää hyvää huolta uskotaan perustavan perheen).
26. lapsen pään ja niskakuopan muodosta ennustetaan tämän tulevia kykyjä.
27. tyttölapsen hiuksia ei leikata (alkujaan hiukset pyhiä molemmille sukupuolille, pidetään elinvoiman sijana).
28. lapsen ensimmäisistä sanoista ennustetaan tämän tulevaisuutta ja kiinnostuksenkohteita.
29. ensimmäisten kevätsateiden uskotaan edistävän lasten kasvua (kerätään pesuvedeksi, vanhempia lapsia kehotetaan leikkimään sateessa).
30. emon tulee osata päätellä lapsen luonteesta onko tämä poislähtevää vai kotiinjäävää tyyppiä (ei saa pakottaa väärään osaan).
31. lapsen ensimmäiset vaatteet ommellaan vanhempien häävaatteista (rievut, vyö, päähine).
32. lapsen kynsiä ja hiuksia ei leikata ennen kuin tämä alkaa kävelemään tai puhumaan (uskotaan sisältävän elinvoimaa).
33. lapsen luona vierailemista kutsutaan "hampaan kantamiseksi" (mukaan kalakukkoa, kakkaroita, piirakoita, vaatevaraa).
34. lasten kerrotaan tulevan "metsästä", "joen varrelta", "puun alta" (synnytyspaikan mukaan).
35. lapsi makaa ensimmäiset viikot isän valmistamassa tuohivakassa (parhaat vakat punotaan tuohikonttien tapaan).
36. tuohivakan jälkeen lapsi laitetaan katosta roikkuvaan kätkyeen (pohjalle olkia, jalkopäähän kolme "ukonpilvistä kirvonnutta" ukonkiveä, hihnaan tiukuja ja helyjä "joiden kanssa kukaisteloo ja viihtyy").
37. lapselle tuodaan pitovaatetta ja paitavaatetta (kävelemään oppineelle koko vaatekerta, jotta muistaisi vanhempana kuka "toi miula voattiet peällä").
38. sairastelevaa lasta valellaan vedellä, painellaan vanhempien puulusikoilla ja lämmitetyillä kiukaankivillä ja hierotaan keitetyillä koivunlehdillä (parannetaan syntymäsijalla).
39. kävelemään opettelevalle kyhätään elämänlauvat tai reikäjakkara joista lapsi voi ottaa tukea.
40. lapsille valmistettuja leluja kutsutaan kukkasiksi (säilytetään tuohisissa lapinvakoissa ja kukaisskorpissa).
41. vaipoiksi käytetään ohuiksi veistettyjä koivunlastuja, tuohen pehmeää kerrosta ja kuivattua jäkälää.
42. saamelaiset laittavat lapsen komsioon karhunhampaan ja jokihelmen (onnea, terveyttä, helmenhohtavat hampaat).
43. lapsia kannustetaan itsenäisyyteen ja omatoimisuuteen ("jotta pärjäisivät kovissa elinoloissa").
44. isä valmistaa pojalleen vyön tämän täyttäessä 5 vuotta (sisältää tupen puukolle, onnenkaluja ja muuta hyödyllistä, 15-vuotiaana poika valmistaa itselleen aikuisten vyön jonka tulee kestää koko elämän).
45. kätkyen selkänojaan kaiverretaan teeren kuva (unilinnun eli unisielun sija).
46. saamelaisnaisten sarvilakki periytyy emolta vanhimmalle tyttärelle (sarvi valmistetaan ompelemalla kankaan sisään puunpala).
47. saamelaispoika saa nahkavyön, leu´un ja vierkin eli talvilakin pystyessään taluttamaan porohärän jäkälikköön ja solmimaan poronsolmun (8-10 talven ikäisenä).
48. saamelaisen kätkyen (kiedgam) kovertaa isä ja nahoittaa emo (pehmikkeeksi sammalta (punaista pojalle, valkoista tytölle), päänalusiksi untuvaa ja jäniksennahkaa, iloksi ja suojelukseksi helmiä ja helyjä).
49. saamelainen isä veistää lapselle puisia leluja emon laittaessa nukkeja (vanhemmat lapset osallistuvat valmistukseen).
50. saamelaiset lupaavat lapsille poroja (kävelemään opetteleva jo usean poron omistaja).
51. lapsen ikää mitataan sen puun mukaan missä kiipeilee tai missä keinutetaan pienenä.
52. lapsen henkisielua suojellaan hiusten tuloon asti (hengelle valmistetaan piilopaikka missä oleilee hiusten ilmestymiseen asti).
53. lapsista huolehditaan koko suvun voimin (apua antavat isovanhemmat, siskot, veljet, tädit ja enot, isän puolen sukua pidetään vieraampana).
54. lapselle veistetään oma puulusikka ensimmäisen hampaan puhjettua (toivotetaan lusikalla tervetulleeksi suvun tämänilmaisten joukkoon, hampaattomien uskotaan kuuluvan tuonilmaisiin).
55. tyttölapselle hankitaan naimaonnea lähdevedellä kylvettäen ja loihtien "kaksin linnut ilmassa, kaksin kalat meressä, mikäs sinut yksin jättää, eihän sinua yksin jätetä, kyllähän sinut sulhot löytää" (kylvettäjänä toimii lähin naimisissa oleva naispuolinen serkku).
56. selkuppien mukaan maailmanvirran yläjuoksulla kasvaa suuri sembramänty juurellaan pulppuava elämänlähde, oksillaan synnytyksessä avustavia käkiä ja koloissaan syntymistä odottavia sieluja.
57. selkupit uskovat Maan emon (Maan-vanha-nainen) puhaltavan sieluihin hengen auringon ja kuun säteiden avulla.
58. kätkyt veistetään kuusesta tai lehmuksesta ja ripustetaan tukevaan koivuhirteen (pohjalle olkia, pellavakankaita ja suojelevia esineitä).
59. terveenä kasvaneen lapsen kätkyt periytyy lapsenlapsille (sairastelevan poltetaan).
60. lasta pidetään kapalomaisessa koivuntuohivakassa 3 kuukautta jonka jälkeen siirretään kätkyeen (suojelevan koivuntuohen tulee ympäröidä lapsi).
61. emo ja lapsi elävät muista erillään ensimmäiset 3 kuukautta (tuona aikana lasta ei viedä ulos, rajoitukset häviävät ensimmäisen hampaan ilmestyessä).
62. lasta suojellaan vierailta ja näiden katseilta (ensimmäisenä lapsen nähnyt saa kiinnittää tämän auki jätetyn vyön).
63. sairastelevaa lasta sivellään äidinmaidolla (kuivataan pellavaisella kankaalla).
64. lapsen hiukset ja kynnet leikataan vuoden vanhana (laitetaan talteen).
65. ensimmäisten askelten jälkeen leikataan näkymätön nauha lapsen jalkojen välistä (pidetään suvun täysivaltaisena jäsenenä).
66. ensimmäisten sanojen jälkeen keräännytään lapsen ympärille, otetaan tämä syliin ja suudellaan lasta.
67. nopeasti kasvavan tai hampaita saavan lapsen uskotaan tekevän tilaa seuraavalle.
68. lapsen uskotaan kasvavan parhaiten ollessaan emon tai sukulaisten sylissä (sylissä pitäjien ominaisuuksien ajatellaan tarttuvan lapseen).
69. kätkyt valmistetaan ukkosen lyömästä puusta (jos ei löydy tuulen kaatamasta).
70. tyhjän kätkyen keinuttamisen uskotaan vievän lapselta yöunet.
71. aikaisin puhumaan oppivaa lasta pidetään onnekkaana (etenkin jos puhuu ennen kuin kävelee).
72. ensimmäisten askelten jälkeen keitetään jalka eli konttipuuro (paksun puuron uskotaan antavan lapselle vahvat jalat).
73. ainoaa lasta kutsutaan ainoksi, ainikiksi ja ainokaiseksi.
74. lasten toivotaan viettävän paljon aikaa isovanhempiensa kanssa (uskotaan kuuntelevan näitä omia vanhempia paremmin).
75. "laulaupa lapsi syötyöh, itkyö ilmain oltuoh" (ruuan tärkeydestä).
76. itkettäjän vaivaamaa lasta kylvetetään padassa (veteen taikakaluja).
77. itkettäjän valvottaman lapsen tyynyn alle laitetaan suojeleva esine sanoin "makoa kum moatinttsa, veny kun vesihako, elä tiijä tulijista, elä tiijä läksijistä, elä käyjistä käkiejistä".
78. imetysajan uskotaan vaikuttavan lapsen kehitykseen (viisasta lasta imetetään kolme vuotta).
79. syntymäkalvoa (tsiutto) pidetään onnea tuovana (kuivataan ja sidotaan lapsen kaulaan).
80. ensimmäistä kiinteää ruokaa annettaessa hoetaan "tätä on syönyt sukus, heliä heimokuntas, tätä rupie sieki syömäh".
81. rinnasta vieroitetaan laittamalla lapsi kynnyksen toiselle puolelle ja loihtemalla "mene tuonne ja kato ruokas".
82. maidon ehtyessä kävellään ympäriinsä ja lausutaan "ehin ehin ehtynyttä, kahon kahon kadonnutta, pereen pienimmän evästä, ravintoa lapsiraukan".
83. ensimmäistä paitaa puettaessa luetaan "uusi uuveks, voate vanhaks, laps terveheks".
84. kätkyen veistää lapsen isä tai isoisä (emon isä).
85. kätkyttä ei saa liekuttaa tyhjänä.
86. kätkyen ylitse ei tule ojentaa mitään (pyhä tila).
87. emon suvussa periytyvää kätkyttä pidetään lapselle turvallisena ("kasvahan yhtä hyväksi ihmiseksi ku sukustikin").
88. käytetyn kätkyen taustat tulee selvittää tarkasti (keitä souvatettu, kasvoivatko terveinä).
89. tapaturmaisesti kuolleen kätkyt poltetaan (ei suojellut lasta).
90. kuopuksille ja seitsemänsille lapsille veistetään omat kätkyet.
91. kätkyt kiinnitetään katto-orteen, penkille tai emon sängyn jalvoksiin.
92. kätkyeen panijaisissa ("kätkyeen panijaisiil") isoäiti (emon emo) nostaa pienokaisen tuohivakasta kätkyeen (suvun täysivaltaiseksi jäseneksi).
93. karjalaiset lapset nukkuvat yönsä emon vieressä (suomessa yötä päivää kätkyessä).
94. lasta pidetään kätkyissä 1-vuotiaaksi.
95. lattialla pidettävä jalaskehto myöhäinen euroopan maatalouskansoilta omaksuttu keksintö (saksan sanasta kehton=karsina).
96. omaa perinnettä edustaa kodan orresta roikkuva puusta, tuohesta, päreistä tai kankaasta valmistettu riippukätkyt eli vibukätkyt eli lapsenkori (kankaisissa malleissa lämmin olkisisus).
97. kätkyt ripustetaan lämpimään paikkaan kiukaan päällisen kohdalle.
98. "tuuvitti minun emoni, oven suussa orren alla, kätkyessä vaivasessa, pois on muista lapsistaan" (kätkyen sijainnista).
99. kätkyiksi lasketaan orressa roikkuvat pärekorit, vivun eli kepin päässä keinuvat kangaspussit (valkoista pellavaa), lautalaatikot, kangaspohjaiset puukätkyet, tuohikorit eli vakat, yhdestä puusta koverretut puukaukalot, koivurisujen päällä kodan loitossa keinuvat nahoitetut komsiot ja punotut pajukorit (vanhin malli yksinkertainen rekeen tai selkään ripustettava nahkapussi).
100. sana kätkyt (vatjan tsätsyd, viron kätki, saamen gietka) tarkoittaa lapsen kätkemistä, piilottamista ja suojaamista (muita nimityksiä vakka, kori, kontti, koppa, vasu ja heija).
101. sana komsio tarkoittaa tuohikoppaa (komsa), tuohivakkaa (kompsu), tuohikoria (kompsa), tuohikonttia (kopsa), lappalaiskätkyttä (komsio), pärekoppaa (komssa), vasua (komsane), tuohivakkaa (komse, komsaine), vakkaa (koms) ja kääröä (komps).
102. saamelaiset imettävät lapsia 2-4 vuotiaiksi (maidon ehtyessä annetaan lusikalla paksua poronmaitoa).
103. saamelaisten kätkyt (gietkam) koverretaan puupölkystä ja päällystetään nahalla (alusiksi punaista sammalta tai jäkälää, peitteeksi pehmeä vasannahka).
104. saamelaiset laittavat kätkyeen helistimiä, riekon siipiä ja sarvesta valmistettuja taikakaluja (sukupuolen mukaan).
105. saamelaiset lahjoittavat tytölle vaadinporon heti syntymän jälkeen, toisen ensimmäisen hampaan puhjettua ja myöhemmin vielä kolmannen (vaatimista lisääntyy tytön oma tokka).
106. maitohampaiden vaihtumista luuhampaiksi pidetään tärkeänä vaiheena lapsen elämässä.
107. lapselle voidaan antaa lehmänmaitoa oman maidon ehtyessä (korvike).
108. pienille tytöille sidotaan punaisista kivistä tai helmistä punotut suojelevat nauhat (ranteeseen ja kaulaan).
109. vanhemmille tytöille valmistetaan kaulanauhoja, korvakoruja, paidansolkia ja palmikkoihin kiinnitettyjä riipuksia.
110. naimaikäisille neidoille lahjoitetaan kookkaita raha ja helmikoruja (helinän toivotaan karkottavan vahingollisia henkiä ja houkuttelevan kosijoita).
111. komit laskevat sairastelevan lapsen koivunlehvistä tehdylle pedille (kiz korez, koivun syli) ja sivelevät tätä varovasti vaivaiskoivun lehvillä.
112. lapsen hiuspyörtyäisestä ennustetaan (paikasta, kierteiden määrästä ja suunnasta, myötäpäivään=elämästä myötäistä).
113. lapsen hiuksia ja kynsiä ei leikata ensimmäisen vuoden aikana (myöhemmin leikataan purren, leikkeet talteen).
114. kätkyttä ei lainata vieraille (uskotaan vievän suvusta lapsionnen).
115. luomia eli syntymätähtiä pidetään suojelushaltijoiden olinpaikkoina.
116. luomekkaiden lasten uskotaan kasvavan hyväosaisiksi (eniten onnea tuovat luomet joita ei voi itse nähdä).
117. pojasta tehdään luonnokasta hakemalla vaahtoa myötäpäivään pyörivästä koskenpyörteestä ja loihtimalla "nouse neitinen norosta, hieno helma hettehestä, koskesta kovimmat miehet, väeksi vähän urohon, miehen pienen miehuoksi".
118. kätkyen laittajaisiin kuuluu pitkän taipuisan riu´un (pojalle kuusinen, tytölle koivuinen) tuominen tupaan miesten toimesta, riu´un kiinnittäminen kattoparsien väliin, työn "esteleminen" naisten toimesta, kätkyen nyörien sitominen riu´un päähän, työn "esteleminen" miesten toimesta, kätkyen punnitseminen, kätkyen kiinnittäminen nyöreihin, kolikoiden ja taikakalujen laittaminen kätkyeen ja lapsen tulevaisuuden ennustaminen työn kulusta.
119. kätkyen pehmikkeiksi laitetaan suo tai saraheinää (ei maaheinää, ei olkia).
120. lapsen tyyny valmistetaan linnun höyhenistä.
121. lasta pidetään vakassa ensimmäiset elinkuukaudet mistä siirretään varsinaiseen kätkyeen (kätkyissä vuodesta kahteen).
122. virolaiset sitovat kätkyeen laskettavalle lapselle punaisen villalangan.
123. karjalaiset vyöttävät lapsen punaiseen nimeämisen ja ensimmäisen hampaan puhkeamisen jälkeen.
124. komit tuovat lapselle hammaslahjaksi paidan (vastalahjaksi sininen pellavainen vyö).
125. miehen tulee antaa lapselle lahja tämän ensimmäisen kerran nähdessään ("tai viedään lakki").
126. saamelaiset komsiot periytyvät suvussa (nahoitetaan lasten välillä).
127. sairaan lapsen oloa helpotetaan peittämällä tämän iho savella (poistetaan lämpimällä vedellä).
128. saamelaisten syntymänjumalattaren Mattar-ahkkan (maan-vanha-nainen) tyttärien (Saar-ahkka, luova-vanha-nainen, Joeks-ahkka, jousen-vanha-nainen, Oksa-ahkka, oven-vanha-nainen) tiedetään elävän kodassa naisten puolella (tulisijan kohdalla, oven suulla, maan alla).
129. Mattar-ahkkan tyttäret suojelevat lasta ennen syntymää, synnytyksessä ja syntymän jälkeen (Saar-ahkkan puoleen käännytään raskauden aikana, Joeks-ahkkan uskotaan olevan läsnä synnytyksessä, suojelevan tyttöjä ja välittävän pojat metsänhaltija Leaibeolmaille, Oksa-ahkkan tiedetään suojelevan lapsia kunnes oppivat kävelemään).
130. hantien kätkyenä toimii soikea viistolla selkänojalla varustettu koivuntuohinen vakka.
131. saamelaiset sitovat komsion nauhaan tiukuja, helmiä ja siella-renkaita (suojelevia siella-renkaita (tsalbmes) annetaan ensimmäistä kertaa nähtäessä, uskotaan saavan lapsen hyvälle tuulelle).
132. saamelaiset uskovat kuolleen lapsen syntyvän takaisin sukuun samana vuonna (tai sen ajan päästä minkä ehti elää).
133. saamelaiset pitävät luomia esivanhempien antamina merkkeinä (luomekkaan lapsen uskotaan elävän pitkän ja onnellisen elämän).
134. saamelaiset luovuttavat suvun sisällä periytyvän suojelushengen (kaddz, seuralainen) lapselle 15-20-vuotiaana (periytyy isältä pojille, emolta tytöille, haltijoista ei puhuta lasten ollessa pieniä, tai "kuolevat nuorena").
135. saamelaisten kaddz-henget ovat eläinhahmoisia (karhu, peura, poro, haukka, koira, made, susi), näkymättömiä, ilmestyvät unissa ja kulkevat mukana kaikkialle.
136. lapselta leikatut hiukset laitetaan talteen (seinänkoloon, lattian alle).
137. lapselle ennustetaan vetämällä hiusta sormien välissä (mihin suuntaan kääntyy).
138. lapsen kynnet ja hampaat haudataan maahan.
139. saamelaiset pesevät lapsen aamuin illoin puolen vuoden ajan (sen jälkeen kerran päivässä, myöhemmin kerran viikossa, toisen tiedon mukaan kolmesti päivässä ja myöhemmin kolmesti viikossa).
140. saamelaiset uskovat lapsen kasvavan sitä nopeammin mitä useammin pestään.
141. saamelaiset imettävät lasta 1-3 vuotta.
142. saamelaiset keräävät keväisin rahkasammalta lapsen komsiota varten (4-5 säkillistä, kuivataan vähintään kuukausi).
143. saamelaiset laittavat pojalle punertavaa, tytölle valkeaa sammalta (sammalten päälle riepuja, päänaluseksi jäniksennahka).
144. lapsi lasketaan komsioon pieneen paitaan tai huiviin käärittynä (rievut käännetään lapsen päälle, toisen tavan mukaan kääritään alasti jäniksennahkoihin).
145. komsion palmikoituun nyöriin ripustetaan helmiä, nappeja ja renkaita ("katseltavaksi ja sormeiltavaksi", uskotaan suojelevan lasta kunnes saa ensimmäisen hampaansa).
146. komsiota roikutetaan kodan ruoteesta pystyviistossa asennossa (kävellessä sylissä tai selässä, levättäessä puuta vasten tai oksassa, ajettaessa emon ahkiossa).
147. saamelaiset eivät tuhoa komsioita (pidetään maanjumalatar Mattar-ahkkan antamina, käyttökelvottomat jätetään lahoamaan).
148. saamelaiset ompelevat lapsen vaatteet pehmeästä vasannahasta (tytölle punainen lakki, pojalle sininen).
149. kuolleen lapsen vaatteet poltetaan.
150. saamelaiset pureksivat pienten lasten ruuan valmiiksi (etenkin lihan).
151. saamelaiset viettävät ensimmäisen hampaan puhkeamista hakemalla istukan haudalle syntymän jälkeen pystytetyn kepin ja tuomalla sen syntymäsijalle (toisen tavan mukaan käydään sitomassa koivuun punainen kangas).
152. lapsen kynsiä ei leikata ennen kuin tämä oppii kävelemään.
153. kävelemään oppinut viedään seisomaan syntymäsijalleen.
154. saamelaislasta neuvotaan hautaamaan maitohampaat kodan viereen.
155. inarinsaamelaiset pesevät lapsen kahdesti päivässä (2kk), kerran päivässä (6kk) ja myöhemmin kerran viikossa (pesuvedet korkealle ilmaan).
156. saamelainen isä kovertaa lapselle komsion jonka emo nahoittaa ja viimeistelee (komsioon suojeleva villalangan kappale).
157. lapsen ensimmäinen maitohammas laitetaan seinänrakoon oven lähelle (hampaan huomannut lupaa lapselle poron).
158. saamelaiset muistelevat syntymää vierailemalla lapsen syntymäsijalla.
159. kolttasaamelaiset laittavat komsioon kolikoita ja neuloja (sukulaisten tuomat helmet, tiu´ut, kolikot ja verkapalat komsion nauhaan).
160. saamelainen isä lahjoittaa lapselle vaatimen ensimmäisen hampaan puhjettua.
161. itkevän lapsen uskotaan kasvavan rohkeaksi ja työteliääksi.
162. lapsen myssyyn jätetään aukko pään pehmeälle kohdalle (sulanen, soddaz, ommellaan umpeen ensimmäisen hampaan puhjettua).
163. saamelaiset isoisät veistävät lapsille leluja (isoäidit osallistuvat hoitoon).
164. saamelaiset kutsuvat tyttöä männäksi (10-vuotiaaksi), sen jälkeen pärdniksi (pärdni-iässä aletaan punomaan jännerihmaa ja vartioimaan vaatimia, samanikäiset pojat opettelevat heittämään suopunkia ja siirtämään hirvasporoja).
165. saamelaiset saavat oman koiran 12-vuotiaana (nimikkopentu), paimentavat täysikokoisia poroja 16-vuotiaana ja kesyttävät itselleen ajoporon 17-vuotiaana.
166. saamelainen lastenkasvatus perustuu rakkauteen, vapauteen ja yhteisöllisyyteen (lapsen ympärillä joukko aidosti välittäviä ihmisiä jotka tukevat ja kannustavat, vrt. rahalla palkatut hoitajat ja opettajat).
167. saamelainen lapsi oppii asioita vapaaehtoisesti, omaan rauhalliseen tahtiinsa ("oppii kun kasvaa", vrt. tyrkyttämiseen ja pakottamiseen perustuva oppivelvollisuus).
168. saamelaiset kutsuvat perheen eläinhahmoisia suojelushaltijoita kaddzeiksi (kaddz-henget jaetaan lapsille aikuisuuden kynnyksellä, kaddz-eläimiä ei vainota tai syödä).
169. saamelaisten mukaan unessa nähty kaddz-henki lupaa lapsen syntymää tai sukulaisen uudestisyntymää.
170. lapsen ensimmäistä hymyä ja naurahdusta pidetään tärkeinä (uskotaan "tulleen ihmiseksi").
171. yöhaltijaa hyvitellään leikkaamalla villaa kattohirren alla ja lausumalla "kukkaseni, kuutomaiseni, kultaiset sarvuot, ota oma hyväsi, anna lapselle terveys".
172. sairasteleva lapsi viedään saunaan, pujotetaan silmukan läpi ja loihditaan "kust olet tullut, sinne mänekin, kun olet tuulest, niin mää tuuleen, kun olet maasta, niin mää maahan, kun olet veestä, niin mää veteen, kun olet ihmisist, niin mää ihmisiin".
173. sairasta lasta valellaan vedellä, roikutetaan jaloista ja hoetaan "ajaks tarpeeks, ijäks terveeks".
174. lasta kylvetettäessä loihditaan "luotto luokse luottisko, veresi vieressä maatkoo, haltiasi hallitsako".
175. selkuppien mukaan suvun syntymättömät jäsenet "piilottelevat pikkulintuina elämänpuun oksilla mistä kotka ajaa nämä maan päälle" (kätkyihin ja hautarakennelmiin kotkansulkia).
176. udmurtit kasvattavat lapsia koko perheen voimin ("huolella ja lämmöllä", mies kuuntelee naista lapsiin liittyvissä asioissa).
177. udmurtit pitävät liiton ulkopuolella syntyneitä lapsia hyvänä enteenä (kertovat naisen hedelmällisyydestä).
178. sairastelevaa lasta kylvetetään pajuista sidotulla vastalla sanoin "oo sie vaival, laps tule terveheks" (siirretään vaiva lapsesta vastaan).
179. pojasta tehdään luonnokasta pesemällä tämän päätä ja rintaa myötäpäivään pyörivän koskenpyörteen vaahdolla ja loihtimalla "koskesta kovimmat miehet, väeksi vähän urohon, miehen pienen miehuueksi".
180. lapsesta tehdään unennäkijää ottamalla kolme kivensirua märkänä olevasta kalliosta ("itkevä kivi") ja laittamalla ne lapsen tyynyn alle.
181. lapsen luontoa nostatetaan pesemällä tätä "itkevän kallion" kyynelillä, koskenvaahdolla tai "kiehuvan lähteen" vedellä, menemällä alasti kalliolle ja pesemällä lapsen päätä kallion päälle jääneellä vedellä tai hieromalla yhteen kahta ukkosen kaataman puun palasta.
182. lapsen luontoa nostatetaan sanoin "nouse luontoni lovesta, haon alta haltijani, luonani lovehtimahan, kanssani karehtimahan", "nouse luontoni lovesta, syntyni syvästä maasta, ison luonto, eukon luonto, siihen luontoni omani" ja "luontoani nostattele, haltijaani haastattele, luontoni kiven kovuinen, karvani rauan karkeainen".
183. "ajastaaha ne tekköö kumpooki, toeset kävelöö ennej ja toeset ruppee huastelemmaa", "se ruppee puhhuun sillonko käveleenki ettei jääp puhe anturan alle" (uskomuksia).
184. "seitsemää vuotee ast pittää lasta akkiloija veest ja tulest" (suojella vedeltä ja tulelta).
185. poikia kehotetaan sitomaan vyönsä aina kun lähtevät ulos tai kun taloon tulee vieraita (suojelevia).
186. kätkyeen laitetaan punaisia nauhoja, kiviä, päreenpalasia, liinoja ja ukonvaajoja (kivikirves).
187. pojan kätkyen ääreen laitetaan jousi ja nuolia, tytön kätkyeen puusta veistetty kiiruna.
188. sairastelevaa lasta kylvetetään sanoin "luovu pois luomaton, erkane pois nimetön, tyttärestä suojattomasta, lapsesta viattomasta", "luo lapsi luonnollesi, syö syöjäsi, näe näkijäsi", "luo lapsi luonnolleen, elolleen entiseksi, muodolleen muinaiseksi" ja "luonto luokse tulkoon, veresi vieressä maatkoon, haltijasi hallitkoon".
189. kalpeita lapsia pidetään haltijattomina ("ihminen haltijaton, valkeaverinen, pidä luontosi luona, haltijasi harteillas, onni omassa sijassas").
190. punaposkisuutta ja punakkaa ihoa pidetään terveyden ja suojelushaltijan saapumisen merkkeinä.
191. hampaatonta lasta suojellaan laittamalla alleen punaista lankaa.
192. lasta ei viedä ulos ennen ensimmäisen hampaan puhkeamista (pidetään haltijattomana).
193. hampaattomana kuollut haudataan onttoon puuhun (Maan emon antama hautapaikka).
194. hampaiden puhjetessa suoritettua kylvettämistä kutsutaan hammassaunaksi (kylvettämällä halutaan lievittää lapsen kipuja, "emo lämmittäisi vaikka kehrävarrella sen saunan").
195. hammassaunaan kuuluu kylvettäminen ja vyön, pannan, rihman tai nauhan kietominen lapsen vyötäisille (tytölle huivi ja pellavarihma, "pankaa vyö vyölle, kun on hammas suussa, haltija päällä", "kun on hammas suussa, on haltija päällä, ei säikynnät tartu").
196. lapselle tuodaan lahjoja ("hambahia") ensimmäisen hampaan puhjetessa (samalla lahjotaan lapsen nimikkopuu ja eläimet).
197. hammaslahjat yritetään sujauttaa lapsen kätkyeen salaa (toivoen lapselle nopeaa kasvua).
198. hammaslahjoiksi tuodaan riipuksia, poroja, kangasvöitä ja paitoja.
199. hampajaisissa voidaan polttaa jotain lapselle kuuluvaa (toivotaan hammaskipujen palavan samalla).
200. miehet eivät osallistu hampajaisiin (heittävät lahjat kynnykseltä).
201. karjalaiset tuovat hammaslahjaksi hauen (hauen luut ja hampaat väkeviä taikakaluja).
202. virolaiset toivottavat hamba-rahaa antaessaan "kauniita hampaita".
203. udmurtit tuovat hammaslahjaksi kolikon tai tulukset (ojennetaan hihan tai kankaan välityksellä).
204. hammasporoiksi (pannalda) annetaan vasoja ja vaatimia (antajina vanhemmat ja lähisukulaiset).
205. saamelaiset ompelevat lapselle myssyn johon jätetään aukko pään pehmeälle kohdalle (ommellaan umpeen hampajaisten yhteydessä, suojelushaltijan saapumisen jälkeen).
206. saamelaisten siella-rengas (calbme-siella) annetaan ensimmäistä kertaa lasta nähtäessä (ripustetaan komsioon tai sen nauhoihin, uskotaan tuovan lapselle onnea ja suojelusta, poistetaan ensimmäisen hampaan puhjettua).
207. komsion päälle kiinnitetään 1-3 pituussuunnassa kulkevaa nauhaa (joista keskimmäinen tärkein).
208. kuolansaamelaiset lahjoittavat lapselle poroja, huiveja, vaatekappaleita, renkaita, tiukuja, verkapalloja ja nappeja (korulahjat komsion nauhaan).
209. siella-renkaat suojelevat ihmisiä läpi elämän (roikutetaan kodan katosta pyhän kuun aikana, sidotaan kannukseen, kannetaan mukana, kiinnitetään vaatteisiin, annetaan uuden kiviseidan ensimmäiseksi lahjaksi (vrt. lapsen ensimmäiseksi), morsian katsoo miehen sukua renkaan läpi, naiset katsovat metsästä palaavia karhunpyytäjiä renkaiden läpi).
210. maidon antamisen uskotaan vaikuttavan lapsen kätisyyteen (vasemmasta rinnasta=vasenkätinen, oikeasta rinnasta=oikeakätinen).
211. yskää poistetaan kylvettämällä lasta sanoin "mää yskä ympär kyllää, anna ukkoloin rykkii, partasuihe paukutella, kiukuval kilkutella, pois miun piijastain" (pesuvesi lauteiden alle tai kiukaalle).
212. korvasärkyjä lievitetään imettämällä lasta.
213. käsien, jalkojen ja vyötärön ympäri meneviä koruja ja vaatteita pidetään suojelevina ("eläviä", "osa ihmistä").
214. nenetsit pitävät lasta tuohisessa kopassa jonka pohjalle vuollaan lahopuusta kosteutta imeviä lastuja (ympärille tuohipeite ja jäniksennahka).
215. nenetsit imettävät lapsia pitkään (jopa 12-vuotiaiksi).
216. lapset viedään koskettamaan perheen pitämyspuuta (käden tulee koskettaa puuta, oksien annetaan hyväillä lapsen kasvoja).
217. saamelaisten syntymänjumalattaren Mader-ahkkan uskotaan ottavan lapsen sielun vastaan Maailman-mieheltä ja välittävän sen tyttärilleen (Sar-ahkka luo sielulle lihan ja valvoo synnytystä, Jux-ahkka välittää poikalapset metsänhaltija Leibolmain suojelukseen, Ux-ahkka vahtii kodan suulla, katsoo lasten perään ja varjelee kaatumisilta).
218. karjalainen lastenkasvatus perustuu hellyyteen, huolenpitoon ("lämmin kyly ja pehmeä vassan lehti"), kehumiseen, tukemiseen ja puolustamiseen ("omoa puolussa hos suuta veärissä").
219. lasten tiedetään perivän tapansa vanhemmiltaan ("mitä isä ikäh, sitä poika polveh").
220. udmurtit leikkaavat lasten kynnet käsin tai puremalla (leikataan lapsen opittua puhumaan).
221. lapsilta leikatut kynnet laitetaan talteen, poltetaan tai lasketaan maahan paidan läpi (säilytetään povessa tai pussissa).
222. lapsen hiuksia ei leikata ennen kuin tämä oppii puhumaan (toisen tiedon mukaan ensimmäisen elinvuoden aikana).
223. marit eivät leikkaa lapsen hiuksia kahden ensimmäisen elinvuoden aikana.
224. virolaiset eivät sui lapsen hiuksia ensimmäisen vuoden aikana.
225. udmurtit kutsuvat ulkopuolisen henkilön (orom, opom) suorittamaan ensimmäisen hiustenleikkuun (leikkaa tupun hiuksia keritsimillä ja käärii sen valkoiseen liinaan, lopuksi ruokaillaan yhdessä ja pyydetään lapselle terveyttä, vastalahjaksi oromia aletaan pitää sukulaisena).
226. sairasteleva lapsi viedään mäen pohjoispuolella kasvavan koivun luo ja loihditaan "Metsän tyttö, Metsän akka, Metsän pienet piikaset, hoiva sulle, hoiva mulle" (toistetaan sama kahden koivun luona ja poistutaan taakse katsomatta).
227. sairaan lapsen navan päälle ripotellaan siemeniä.
228. kävelemään oppimisen viivästyessä lapsi viedään pellolle istumaan, kaivetaan ympärilleen vako, sirotellaan päälleen pellavan tai hampun siemeniä ja loihditaan "kanep kazuma, laps laduma" (hamppu kasvakoon, lapsi juoskoon, toisen tavan mukaan lapsi viedään oksan haarojen läpi).
229. erzalaiset kuljettavat itkevän tytön koivun oksien välistä ja lausuvat "pyhä puu, viherä koivu, ota lapselta itkunsa, poista se hänestä, anna terveyttä" (pojan tammen oksien välistä, sanojen jälkeen ripustetaan lapsen vaate puuhun ja mennään pois).
230. maitohampaat heitetään tuleen, lyödään tervaskantoon tai haudataan maahan.
231. hampaita kutsutaan luuhampaiksi, hietahampaiksi, kultahampaiksi, rautahampaiksi, hopeahampaiksi ja lylyhampaiksi.
232. lapsen pesuveteen laitetaan koivunlastuja, lehtiä, ruohoja, hopeaa, sormuksia, tervaa, rahoja, hiiliä ja mustaa villaa (tytölle mahlaa tai hunajaa).
233. pesuveteen laitettujen esineiden toivotaan suojelevan lasta ja vaikuttavan tämän luonteeseen.
234. lapsia voidaan kylvettää useita kertoja päivässä (joka kylpyyn keitetään ja valmistellaan "uusi vesi").
235. käytetty pesuvesi heitetään hangelle tai "puhtaalle paikalle".
236. liiviläiset kaatavat pesuvedet kuoppaan.
237. virolaiset heittävät pesuveden syrjäiseen paikkaan, onnenpuun juureen, seinälle, korkealle ilmaan tai aurinkoa vasten (vedestä pidetään tarkkaa lukua koska sisältää osia lapsesta).
238. tytön pesuvesi laitetaan lehtipuun juureen tai hajalleen ilmaan (toivoen monia kosijoita,"tulge siit kossilassed, tulge sealt kossilassed").
239. pojan pesuvesi laitetaan kasvavan puun juurelle (toivoen nopeaa kasvua).
240. saamelaiset kaatavat pesuveden maahan kahteen koivuun solmitun punaisen kankaan läpi (lapsen toivotaan "kasvavan kuin koivu, olevan terve kuin punainen").
241. saamelaiset laittavat lapsen pesuveteen suoran ja vanteeksi taivutetun koivunoksan, vievät lapsen vanteen läpi ja toivovat tämän tulevan "vahvaksi ja terveeksi kuin koivu".
242. kaksoset saanutta naista pidetään "pyhempänä kuin pyhät miehet" (ei kumarra ketään).
243. lapsen ensimmäisiä riepuja ei kuivateta ulkona (sairauksien henkien pelätään pääsevän vaatteiden kautta lapseen).
244. lapsen kätkyeen laitetaan mytty emon synnytyspaidan helmoista ja synnytyksessä käytetystä vastasta (onnea tuomaan).
245. esikoisen paitaa säilytetään niin kauan kun halutaan lisää lapsia (toisen tavan mukaan kierrätetään nuoremmille).
246. obinugrilaiset valmistavat lapselle päiväkätkyen ja yökätkyen (kootaan tuohilevyistä, koristellaan kaiverruksin, päiväkätkyeen viisto selkänoja "jotta lapsi voi maata istuen").
247. obinugrilaiset kantavat kätkyttä selässä (leirissä kodan katossa olevaan koukkuun).
248. "Unoi ulkont kysy, alta ikkunan anoi, onko teille nukkuvaista, vakahaista vaipuvaista, miul on sulka suppuses, mill mie voijan nuoren silmät, vaivutan vakahan silmät" (sulka unenhaltija Unoin apuvälineitä).
249. marit ompelevat lapsen vaatteisiin karhun tai ilveksen kynnen, kaurisimpukan kuoria, helmiä, hopearahoja ja värikkäitä nauhoja (paidan selkäpuoli koristellaan suojelevin tähti ja siksak-kuvioin).
250. marit laittavat lapsen kaulaan pyhitetyn puunpalasen (synzä vatsmy, uskotaan suojaavan vaaroilta ja salamaniskuilta).
251. mordvalaiset laittavat lapsen kaulaan linnunluun tai lähisukulaisen hiuksilla täytetyn kolmiomaisen riipuksen.
252. udmurtit ripustavat poikalapsen kaulaan tai oikeaan rintaan sukuhaltijan tunnuksen (vorsud, metallinen rengas).
253. udmurtit ompelevat tytöille rintojen kohdalle "onnen tähdet" (ranteisiin ja hiuksiin punaista lankaa).
254. marit imettävät lasta vuoden päivät jonka jälkeen hoito siirtyy isovanhemmille ja vanhemmille sisaruksille.
255. marit punovat lapsen kätkyen (sipka) niinestä (roikutetaan orresta, peitetään suojelevalla liinalla).
256. marit ompelevat lapsen paidan kaulukseen villatupsuja ja kolikoita (ranteeseen suojeleva rengas).
257. mordvalaiset ripustavat isän valmistaman kätkyen vanhempien vuoteen viereen.
258. udmurtit punovat lapsen kätkyen (köky) niinilevyistä ja vitsoista (ripustetaan orresta, köysi liekuttamista varten, päälle suojeleva peite).
259. udmurtit kantavat rintalapsia kevyemmällä niinivakalla (mutsko).
260. udmurtit koristelevat lapsen paidan rintahalkion tupsuin ja kirjailuin (lakkiin kaurisimpukan kuoria, rahoja, nappeja ja helmiä).
261. samojedimiehet riemuitsevat poikalapsesta, naiset piikalapsesta.
262. marit pesevät tytöltä ensimmäisenä kasvot ja pakarat, pojalta selän.
263. udmurtit uskovat kylvettämisen edistävän lapsen kasvua ja kehittävän vartalon muotoja (ihoa pehmitetään äidinmaidolla, taipeisiin sirotellaan tuhkaa tai kuusen siitepölyä).
264. nuorinta lasta kutsutaan kuopukseksi, kaaliaiseksi ja ehtoolapseksi.
265. "vihan lehti viruttamaan, koivun oksat korottamaan, seiten kuisna seisomaan, kaheksan kuisna käymään" (kylvetyssanoja).
266. sairasta lasta kylvetetään sanoin "tule löyly voiteheksi, kasva lämmin hauteheeksi, vihdan lehti viruttamaan, koivun oksa korottamaan, sauvut sauman sammaleita, kihnukset kiukoon rakoon, mene yskä ykkölään, avan tauti akkalaan, lyö löyly löyhöttele, pahat puskat poistele".
267. tytölle lyödään seinään puukko naimaonnea tuomaan (ei siirretä ennen kuin löytää rakkaansa).
268. samojedit laittavat lapsen ensimmäisen maitohampaan tuleen.
269. kolttasaamelaiset antavat lapselle hammasvaatimen (painn-aldun) ensimmäisen hampaan ilmestyessä.
270. nenetsien jumalatar Ya-miunia suojelee raskaana olevia naisia, seuraa ihmistä syntymästä kuolemaan, johdattaa sielut tämän ja tuonilmaisen välillä kulkevista ovista (po) ja vastaa sielujen jälleensyntymisestä (pidetään syntymän, kohtalon, hedelmällisyyden ja maan jumalattarena).
271. nenetsit ajattelevat Ya-miunia "kohtuna mistä sielut tulevat ja minne kuollessaan menevät".
272. obinugrilaisten syntymänjumalattaren Kältas-ankin tiedetään varjelevan synnytystä, suojelevan raskaana olevia naisia ja antavan lapselle yhden sieluistaan.
273. hantit ripustavat Kältas-ankin lahjat jumalattaren pyhään puuhun koivuun (huiveja joiden kulmissa hopearahoja).
274. Kältas-ankin kodassa tiedetään roikkuvan seitsemän kätkyttä joita jumalatar soudattaa (lapsen ilt eli hahmosielu syntyy seitsemännellä heilautuksella, kätkyen kumoon meneminen huono enne).
275. Kältas-ankia kuvaillaan "selkävoimaa jatkavaksi, rintavoimaa jatkavaksi naiseksi".
276. hantit kutsuvat Kältas-ankia apuun vaikeissa synnytyksissä (kiitokseksi luvataan arvokkaita lapselle valmistettuja vaatteita jotka puetaan pienokaiselle vain kerran).
277. Kältas-ankin uskotaan keinuttavan lapseen hengen eli lilin (lilit jälleensyntyviä sukulaisten sieluja, jälleensyntyminen kestää saman ajan minkä ihminen eli, vain niiden sielut syntyvät uudestaan jotka muistetaan, ihmisten muistoa pidetään yllä lauluin ja tarinoin).
278. kykyä solmia solmuja pidetään tärkeänä vaiheena lapsen elämässä (aletaan kohdella suvun täysivaltaisena jäsenenä).
279. Kältas-ankin pyhäkössä tiedetään pidetyn kultaista tai hopeista patsasta jossa nainen pitelee sylissään yhtä tai kahta lasta (perinteinen lasten määrä).
280. mansit kuvailevat Kaltesia "nuorena naisena jonka palmikot ovat kuin elävä sopuli, kuin elävä majava, jonka toista palmikkoa sopuli nousee ylös, toista majava laskeutuu alas".
281. Kaltesia pidetään yhtenä obinugrilaisten luojahengistä ("kun kultainen Kaltes levitti palmikkonsa valuivat ne kuin yksisuinen seitsen-Ob, syntyi yksisuinen seitsen-meri, palmikoistaan levisi päivä ja niistä syntyi kuutama").
282. hantit kuvailevat Kältasia "sopuliturkkiin pukeutuvaksi vanhaksi eukoksi" (jumalattaressa ruumiillistuu naisen elämänvaiheet).
283. Kältasia pidetään lapsionnen antajana ja lapsen elämänjuoksun määrääjänä (kältas tarkoittaa herättäjää, synnyttäjää, luojaa).
284. mansit uskovat Kaltesin auttavan raskaana olevia ja synnyttäviä naisia (lahjoiksi naarasporoja ja huiveja).
285. Kältas-ankin tiedetään merkitsevän lapsen elämän suunnan "kultakirjaimiseen seitsen-oksaan, kultapiirtoiseen seitsen-oksaan".
286. hantit puhuttelevat Kältasia "keskiyön kestitysuhrisena vaimona" (ennen synnytystä annettu ruokalahja) ja "koittavan aamuruskon veriuhrisena vaimona" (syntymäveri).
287. Kältas-ankin apuun turvaudutaan vaikeissa synnytyksissä, lasten sairastellessa ja tiedusteltaessa mille haltijalle lapsi tulisi pyhittää.
288. Kältasin lahjat ja rukoukset esitetään auringonnousua kohden (pitkistä palmikoistaan kerrotaan leviävän päivän).
289. sairastelevaa lasta kylvetetään sanoin "pois pahat pakenemaan, pois liijat liikkumaan, lapsesta viattomasta, kiven mää kirjavan sisään, paaen mää paksun lappeaan, honkajuurien lävitse".
290. "lämmitä metonen sauna, metoisilla metsän puilla, kohehilla koivuloilla, taita vasta villavoinen, kohehista koivuloista, millä voia voikkavia, parantelen parkuvia, tien sisästä terveheksi, alta aivan terveheksi, keskeltä kivuttomaksi, peältä tuntemattomaksi" (lapsen parantamista).
291. lasta loihditaan itkemättömäksi painamalla päätään syntymäsijalle sanoin "sev verran sie itke kuin tämä mua itkee".
292. itkevää lasta rauhoitellaan painamalla jalkapohjiaan lämpenevää kiuasta vasten ja lausumalla "sev verran sie itke ku teä kiukaa".
293. itkevän lapsen päätä painetaan rintaa vasten ja loihditaan "metsän puut itkemään, miun lapsen makkaamaan".
294. "siintä kielsi miun emoni, ja varoitti vanhempani, torumasta toisen lasta, eipä ennen miun emoni, ei torunut toisen lasta, niin kuin nyt nykyiset vaimot, nuo toruvat toisen lasta, toisen vaarin vaalimia" (joka perheellä omat tapansa).
295. obinugrilaiset kiinnittävät tyttöjen hiuksiin linnunhahmoiset kassanpääkorut (lettien päihin, puiset, luiset tai metalliset, sorsa, korppi, harakka).
296. kassanpääkorujen uskotaan elävän ja toimivan lasten suojelijoina (suojelus tai toteemieläinten kuvia, toisen tiedon mukaan jälleensyntyvien henkisielujen sijoja).
297. hantit kutsuvat syntymänjumalatarta nimin Puyes ja Ihmisiä-luova-puyes (antaa lapselle sielun (ilt) ja auttaa vaikeissa synnytyksissä).
298. hantinoitien (najt) tiedetään matkustaneen Puyesin luokse "läpi seitsemän meren, läpi seitsemän koivikon" (kodassaan seitsemän kätkyttä joissa keinuttaa syntyviä sieluja).
299. Puyesille uhrataan kirjavia naaraseläimiä, kirjavia kankaita, huiveja joihin ommellaan tiukuja ja helmikoristeisia palmikkonauhoja (eläimiä ei surmata (elämän jumalatar) vaan elätetään vanhoiksi ja korvataan uusilla luonnollisen kuoleman jälkeen).
300. Puyesille valmistettuja huiveja kohdellaan pyhinä (säilytetään tuohisissa vakoissa, kuivataan huolellisesti jos pääsevät kastumaan).
301. saamelaisnaiset riisuvat vyönsä ja kauluksensa kuukautisten ajaksi syntymänjumalatar Sar-akan kunniaksi (kuukautisten loputtua pestään pää kattilassa tai purossa).
302. syntymänjumalatar Sar-akalle pyhitetyt lahjat lasketaan tuleen (asustaa tulisijan alla).
303. saamelaiset laittavat pojan syntymäpuuroon pienen jousen (toisen tavan mukaan kätkyeen).
304. saamelaiset kutsuvat maanjumalatar Madder-akan toista tytärtä Juks-akaksi ja Jiukom-akaksi (hoitaja-akka, pidetään poikalasten suojelijana) ja kolmatta tytärtä Uks-akaksi (asuu ovi-aukon (uks) alla, suojelee kotaan käyviä, vartioi lasta syntymän hetkellä ja varjelee lapsen askeleita).
305. saamelaiset uhraavat Uks-akalle kodan ovi-aukon kohdalla (lahjat verettömiä, elämän jumalatar).
306. "vieras eukko kun venakko, emon paitoi paneepi, emon vöihen vyöteleepi, ei sano emo sanoilla, lausu euko lausehella, käse joukon käskylöillä, sanoo vieraan sanoja, käsköö käärmeen tavalla" (emon sanat=rakastavat sanat).
307. "ei ne vaali kaikki vaimot, niiku vaali miu emoni, hiä vast siit vasite vaali, vaali vanhemman tavalla" (emon rakkaus muistetaan).
308. "ei ne vaali kaikki vaimot, niiku vaali miu emoni, yhtenä kesossa yönä, kapaloi kaheksin rievuin, kuusin rievuin kuivaeli, pesi viijellä vedellä, suoveellä, maaveellä ja kahella kaivoveellä, jokiveellä viiennellä, pesi pienen piikajaisen, sukukunnan kukkaiseks, heimokunnan herttaiseks" (lapsen liittäminen sukuun).
309. "ei ne vaali vaimot kaikki, kaikk ei ilmiset imetä, niinku vaali miun emmoin, hän vast vasite vaali, hän vaali vanhemman tavalt, kolmest kesois yössä, kolmest juella juoks, kanto vettä kappasella, kippasella kiiätteli, hän pes pientä poikajaas, suovetosin, maavetosin, lähe lämpymin vetosin, rievuin kuusin kuivajeli, kapaloi kaheksin rievuin, rikk on rinnan imetti, halk imetti hartijaas, vieretti poset verevät" (vaalia vanhemman tavalla).
310. "mie laulan lapsen virren, likav virren liirittelen, laulan mie on lapsellein" (kehtolaulut lauletaan hitaasti rauhallisella nuotilla).
311. "laps liekku, lintu liekku, karjalan katajapuussa, omav veikon vemmelpuussa" (puut lasten liekutus ja leikkipaikkoja, vemmel=oksasta taivutettu vanne).
312. "tule Uni-ukko tänne, saa, tänne uni-savotta, tuo unta tullessais, kuro kii siit lapse kulmat, sio silkki-nauhoillais, tuo unta tullessais, punasess pussissais, sinisess taskussais", "tule nukku noapurista, torkku toisest talost, nuorii nukuttammaan, vakahaista vaivutella, sio kiin teän lapsen silmät, kuro kiin teän lapsen kulmat, sio silkkinauhoillais, kuro kultarihmoillais" (unenhaltijan kutsusanoja).
313. "Uni ulkonta kyssyy, unen poika porstuasta, onkos tuutuu tuvassa, onkos lasta kätkyessä, miun tuppaan tullaksein, kätkyveen käyäksein, lapsen pienen peitteheen, ja vakahaisen voattehiin" (unenhaltijan sija).
314. "Heikkisein, herttasein, käy nyt kätkyen tekkoon, älä tee kovast puusta, kova puu komahtelloo, älä tee lahost puusta, laho puu lamahtelloo, tee sie puusta pehmeästä, tuo sit liekku leppiästi" (pehmeitä puulajeja haapa, leppä, paju ja kuusi).
315. "la mie koitan liekuistain, kiusaelen kiekuistain, onkos liekku leppiäinen, vain on liekku kankiainen, kuin on liekku leppiäinen, siit on velloin tekemä, alus ainoin panema, selkäpuu seäin tuoma, a kuin on liekku kankiainen, siit on vierahan tekemä, venäläisen vestelemä" (kätkyen tulee olla lähisukulaisten valmistama).
316. itkeväistä lasta kylvetetään sanoin "mie kylvötän yöitkuu, liijan itku liikutosta, kulmii kukitan, pölkyn piän pyörimään, silmiis vipajammaa, jo itku pois lapseest".
317. itkeväistä lasta rauhoitellaan pujottamalla tätä renkaaksi taivutetun vitsan läpi ja loihtimalla "pujotan yöitkuu, piätä pyörivää, pujotan, jot pois männöö, pois mie pujotankii, sijallee seisomaa, kohallee katsomaa" tai "mie pujotan yö-itkuu, päivä-nauruu, pujota nyt poislähtöö".
318. lasta nukutetaan sanoin "kissan unet, koiran unet, peälle unes ommais vielä".
319. "ossais miu emmoin, ossais omenat tehhä, tarkkas taimet kasvatella, ei osant omenilleen, osant ei ossaa luuva, ei tarkant taimelleen, tarkant ei tajjuu panna, pan puill pyöriville, veräjille viereville, varvoille vapiseville, lehtilöill liekkuville" (lapsia ei saa jättää yksin nuoruusikään tullessaan).
320. "öksyt emollisetki, haihtuut haltiallisetki, eihä tuota outo olne, outo olne, liika liene, jos mie emoton öksyn, jos mie haihun haltiaton, jos mänen pilalle piika" (emon tuen tärkeydestä).
321. "hyv on lassa lapsen olla, tiiv on piian pikkaraissa, kuin on vanhemmat varana, kuin on vellot vierukkeena, ei oo huolta eikä mieltä, ajatosta eisinkää, iso huolii suuret huolet, emo murheet murensi, vello kaihot kannatteli" (lasten elämän kuuluu olla huoletonta).
322. "pimiä isoton pirtti, vaikk päivä paistakoo, sokia emoton soppi, vaikka kuu kumottakoo" (vanhempien tärkeydestä).
323. "kun tunsit emoksi männä, niin tunne emona olla, älä uo Aapolle äkänen, älä Maria manaile, älä karju Katrinalle" (emona olosta).
324. "iso illalla tulovi, tuopi tuoresta kaloa, vetävi verestä lientä", "oi iso ihalmoseni, toit on kaunoset kalaset, lohen pojat polvilleni" (isä ruuan tuojana).
325. lasta nukutetaan sanoin "elä tiijä tulijista, eläkä läksijistä, eläkä käyjistä, eläkä käkiejistä, anna huolet huolijilla, murehet murehtijilla, anna tiijot tietäjillä, sie et tie tiijolla mitänä" tai "nuku nyt kissain, koirain unet, nuku unet untamoisen, nuku unet nuottamiesten, kalamiesten kaikki unet".
326. hantiemo punoo lapselle koivuntuohisen rasian jonka toivotaan yhdistävän tätä emon sukuun (tuohesta "terveyttä ja rikkautta").
327. hantit valmistavat poikalapselle tuohella päällystetyn nuoliviinin jonka toivotaan yhdistävän lasta isän sukuun (valmistajana isänisä).
328. hantit kaivertavat koivuntuohiseen kätkyeen hanhen tai koppelon kuvan (tuo unta metsästä) ja auringon kuvan (karkottaa sairauksia ja vahingollisia henkiä).
329. hantit eivät pidä lasta ihmisenä ennen kuin tämä alkaa erottaa perheenjäseniä toisistaan (ymmärryksen ilmaantuminen).
330. hantit pitävät kykyä syödä omin voimin tärkeänä vaiheena lapsen elämässä (tuolloin uskotaan omaavan varjosielu ilosin).
331. lasta kylvetetään sanoin "vezi kulta, kauniz kassa, pezes puoni puhtahaks, emon tuoni terveheks, meren ruuvon ruskevoks, meren kaizlan kainevuoks, sukukunnan suorevuoks, kantakunnan kaunohoks".
332. kipeää lasta kylvetetään loihtien "luos löylyö, lähetäs lämmintä, läpi kiukoan kivistä, läpi saunan sammalista, kipehillä voitejiks, vammoilla valevesiks, ne ov voitijet vakaset, kastijet ijän ikuset".
333. hantien mukaan lapsi saa kehon emoltaan ja sielun jumalatar-emo Ankilta (lapsen kohtalo "ennalta määrätty mutta tuntematon").
334. hantit värjäävät lapsen nenän noella synnytyskodasta palatessaan.
335. hantit ripustavat lapsen kätkyen lämpimään paikkaan tulen lähelle (kätkyen taakse suojeleva karhunkäpälä ja metallinen haltijakuva, kätkyen päälle terveyttä antava auringon kuva).
336. hantit pyytävät lapselle terveyttä veden haltijalta (jonk lunk) ja pitkää ikää valon haltijalta (sänko).
337. kylvetettävän lapsen selkää painetaan kolmesti vastalla ja loihditaan "vassan lehti vahvistamah, koivunlehti kossuttamah".
338. lasta kylvetetään sanoin "tuo hiemalla hikie, kanna kauhalla väkie, väkie väsymätöintä, polveh puutumatointa, jotta jalka jaksais käyvä, polvi polkie kykenis".
339. ensimmäistä kiinteämpää ruokaa annettaessa lausutaan "tätä on syönyt sukus, syntys, heliä heimokuntas, tätä rupie sieki syömäh" tai "liemi suuhun, mieli peähän, päivä kaikki mieltä myöten".
340. ensimmäistä kertaa paitaa sovitettaessa loihditaan "uusi uuveks, voate vanhaks, lapsi terveheks".
341. "sotka suojaa poikijah, tavi peittää lapsijah" (eläinemojen käytöksestä otetaan mallia).
342. hanti-isä valmistaa lapselle puusta tumman yökätkyen (ontop) ja emo koivuntuohesta vaalean päiväkätkyen (päiväkätkyt (antow) kantamiseen tarkoitettu).
343. hantit laittavat kätkyen pohjalle koivun tai pajun kuoren alta saatua hienoa purua, purun päälle keitetyn koivuntuohen jonka reunat taitellaan niin että muodostaa korin, tuohen päälle kerroksen pehmeää puuainesta ja pehmeän puun päälle monta kerrosta poronkarvaa (puuaines ja karvat vaihdetaan säännöllisesti jotta lapsi pysyy kuivana).
344. hantit valmistavat sairasteleville ja tyytymättömille lapsille uuden kätkyen.
345. hantit eivät anna lasten sytyttää tulta, rajoita lasten ruokavaliota, puutu lasten leikkeihin tai keskeytä isovanhempien ja lasten välisiä keskusteluita.
346. "niin on tozi, kuin on sanoi, omani vanhembi opetti", "ison tiiot, emoni tiiot, a omani kaikkia paremat" (kotoperäinen oppiminen perustuu vanhemmilta saatuun ja itse opittuun tietoon, vrt. vierasperäinen kouluopetus).
347. "milläbä mie isoja kiitän, kulla kullaista emua, pien on penkin issunnalla" (vanhempia kiitetään viettämällä aikaa seurassaan).
348. hantit pitävät syntymänjumalatar Kaltos-imiä lasten suojelushaltijoiden määrääjänä ja esikoistyttärien suojelijana (toisen tyttären suojelijaksi jumalatar Kasom-imi eli Kasom-joen-vanha-nainen, kolmannen tyttären suojelijaksi jumalatar Ar-xoton-imi eli Monen-talon-vanha-nainen).
349. hantit pyytävät poikien suojelijoiksi miespuolisia iki-haltijoita (iki=ukko).
350. hantit uskovat jumalatar Kaltosin suojelevan ja neuvovan raskaana olevia naisia ja vaikuttavan jokaisen lapsen elämään.
351. hantit pitävät jumalatar Kaltosia "kaikista emoista rakkaimpana".
352. lasta pujotetaan vanteen läpi sanoin "päästän kuun, päästän päivän, päästän oikien lapsen, kuuta selkiemmäks, päivästä puhtahemmaks".
353. lasta kylvetetään sanoin "kylyzeni, löylyzeni, kylyn akka boabozeni, kylvettelen löylyttelen, tinatippu lehtyzil, vanoi vazki varbazilla, meziziks mieleltäni, simasiksi seämelleni" tai lyhyemmin "pesen mie peiposeni, puhastelin pumppuseni".
354. lasta puhalletaan sanoin "min kerran puhaltelen, kai on meiks muuttukkaa, simaksi sujeutukkaa".
355. hantit ompelevat lasten vaatteisiin pieniä kelloja (kuwlonat) joiden kilinästä voidaan valvoa lasten liikkeitä.
356. "turha oli isän kielto, emon on sitä turhempi" ja "hyvä on isoni tieto, emän tieto tietävempi" (ei kieltäen vaan neuvoen).
357. hantit laittavat lapsen kätkyeen palaneita hiiliä ja mustaavat lapsen nenänpään noella (Tulen-emo yksi lapsen suojelijoista).
358. hantit uhraavat syntymänjumalatar Puyosille kirjavia huiveja ja naaraseläimiä (jumalattaren eläimistä huolehditaan kunnes kuolevat vanhuuteen).
359. jumalatar Puyosin pyhänä puuna pidetään koivua ja pyhänä värinä mustan ja valkoisen sekoitusta (tuohen värit).
360. hantit uskovat kaksosilla (namos) olevan yhteinen sisäinen (ilt) ja erillinen ulkoinen (lil) elinvoima (yhteisen sielun ajatellaan yhdistävän lapsia mutta haittaavan toisen kehitystä, sielun vaihtaessa paikkaa kaksosten tiedetään hymyilevän oudosti).
361. hantien syntymänjumalatar Puyos-änkin nimi tarkoittaa esi ja kantaäitiä.
362. hantit näkevät Puyosin aamuisin nousevan päivän rinnalla (päivä vanhin tunnettu luojajumaluus).
363. Puyos-änkin uskotaan antavan lapselle elämän auringon säteessä ja määrittävän ihmisen elämänlangan pituuden (jokaisella elämänlanka (napanuora) jossa solmuja eli elämän varrella kohdattuja vastuksia).
364. hantit kiittävät lapsesta uhraamalla Puyos-änkille kirjavia huiveja ja kirjavan tai täplikkään vaatimen (eläintä palvellaan kunnes kuolee vanhuuteen).
365. Puyos-änkin tiedetään olevan läsnä syntymän jälkeisellä aterialla ja toimivan emon ja isän puolen sukujen naisten yhdistäjänä.
366. hantien mukaan lapset syntyvät "kahden emon suojelukseen" (oma emo ja jumalatar-emo).
367. suojelus ja syntymähaltijoita voidaan pitää vieraan kummi-perinteen (ruotsin gumme, venäjän kum) kotoperäisenä vastineena (kummin eli lapsen suojelijan tehtäviä hoitavat jumalatar-emot, napa-emo, oma emo ja sukulaisemot).
368. Puyos-änkin tiedetään elävän "näkymättömänä perheen keskellä" ja "jokaisessa naisessa" (kaikki lapset jumalattarelta saatuja).
369. hantit käyvät Änkin pyhäkössä lapsia toivoessaan, lapsista kiittäessään ja lapsille terveyttä pyytäessään (pyhäköt sukujen yhteisiä, miehillä ja naisilla omat uhripaikkansa).
370. "yhen emosen lapset, yhen sorsan suorittamat, yhen hanhen hautelemat, yhen peiposen pesimät, yhen vallin valkoamat" (sisarukset).
371. "voi minuu poloista poikaa, voi minuu piloista piikoa, ei minuu isoni opettanu, ei minuu emoni neuvonu, itsepä minä piikane pilasin, itsepä minä tuhaekse tuhtasin" (vanhempien neuvojen tärkeydestä) .
372. hantien jumalatar Kazym-imin (Kazym-joen-vanha-nainen) uskotaan täyttävän joet ja purot piioin ja pojin (vesi=hedelmällisyys).
373. hantit tanssivat Kazym-imin pyhäkössä "piikojen pitkäksi iäksi, poikien pitkäksi iäksi".
374. lasta rauhoitellaan ennen imettämistä sanoin "elä ite lapsi kulda, tule nänni näillä mailla, maidokukkaro kodihe".
375. sairastelevaa lasta kylvetetään lämmittämällä sauna ukkosen lyömillä puilla ja lausumalla löylyä lyötäessä "puun lämmin, kivosen lämmin, ves on vanhan Väinämöisen, pereen löyly, pereen lapsi" (pere=perhe).
376. "otingo soiton sormilleni, poikin puolin polvilleni, ison virtt on työndelini, emon virtt on heittelingo" (jokaisella perheenjäsenellä oma virtensä eli tunnistettava sävelensä tai elämän vaiheista kertova laulunsa).
377. selkupit laittavat lapsen kodan katosta roikkuvaan koivuntuohiseen koppaan (nilo, suomen nili, saamen njalla).
378. koivuntuohen uskotaan suojelevan lasta "kuten suojelee koivun sisintäkin" (ihminen elää tuohen ympäröimänä koko elämänsä, tuohikätkyet, kodan tuohipeitteet, haudan tuohipeitteet).
379. mansit veistävät lapsesta puisen nuken (akan) joka pyhitetään tärkeänä pidetylle haltijalle (vaaran uhatessa pyhitetään lapsi itse, tyttö naispuoliselle, poika miespuoliselle haltijalle).
380. mansien mukaan "lapsen pää kuuluu syntymähaltijalle" (haltijan sija).
381. mansit valmistavat pienille tytöille puiset nuket (alton akan) joita nämä säilyttävät ja hoitavat ensimmäisen lapsen syntymään asti (nukkeja kohdellaan kuin oikeita lapsia, nukkejen uskotaan liikkuvan öisin, suojelevan vahingollisilta hengiltä ja herättävän aamuisin lyömällä keppiä seinään).
382. mansit kaivertavat päiväkätkyen selkäpuolelle unilinnun (ulum is) eli koppelon kuvan (lapsen pään kohdalle, linnun ajatellaan lentelevän ympäri maailmaa lapsen nukkuessa=unet).
383. mansit koristelevat kätkyet maata-juoksevien-eläinten kuvin.
384. tulenjumalatar Naj-ekwan (Tulen-vanha-nainen) tiedetään suojelevan, lämmittävän ja parantavan kätkyissä makaavia lapsia (kätkyet tulen lähelle).
385. mansit uskovat syntyessä saatavaan ennalta määrättyyn onneen.
386. mansit laittavat sairastelevan lapsen vanhan naisen tai miehen polvelle sanoin "onnen kautta, taidon kautta, antakoon henget hänelle terveyttä".
387. mansit kutsuvat naarasjäniksen hahmossa ilmestyvää syntymänjumalatarta nimellä Sowor-lapanti-ekwa eli Jänis-perhos-akka (jumalatarta puhutellaan sanoin "kesä-jänis, lempeä nainen, talvi-jänis, lempeä nainen").
388. mansinaiset laulavat lapsille ulilapeja eli ilolauluja (suojelevia rakkauden ja hyvän onnen toivotuksia).
389. mansit pitävät variksenhahmoista haltijaa Urin-ekwaa (Varis-akka) totemistisena esivanhempanaan ja naisten ja lasten suojelijana (akalla seitsemän poikaa, viittaa totemististen sukujen määrään).
390. mansit laulavat Varis-akan laulua sanoin "syntyköön pienet tytöt ja pojat hahmoisinani, pitkäikäiset tytöt syntyköön, pitkäikäiset pojat syntyköön" (yksi totemistisista suvuista).
391. mansit ottavat variksen istuman sammaleen talteen ja laittavat sen lapsen alle ("jotta olisi onnellinen").
392. mansit viettävät keväisin iloista variksen päivää (varisten uskotaan tuovan tullessaan kevään, pidetään hyvänä aikana yhdessäoloon, lasten hankkimiseen ja perhesiteiden vahvistamiseen).
393. mansien variksen päivään kuuluu kisailut, värikkäät Varis-akalle ja muille toteemieläimille esitetyt tanssit, nauhojen kiinnittäminen herääviin pajuihin, enteiden katsominen (ensimmäisen variksen istumapaikka), yhdessä ruokaileminen ja Varis-akan osan sitominen oksan haarukkaan.
394. Varis-akan tiedetään poistuvan syksyisin sanoin "kun lennän lämpimiin maihin syntyköön teille poika tai tyttö" (variksen päivillä alulle laitettu).
395. mansien yökätkyet veistetään kaarevista tuomenoksista tai rungoista (pehmeä ja sitkeä puu).
396. poikalapsen kehitystä mitataan kyvystä juosta kilpailuja ja lähteä ensimmäistä kertaa yksin metsälle.
397. mansit kutsuvat lasten sieluja hiussieluiksi (uskotaan asuvan suortuvissa, leteissä, kiharoissa, takuissa ja solmukohdissa).
398. mansit pyytävät lapsille elinpäiviä sanoin "pitkitä tyttöjen elämää, pitkitä poikien elämää" (vastalahjaksi "sarvisen-pedon-verinen-uhri" ja kolme laulua).
399. mansien rukouksissa pyydetään "onnellista-päivää-tytöille-jotka-elivät-aamuun" ja "onnellista-päivää-pojille-jotka-elivät-aamuun".
400. hantit valitsevat 7-vuotiaalle sydänystävän jonka kanssa lapsi leikkii, varttuu ja saattaa myöhemmin perustaa perheen (lapsena solmitaan aidoimmat tunnesiteet).
401. "emopa sinun elätti, imetti ihanat rinnat, monet yöt unetta vietti, monet atriat unohti, tuuvitellessa sinua, vaaliessa pienoistansa", "emo ennätti kysyä, vanhempainen vaavitella, mitäs itket, poikueni, nuorra saamani, nureksit" (emon rakkaus).
402. "hyv on lapsen lassa olla, hyvä vanhempain varossa, mehtolan metinen amme, kävellä kujerteloopi, haapata hihittelöö, kultaisella kunnaalla, hopeisella mäellä, metisellä mättäällä" (metsä kasvupaikkana).
403. "tuo unta tuohisella, kanna karpalovakalla, tuutuu unettommaa, vakkuu varattommaa, pienen lapsen peitteeks, vakkaisen vuatteeks", "laulan minä lapselle, pieksän kieltä pienoilleni, suuta kullalleni kulutan, minä laulan lapsen virttä, joita ennen eukko neuvo, oma vanhempi vasarti, puhas on pulmunen lumella, valkea merellä vaaksi, niin on puhas piikaseni, valkia vakaiseni", "nuku, nuku, nurmilintu, väzy, väzy, västäräkki, miepä laulan lapsellani, linnulleni liekuttelen, souvan zoppilinnullani", "tuopa lasta tuutimaan, käyäkseni kätkyessä, pientä peitetten sisässä, valkeissa vaatteissa, tullaksensa tuutumaan, käyäksensä kätkyessä", "tule tuutuhun, unonen, käy, unonen, kätkyeseen, lapsen pienen peittehisiin, vakaisen vaattehisiin" (tuutulauluja).
404. lasta tuuditetaan vitmessä eli pärevasussa (ripustetaan notkeahkoon riukuun joka työnnetään pirtin laipion eli välikaton alasen väliin).
405. "sanottiinpa souattaessa, laulettiinpa liekuttaissa, sulhon saavani minunkin, sulhon kaunin ja sorian" (naimaonnen liekuttamista).
406. "kasvo suolle huolaskonka, viitahan vilupetäjä, tuosta on mulle tuutu tehty, tuutu tehty, käätty kätkyt, vaku vaivanen rakettu" (kätkytpuiden vaikutuksesta lapsen luonteeseen ja elämään, valitaan tarkkaan).
407. "miks et, maamo, kantajani, luonut tuutua tulehen, vasuistani valkiahan" (epäonnekkaan lapsen kätkyt poltetaan).
408. lapsen syntymäsijalle lyödään naula sanoin "uros vahva varttukoon" tai "naaras vahva varttukoon".
409. tyttölapselle hankitaan naimaonnea pujottamalla tämä emon paidan läpi sanoin "kumartakoon kulta rinnat, hopii rinnat horjukoon sinun, laps, lemmellesi, sinun, kuulu, kunniillesi".
410. poikalapselle hankitaan naimaonnea pujottamalla tämä emon paidan läpi sanoin "kulkekohoon kuulut neitot kuhtumahan kullaksensa, ikävöiköön nuoret immet ihelleen itku silmin".
411. valvottajaa karkotetaan laittamalla kattilaan tulisia hiiliä, kiertämällä lapsi hiilien kanssa, lämmittämällä sauna, kylvettämällä lasta viileällä vedellä ja loihtimalla "makoa yöt ulajamatta, päivät ilman itkemättä, elä kuule kupsavia, kupsavia, kapsavia, ripsavia, rapsavia, kesäheinän heilausta, ole kun ennen emäsi kohussa, kantajasi kainalossa, syöttäjäsi syänalassa".
412. itkettäjää karkotetaan sanoin "muuta muuanne majas, etemmä elo sijasi, kivvii kivistämmään, puasii pakottammaan, ei kivet kipuja itke, puajet vaivoja valita, vaikka paljom pantasiim, miärätöm mätettäsii".
413. lasta päästetään kirouksista laittamalla vatiin kolme hehkuvaa koivuhiiltä, kiertämällä kätkyt hiilien kanssa, kaatamalla hiilien päälle vettä (kiehuvat=kirot lapsessa), huuhtelemalla lapsen päätä hiilivedellä ja loihtimalla "mänköön kirot kotiinse, tästä viattomasta lapsesta".
414. "isä illalla tulloo, tuopi tuoresta kaloo, vetää verestä lientä, laulajalle lapselleen" (isän roolista ruuantuojana).
415. "viel on veikko pikkarainen, sitä pienemp on sisoine" (pikkuveli ja sisko).
416. "ei o miulla niinko muilla, niinko ilman ilmisille, miull ei ilmoista issoo, miull ei ehtoista emo, kelle haasta me halluun, kelle tuulo me tussai" (vanhemmille halutaan kertoa huolista).
417. "tupahee jäi tuutimaa, vaaruhee vapisemaa, ketkyt liekku lehmuksine" (lehmus=pehmeä puu).
418. "Katrina kotikananen, kauan kotona kasvoi, luona eukkonsa enemmän, ei tuota emo torunut, ätti ei äiän ärjähellyt" (torumisen ja ärjymisen vieraudesta).
419. "pahoin teki mun isoni, pani piennä kyntämähän, vaivaisna vakoelemahan" (lasten pakottaminen työntekoon aiheuttaa elinikäisiä vammoja).
420. "jos on lapsi lattialla, pieni permanto pihalla, älä louhkasti loruile, kiivaasti älä kiroile, laai vanhalle vakasti, lapsen kanssa lempeästi, nuori lapsi noutattaapi, minkä silmällä näkevi, korvillansa kuuntelevi" (rauhallisuus ja lempeys).
421. "oiva oppi on parempi, kuin pahaset parjaukset, esimerkki on enempi kun kovat kolaukset" (neuvoen ja esimerkkiä näyttäen).
422. "emo piennä itkettel, hupelon huuvattel, emo niitti päivän pitkän, laps itki päivän pitkän, sil on miul iän äräkkä, iän äräkkä ja miel murakka, ku emo piennä itkettel" (vanhemmuus=kokopäivätyötä).
423. "piennä penkiltä putosin, lassa lankesin jakulta, ei olt ylös nostajaista, ylös ei ylentäijeä" (vanhempien poissaolo muistetaan).
424. "tuntuuha se isoton laps, emotonta kaikki lyövät, isotonta itkettiät" (vanhempien tärkeydestä).
425. "eipä tuo emo tullukkaan, tulikin vieras vaimo, vieras vaimo ja vihanen" (isä ja emopuolista).
426. "ei ison suka sulonen, ei emon halunen harja, ei sui surusta päätä, huolellista harjaele, kaihollista kampaele" (lasta rauhoitellaan harjaamalla hiuksia).
427. "eihä enne miu emmoin, ei pitänyt poikajaasen, ei heää pienennä pitänyt, nurkassa nutun sisässä, ei pitänyt penkin päässä, siu tonkiit torokat, söivät kulmat kuoppuroihen, poset poimeehen pahhoi" (katosta roikkuva kätkyt estää syöpäläisten puremat).
428. "ei minua emo toruisi, ei isoni ensinkänä, ei sisoni siiristele, jos sären parin patoa, parin toisen tuoppiloja, pari rutuja rutuilen, laivan suuren lautasia" (torumisesta aiheutuvaa mielipahaa vältellään).
429. "emäntä pahatapane, pani mul lapsej jauhamaha, hullukkaisen huutamaha, niim mie jauhoin kuim mie jaksoin, kivempuuta kiikuttelin" (lasten käyttämisestä työntekoon).
430. "pienen petti miu emmoi, valehtel miu vanhempain" (lapsi muistaa väärät lupaukset).
431. "osas enne miu emmoin, hää osas omenan tehä, tais taimen kasvatella, osant ei osasta luvva, hää pan puill pyörivill, varvoll vapisevill, lehtilöill liekkuvill, mihi puu pyörähtää, mie vaa pyörähän kerall, mihi varpa vaarahtaa, mie vaa vaarahan kerall, mihi leht liekahtaa, mie vaa liekahan kerall" (nuorta ei saa jättää yksin, ns. vapaa kasvatus vanhemman vastuun pakoilemista).
432. "mitä on tuosta, ei mitänä, jos piika pojan tekevi, leskivaimo lasta kaksi" (lapsia pidetään "siviilisäätyä" tärkeämpänä).
433. "kasva lapsi kaunosasti, tule miesi toimeline, katso oppii isosta, katso oppii emosta" (lapsi oppii vanhempiaan katselemalla).
434. "voi miu siityinen sissoin, ehtonen emmoin lapsi, heitit ehtosen emmois, kujjaa kupo sylleää, jeäälle karttu kainaluoo, pakkasee palentummaa", "tuolt ne tulloo tuuvvittuin, tuutijaa tuntemaa, kantajaa katsomaa, tulloot käymää kottii" (vanhempia kiitetään huolen pidolla ja kotona käymällä).
435. mansit uskovat polveutuvansa syntymänjumalatar Kaltas-ekwasta (jumalattaren eläinhahmoja jänis ja hanhi, totemistisia alkusukuja).
436. mansit rakentavat kylänsä jumalatar Kaltas-ekwan pyhäköiden ympärille (kylät jakautuvat totemistisiin sukuihin, haukan-suku, sammakon-suku).
437. mansit pitävät Kaltesin pyhänä puuna koivua (pyhäköissä kasvavat koivut jumalattaren ilmentymiä).
438. vienankarjalaiset tervehtivät lapsia hieromalla yhteen neniä ("antaa nokkoo").
439. nukkuvaa lasta ei herätetä (uskotaan olevan "henkien maailmassa", pakon edessä voidaan herättää laulaen tai nimellään kutsuen).
440. lapsen nukkumasijaa suojellaan laittamalla seinille taikakaluja, lattialle hiiliä ja maalaamalla oven yläpuolelle pöllöjä ja haukkoja (punaisella värillä).
441. hantit kutsuvat lastensa kanssa leikkiviä naapuriheimojen lapsia sanoin "tyttäreni-kanssa-leikkivä-tytär" (lapset kuuluvat lasten heimoon).
442. mansit yhdistävät syntymänjumalatar Kaltasia äidillisiin piirteisiin (hoivaaja, auttaja, lohduttaja).
443. mansit pitävät Kaltasia ylisen jumalan Numin sisarena, naisena ja ex-naisena, alisen jumalan Xulin rakastajana ja tulen ja päivän jumalattarien sisarena.
444. mansit uskovat Kaltasin luoneen keskisen (kaiken-mikä-elää, jumalatarta yhdistetään kultaiseen väriin, aamuun ja auringonnousuun).
445. syntymänjumalatar Kaltas-ekwan auki levitetyistä hiuksista kerrotaan "säteilevän päivän ja kuun valoa".
446. Kaltasin pitkiä lettejä pidetään pyhinä (toista uskotaan kiipeävän soopelin, toista majavan).
447. Kaltasin hiusten uskotaan yhdistävän maata ja taivasta toisiinsa (kaikilla aikuisilla obinugrilaisilla samanlaiset hiukset).
448. mansit kiinnittävät lasten letteihin lintukoruja Kaltas-ekwan kunniaksi (korppi, haukka, teeri).
449. mansit palvovat Kaltasia kaikissa naisten pyhäköissä (eri nimin, Sakv-joen-lähteiden-nainen).
450. Kaltasin uskotaan vierailevan miehensä Numin (suom. Numala) luona naarashanhen hahmossa (maan päällä hahmona valkoinen naarasjänis).
451. Kaltasin kodan takana kerrotaan kasvavan kultalehtisen koivun jonka oksilla "seitsemän kultasiipistä käkeä istuu ja kukkuu seitsemän yötä".
452. Kaltasin pyhien puiden koivujen tiedetään tuovan ihmisille elinvoimaa (elämän puu).
453. Kaltasia kuvaillaan sanoin "seitsemän koivuisen puun paikassa, siellä hän elää, hanhen hahmossa hän laskeutuu, ulottuu liikkuvien pilvien korkeuteen" (pyhäkkö vesistön rannalla seitsemän koivun keskellä).
454. Kaltasin tiedetään jättävän käydessään "onnea ja voimaa tuleville pojille ja tyttärille".
455. "tul lapsen isä koti, tua lapsel tuamii", "tuo, isoni, tuulen päältä, tuo tytölle tyynyvaate, pojallesi potra hattu", "tuu, isä, illaal kottii, tuo lapsele mustat sukat, tuo nirunarukengät, mill siu lapseis kävelöö" (isä tuomisten tuojana).
456. "Uni ulkoa tulevi, unikonttinen selässä, unisarvet konttisessa" (unenhaltijan varusteita).
457. "pieni poika pikkaraine, oli viisas viiennellä, selvä seitsenvuotisena, kun kykeni kymmenille, opetteli onkimahan" (omaan tahtiin oppiminen).
458. "lapset laulavat tosia, halki haastavat asiat, puhelevat puhki kaiken" (totuus lasten suusta).
459. "monta nuorta neitsykäistä, pilataan ison kotona, iso piikana pitävi, eukko lasna laulattavi" (lasten työnteosta).
460. tyttölasta kylvetetään sanoin "terve, löyly, terve, lämmin, omat löylyt, omat lämpimät, oma piika pikkaraine, vetone pölästymmää, piikai ihastummaa, vesj muaha vieremää, piikai ylöskasvamaa".
461. tyttöä kylvetetään loihtimalla "löyly sauna salvamil, vesj kuumille kiville, vesj moaha vieremeä, piika suureks kasvamoa" ja painamalla lapsen jalat lämpimään saunan lakeen.
462. yskivä lapsi otetaan polvien päälle ja aletaan kylvettää lapsen jalkapohjia sanoin "mist lie puuskut puuttuneet, vilutauvit tarttuneet, mää, yskä, yskälää, yskälästä ryskälää, anna maata rauhas, levätä levos, kaikest kiusast ja vaivast".
463. yskäistä lasta kylvetetään sanoin "pois mie yskät yllyttelen, moan tauvit talluttelen, tuon mustaa metsää, pimijää pohjolaa, joss ei kuulu kuuna päinä, selkii ei sinä ikänä".
464. sairasta lasta pyöritetään lauteilla ja sivellään vastalla sanoin "pois tauti lapsesta, vaiva saunan sammalil, kipu kiukaan kivil".
465. "tuuvin tyyneksi tytärtä, vakavaksi poikalasta" (luonteen tuudittamista).
466. "Uni ulkonta kyssyy, läpi salvame sannuo, onkos lasta kätkyvessä, pientä peittehe sisäs, vakahaista voattehissa, miu tupaha tullaksei, kätkyvie käyväksei, vilahtoaksei vippuu" (unenhaltija saapuu metsästä ja asettuu kätkyeen).
467. "tuoppas, Uni-ukko, meille, tuoppas unta tullessaisi, punasessa pussissaisi, koivusessa kopassaisi, katajaises kapassaisi, paa mein lapsen kätkyvehen, sijo sillä lapsen silmät, kuro sillä lapsen kulmat" (unenhaltija Uni).
468. selkupit veistävät sukuun syntyville lapsille puiset kaksoset (kuttargu) joihin lasten vapaiden sielujen (lit) uskotaan asettuvan (kaksoseen kaiverretaan lapsen sukupuolta ja sukulaisuutta ilmentäviä piirteitä).
469. selkupit uskovat elinvoiman (san, elävä voima) asettuvan lapseen navan parannuttua ja voimistuvan hampaiden puhjettua.
470. selkup-emot (awo) eivät saa kirota lapsilleen tai toivoa lapsilleen pahaa (uskotaan käyvän toteen).
471. selkupit pitävät maanjumalatar Ilinta kotaa (elävä-vanha-nainen) kaikkien elävien olentojen emona, ylisen hallitsijan Nomin entisenä puolisona (riitautuivat) ja maan ylimmäisten (vihreiden) kerrosten luojana.
472. Ilinta kotan tiedetään säilyttävän syntymättömien lasten sieluja "seitsen-juurisen puun alla sijaitsevassa luolassa" ja lähettävän sielut maan päälle aamun ensimmäisissä auringonsäteissä (vastasyntyneen kohottaminen päivää kohti).
473. Ilinta kotan uskotaan pitävän lukua eläväisistä elämän kirjassaan, antavan tuohen lapsen kätkyttä varten ja sopivan puun (siperianmänty) kuolleen sijaksi (hallitsee kaikkea kasvavaa ja elävää).
474. selkupit pitävät Ilinta kotaa etenkin tyttöjen suojelijana.
475. selkupit laittavat kätkyeen veitsen karkottamaan vahingollisia henkiä (loz, henkien uskotaan voivan kaapata lapsen).
476. Ilinta kotan uskotaan lahjoittavan lasten kätkyet "seitsemän-silmäkkeisellä-suolla kasvavista puistaan" (jumalattaren suolla kerrotaan kasvavan kolme puuta (po) joista yhdestä saadaan kätkyitä ja toisesta kannuksia).
477. selkupit leikkaavat lapsen hiukset vuoden vanhana (hiuksista valmistetaan lapselle tyyny).
478. selkupit veistävät kätkyet koivusta tai lehtikuusesta sen mukaan kuuluuko lapsi kotkan vai pähkinähakin heimoon (alkuheimot joista muut suvut polveutuvat).
479. kätkyttä varten valittu puu ei saa lohkeilla valmistuksen aikana (huono enne).
480. selkupit veistävät poikien kätkyeiden laidat kuusesta tai hopeakuusesta ("miespuu") ja tyttöjen koivusta ("naispuu").
481. lapsen uskotaan saavan sukupuolen 3-4kk ikäisenä (syntymäkori vaihdetaan sukupuolen mukaiseen kätkyeen).
482. saamelaiset pitävät syntymämerkkejä saivo-neidojen aikaansaamina.
483. mansit päättelevät lapseen syntyvän sielun henkilöllisyyden sukulaisille valmistetuista kuolinnukeista (ittorma, sukulaisen sielusta uskotaan tulevan lapsen suojelushaltija).
484. mansit esittävät lapseen liittyvät pyynnöt ja kiitokset palanneen sukulaisen kuolinnukelle (kuolinnukke muuttuu suojelushaltijan nukeksi).
485. mansit juhlistavat jälleensyntymistä uhraamalla ruokaa jumalatar Kaltas-ekwalle, Maailmaa-katsovalle-miehelle ja sukulaiselle jonka hengen uskotaan palanneen (toivoen lapselle onnekasta elämää).
486. mansit kutsuvat kätkyihin kaiverrettua koppeloa eli unilintua (ulum uj) silittämällä tämän kuvaa ("jotta saapuisi ja lapsi voisi hyvin").
487. hantit kannustavat poikia vierailemaan suvun miespuolisen suojelushaltijan pyhäkössä ja ampumaan nuolia pyhäkön seinämiin, tyttöjä naispuolisen suojelushaltijan (pyhäköihin jätetyistä lahjoista voidaan laskea suvun lasten määrä, sukupuoli ja aikuisten metsästäjien määrä=haltijan viereen asetetut koivuiset metsästysnuolet).
488. nenetsit pitävät lasta kätkyissä 1-vuotiaaksi (kätkyestä pääsevälle ommellaan mukavat olovaatteet pehmeästä vasannahasta).
489. nenetsien maanjumalattaren Ya-nebyan (Maan emo, taivaanjumala Numin puoliso) uskotaan synnyttävän elämää, suojelevan eläviä olentoja, saavan kasvit ja puut kasvamaan, säätelevän syntyvien lasten määrää, antavan lapsille sukupuolen, lähettävän eläville ja kuolleille lapsille makuusijat (kätkytpuut, kuolinpuut), pitävän kirjaa kohtaloista, opettavan tytöt ompelemaan ja suojelevan kotaa, perhettä ja kotitulta.
490. nenetsien kehtolaulut (khynta, khanatopango khyntsako) jaetaan suojaaviin, ylistäviin, ennustaviin ja toivoviin lauluihin (lapsesta toivotaan hyvää metsästäjää, poronhoitajaa, ompelijaa, emoa).
491. nenetsien kehtolaulut seuraavat yhteistä sävelkulkua mutta eroavat sanoituksiltaan (emot sepittävät omalle lapselleen sopivat sanat).
492. nenetsit lausuvat vanhemmille lapsille lapsen luonteesta ja kommelluksista keksittyjä loruja ja hokemia (natseky syo, nyukubts).
493. nganasanit jakavat lastenlaulut vanhempien sepittämiin lauluihin joista tulee myöhemmin lasten henkilökohtaisia lauluja (n’uona baly), emoilta tyttärille periytyviin kehtolauluihin (l’andyrsipsa baly) ja kehtolauluihin jotka hyräillään heiluttamalla kieltä huulien välissä (n’uo l’antery).
494. nganasanien helistimiin kuuluu lasten vaatteisiin ommellut "soivat renkaat" (d´aptudo, rengas jonka sisällä heiluvia kieliä), kätkyihin ripustetut helisevät riipukset (n´uelapse, luita, kynsiä tai lintujen nokkia), lasten leluiksi valmistetut puiset helistimet (21 puunpalaa köyden päässä) ja kätkyen päälle kiinnitetyt "soivat kaaret" (kaptysi, kaaren rosoista pintaa hangataan kepillä lapselle laulettaessa).
495. "lapse jalkoi vällii pantii alariepu" (vaippojen edeltäjiä).
496. "tuuti lasta nukkumoa, suurelle vuaren kukkural, sieltä alas vierimeä, mansikoita poimumoa", "aa aa allin last, pientä linnumpoikoa, ei oo isseä ei oo äitiä joka lasta hoetaa" (tuutulauluja).
497. "totta sille hampaita puhkivaa kun altis nirisöö" (hampaiden puhkeamisesta).
498. "lastaminel lapsem mielem pahottaa eikä vähä anto" (syrjiminen).
499. "ei piä hirvitellä lasta, hää arkahuu" (pelotella).
500. "armoto isoto laps, aivan armoto emoton" (vanhempien tärkeydestä).
501. "laps aroostelee viarasta" (vierastaa=arastaa).
502. "älä nyt noi ankarasti tyttöparkua arvostele, lapshan tuo ov vielä" (neuvoen ei arvostellen).
503. "äppöjä kun tehtii, pitivät asennaan sitte" (lapsille nukkeja).
504. "laital laps asjoa, mäne itep peräst" (lapset eivät ole palvelijoita).
505. "kuusenkäpyjä niitten oli talosisa ko askaroittivat" (lapsilla leluina).
506. "lapsell on nim monta askaretta päiväm mittaa", "lapset tuolla tekköövät omia askaroitaan", "tuo tenava on niim mukava kus se askarehtaa niim palio omia aikojansa eikä teep pahaa" (lasten elämää).
507. "ei ne lapset koskaal leikkineet ne askarehti" (leikkiä=myöhäinen lainasana, ruotsin sanasta leker).
508. "vuarev vanhaan astik kum pirettiin kapalossa" (kätkyissä lasta).
509. "antaa tulla lunta tupahan ja jäitä portahille jotta lapset saa asuulla" (leikittävää).
510. "ko lapsesta halusiit isäntää tahi emäntää ni ne panee sinne auvaimen" (kätkyeen).
511. "ei piä rein pyrkiä vetäjäsä eillen sano isä pojallen" (vanhempien kunnioittamisesta).
512. "isä hoiti sit taas sen erellistä, ruakki ja muuta ja äite sitten kaikkem piänimpää" (työn jakaminen).
513. "mekim menimmä ettimähäj siältä saunapesä erestä, jos mekil löytääsimmä" (kuultaessa lasten tulevan saunamaasta).
514. "maettoom muruja sotkivat, se oli sitä murumaettoo lapsilla" (ruokana).
515. "toss oh hiirelleh hammas, annam mulle ehjä hammas" (sanotaan heitettäessä maitohammas uunin päälle).
516. "poijjalla isän tavat, äitin elleet tyttärellä" (vanhempiin tulemisesta).
517. "kyllä tuosta tytöstä tulloo komia ihminen kunha nyt emettyy ja tulloo emäsulalle" (emettyy=varttuu, tulee emon ikään).
518. "on hyvälykkyne ku poikalaps on emmää näköne", "ko emä oli hyvä nii tytär tuli kera hyvä", "kyllä on toi Hilta mahloton suustaam mutta oli sen emäki tavalline" (emään tulemisesta).
519. "mittee siinä tyhjee emätöntä huastat", "kyllä tua Köpi nii emättömiä lohkoo nottei kuunnella viitti" (emättömiä=valheita).
520. "enemittäihä ne lapset o suksii pääl, ei ne kelkoist nii välitä" (pienistä kelkoista).
521. "lähetää enolaisil" (enon perheen luokse), "kotonna lapsi enolassa" (enojen tärkeydestä).
522. "lämmi leipä, voi palane, emon ehtone sanane" (emon hellät sanat vieraan iltarukouksen vastine).
523. "poian molohot pirotti joskus flikkojen asuulit ja sitä sitte kovaa poraattihin" (pojat hajottivat tyttöjen leikkipaikat).
524. "jos etta nyt asetu nin ei hyveä huuvveta" (riehuville lapsille).
525. "minä olin lapsena semmoneh hyvin araampualinej ja minä sanon sillälailla hiljaa asiani uulestaan" (jokainen lapsi erilainen).
526. "arastelloo immeisiä, ujostelloo" (vierastaa=arastaa).
527. "joha se on iso tyttö, alustaa taikinat ja kaik" (lasten annetaan tehdä aikuisten asioita omasta halustaan).
528. "oltii ain iltahämäris piilosil" (perinteisiä leikkejä).
529. "se on tavalisen simmonen kiukkuinen ihmisenalku" (lasten luonteista).
530. "seitsemää viiko vanhaks ko tul laps sitt ei ennää tuotu" (lahjoja).
531. "pirttihinen se on sittek kum se on päässy erillensä" (emo saunasta pirttiin palattuaan).
532. "toiset taas on niin erinomasii ooroksuman" (vierastaminen=oudoksumista).
533. "aijai nuota ku lyövät lapsijaa" (ruumiillisen kurituksen vieraudesta).
534. "ei ne lapset mistäj opij jos ei vanhemmistoa" (luonnollinen oppiminen).
535. "sehän on etevä ko om pitkät sääret" (lasten jäsenistä ennustetaan).
536. "ne setijääm pittää parempana kun että ommoo isee" (alkujaan enoja, isä=vieraan suvun edustaja).
537. "jottai ettäistä lankoo mei äitil", "etäläisempeäkii sitä sanotaa langoks" (langot=etäiset sukulaiset).
538. "ei ettäiseksie ku emäksie" (etäiset, etäläiset=isän sukulaiset, emäkset, emäläiset=emon sukulaiset).
539. "a ko ol sit etä ämmä, se ämmä tuotii varpaisiil", "etä ämmä se on hiän, mie olen koti ämmä" (koti ämmä=emon emo=lastenlasten luona asuva isoäiti, etä ämmä=isän emo=toisaalla asuva isoäiti).
540. "ei varsi kovoa evästä, vienompia voa" (pienille lapsille vienoa eli pehmeää ruokaa).
541. "heitä vua rohkeesti veteem mahalles ja ala huamia käsilläs" (uimaan opettelua).
542. "huamuja näkköö sellane herkemp laps" (tietäjän / noidan merkkejä).
543. "lintu tuopi liinapaejjan, koskeloenen korvatyynym, piäskelöenem piänalasen, hoapanaenen hyväh hammeen" (tuutulaulu lintusuvuista).
544. "poika koittaa kävellä haarikoora isänsä jäliis" (lapsi oppii vanhempiaan jäljittämällä eli jäljittelemällä).
545. "pantii hoarikkaihe riippumaa" (oksanhakaan lapsen kankainen kätkyt).
546. "lapset om mukavija kun ne alakaa hoastooj ja sirpattook" (lasten puheesta).
547. "haasteleva ol kolomannela vuuvvela" (puhumaan oppinut).
548. "haastaatha ne tuata emo haastii" (emon kieli).
549. "heä hävitti unneese, unneet männiit metsää" (valvovan lapsen unet menivät metsään, jäänteitä unilinnusta).
550. "läks vento vieroaha perreehe lapsii likoittammaa" (vieraiden lapsien hoitamisen vieraudesta).
551. "ne rasvas haltien haituvaa" (lapsen päässä olevaa aukiletta jonka sykkeestä voi tuntea haltijan).
552. "toil vakahaisellai on nii hianoi haivalehii, noon kun höyhönii" (lapsella pehmeitä karvoja).
553. "lapse ensimäiset hiukse haiput ne o hakelija", "kel olliit mustat hakulit kel olliit valkeet" (ensimmäisten hiusten nimityksiä).
554. "tää meij tyttö kussuo allie vaikk o jo viisvuotine" (herkän lapsen merkki).
555. "on se lapsella oma halttiasa" (suojelushaltijansa).
556. "poika ja tyttölapset, yhtälaisiiha ne olliit, ei sitä halvierattu kumpiikaa" (tasa-arvo).
557. "ei tartte ollenkhaan halveerata ämmi nimeä" (ämmi, ämmö, ämmä=arvokkaana pidetty äitiä ja isoäitiä tarkoittava sana, vanha vaimo, vanhin nainen).
558. "laps on niin kipiä ko se o hampailloa", "olliit lapset hampaillaa ko paljo itkiit" (hampaiden puhkeamisesta).
559. "ei hampaattomav voatteita koassa kiehuteta" (hampaattoman lapsen vaatteita ei viedä ulos).
560. "kun se on yhtenä hankittu niim myö se yhtenä elätettää" (yhteinen lapsi).
561. "joha nyt o ilmast ihmiet ko toa tyttölaps käis suksii peäl" (lasten annetaan valita oma tiensä).
562. "eiha sitä lasta hannai piiskata, vaikka se välistä sen siitäskii" (kurittamisen vieraudesta).
563. "tuulum päällel laitettiij jotain haparoittavaa" (kätkyen päälle hapuiltavaa lapselle).
564. "pikkusev vaa että se lalva hiukah hapsi" (vastan latva koskettaa lasta kylvetettäessä, koivunlehtien terveyttävästä voimasta).
565. "no johan semmonen alakaa harittook kun äiti neuvvoo jotaap pientä asijoo" (10-vuotias alkaa sanomaan vastaan).
566. "ee ollu tuo laps vielä vuosikas kun alako kävellä hattaroetella" (vuosikas=vuoden vanha).
567. "ald oli kaijjemb, a päld oli levjämb" (inkeriläinen kätkyt).
568. "izällen olin tyttöi, a veigoillen olim piga" (piika kotoperäisiä tytärtä ja sisarta tarkoittavia sanoja).
569. "lapsel on yks aivaztus hyvä, kaks on pahhaist", "yks on esteks, kaks on myöteks" (lapsen aivastuksista ennustetaan).
570. "andoi nännä lapselle" (rintaa lapselle).
571. "kem penen araksez, se ikkähä kaik hervijä" (lapsi joka pelästytetään pienenä).
572. "lapsia ei piä konsa arassudella" (pelotella).
573. "va en kolmia unoha, yht en synnykkisijjatan, toist en kazvoin kallaistan, kolmatta emohuttan" (onnellisen lapsuuden tärkeydestä).
574. "miul om paljo seukkoloja, enoin tyttölöjä ja poikia" (serkut=emon veljien ja sisarten lapsia).
575. "meijän äijäl oli halliparta" (isoisän kotoperäisiä nimityksiä).
576. "kaig on emänaizen hallus, kaik pere" (emänainen=perheenpää).
577. "hammazraha siz meillä annetti gu laps tuli jo vuen vanhakse" (hopeinen hammasraha vuoden vanhana).
578. "kiukalle vizatti" (lapsen maitohampaat).
579. "emä oh hellä lapsille" (emän rakkaus).
580. "huitsuttele last kätkyez" (keinuta).
581. "siz net kivet kaik sin vez huhteli, sil vel lapseh huhtoi" (sairaan lapsen parantamista).
582. "laps jo vaibui" (lopetti itkemisen).
583. "mamoi jagoi net helmed" (helmet tyttärilleen, lapsionnen antajia).
584. "mamoi ain sugat tegi jalka" (sukat lapsilleen).
585. "kaigist kallihemb on emä" (rakkaudella lapsensa kasvattanut, saa lastensa rakkauden).
586. "hä vil kainutello" (lapsi kainostelee).
587. "ja se lekku kahempolin" (kätkyen keinumisesta).
588. "sentä hö on yht näkköä ku hö on kaksigoid" (kaksikot=kaksoset).
589. "meil ku ej jo ommia lapsia, ni odimma kazvanikon" (kasvattilapsen).
590. "siz lapsem pani makkama ja kattoi hyväst" (lapsen katsominen, kaitseminen).
591. "mö elimmä kahen gez, mez ja nain", "kahen gez mehen gera elämmä" (lapsettomat parit).
592. "nin kitterä laps, suttu ja itkö" (lasten luonteista).
593. "kydy oli pyvvöz miun kera, miun ugov veikko", "mamoin käly, ädin veljän naine", "mehen sisared ne on natoja ja mehell naisen sisared" (sukulaisten nimityksiä).
594. "miul oli monta nälä" (nälä=vaimon veli).
595. "sin talois käzedä lapsille tydä tehhä" (lasten työnteon vieraudesta, "kotityöt", "koulutyöt").
596. "ko laps alka tallada, sis käzist aleda käydellä" (taluttaa käsistä kävelemään opettelevaa).
597. "midä lähtö sis käridä ymper sormia ja vizada tulle palama" (lapselta irronneet hiukset).
598. "joga ilda lapset käytti kelgal laskomaz" (inkerissä).
599. "unilintu ko lentijä sisse ni pittä lapsim männä nukkuma" (unilintu=yöperhonen).
600. "laps ku noizi itkömä ni siz liguttimel vähäizev va ligutti ja laps taz nukkui" (vipukätkyen käytöstä).
601. "kankkia pu ei kelvand, pidi olla nodra jos se lekkuis paremmast" (taipuisaa puuta kätkytpuuksi).
602. "oiki lepeä vesi pittä olla" (haalea vesi lasta pestäessä).
603. "tädä ellä ligemmäl gu enoi" (tädä=setä).
604. "nyt se jo lilli" (lapsen noustessa pystyyn omin avuin, luonnenimi Lilli).
605. "pittä yhel hengähyksel lukkia" (lasta suojelevat loitsut).
606. "löiks yhen aivan vai kaks" (lapsen ensimmäisestä aivastuksesta ennustetaan).
607. "last ain manidelti maggama" (maaniteltiin nukkumaan).
608. "se laps on tuld miuhe" (tulla johonkin, jälleensyntymisuskon jäänteitä).
609. "se oli nim monne polve jo sugulain" (vanhus moneen polveen sukulainen, suku-polvi).
610. "lapsed männid mussikkaise" (mustikkaan).
611. "vanhemmad obastit penen meidä" (lasten opastaminen).
612. "nured lapset ku suttud ni siz emä sanno midä nyd nipahuid" (vrt. nipottaa).
613. "nin pin äni ono" (vieno ääni lapsella).
614. "oli koivupu pantu lakke ja sihem pantu nodramet sitä norasta" (kätkyen ripustaminen).
615. "miä olin tyttöi norempain" (nuorin tyttäristä).
616. "tämä tyttöi on emmähä näkköinen" (tullut emoonsa).
617. "ei hä o ennä lapsukkain, a om pardamez" (parrankasvu=lapsuuden loppu).
618. "laps pigizö kätkyez" (pikisee=vikisee).
619. "ei iginnä meil old plissipäidä" (kaljupäitä, hiusten ajaminen vieras tapa).
620. "istua jo alka, nyd jo rymi" (lapsen varttumista).
621. "kahtev votessa imettivät" (imettivät 2-vuotiaiksi).
622. "vanemp on siso, a toine tullo jo nimeltä kui häntä kutsuta" (vanhinta tyttöä kutsutaan sisoksi).
623. "ko om pallo sisoita ni om pallo sisosanoja, k om pallo velloi om paljo verasteitä" (siskojen ja veljien tärkeydestä).
624. "tehkä soska ku laps itkö" (tutti).
625. "lapsed on ahnahad tiukkama" (innokkaita leikkimään).
626. "noizemma nyt sokkoja tiukkama" (leikkimään piilosta).
627. "hö tiukkad neikkoja" (leikkivät nukeilla, neito-sanasta).
628. "midä tiukkua tö tiugatta" (tiukata=vieraan leikkiä-sanan kotoperäisiä vastineita).
629. "ei lapsi sa keltä" (kieltämisen vieraudesta).
630. "hä tullo miun turva" (vanhemmat turvan tuojia).
631. "eihä se unnohu ilmoizez iäskä" (lapsuuden koti).
632. "se ov metsälline" (villi lapsi).
633. "lapsed voittiad emähässe" (tulevat emoonsa).
634. "teijjel lapsed on näöldänne yhellaist" (samannäköiset).
635. "miun ämmöi, mihen izän mamma" (ämmö=suurperheen vanhin nainen).
]]>
SUKULAISUUS
1. uralilaisten kansojen vanhin tunnettu sukulaisuusmalli perustui kahteen tai kolmeen keskenään ristiinnaivaan totemistiseen alkuheimoon (karhumiehet hakivat puolisot jänis-heimosta, kotkaneidot hyväksyivät kosijoita pähkinähakki-heimosta).
2. kustakin alkuheimosta polveutui kolmesta seitsemään (nenetseillä 5-6) pienempää totemistista sukua joita kutsuttiin toteemieläimen (majava, huuhkaja) tai eläintä tarkoittavan kiertoilmaisun mukaan (por maxum=porin eli karhun kansa, pupi-sir=hengen eli karhun väki).
3. samaan sukuun kuuluvat jakoivat yhteisen syntytarinan, laulut, tanssit, salaisuudet, pyynti ja laidunmaat, haltijat, uhripaikat ja pyhäköt ja käyttäytymistä ohjaavat säännöt ja kiellot.
4. totemistisia sukuja voidaan kuvailla etujen ja velvollisuuksien (ne-jotka-pitävät-yhtä, ne-jotka-auttavat-toisiaan, ne-jotka-jutaavat-yhdessä, ne-jotka-kalastavat-yhdessä, ne-jotka-antavat-toisilleen-lahjoja, ne-jotka-uhraavat-samoissa-paikoissa, ne-jotka-laulavat-samoja-lauluja) ja rajoitusten mukaan (ne-jotka-eivät-nai-keskenään, ne-jotka-välttelevät-toisiaan).
5. suvun omaisuuteen (vaatteisiin, esineisiin, porojen koristeluihin) kirjailtua tai kaiverrettua merkkiä kutsuttiin tähdeksi (teähti (karjala), täht (viro), tietta (saami), tästä (mordva), tiste (mari), tamgas (selkup), sana tarkoittaa tähteä, täplää, pilkkaa, rastia, kuviota, läiskää).
6. polveutumista mitattiin alunperin naisen suvusta (lapset perivät naisen toteemin) mistä kertoo karjalaisilta, saamelaisilta, selkupeilta ja manseilta tavattu naisen perheen luona asuminen (mies muuttaa häiden jälkeen naisen suvun luokse) ja samasta viestivät sanonnat ("kotonna lapsi enolassa") ja sukulaisnimet (nganasanin mies=kodyumu).
7. polveutuminen vaihtui miehen sukuun sotaisten aikojen ja miesvaltaisten kansojen (turkkilaiset, mongoolit, ruotsalaiset, venäläiset) vaikutuksesta ("autuas s oon emännän sukulaanen, mutta taivanen isännän").
8. totemistista sukua pidettiin turvaa ja jatkuvuutta antavana suurperheenä (perheitä ei ajateltu perheinä, yksilöitä ei ajateltu yksilöinä).
9. sanalla rakkaus ymmärrettiin sukurakkautta ("lampaat on rakkahii, ne pysyy yhes", hantin raxi, raxti=miellyttävä, sukulainen, mansin row, rown-ut=lähelle päästettävä, sukulainen, samojedin rak=läheinen, sukulainen, unkarin rokon=lähellä oleva, sukulainen).
10. samaan sukupolveen syntyneitä pidettiin yhteen kuuluvina ja kutsuttiin yhteisellä nimellä (nganasanin iri=ukko=kaikki isovanhempien sukupolveen kuuluvat miehet, imi=akka=kaikki isovanhempien sukupolveen kuuluvat naiset).
11. sukulaisuutta ilmaisevat nimet olivat nykyistä lukuisampia ja tarkempia (nganasanin inidem=vanhemman siskon puoliso, inidem idi=isän vanhemman siskon puoliso).
12. sukulaisuutta ilmaisevia nimiä käytettiin elävistä ja kuolleista sukulaisista ("täti tuli käymään").
13. sukulaisuutta ilmaisevia nimiä voitiin yhdistää henkilönimiin (seppo-eno, kaisa-sisko).
14. sukulaisuutta ilmaisevat nimet ovat säilyneet parhaiten itäisillä ja pohjoisilla sukulaiskansoilla (suomessa sekoittuneet ruotsalaisiin (mummo=mormor, vaari=farfar), karjalassa venäläisiin (moamo=mama, toatto=dada) nimiin).
15. sukua tarkoittavalla sanalla on ollut monia kotoperäisiä ja lainattuja vastineita (heimo=baltin seima, perhe, rotu=venäjän rodu, suku).
16. sanan kotoperäisiä vastineita ovat ukon väki (miehen puolen suku), akan väki (naisen puolen suku), synty (saman synnyn omaava, samasta syntynyt), emon ala (saman emon imettämä, saman emon kasvattama), rakas (sukulainen, läheinen), juonne (samaa juonnetta eli jonoa oleva, samoja polkuja tallannut), kanta, kanto (samaa kantaa oleva, samat juuret omaava), perhe, perä (saman alkuperän omaava, saman peräpenkin istuja), kunta (samaa joukkoa eli piiriä oleva), lähimmäinen, läheinen (lähellä oleva, lähelle päästettävä), madda, manta, mantu (samalta maalta oleva, samasta tyvestä tuleva), naala, nalle (saman naaman eli näön omaava, samat piirteet omaava), omainen, ummi, oabmahas (omanlainen, omalta tuntuva), polvi, buolva, sukupolvi (samalla polvella istunut, saman joenmutkan eli polven varrelta tuleva, "pojasta polvi paranee").
Sukulaisuutta tarkoittavia sanoja
1) akka (isoäiti / isoäidin äiti), akk / akku (lyydi), akk / ak (vepsä), hakka (vatja), akku (viro), ak´ka / ak´ko / ahku (saami), aka (mordva), äkä (mari), ak (udmurtti, täti / vanhemman veljen vaimo), akan / kenak (komi), akan (mansi), akan (hanti), 2) anoppi / anuppi (lyydi), anop / anup (vepsä), vuone / vuodnam (saami), onip (mansi), ontop / wontop (hanti), nap / napa (unkari), ninap / ne´n (samojedi), 3) appi / appi / appe (karjala), ap (lyydi / vepsä), vuop´pa (saami), owo (mari), apa / up (mansi), up (hanti), ipa / yppa (unkari), opo / inopo (samojedi), att (viro, isä / isoisä), ata / atä (mordva), atä / atsa (mari), ataj (udmurtti), atya (unkari), acce (saami), ätsi / ös / os (mansi), äti / aso (hanti), natse (samojedi), 4) emäntä / emäntimä / ementimä (äitipuoli, talon emäntä), emintimä (inkeri ja karjala), emindim / emindäm (lyydi), emindam (vepsä), emintimä / emintsimä (vatja), emak / emand (viro), jemand (liivi), aemed (saami), 5) emä / emo / emus (äiti), emoi (inkeri), ema (vepsä), imä (viro), jemä (liivi), aebme (saami), eme (unkari), nebe / neme / name / ima-da / ima-m / emme (samojedi), ämä / awa / äwä / emi (selk´up), 6) eno (äidin veli / vanhempi veli / miesserkku / isän vanhempi veli), enoi (inkeri), ono (vatja), onu / oni / ono / unu / uno (viro), aeno (saami), un (komi), nineka / nieka / ina / nenne / inne (samojedi), 7) eukko / euhko (isoäiti, perheen vanhin nainen), jykä / eko / jek / eka (mansi), ik / ike / uk (unkari), 8) isintimä / isäntä (isäpuoli, talon isäntä), isintämä (karjala), izindim / izindam (lyydi), izindam (vepsä), izintimä (vatja), 9) iso / isoi / isä / isänen (isä), izä (aunus), iza (lyydi), isa / esä / edsä / jedzä (viro), iza (liivi), azz / aec / aecce / eeci / ecce / jiezze (saami), ozä / iza / (mari, vanhempi veli / isän nuorempi veli), äs (mansi, äidin isä), os (unkari), nise / äsä / ese / es / as / exe / ex (samojedi), 10) koj / koje (mies / aviomies / uros), kuojja (saami), xoj / kuj / xuj / xum (mansi), ku / kuj / xoj (hanti), komi (komi), him (unkari), kum (selk´up), 11) kyty / kytö (miehen / vaimon veli), kyty (inkeri), kydy (lyydi / vepsä), tsyty (vatja), kydi / kydy / kydo (viro), 12) käly (miehen / vaimon sisar / veljen vaimo), tsäly (vatja), käli / kälö (viro), galojaedne (saami), kel (mordva), kali (udmurtti), kel (komi), kil (mansi), kuli / kito / kili (hanti, vaimon nuorempi sisar), sel / seri / sedi / salun / sealun (samojedi, lanko), 13) miniä (sedän / veljen vaimo), minja / minni (inkeri), mind (vepsä), minda / minjä (vatja), minia / minijas (viro), mina (liivi), mannje (saami, nuoremman veljen vaimo / naisen serkun vaimo / veljen / sisarenpojan vaimo), men (udmurtti, miehen nuoremman veljen vaimo), mon / mun (komi), min / män / man (mansi), men (hanti), meny (unkari, morsian / nuorikko), meje / me / mi / meai / meji / meim / maem (samojedi), 14) nainen (nainen / vaimo), nain / naine (vepsä / vatja / viro), nai (liivi), naaras / noaras (karjala), njinnalas (saami), ni (mordva, vaimo), ni / ne (mansi, nainen / vaimo), näji / nöj / naj (mansi, jumalatar / tuli), ni / nen / nin (hanti, vaimo), no (unkari, nainen), ne / nä / neä / (samojedi, nainen / vaimo), 15) nato (miehen / vaimon sisar), nado (lyydi), nadu (viro), noede (saami, vaimon nuorempi sisar), nudo (mari, vaimon / miehen nuorempi sisar), nadu / natu / nado (samojedi, miehen / vaimon veli), 16) neiti / neito / neitonen (nuori nainen), neitoi (inkeri, morsian), neitine / neitoine (karjala, naimaikäinen tyttö), neidine / neidoi (lyydi, täysikasvuinen tytär), neido / neidine / neidizlaps (vepsä), neijjo / neijukkaina (vatja), neid / neiu / neiuke (viro), nieida (saami, tytär), nil (udmurtti, tytär), nil / niv (komi, tytär), 17) näälä (vaimon veli / lanko), nälä (inkeri), neälä (karjala, vaimon veli / sisaren mies), nälä (vatja), nääl / näälu / nääle / nääla (viro), 18) piika / piikanen / piikainen (nuori tyttö / neito), pika (inkeri / vatja, tyttö), piiga (viro, tyttö / neitonen), biiga (saami), 19) poika / poju / poikanen / poikonen (poikalapsi / nuori mies), poika / poikain (inkeri, naimaton mies), poika (karjala, poikalapsi), poig / poige / poigaine (lyydi), poig / poigane (vepsä), poeg (viro), puoga / poigo (liivi), bujo / pijo (mordva, lapsenlapsi), pu / pueryo (mari), pi (udmurtti / komi), puw / piy (mansi), pay / pax (hanti), fiu / fi (unkari), 20) pojintima / pojantin (pojanpoika / poikapuoli), poijintima (karjala), poigindim (lyydi), poigindam (vepsä), pointima (vatja), pojand (viro, kasvattipoika), 21) setä (isän veli), sedi (viro, eno), caecce (saami, isän nuorempi veli), tsitse / stsonä / stsinä / (mordva, vanhemman sisaren mies / äidin vanhempi veli), tsotso / tsutsö (mari, äidin nuorempi veli), tsuz / tsuz-murt (udmurtti, eno / äidinpuoleinen sukulainen), tsoz (komi, eno / äidin isä), säs / sasiy (mansi, setä), tide / titida / tsekteka (samojedi, äidin nuorempi veli / eno), 22) seukku / seukko / serkku (serkku / pikkuserkku / sukulainen), seukkoi (inkeri), seuk (lyydi), sevoitar (naispuolinen serkku / pikkuserkku), 23) täti (äidin / isän sisar), täti (karjala, anopin sisar), tädi (lyydi), täti / tädi (vepsä), täti (vatja), tädi / täe (viro, äidin sisar / naisserkku), tädä (mordva, äiti), 24) ukko / ukki / ukkeli / ukkonen (aviomies / vanha mies), ukko (karjala, aviomies / isoisä), uko / ukko (lyydi, vanhus / mies), uk / ukone (vepsä, vanha mies / aviomies), hukko / ukko (vatja, vanha mies), ukk / uku (viro, vanhus), 25) uros / uro (täysikasvuinen / naimaikäinen mies), uros / uro / uroi (karjala, mies / avomies / isä), uroi (lyydi, mies), uros (vepsä, appi), ores / uras / varres / viores (saami, uros), oj / woj / wuj / uj (mansi, eläin / karhu), 26) vävy (tyttären mies), vävu (inkeri, tyttären / sisaren mies), väy / vävvy (karjala, naissukulaisen mies), vävu / väu (vepsä), väi / väimees (viro), väu mies (liivi), vivva (saami), ov (mordva), winyo / weno (mari, nuoremman sisaren mies), vin (udmurtti, nuorempi veli), von / vun (komi, veli), won / wen (hanti, tyttären / nuoremman / vanhemman sisaren mies), vo / veje (unkari), jij / wij / bi / bini / mijugme / kuenä (samojedi, sisaren mies / vaimon vanhempi veli), 27) yrkä / ylkä (kosija / sulhanen), ylg / ylgäv (viro, sulhanen / mies), alkhe / irge (saami, poika / naimisissa oleva mies / kosija), eryo / erye (mari, poika / pojan / tyttärenpoika), er / ferj (unkari, poika / aviomies), 28) äijä / äijö (isä / isoisä / appi / naimisissa oleva mies), ädjä (vatja, isoisä / appi), aggja / aggje (saami, isoisä / vanha mies / setä), aji (udmurtti, isä / uros), aj / ajka (komi, isä / isoisä / appi / aviomies), ojka (mansi / hanti, mies / vanha ukko / karhu), 29) ämmä / ämmi (isoäiti / vaimo / kätilö / vanha nainen), ämmä (inkeri / vatja, anoppi), ämmö (karjala, isoäiti / akka), ämm (viro), äma (liivi, äiti), ebmui / aemme / aebmo (saame, suuri / kaunis / vanha vaimo), ama (mansi, äiti), imi (hanti, vanha nainen).
Saamelaisten sukulaisuutta tarkoittavia sanoja
1) poadna / pni / almai / kuojj (aviomies), 2) ahkk / ahkka / kalg / kalgu / kav / eämih (vaimo / akka / kave / emäntä / kelpo nainen), 3) kuöibmi / peli-kyeim (kaima / puoliso), 4) ähttsi / etsi / ehtts (isä / isi), 5) eädni / enn / jienn (äiti / emo), 6) vanhimah / vanhemah / ejjesiddze / jiennesiddze (vanhemmat / isä kumppaninsa kera / äiti kumppaninsa kera), 7) männä (lapsi), 8) alge / alg (ylkä / poika), 9) nieida / nieid / neid (neiti / tytär), 10) vielja / vielj / vill (veli), 11) oabba / oabb / vuabb (orpana / sisar), 12) äddä / äjjih / ajj (äijä / isoisä), 13) ahkku / akk / ahkk (akka / isoäiti), 14) adduh / ajjev (isoisän lapsenlapsi), 15) ahkkuh / ahkkov (isoäidin lapsenlapsi), 16) madtar-äddä / madar-äjjih / maddar-ajj (isoisän isä), 17) madtar-ahkku / madar-akk / maddar-ahkk (isoäidin äiti), 18) eähkki / ehi / jiehkk (isää vanhempi setä), 19) tseähttsi / tsetsi / tsiehtts (isää nuorempi setä), 20) jiehkk-ajj (isoisän vanhempi veli), 21) tsiehtts-a (isoisän nuorempi veli), 22) eähkkih / jiehkkev (nuoremman veljen lapsi), 23) tseähttsih / tsiehttsev (vanhemman veljen lapsi), 24) eänu / eänoi / jeän (eno), 25) jeän-ajj (isoäidin veli), 26) siessa / siäsa / siess (täti / isän sisar), 27) siess-ahkk (isoisän sisar), 28) siessal / siessav (veljen lapsi), 29) koaski / koask / kuask (äitiä vanhempi täti), 30) kuask-ahkk (äidinäidin vanhempi sisar), 31) koaskih / kuaskev (nuoremman sisaren lapsi), 32) muövva / muada / muodd (äitiä nuorempi täti), 33) muodd-ahkk (äidinäidin nuorempi sisar), 34) muoddal / muoddev (vanhemman sisaren lapsi), 35) vilj-beälle / vilj-bel / villbiell (miesserkku), 36) oarbmeälli / oarbin-pel / vuarben-piell (orpanapuoli / naisserkku), 37) neähppi (nepain / miehen sisarenlapsi), 38) ibmi / ime / emm (sedän / enon vaimo), 39) emm-ahkk (isovanhemman veljen vaimo), 40) ibmih / emmev (miehen veljen / sisaren lapsi), 41) kalojeädni / kal-enn / kal-jienn (käly), 42) vuohppa / vuopp / vuohpp (appi), 43) vuohppeälli / vuoppel / vuohp-piell (vaimon setä / eno), 44) vuoni / vyone / vuon (anoppi), 45) vuöne-beälli / vyoneppel / vuon-piell (vaimon täti), 46) ladza / lagg / lajj (lanko), 47) vivva / vivv (vävy), 48) vivvbel / vivv-biell (veljen / sisarentyttären mies), 49) manni / mane / mann (miniä), 50) manne-pel (nuoremman veljen vaimo).
Selkuppien sukulaisuutta tarkoittavia sanoja
1) aba (vanhempi sisar), 2) alduga (isän äiti), 3) aret nenna (miehen sisko), 4) ama, awo (emo), 5) ilca (isoisä, isää vanhemmat miespuoliset sukulaiset, karhu), 6) ima (nainen), 7) imila (isoäiti), 8) ira (mies), 9) irre (isoisä), 10) kibaj ide (nuorin poika), 11) kojja (nuorempi sisko), 12) kottija kwendigaj (isän tai äidin vanhempi sisko), 13) nätäk (neito), 14) imakota (vanha nainen, vanha vaimo), 15) emiti (äiti), 16) näla (tytär), 17) nenna (sisar), 18) temna (veli), 19) ija (poika), 20) weryi tibinnat pajja (vanhemman veljen puoliso).
Nganasanien sukulaisuutta tarkoittavia sanoja
1) iri (ukko, isoisä, kaikki isovanhempien sukupolveen kuuluvat miehet), 2) tagonta iri (kaukainen ukko, isoisän isä), 3) imi (akka, isoäiti, kaikki isovanhempien sukupolveen kuuluvat naiset), 4) tagonta imi (kaukainen akka, isoäidin äiti), 5) idi (isän vanhempi veli, isoisän nuorempi veli), 6) tagonta idi (isoisän isän veli), 7) isi (kaikki isää vanhemmat ja isoisää nuoremmat miespuoliset sukulaiset), 8) kotu (kaikki isää ja äitiä vanhemmat naispuoliset sukulaiset), 9) dyasy (isä), 10) nea (emo), 11) idva (isä), 12) inidem (vanhemman sisaren puoliso), 14) inidem idi (isän vanhemman sisaren puoliso), 15) aba (äiti, äidin nuorempi sisar, isän nuorempi sisar), 16) niny / oo (kaikki itseä vanhemmat ja isää nuoremmat isän suvun miehet, isän nuoremmat ja vanhemmat veljet ja miespuoliset serkut), 17) nakhu (kaikki itseä vanhemmat ja isää nuoremmat isän suvun naiset, vanhemmat siskot, isän nuoremmat sisaret ja naispuoliset serkut, isän siskontyttäret), 18) naga (kaikki omanikäiset ja itseä nuoremmat äidinsukuun kuuluvat naiset, äidin nuorempi sisko, äidin siskontytär, äidin siskontyttären tytär, äidin siskon tai veljenpojan tytär), 19) ny (nainen, vaimo), 20) kodyumu (mies, kotamies, kotavävy), 21) ny khonka (naisen suku), kodyumu khonka (miehen suku), 22) ninaba (miestä vanhemmat naisen sukulaiset, miestä vanhemmat miehen sukulaiset), 23) nado (miestä nuoremmat naisen sukulaiset, miestä nuoremmat miehen sukulaiset), 24) mondu (kaukainen sukulainen, vävyt, appivanhemmat, miehen vanhempien veljet ja siskot, miehen veljet ja siskot ja näiden puolisot), 25) inide (itseä vanhempien sukulaisnaisten miehet), 26) bini (itseä nuorempien sukulaisnaisten miehet), 27) selu (naisen siskon puoliso, miehen vanhemman veljen puoliso, naisen vanhempien siskojen miehet), 28) syuarma (ystävä, vanhemman veljen puolison veli, vanhemman siskon puolison veli, vanhemman veljen puolison sisko), 29) kheli (vanhemman veljen puolison veli, vanhemman siskon puolison sisko), 30) khelini / ny khelema (naisen sukulaiset), 32) kodyumu khelema (miehen sukulaiset), 33) mona khelema (veli, sisko, verisukulaiset), 34) khelema (omaan sukuun kuuluvat, ne-jotka-antavat-toisilleen-lahjoja), 35) nyo (poika), 36) kopta (tytär), 37) mona nyonya (lapseni), 38) manka (vanhemman siskon tyttären poika).
Päivityksiä:
1.00. vaalittu läpi kerran, korjattu kieliasua, päivitetty ajatelmat, lisätty tietoa, lisätty pari kuvaa.
1.01. lisätty tiedot kirjasta suomen murteiden sanakirja osa 2.
1.02. lisätty kuvia.
1.03. lisätty tiedot kirjasta inkeroismurteiden sanakirja.
]]>